Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi
|
|
- Merja Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin tutkin Tuomas Oksanen, Kristiina Mattila ja Markku Hynynen Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Väestön ikääntyessä leikkaushoidon tarve tulee Suomessakin lisääntymään. kelpoisuutta arvioitaessa oleellista on punnita leikkauksella saavutettavaa hyötyä suhteessa siihen liittyviin riskeihin. Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi ei eroa periaatteessa nuorempia koskevasta pohdinnasta, mutta vanhuksen tapauksessa on huomioitava joidenkin sairauksien esiintyvyyden kasvu iän myötä. Voimavarojen riittävyyden takaamiseksi leikkaustoimintaa on siirrettävä yhä enemmän päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian suuntaan. L ähivuosikymmeniä koskevien ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kasvaa hitaahkosti mutta väestörakenne muuttuu niin, että iäkkäiden osuus lisääntyy merkittävästi (kuva 1). Jos leikkauspalvelujen ikävakioidun käytön oletetaan pysyvän samana, leikkaushoidon tarve lisääntyy (Etzione ym. 2003). Voimavarojen riittävyyden takaamiseksi on tärkeätä, että leikkausaiheiden määritys ja siihen kiinteästi liittyvä leikkauskelpoisuuden arviointi tehdään mahdollisimman perustellusti. ta edeltävä terveydentila arvioidaan ensisijaisesti potilaan sairauksien ja suorituskyvyn perusteella, eikä iäkkäiden ja nuorempien potilaiden arviointi ole periaatteiltaan erilaista. Iän myötä monien sairauksien esiintyvyys kuitenkin lisääntyy, ja elimistön ikääntyminen saattaa vaikuttaa myös potilaan toipumisreserviin ja joidenkin tutkimustulosten tulkintaan. Miehet 2006 Ikä Naiset Tuhatta 2030 Ikä Miehet Naiset Tuhatta Kuva 1. Ikäpyramidi Suomessa 1997 ja 2030 (ennuste). Duodecim 2008;124: Tuomas Oksanen ym.
2 Taulukko 1. Esimerkkejä erilaisen riskin leikkauksista. Suuri riski (sydänkomplikaation vaara usein yli 5 %) Suuri, päivystysluonteinen leikkaus (etenkin iäkkäällä potilaalla) Vatsa-aortan leikkaus tai muu suuri verisuonileikkaus Perifeerinen verisuonileikkaus Pitkään kestävät leikkaukset, joihin liittyy suuria nestetasapainon häiriöitä ja verensiirtoja Keskinkertainen riski (sydänkomplikaation vaara yleensä alle 5 %) Kaulavaltimon endarterektomia Suuri pään tai kaulan alueen leikkaus Vatsa- ja rintaonteloon kohdistuva leikkaus Suuri ortopedinen leikkaus Suuri urologinen leikkaus Pieni riski (sydänkomplikaation vaara yleensä alle 1 %) Endoskopiat Pinnalliset leikkaukset Kaihileikkaus Maitorauhasleikkaus Arvioidaanko leikkauskelpoisuutta vai -riskiä? - ja anestesiakelpoisuus eivät ole käsitteinä kovin hyviä. Periaatteessa kenet tahansa voi leikata tai nukuttaa, mutta toimenpiteen yhteydessä ilmaantuvien komplikaatioiden ja sen jälkeisen toipumisen todennäköisyys vaihtelevat. kelpoisuuden sijasta tulisikin arvioida toimenpiteeseen kyseisellä potilaalla liittyviä riskejä. Jos komplikaatioriski arvioidaan suurenneeksi, on tätä vaaraa punnittava suhteessa toimenpiteestä saatavaan hyötyyn. Suurikin riski voidaan hyväksyä, jos leikkauksella hoidettavan sairauden aiheuttama terveyshaitta on suuri (taulukot 1 ja 2). Riski-hyötysuhteen arviointi ei ole aina yksinkertaista. Laki potilaan oikeuksista velvoittaa huomioimaan myös potilaan oman näkemyksen. ta edeltävää arviota tekevän lääkärin tehtävänä onkin esittää relevantit riskit potilaalle ymmärrettävässä muodossa, jotta tällä olisi