SUOMENKIELINEN OPETUS

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN OPETUS Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen päättötodistus on pystytty antamaan vuosittain 99,7 % ikäluokasta. Vuonna 2016 tavoite heikkeni 98,7 % myöhään Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden jäädessä vielä ilman todistusta. Yhteiskuntatakuun kannalta on tärkeää, että tämä tavoite voidaan säilyttää erittäin hyvänä. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan takuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 750 oppilasta perusopetuksessa ja 70 opiskelijaa lukiokoulutukeessa. Uudet oppilaat ohjataan nykyisten koulujen oppimistiloihin. Lukuvuonna noin 3032 oppilasta opiskelee väistössä muissa kuin oman koulunsa tiloissa. Palveluverkkoa kehitetään huomioiden uusi opetussuunnitelma, oppimisympäristöt, sivistystoimen muut palvelut ja metron vaikutus. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Alueelliset lasten ja nuorten hyvinvointityön ryhmät toimivat. Yhteisöllistä opiskelijahuoltoa ja palvelun laatua kehitetään edelleen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Uusi hyvinvointisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointikertomuksen pohjalta uudelle valtuustolle. Taiteen perusopetusta ohjataan alueellisesti entistä tasa-arvoisemmin yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Suomi100 -juhlaa toteutetaan monin yhteistyömallein. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Uusien opetussuunnitelmien toimintakulttuuri, laaja-alainen osaaminen ja monialaiset kokonaisuudet huomioidaan opettajien täydennyskoulutuksissa ja koulujen johtamisen kehittämisessä. Tähän on saatu erillistä hankerahaa. Digitarinaa toteutetaan sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Lukuvuonna ovat käynnissä seuraavat hankkeet: Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta euroa. Hankkeessa on mukana 91 % kaikista kouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Lukuvuodeksi tarkoitetulle koulutuksellista tasa-arvoa edistämiseen valtionavustukselle on haettu jatkoaikaa. Rahoitusta käytetään Arvokas- ja Draamapedagogiikka koulutuksiin.

2 Lukuvuodelle on suomenkielinen esi- ja perusopetus saanut tasa-arvoa edistäviin toimiin valtionavustusta Rahoitus suunnataan koulujen opetushenkilökunnan lisäämiseen ns. resurssiopettajien muodossa. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen (KETO-hanke) on myönnetty edelliselle lukuvuodelle 1.4 milj. euroa. Rahoitukselle on haettu jatkoaikaa. Tarkoitus on painottaa erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittämistä kouluilla. Erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen on jo lukuvuodella myönnetty euroa. Rahoitukselle haetaan jatkoaikaa tälle lukuvuodelle. Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta lukuvuodelle valtionavustusta euroa. Toiminnassa on mukana 52 ja 11 ruotsikielistä koulua. Hankkeessa kehitetään liikunnallista koulupäivää, esim. liikunnallista välituntitoimintaa. Osaava, pks-yhteistyöverkoston hanke opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen sai rahoitusta yhteensä koko verkostolle euroa. Hankerahoilla järjestetään mm. oppilaitosjohdon koulutusta apulaisrehtoreille. Kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen on myönnetty rahoitusta euroa. Espoo ja Helsingin yliopisto ovat mukana valtakunnallisessa Innokas-hankkeessa, jossa opetellaan koodausta ja robotiikkaa. Monet yllä olevista hankkeista ovat yhteisiä ruotsinkielisen opetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen kanssa, useimpien hankkeiden rahoitukseen liittyy myös kunnan/koulun omarahoitusosuus hankerahan lisäksi. Valtion hallituksen kärkihankkeiden hakuihin varaudutaan toiminnallisesti, mutta tarkempaa tietoa ministeriöstä tulevien hakujen sisällöstä tai aikataulusta ei ole käytettävissä. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan voimassa olevan lain mukaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut järjestetään myös kunnan alueella toimiville yksityisille oppilaitoksille. Vuodelle 2017 on esitetty yhtä uutta vakanssia sekä kuraattoreille että psykologeille. Yhdessä ruotsinkielisen opetustoimen kanssa on aloitettu toimenpiteet psykologi- ja kuraattorityön johtamisen ja ohjauksen kehittämiseksi. Talous ja investoinnit Talouden tasapainotus Suomenkielisen opetuksen talousarvio sisältää oppilasmäärän kasvun edellyttämät määrärahat. Pidemmällä tähtäimellä tärkeä tasapainotustoimenpide on kouluverkon kehittäminen ja nykyisen kouluverkon parempi hyödyntäminen sekä tilojen että lukujärjestyksen näkökulmasta.

3 Tulot, menot, netto (käyttötalousosa) vuosina EUR 3 vaihe 31 SUOMENKIELINEN OPETUS TP 2015 Muutettu TA 2016 TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate JOHTO JA KEHITTÄMINEN TP 2015 Muutettu TA TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PERUSKOULUT TP 2015 Muutettu TA TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate LUKIOT TP 2015 Muutettu TA TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Investoinnit Koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää opetus- ja oppimisteknologian hankinnat sekä tilojen kalustamisen ja muun varustamisen sisältäen myös 2016 käyttöönotetut koulut. Päivänkehrän koulun peruskorjaus valmistuu kesällä Henkilöstö Henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat opetussuunnitelmatyöhön ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät koulutukset. Espoo jatkaa edelleen rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLCmallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös mm. JET-koulutuksen. Osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat aktiivisen ja hyvinvoivan oppimisyhteisön. Suomenkielisen opetuksen uutta johtamisjärjestelmää kehitetään niin, että se tukee mahdollisimman hyvin koulujen kasvatus- ja opetustyötä ja vastaa kuntalaisten odotuksia.

