OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Samankaltaiset tiedostot
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Kainuun omahoitolomake

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Käypä hoito -suositus

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Feokromosytoomapotilaan anestesia

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi

Päiväkirurgian peruskurssi

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tietoa eteisvärinästä

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

PÄIVÄKIRURGINEN HOITOTYÖ

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Mikä on valtimotauti?

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Liikunta. Terve 1 ja 2

Tarpeelliset leikkausvalmistelut? GKS-koulutuspäivät Kirsi Kuismanen, TAYS

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Onko testosteronihoito turvallista?

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Transkriptio:

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän laatua huomioiden leikkaukseen liittyvät riskit Leikkauskelpoisuuden arviointi tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Terveysneuvonta kuntoa kohottavaan liikuntaan, päihteistä pidättäytymiseen ja ravitsemustilan optimointiin ohjaaminen pitää aloittaa heti, jotta toivotut terveysvaikutukset ehditään saavuttaa ennen mahdollista leikkausta

Monella leikkaukseen tulevalla potilaalla on muutoksia tai häiriöitä useissa elintoiminnoissa Monet leikkausta edeltävät tutkimukset sekä niissä havaittujen muutosten arviointi ja hoito vaativat aikaa Pitkäaikaissairaudet pyrittävä tasapainottamaan hyvissä ajoin ennen leikkausta

Toipumista leikkauksesta ja anestesiasta edistävät leikkausta edeltävän fyysisen suorituskyvyn arviointi leikkausriskiä suurentavien tekijöiden tunnistaminen leikkauskelpoisuutta heikentävien sairauksien optimaalinen hoito potilaan asianmukainen informointi

Kun arvioidaan potilaan leikkauskelpoisuutta ja suunnitellaan leikkausta edeltävää hoitoa, tulee huomioida potilaan fyysinen suorituskyky potilaan psyykkinen kunto sairauksista ja yleiskunnosta johtuvat riskit suunnitellun leikkauksen suuruudesta johtuva riski tarvittava anestesia

POTILAAN SAIRAUDESTA JOHTUVAT RISKIT JAOTELLAAN VAHVOIHIN, MELKO VAHVOIHIN JA HEIKKOIHIN ENNUSTETEKIJÖIHIN Taulukko 1. Sairaudesta johtuvat ennustekijät. Ennustekijät Esimerkkejä Seuraamus/kommentti Vahvat 1. Epästabiilit sepelvaltimo-oireet 2. Oireita aiheuttava sydämen vajaatoiminta 3. Tuore (alle kuukauden takainen) sydäninfarkti 4. Merkittävä rytmi- tai johtumishäiriö (II III asteen eteis-kammiokatkos, sydänsairauteen liittyvä oireita aiheuttava kammioperäinen rytmihäiriö, hallitsemattoman kammiotaajuuden aiheuttava supraventrikulaarinen rytmihäiriö) 5. Vaikea läppävika (erityisesti aorttaläpän ahtauma) Edellyttävät usein lisäselvityksiä ja intensiivistä hoitoa, joka saattaa aiheuttaa suunnitellun toimenpiteen siirtämisen tai peruuttamisen Melko vahvat 1. Stabiili, lievä angina pectoris -oire 2. Vanha (yli 6 kuukauden takainen) sydäninfarkti (diagnoosi anamneesiin tai patologiseen Q-aaltoon perustuva) 3. Oireeton sydämen vajaatoiminta 4. Astma 5. Diabetes mellitus Ovat validoituja sydänkomplikaation riskiä suurentavia tekijöitä ja edellyttävät potilaan tilan huolellista selvittämistä Heikot 1. Korkea ikä (yli 75 vuotta) 2. Poikkeava EKG (vasen haarakatkos, vasemman kammion hypertrofia, ST-Tmuutokset) 3. Sydämen muu kuin sinusrytmi (eteisvärinä yleisin) 4. Sairastettu aivohalvaus 5. Hoitamaton verenpainetauti Ovat sydän- ja verisuonisairauden indikaattoreita, joiden ei ole selvästi osoitettu suurentavan leikkaukseen liittyvää riskiä. Eivät ole itsenäisiä riskitekijöitä

LEIKKAUKSET JAOTELLAAN SUUREN, KESKISUUREN JA PIENEN RISKIN LEIKKAUKSIIN Riskin suuruus ja seuraus Esimerkkejä Suuri riski: sydänkomplikaation riski yli 5 % Suuri päivystysluontoinen leikkaus etenkin iäkkäällä (yli 75-vuotiaalla) potilaalla Vatsa-aortan leikkaus tai muu suuri verisuonileikkaus Perifeerinen verisuonileikkaus Pitkään kestävä leikkaus, johon liittyy suuria nestetasapainon häiriöitä ja verensiirtoja Keskisuuri riski: sydänkomplikaation riski 1 5 % Kaulavaltimon endarterektomia Suuri pään tai kaulan alueen leikkaus Vatsa- tai rintaonteloon kohdistuva leikkaus Suuri ortopedinen leikkaus Suuri urologinen leikkaus Pieni riski: sydänkomplikaation riski alle 1 % Endoskopiat Pinnalliset leikkaukset Kaihileikkaus Rintaleikkaus

FYYSISEN SUORITUSKYVYN ARVIOINTI ENNEN LEIKKAUSTA Selvitettävä Rintakipujen ja hengenahdistuksen esiintyminen tasamaa- ja porraskävelyssä sekä päivittäisissä taloustöissä Muiden sairauksien vaikutus fyysiseen suorituskykyyn; esim. nivelrikko saattaa estää normaalia fyysistä suoritusta ja hankaloittaa näin tilanteen arviointia Huomioitava Mahdollisten lisätutkimusten tai sisätautilääkärin konsultaation tarve arvioidaan oireiden mukaan.

ANESTESIARISKILUOKITUS ELI ASA-LUOKKA Laboratoriotulosten, EKG:n ja kliinisen yleiskunnon perusteella arvioidaan potilaan yleistilaluokitus kuvaa potilaan sairastavuutta, ja sitä voitaneen käyttää myös kuolleisuus- ja komplikaatioriskin ennustamiseen muussa kuin sydänkirurgiassa Päiväkirurgiaan ei sovellu epävakaa ASA III- tai IV -potilas 1 Terve yli 1-vuotias lapsi tai alle 65-vuotias henkilö Alle 1-vuotias tai yli 65-vuotias tai henkilö, jolla on lievä hyvässä hoitotasapainossa oleva 2 yleissairaus (esim. hypertonia) Henkilö, jolla on vakava yleissairaus, joka rajoittaa toimintaa, mutta ei uhkaa henkeä (esim. 3 insuliinihoitoinen diabetes, vakaa sepelvaltimotauti) Henkilö, jolla on vakava henkeä uhkaava yleissairaus (esim. huonossa tasapainossa oleva 4 diabetes, epävakaa sepelvaltimotauti) 5 Kuolemansairas potilas

ESITIEDOT Leikkaukseen valmistava käynti? Olemassa olevat potilasasiakirjat Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset potilaan diagnoosin ja tehtävän toimenpiteen mukaan Potilaan täyttämä esitietolomake Täydentävä ja tarkentava haastattelu Lääkitystiedot lääkeresepteistä Käsikauppavalmisteet ja luontaistuotteet, rohdokset ja vitamiinit

POTILAAN OHJAUS Toimenpiteeseen saapuminen Ravinnotta olo Huolellinen peseytyminen, ihokarvat muut erityisvalmistelut, esim. Suolentyhjennys Apuvälineet yhteystiedot