tosiasiallinen mahdollisuus osallistua päätöksen tekemiseen. Koska anestesialääkäri vastaa elintoimintojen turvaamisesta leikkauksen yhteydessä, hän kykenee yleensä arvioimaan riittävästi myös muuhun elimistöön kohdistuvia riskejä. Arvio leikkauksen vaikutuksesta taudinkulkuun kuuluu leikkaavalle lääkärille. Kirurgisesti Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi Taulukko 2. Vakavan sydänkomplikaation (sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, kuolema) vaaraa lisäävät kliiniset ennustekijät. Vahvat ennustekijät (lisäselvitykset ja intensiivinen hoito ovat yleensä tarpeen, riskinä suunnitellun toimenpiteen siirtäminen tai peruuttaminen) Epästabiilit sepelvaltimo-oireet Oireita aiheuttava sydämen vajaatoiminta Tuore (alle 1 kk) sydäninfarkti Merkittävä rytmi- tai johtumishäiriö (II III asteen eteiskammiokatkos, sydänsairauteen liittyvä oireita aiheuttava kammioperäinen häiriö, hallitsemattoman kammiotaajuuden aiheuttava supraventrikulaarinen häiriö) Vakava läppävika (erityisesti aorttaläpän ahtauma). Melko vahvat ennustekijät (validoituja sydänkomplikaation vaaraa lisääviä tekijöitä, edellyttävät potilaan tilan huolellista selvittämistä) Sepelvaltimotauti (lievä angina pectoris tai vanha sydäninfarkti (yli 1 kk)) Oireeton sydämen vajaatoiminta Diabetes mellitus Munuaisten vajaatoiminta Aivoverisuonisairaus Heikot ennustekijät (sydän- ja verisuonisairauden indikaattoreita, joiden ei ole selvästi osoitettu lisäävän leikkaukseen liittyvää vaaraa ja jotka eivät ole ns. itsenäisiä riskitekijöitä) Korkea ikä (yli 70 v) Epänormaali EKG (vasen haarakatkos, vasemman kammion hypertrofia, ST-T-muutokset) Sydämen rytmi muu kuin sinusrytmi (eteisvärinä yleisin) Hoitamaton verenpainetauti hoidettavissa oleva mutta hitaasti etenevä sairaus ei iäkkäälle henkilölle ehdi välttämättä ilman leikkaushoitoakaan aiheuttaa merkittävää haittaa. Leikkauksesta pidättäytymistä voidaan pitää aiheellisena esimerkiksi silloin, kun vaikeaa sydämen vajaatoimintaa infarktin jäljiltä sairastavalla 80-vuotiaalla todetaan sattumalta oireeton eturauhassyöpä. Toisaalta nopeasti toimintakykyä ja elämänlaatua uhkaavan sairauden leikkaushoidossa voidaan usein hyväksyä kohtalainenkin komplikaatioriski, kuten iäkkäällä ihmisellä todetussa oireisessa aorttaläpän ahtaumassa. Iän myötä lisääntyvät sairaudet Monien leikkauksenaikaista riskiä lisäävien kroonisten sairauksien esiintyvyys kasvaa iän myötä. Vaikka potilaan muut sairaudet ovat useimmiten hyvin tiedossa ja asianmukaisesti 797
3 hoidossa, leikkausta edeltävän arvioinnin yhteydessä on tärkeää yrittää havaita myös aiemmin toteamattomia sairauksia. Potilaan fyysisen suorituskyvyn arviointi on leikkauksen aiheuttaman kuormituksen siedon erittäin hyödyllinen mittari. Sen avulla saadaan paitsi tietoa todettujen sydänsairauksien vaikeusasteesta ja lääkityksen tehosta myös viitettä mahdollisesta piilevästä sydän- tai keuhkosairaudesta. Suorituskykyä on selvitettävä aktiivisin kysymyksin. Iän myötä fyysinen aktiivisuus yleensä vähenee. Eläkkeelle siirtyminen usein vähentää ja mahdolliset muut sairaudet rajoittavat liikkumista. Tällöin vaikeakaan sydänsairaus ei välttämättä aiheuta oireita fyysisen rasituksen jäädessä vähäiseksi. Osa ihmisistä rajoittaa myös vaistomaisesti rasitustansa saadakseen hitaasti kehittyvän kroonisen sairautensa oireettomaksi. Jos potilas pystyy esimerkiksi kipuamaan oireitta kaksi kerrosväliä