4 311 JOHTO JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueelle sisältyvät opetustoimen hallinnon sekä tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät tietoliikenne-, ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Koulujen toimintakulttuuria ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään uusien opetussuunnitelmien mukaisesti ja käyttöönotettujen pilvipalveluiden pedagogista käyttöä kehitetään. Oppilaiden käytössä olevien digilaitteiden määrää lisätään siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Laitteiden määrän lisäämisessä huomioidaan koulujen välinen epätasavertaisuus, joka tasapainotetaan lukuvuoden loppuun mennessä. 312 PERUSKOULUT Palvelut ja kehittäminen Suomenkielisessä perusopetuksessa on ( ) oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 784. Luokilla 1 6 on oppilasta, luokilla 7 9 on 8042 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 64 opiskelijaa. Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämä johtuu syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta ja vahvistuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Vuonna 2017 oppilasmäärä kasvaa 750 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335. Perusopetuksessa oleellinen toiminnallinen muutos on ollut elokuussa 2016 voimaan tullut uusi opetussuunnitelma. Se astuu portaittain voimaan siten, että kaikki luokat noudattavat sitä lukuvuodella Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä. Perusopetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja.

5 Muihin kuntiin on sijoitettuna 150 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on laskeva. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät. Erityinen tuki Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen piirissä opiskelee lukuvuonna yhteensä 2191 oppilasta, joista 1953 erityisluokissa. Erityisen tuen oppilaita on 8,06 % oppilasmäärästä. Lisäksi tehostetun tuen piirissä on 2379 oppilasta, joka on 8.17 % kokonaisoppilasmäärästä. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa, 700 enemmän kuin viime vuonna. Määrän ennustetaan kasvavan noin 15 prosenttia. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 42 eri kielellä ja katsomusaineiden opetusta 6 eri katsomusaineessa. Oman äidinkielen opetusta tehostetaan lopettamalla suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opetus. Yleisopetuksen oman äidinkielen opetusryhmien keskikoko nostetaan 12 oppilaaseen. Oman äidinkielen opetuksesta saadaan erillistä valtionosuutta pidettyjen tuntien mukaan. Katsomusaineiden opetusta tehostetaan etäopetuksen käyttöönotolla. Oppilaiden siirtymisprosessia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja oppilaiden tukemista perusopetuksessa kehitetään. Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu lukuvuonna yhteensä 3577 oppilasta, joista 2276 on ensimmäisen vuosiluokan oppilaita ja 1257 toisen vuosiluokan oppilaita. Lisäksi iltapäivätoiminnassa on 44 vuosiluokkien 3-9 erityisen tuen oppilasta. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan erityisen tuen oppilaat sisältyvät em. vuosiluokkien oppilasmääriin. Iltapäivätoiminta järjestetään koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Iltapäivätoimintapaikat jaetaan hakuaikana hakeneille ensimmäisen vuosiluokan oppilaille ja erityisen tuen oppilaille. Toisen vuosiluokan oppilaita sijoitetaan ryhmiin mahdollisuuksien mukaan. Iltapäivätoiminnasta peritään asiakasmaksuja lukuvuonna osa-aikaisesta toiminnasta 3h/päivä 80 /kk ja kokoaikaisesta toiminnasta 5h/päivä 140 /kk. Perusopetuslain mukaan iltapäivätoiminnan asiakasmaksuna osa-aikaisesta toiminnasta voidaan periä 120 /kk ja koko aikaisesta toiminnasta 240 /kk. Kaupunki myöntää asiakasmaksuista huojennuksia ja vapautuksia. 313 LUKIOT Palvelut ja kehittäminen Espoon suomenkielisissä päivälukioissa opiskelee noin 4620 opiskelijaa. Luku sisältää myös Leppävaaran lukiossa elokuussa 2015 aloittaneen lukion valmistavan koulutuksen opiskelijat. Suomenkielisiä lukioita on 11. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia ja linjoja. Lukuvuoden opiskelijaoton aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1507, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan

6 päätöksen mukaisesti lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa oli lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Yhteishaussa toteutunut alin keskiarvo oli 7,67. Myös lukuvuodelle lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2016 nousisi 60 opiskelijalla, ja ennusteiden mukaan Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvaisi 70 opiskelijalla. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Todellisuudessa vuoden 2016 opiskelijaotossa 69 % espoolaisista peruskoulun päättäneistä sijoittui lukiokoulutukseen. Lukiolinjan vuoden 2017 keskeisenä tavoitteena on uuden opetussuunnitelman käyttöön otto. Uusi opetussuunnitelma ohjaa lukiokoulutusta entistä nykyaikaisempaan oppimiseen. Opetussuunnitelma korostaa mm. opiskelijan aktiivista roolia oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, yhteisöllisyyttä, laaja-alaista oppiaineiden rajat ylittävää oppimista sekä oppimiseen ja ajatteluun liittyviä ydintaitoja. Keskeistä oppimisen kehittämisessä on monipuoliset menetelmät, digitalisaatio, kansainvälisyys, korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö, yrittäjyyskasvatus sekä lukioiden keskinäinen yhteistyö, jolle vuonna 2017 käynnistyvä metroliikenne luo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia. Toiminnan kehittäminen edellyttää uusien arviointikäytänteiden luomista.