OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1

Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 2 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 4 SELVITYS KUNNAN SISÄISENVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 12 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 19 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 19 TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 24 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 33 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 33 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 34 KÄYTTÖTALOUS 36 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUITUMISESTA 2009 37 PALVELUSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN 38 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 50 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 82 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 89 TYTÄRYHTIÖT 89 KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 94 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA SEN TUNNUSLUVUT 96 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 98 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 101 0

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2009 TOIMINTAKERTOMUS V. 2009 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2009 Valtuuston koko kasvoi vuoden 2009 alussa 35:stä 43:meen valtuutettuun. Kempeleen toimintamalli otettiin käyttöön samanaikaisesti. Toimintamallin lähtökohtana on kunnan oman palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä uusien palvelutuotannon vaihtoehtojen etsiminen. Peruskysymyksenä on, miten vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen, kun resurssit eivät kasva samassa suhteessa? Hallinnon uudistusta tarvitaan, jotta kyetään reagoimaan kuntakentän muuttuneisiin olosuhteisiin sekä pystytään hyödyntämään kuntayhteisössä olevaa osaamista ja luovuutta. Valtuutettujen valiokuntatyöskentely on mahdollisuus valtuutettujen henkisten voimavarojen hyödyntämiseen ohjaamalla ja seuraamalla asioiden valmistelua. Vuosi kului luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden uusien roolien opetteluna, jolloin ristiriidoiltakaan ei vältytty. Kyselyllä selvitettiin tuloksia ja 70 % valtuutetuista oli sitä mieltä, että viime vuonna valtuutetun omat vaikutusmahdollisuudet olivat hyvät. Edellisellä valtuustokaudella vastaava luku oli 56 %. Tammikuussa aloitettiin talousarvion tasapainottaminen. Kesäkuuhun mennessä toimintakatetta saatiin parannettua 1,7 M. Vuoden aikana saatiin toimintakatetta supistettua vielä 1M. Yhteensä toimintakate supistui 4,2 % alkuperäiseen talousarvioon nähden. Toimintamalli mahdollisti menojen ja tulojen kokonaisvaltaisen tuloksellisen tarkastelun ilman vuosittain tehtyä lisätalousarviota. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2008 talousarviossa oli 8,6 %. Kasvu saatiin kuitenkin leikattua 2,9 M eli 4,5 %:iin. Verotulojen kasvu oli vain 0,6 %, joka on 0,3 M. Vuosikate oli 185 /asukas. Lainamäärä pysyi lähes entisellään ollen 1246 /asukas. Lainamäärä oli pienempi kuin kuntien keskimääräinen lainamäärä. Alijäämäksi muodostui 180 000. Aikaisempien vuosien kumulatiivinen ylijäämä oli 3 566 000. Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä kunnan visio ja Kempele strategia 2017. Meillä on yhteinen halu onnistua ja yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta ovat käsitteitä, joiden päätettiin ohjaavan kunnan kehittämistä kuluvalla valtuustokaudella. Vuoden aikana valmisteltiin elinvoimaista kasvukuntaa vahvistavina hankkeina moottoritien eritasoliittymää, taajamatoimintojen alueen kehittämistä, golfkenttää, kaavallisia ratkaisuja, asuntotuotannon eri muotoja sekä käsiteltiin huomattava määrä valtuusto- ja kuntalaisaloitteita. Ylikylän yhtenäiskoulunkoulun suunnittelu päätettiin aloittaa. Tonttikauppa oli suhdanteista huolimatta varsin vilkasta. Tonttien myyntituloja kyettiin tulouttamaan kuluvalle vuodelle 1,1 M. Uuden tukipalvelukeskuksen käynnistäminen onnistui hyvin. Toiminnan laatu, kustannustehokkuus sekä henkilöstön kehittymismahdollisuudet olivat näkyvästi esillä kehitettäessä ateria- ja puhdistuspalvelujen aluemallia. Toimintamalli konkretisoitui tuotteistusprosessien kehittämisenä, työkuvien täsmentymisenä, tiimityön eteenpäin viemisenä. Hallintopalveluissa ja tietohallintopalveluissa seudullinen yhteistyö korostui. Puhdistuspalvelujen henkilöstön keskuudessa toteutettiin tulospalkkauksen pilottihanke, jossa jaettiin yhteensä 14 000 euroa 43 henkilölle. (kriteereinä asiakastyytyväisyys ja taloudellinen tuloksellisuus) Henkilökunta, lähiesimiehet ja peruspalveluiden johto sekä kansalaiskunnan johto ovat vieneet muutosta läpi erittäin haastavassa toimintakentässä. Luottamushenkilöt ovat osoittaneet kiitettävää paneutumista asioihin. Toimintaympäristön turbulenttisuus, taloustilanteen epävarmuus sekä muutosta ennakoivat ylimääräiset tiedot vaikeuttivat tilanteiden tulkintaa ja suunnitelmallista toimintaa. Samalla toimimme yhtenä hallinnon uudistamisen pioneerina. Tämän kaiken huomioon ottaen olen erittäin tyytyväinen saavutettuun tulokseen. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 1