portaita (mikä vastaa noin 100 W:n eli 5 metabolisen yksikön (MET) suorituskykyä rasituskokeessa), hän todennäköisesti sietää ainakin keskisuureen leikkaukseen liittyvän kuormituksen. Jos rintakipua tai hengenahdistusta ilmenee jo pienemmällä kuormituksella, on oireiden aiheuttajan selvittäminen usein aiheellista ennen leikkausta. Hoito syyn poistamiseksi tai oireiden lievittämiseksi aloitetaan mahdollisuuksien mukaan. Ellei potilas rasita itseään koskaan näinkään paljoa, se viittaa perioperatiivisten komplikaatioiden lisääntyneeseen riskiin. Todennäköisesti vähäiseen liikkumiseen liittyvä fyysisen reservin pienuus sinänsä heikentää toipumiskykyä toimenpiteen jälkeen, ja osalla potilaista saattaa olla merkittävä piilevä sydänsairaus. Suorituskykyä voidaan testata tarvittaessa leikkausta edeltävän arviokäynnin yhteydessä portaissa kävelemällä, mutta suorituskyvyn rajoittumisen syy ei tällä yleensä selviä. Useiden sydänsairauksien esiintyvyys kasvaa iän myötä. Merkittävä sepelvaltimotauti lisää leikkauksenaikaisten komplikaatioiden riskiä. Samoin verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja monien rytmihäiriöiden (esim. eteisvärinän) esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Näihin liittyvää riskiä voidaan mahdollisesti pienentää lääkehoidolla, kuten beetasalpaajilla ja statiineilla, joskin tutkimustiedon valossa näiden vaikuttavuus on epävarma. Jos potilaan suorituskyky on hyvä lääkehoidon tai esimerkiksi sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon jälkeen, perioperatiivinen riskikin on yleensä vain hiukan suurentunut (Fleisher ym. 2007). Toimiiko potilaan muisti? On arvioitu, että jopa joka neljännellä yli 85- vuotiaista on jonkinasteinen muistin häiriö (Juva ym. 1993). Osalla potilaista tiedetään olevan dementiaa aiheuttava sairaus, mutta varsinkin lievemmästä muistihäiriöstä huolimatta he saattavat selviytyä tutussa kotiympäristössään pitkään. Potilaan antamat esitiedot voivat kuitenkin olla hataria, ja esimerkiksi käytössä oleva lääkitys saattaa jäädä epäselväksi, ellei potilaalla ole mukana sitä koskevia asiakirjoja. Vaikka potilaan kertoma anamneesi on usein erittäin tärkeä, olennaisen tiedon unohtuminen saattaa johtaa merkittävään virhearvioon. Siksi myös aiempien sekä avo- että erikoissairaanhoidon sairauskertomusten läpikäynti auttaa potilaan kertomuksen luotettavuuden ja osuvuuden arvioinnissa. Jos potilaalla on myös muita leikkausriskiä lisääviä sairauksia, saattaa dementoituminen heikentää myös kykyä arvioida hoitoratkaisuja. Komplikaatioriskin ollessa selvästi lisääntynyt tulisi myös tällaisen potilaan lähiomainen saada mukaan keskusteluun ja tietoiseksi riskeistä. Iän myötä leikkauksenjälkeisen sekavuuden riski näyttää lisääntyvän. Muun kuin sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvan sekavuuden esiintyvyys on mm. leikkaustyypin mukaan 5 50 %. Yleisintä se on aortan ja lonkkamurtuman leikkauksen jälkeen (Dasgupta ja Dumbrell 2006). Leikkauksenjälkeisen sekavuuden mekanismi on tuntematon, mutta riski on lisääntynyt todennäköisesti niillä potilailla, joiden muisti on heikentynyt jo ennen leikkausta (Veliz-Reissmuller ym. 2007). Sekavuuteen liittyvät lisääntynyt teho- ja valvontahoidon tarve, sairaalahoidon pidentyminen ja suurentunut kuolleisuus (Thomason ym. 2005). Vaikka riskitapaukset tunnistettaisiin etukäteen, ei sekavuuden estämiseen ole ko 798 Tuomas Oksanen ym.
4 vin hyviä keinoja. Mahdollisimman hyvä nesteja elektrolyyttitasapainon hoito ja kivun hoito voivat pienentää riskiä, joskin nämä ovat aina tavoitteena potilaan iästä riippumatta. Vaikka leikkauksenjälkeisen kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen lisääntyy iän myötä, anestesiamuodolla ei liene siihen vaikutusta (Rasmussen 2006). Soveltuuko iäkäs potilas päiväkirurgiaan? Kohorttitutkimusten ja kliinisen kokemuksen perusteella korkea ikä ei vaikuta olevan esteenä päiväkirurgiselle hoidolle, mutta luotettavia satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia tästä ei ole tehty. Iäkkäillä potilailla esiintyy enemmän leikkauksenaikaisia verenkierron poikkeamia, mutta heistä päiväkirurgiaan valitut eivät ole poikenneet seurantatutkimuksissa nuoremmista kotiutumisen tai suunnittelemattomien leikkausten jälkeisten terveydenhuoltoon otettujen yhteyksien suhteen (Aldwinckle ym. 2004). Päiväkirurgisen prosessin sujuvuuden edellytyksenä on potilaiden oikea valinta. hoidon toteuttamistapaa suunniteltaessa olennainen kysymys on, hyötyykö potilas sairaalaan ottamisesta. kelpoisuus arvioidaan yleisiä periaatteita noudattaen. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa potilaan preoperatiivisen voinnin optimoinnissa ja arvioinnissa on tärkeää. Päiväkirurgiaan sopivat potilaat, joiden perussairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa ja joille suunniteltu toimenpide on turvallista suorittaa päiväkirurgisesti. Heidän tulee olla halukkaita kotiutumaan leikkauspäivänä, ja kotiolojen tulee mahdollistaa kotiutuminen. Toisaalta huonokuntoisemmallekin vanhukselle pienehkön toimenpiteen suorittaminen päiväkirurgisesti paikallispuudutuksessa voi olla vähemmän rasittavaa kuin osastohoitoon jääminen. Esimerkiksi iäkkäiden potilaiden nivustyräleikkaukset sopivat usein päiväkirurgiaan. Pari vuotta sitten sairaalassamme heidän tyräleikkauksensa suoritettiin pääosin vuodeosaston kautta, mutta nykyään osa potilaista esittää jo leikkausaikaa varattaessa toivomuksen päästä kotiin leikkauspäivänä. Paikallispuudutuksessa Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi tehdyn tyräleikkauksen jälkeen potilaat kotiutuvat nopeammin ja postoperatiivista kipua sekä virtsausongelmia esiintyy vähemmän kuin yleisanestesiassa tai spinaalipuudutuksessa tehdyn leikkauksen jälkeen. Iäkkäillä potilailla näyttää esiintyvän päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen vähemmän kognitiivisen toiminnan heikkenemistä ja häiriöitä kuin osastohoitoa vaativien leikkausten jälkeen (Canet ym. 2003). Tähän voivat vaikuttaa päiväkirurgiaan valikoituneiden potilaiden parempi terveydentila, lyhytkestoisemmat leikkaukset, paremmat sosiaaliset lähtökohdat ja varhainen leikkauksenjälkeinen kotiutuminen. Hyvän hoitotuloksen edellytyksenä ovat tarkat ja selkeät ohjeet potilaalle jatkohoidosta ja selvitys siitä, milloin ja minne voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Iäkkään potilaan ja tarvittaessa tukihenkilön ohjaukseen on varattava riittävästi aikaa. Miten arvioimme iäkkään potilaan leikkausriskiä Rutiinimaisesti tehdyt preoperatiiviset laboratoriotutkimukset ilman kliinistä aihetta eivät liene tarpeellisia iäkkäillekään, mutta tarvittaessa tutkimuksia tehdään potilaan perussairauksien ja leikkaustyypin perusteella (Munro ym. 1997). Käytäntö vaihtelee eri sairaaloissa. Omassa sairaalassamme esimerkiksi hyväkuntoiselta päiväkirurgiseen nivustyräleikkaukseen tulevalle iäkkäälle potilaalle tehdään vain»perinteinen» lepo-ekg:n rekisteröinti. Kaihipotilaat käyvät ennen toimenpidettä oman lääkärinsä arviossa, ja sairaalassa tehdään vain harvoin preoperatiivisia tutkimuksia. Munuaisten vaikeaan vajaatoimintaan liittyy lisääntynyt komplikaatioriski (Ellenberger ym. 2006). Munuaisten toiminta huononee iän myötä, ja munuaisten merkittävän vajaatoiminnan esiintyvyys lisääntyy. Kuitenkin ikääntymiseen liittyvän lihasmassan vähenemisen vuoksi seerumin kreatiniinipitoisuus on pienempi kuin nuoremmilla. Siten munuaisten kohtalaisenkin vajaatoiminnan yhteydessä kreatiniinipitoisuus saattaa olla vielä viitealueella tai vain lievästi suurentunut. Tarkemmin munuaisten toimintaa 799