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Sotien jälkeinen aika on historian valossa ollut kasvun ja vakauden aikaa. Syksyllä 2008 finanssimarkkinat ajautuivat paniikin valtaan, maailmankauppa romahti ja tuotanto aleni poikkeuksellisen jyrkästi. Maailmantaloudessa on havaittavissa jo vakiintumisen ja varovaisen elpymisen merkkejä. Taantuma on monessa maassa julistettu päättyneeksi ja elpyminen tosin heikko ja epävarma sekä hidas näyttää olevan meneillään. Maailmankaupan romahdus heijastui Suomeen pahemmin kuin useimpiin muihin maihin Maailmanlaajuinen kriisi on iskenyt erityisen kovaa Suomeen, joka on talouspolitiikan strategiassa pyrkinyt hyödyntämään globalisaatiota tuottavuuden ja tulotason kohottamiseksi. Vuonna 2009 bruttokansantuote laski ennätykselliset 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Metalliteollisuudelle vuosi ole ennätyksellisen heikko ja tuotanto laski 26,9 %. Puu- ja paperiteollisuudessa meni lähes yhtä huonosti, tuotanto laski 20,7 %, muun tehdasteollisuuden tuotanto laski 11,2 %. Rakentamisen lasku oli 13,2 % edellisestä vuodesta. Palvelutoimialojen lasku 3,7 %. Vakaammat kotimarkkinat ovat tasapainottaneet taloutta huomattavasti. Yksityinen kulutus väheni 2,1 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Työttömyysaste oli 8,3 %, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 6 %. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat 4,4 prosenttia ja välittömistä veroista 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotulot putosivat alle puoleen. Suomi on kriisin aikana harjoittanut varsin elvyttävää finanssipolitiikkaa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 55,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,5 %. Suhde oli korkein vuoden 1997 jälkeen. Julkisen talouden tasapaino on heikentynyt jyrkästi. Julkisyhteisöjen alijäämä 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisen kerran julkinen talous oli alijäämäinen vuonna 1997. EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44 prosenttia. Tulevina vuosina talouskasvun arvioidaan jäävän taantumaa edeltäneeseen aikaan verrattuna maltilliseksi. Bkt:n pudotuksen kiinni kurominen vie vuosia. Vielä kasvunkin aikana työllisyys heikentyy yleensä viiveellä. 2

Kunnat Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän näiden kuntien tilannetta. Pienempien kuntien talous pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu alijäämä on 0,7 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia ja kulutusmenot 2,6 prosenttia. Investointien arvioidaan säilyneen edellisen vuoden tasolla. Edessä on vaikea sopeutuminen ennennäkemättömän nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Seuraavat vuodet ovat kaikissa kunnissa kuntatalouden kannalta vaikeita. Palvelutarpeiden kasvu ja taloudellisen laman vaikutukset tuovat paineet veroprosenttien korottamiselle. Keskimääräinen kunnallisvero on nyt 18,98 prosenttia ja verotulojen kehitys miinuksella vuonna 2010 arviolta 2 %. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Ennakkotietojen mukaan kunnilla on lainaa 1 875 euroa/asukas. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Työvaltaisen kuntasektorin kestävyysvaje on niin mittava, että sitä ei kyetä ratkaisemaan pelkästään toimintaa tehostamalla. Tarvitaan maltillista kustannuskehitystä ja menojen kasvun hallintaa, mutta myös tulopohjan vahvistamista. Kuntien valtionosuuksia ja veropohjaa on vahvistettava. Kuntien toiminnan ohjausta keventämällä kunnille on annettava mahdollisuus tuottavuuden nostamiseen. Kunnille ei lähivuosina tule säätää uusia tehtäviä, pikemminkin kuntien tehtäviä on kevennettävä. 3