5 voidaan arvioida laskemalla glomerulusten suodatusnopeus (GFR) ns. Cockcroft Gaultin kaavalla (Saha 2004), jossa GFR = (140 ikä) x paino (kg) / a x P-krea (µmol/l), jossa a = miehillä 0,8 ja naisilla 0,95. Ainakin sydänleikkauksen jälkeisten komplikaatioiden määrä lisääntyy, jos näin laskettu GFR on alle 60 ml/min (Cooper ym. 2006). Iän myötä myös tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys lisääntyy. Veren suurentunut glukoosipitoisuus saattaa paljastaa aiemmin diagnosoimattoman diabeteksen. Satunnaisella hetkellä otettu yksittäinen verinäyte joka usein ei ole edes paastonäyte ei kuitenkaan välttämättä anna luotettavaa kuvaa diabeteksen hoitotasapainosta. Iäkkäät potilaat eivät aina tee säännöllisiä kotimittauksia. Glykosyloituneen hemoglobiinin (GHbA 1c ) määritys antaisi todennäköisesti paremman kuvan hoitotasapainosta ja diabetekseen sinänsä liittyvästä leikkauksenaikaisesta riskistä. Se ei liene kuitenkaan toistaiseksi käytössä missään rutiinimaisena preoperatiivisena tutkimuksena, mutta usein potilaan diabeteksen seurantapaikasta saattaa olla saatavissa melko tuore (mieluiten alle kuukauden vanha) arvo. Yli 80-vuotiaista jopa 10 % on pysyvästi eteisvärinärytmissä, ja osa heistä käyttää varfariinia vähentämään sydänperäisen embolisaation vaaraa. Eteisvärinä sinänsä ei vaikuttane merkittävästi leikkausriskiin, ellei syke ole liian tiheä tai harva. Näissä tilanteissa leikkausta tulee tarvittaessa siirtää, kunnes syketaajuus on saatu hallintaan sykettä hidastavien lääkkeiden annosta muuttamalla tai harvalyöntisyydessä joskus jopa asentamalla sydämentahdistin. Vuoto-ongelmien vähentämiseksi voidaan varfariinihoito yleensä keskeyttää leikkausta varten, mutta tämä yhdessä leikkaukseen liittyvän hyytymisjärjestelmän aktivaation kanssa saattaa lisätä jonkin verran sydänperäisestä embolisaatiosta aiheutuvan aivoverenkiertohäiriön riskiä. Vuotoriski on yleensä vähäinen INR-arvon ollessa alle 1,5, jolloin myös sentraaliset puudutukset (esim. epiduraalipuudutus leikkauksenjälkeisen kivun hoitamiseksi) ovat turvallisia. Tähän tarvittavan lääkitystauon kesto (yleensä 2 4 vuorokautta) on arvioitava yksilöllisesti INR-arvon mukaan. tyypin ja tiedossa olevien sairauksien myötä tutkimuksia laajennetaan tarpeen mukaan. Tutkimukset ajoitetaan siten, että niiden tulokset ovat käytettävissä preoperatiivista arviota tehtäessä. Ainakin keskisuuren tai suuren leikkauksen yhteydessä preoperatiivinen arvio tulisi tehdä hyvissä ajoin. Jos potilas tavataan ensimmäisen kerran vasta suunniteltua leikkausta edeltävänä iltapäivänä, mahdollisten lisäselvitysten järjestäminen on usein mahdotonta ilman leikkausajankohdan siirtämistä. Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti potilaan yleisvointiin. Sujuvasti liikkuva vanhus on todennäköisesti fyysiseltä suorituskyvyltään ainakin kohtalaisessa kunnossa, kun taas vaivalloisesti tai apuvälineillä liikkuvan suorituskyky on usein epävarma. Jo tutkimushuoneeseen siirtyessä hengästyvän riski on usein suuri. Ylipainoon liittyy usein ventilaatioongelmia, ja kakektisen potilaan huono ravitsemustila voi vaikeuttaa leikkauksesta toipumista. Verenpaine ja tarvittaessa happikyllästeisyys mitataan. Sydämen auskultaatio mahdollisten läppävikojen toteamiseksi on tarpeellinen erityisesti, jos potilaan suorituskyky on heikentynyt y d i n a s i a t Iäkkäiden leikkauskelpoisuus arvioidaan samoin periaattein kuin nuorempien. Oleellista on arvioida leikkauksen mahdollinen hyöty suhteessa toimenpiteeseen liittyviin riskeihin. Iän myötä joidenkin sairauksien esiintyvyys lisääntyy. kelpoisuudesta saadaan karkea arvio usein yksinkertaisilla kysymyksillä ja kliinisellä tutkimuksella. Päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian osuutta voidaan lisätä myös iäkkäiden potilaiden hoidossa. 800 Tuomas Oksanen ym.
6 Vaihe 1 Päivystysleikkauksen tarve? Riskien arviointi leikkauksen jälkeen ja riskitekijöiden hoito Ei Vaihe 2 Vahvoja ennustekijöitä Hoidetaan ensin yleisten hoitosuositusten mukaisesti ta harkitaan hoidon jälkeen Ei Vaihe 3 Pienen riskin leikkaus (taulukko 1) suunnitellusti Ei Vaihe 4 Vaihe 5 Hyvä suorituskyky ( 4 MET) ilman oireita Ei tai epävarma Melko vahvoja ennustekijöitä 3 tai enemmän Keskisuuren riskin Verisuonileikkaus leikkaus (taulukko 1) suunnitellusti Verisuonileikkaus 1 tai 2 melko vahvaa ennustekijää Keskisuuren riskin leikkaus (taulukko 1) Ei melko vahvoja ennustekijöitä Harkitaan sydäntutkimuksia, jos vaikuttaa hoitoon suunnitellusti, harkitaan beetasalpaajan käyttöä Harkitaan sydäntutkimuksia, jos vaikuttaa hoitoon suunnitellusti Kuva 2. kelpoisuuden arvioinnin eri vaiheet (Fleisher ym. 2007). Vahvat ja melko vahvat ennustekijät arvioidaan taulukon 2 mukaisesti ja leikkaukseen liittyvä riski taulukon 1 mukaisesti. Suorituskyky on 4 metabolista yksikköä (MET) tai enemmän, jos potilas pystyy esimerkiksi kävelemään ulkona korttelin tai kaksi normaalilla vauhdilla (3 5 km/h) tai nousemaan kerrosvälin tai kävelemään rauhallisesti ylämäkeä. Iäkkään potilaan leikkauskelpoisuuden arviointi hengästymisen vuoksi tai EKG on poikkeava (LVH- tai kuormitusmuutokset). Epäiltäessä sivuäänen perusteella merkittävää läppävikaa lisätutkimukset (esim. sydämen kaikututkimus) ovat yleensä aiheellisia. Jos potilaalla on merkittäviä kroonisia sairauksia tai fyysinen suorituskyky on heikentynyt, edetään näiden selvittelyssä kuten yleensä nuorempienkin potilaiden tapauksessa (kuva 2). Jos perioperatiivinen riski todetaan selvästi suurentuneeksi, pohditaan potilaan kanssa yhdessä, kannattaako leikkausriski ottaa sairauden ennuste huomioiden. Usein ratkaisu on helppo (esimerkiksi tukkiva paksusuolen tuumori, joskin stenttihoito on tullut myös näiden potilaiden mahdollisuudeksi), mutta keskusteluun on yleensä saatava mukaan myös leikkaava lääkäri. Lopuksi Myös iäkkäät potilaat voidaan nykyisin menetelmin hoitaa useimmiten turvallisesti leikkauksella. Huolellisella arviolla pyritään tunnistamaan suuren riskin tapaukset ennen leikkausta huomioiden ikääntymiseen liittyviä erityispiirteitä. potilaan hyvään hoitoon kuuluu myös oikeiden aiheiden sekä sopivimman leikkausajankohdan ja -paikan valinta. 801
7 Kirjallisuutta Aldwinckle RJ, Montgomery JE. Unplanned admission rates and postdischarge complications in patients over the age of 70 following day case surgery. Anaesthesia 2004;59:57 9. Canet J, Raeder J, Rasmussen LS, ym. Cognitive dysfunction after minor surgery in the elderly. Acta Anaesthesiol Scand 2003;47: Cooper WA, O Brien SM, Thourani VH, ym. Impact of renal dysfunction on outcomes of coronary artery bypass surgery. Circulation 2006; 113: Dasgupta M, Dumbrell AC. Preoperative risk assessment for delirium after noncardiac surgery: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2006;54: Ellenberger C, Schweizer A, DiaperJ, ym. Incidence, risk factors and prognosis of changes in serum creatinine early after aortic abdominal surgery. Intensive Care Med 2006;32: Etzione DA, Liu JH, Maggard MA, Ko CY. The aging population and its impact on the surgery workforce. Ann Surg 2003;238: Fleisher LA, Beckman JA, Brown KA, ym. ACC/AHA 2007 guidelines on perioperative cardiovascular evaluation and care for noncardiac surgery: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines. Circulation 2007;116:e Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T, ym. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87: Munro J, Booth A, Nicholl J. Routine preoperative testing: a systematic review of the evidence. Health Technol Assess 1997;1:1 62. Rasmussen LS. Postoperative cognitive dysfunction: incidence and prevention. Best Pract Res Clin Anaesthesiol 2006;20: Saha H. Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Duodecim 2004; 120: Thomason JW, Shintani A, Peterson JF, ym. Intensive care unit delirium is an independent predictor of longer hospital stay: a prospective analysis of 261 non-ventilated patients. Crit Care 2005;9:R Veliz-Reissmuller G, Aguero Torres H, van der Linden J, ym. Pre-operative mild cognitive dysfunction predicts risk for post-operative delirium after elective cardiac surgery. Aging Clin Exp Res 2007;19: TUOMAS OKSANEN, erikoislääkäri, osastonlääkäri KRISTIINA MATTILA, erikoislääkäri, osastonlääkäri MARKKU HYNYNEN, dosentti, ylilääkäri HUS/HYKS, Jorvin sairaala, anestesia- ja leikkausyksikkö PL 800, HUS Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotPäiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset
Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset Antti Haavisto antti.haavisto haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala Operatiiviset päivp ivät 25.11.2010 Leikkausta edeltävä arviointi
LisätiedotVANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI
VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
LisätiedotPäiväkirurgian peruskurssi
Päiväkirurgian peruskurssi Päiväkirurgia on kustannustehokasta, laadukasta, potilasturvallista, vaikuttavaa ja siitä pitävät sekä potilaat että henkilökunta Päiväkirurginen prosessi Päiväkirurginen potilas
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotPotilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotHoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla
Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLeikkauspotilaan hoitopolku uudistuu KYS:n Kaarisairaalassa
Tadeusz Musialowicz LT, erikoislääkäri KYS, Anestesia ja leikkaustoiminta tadeusz.musialowicz[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoislääkäri KYS, Anestesia ja leikkaustoiminta tero.martikainen[a]kuh.fi Leikkauspotilaan
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotLeikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS
Leikkaukseen valmistautuminen Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Esityksessä käsiteltävät asiat Ø Esitiedot, kliininen tutkimus Ø Preoperatiivinen kuntoutus Ø Ravitsemus Ø COPD Ø
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotSh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotPERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA
PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PIA NIKANDER LAILL. RAVITSEMUSTERAPEUTTI, TTM HUS, RAVIOLI, KLIININEN RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖ SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA POTILAAN MATKA LEIKKAUKSEEN
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotAjokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)
Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
Lisätiedot