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönkehitys Vuoden vaihde Tavoite/ ennuste, hlöä Toteutunut asukasluku, hlöä Muutos, hlöä Kehitys, % 1995/96 11 000 10 791 156 1,5 1996/97 11 240 10 921 130 1,2 1997/98 11 480 11 256 335 3,0 1998/99 11 720 11 665 409 3,6 1999/2000 12 030 12 087 422 3,6 2000/2001 12 375 12 551 464 3,8 2001/2002 13 000 12 877 326 2,6 2002/2003 13 380 13 229 352 2,7 2003/2004 13 600 13 633 404 3,1 2004/2005 14 100 13 982 349 2,6 2005/2006 14 500 14 475 493 3,5 2006/2007 14 930 14 917 442 3,0 2007/2008 2008/2009 15 250 15 600 15 218 15 320 301 102 2,0 0,6 2009/2010 15 450 15 652 332 2,2 Väestönkasvu oli 332 asukasta eli 2,2 %. Väestönmuutokset Syntyneet Kuolleet Syntyneiden ennemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kokonaismuutos 2000 212 54 158 1168 869 299 471 2001 219 63 156 1395 1225 170 326 2002 244 57 187 1278 1109 169 356 2003 240 52 188 1385 1173 224 404 2004 278 46 232 1459 1346 113 345 2005 256 35 221 1578 1308 270 491 2006 263 48 215 1562 1328 234 442 2007 268 67 201 1454 1354 100 301 2008 271 60 211 1262 1366-104 107 2009 262 67 195 1435 1291 144 339 Tammkuu 19 3 16 96 105-9 7 Helmikuu 21 12 9 65 73-8 1 Maaliskuu 16 5 11 80 76 4 15 Huhtikuu 23 2 21 104 67 37 58 Toukokuu 18 3 15 141 71 70 85 Kesäkuu 20 1 19 162 130 32 51 Heinäkuu 31 4 27 158 166-8 19 Elokuu 29 6 23 186 194-8 15 Syyskuu 32 8 24 113 116-3 21 Lokakuu 14 8 6 105 89 16 22 Marraskuu 22 7 15 112 108 4 19 Joulukuu 17 8 9 113 96 17 26 Talousarvio 2009 laadittiin väestöennusteen 15 450 asukasta perusteella ja väestönkasvu ylitti sen 200 hengellä. Kuntaan suuntautunut tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, joten muuttovoittoa syntyi 144 asukasta. 4

Väestö ikäryhmittäin 31.12.2008 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Ikäryhmät 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos 08-09 0-6 -vuotiaat 1 615 1 619 1 671 1 710 1 758 1 840 1 903 1956 1942 1963 +21 7-12 -vuotiaat 1 323 1 367 1 399 1 450 1 457 1 489 1 502 1506 1528 1511-17 13-15 -vuotiaat 631 627 651 629 661 672 723 743 740 749 +9 16-18 -vuotiaat 644 615 594 616 614 645 615 644 660 705 +45 19-64 -vuotiaat 7 551 7 789 7 990 8 208 8 394 8 658 8 875 9009 9008 9224 +216 65-74 -vuotiaat 550 603 647 719 768 810 887 917 980 1000 +20 75-84 -vuotiaat 182 207 225 249 271 296 332 364 386 423 +37 yli 85 -vuotiaat 55 50 52 52 59 65 80 79 76 77 +1 Yhteensä 12551 12877 13229 13633 13982 14475 14917 15218 15320 15652 +332 Kempeleen huoltosuhde on 0,58 eli yhtä työikäistä (15-64 vuotiaat) kohti on 0,58 alle 15- ja yli 64-vuotiasta vuoden 2009 lopussa. Väestö tilastoalueittain 31.12.2008 Tilasto-a lue 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muutos Keskusta 5164 5255 5403 5647 5745 5671 5854 183 Sarkkiranta 1468 1436 1438 1472 1529 1553 1596 43 Hakamaa 520 535 529 536 561 559 570 11 Honkanen 3349 3479 3586 3606 3600 3623 3648 25 Ylikylä 1529 1560 1590 1590 1560 1568 1538-30 Vihiluoto 224 243 19 Ketolanperä 441 446 448 441 484 435 434-1 Sipola 346 348 368 387 385 396 396 0 Niittyranta 127 143 158 155 166 150 145-5 Alakylä 208 264 303 306 332 155 151-4 Väärälänperä 168 163 170 170 170 170 173 3 Linnakangas 115 146 264 376 444 551 650 99 Juurussuo 174 180 193 209 218 213 205-8 Merialue 2 0 Tuntematon 24 27 25 22 22 52 49-3 Kempele yhteensä 13633 13982 14475 14917 15218 15320 15652 332 Linnakankaan tilastoalueella väkimäärä kasvoi yli 100 hengellä. Alakylän alueesta erotettiin Vihiluoto omaksi tilastoalueekseen ja siellä oli väestönkasvua lähes 50 henkeä. 5

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 1980 2008 sekä ennuste Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 1980-2008 ja ennusteet 2009-2040 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti Toteutunut Ennuste 2009 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hailuoto Lumijoki Tyrnävä Muhos Oulunsalo Kempele Haukipudas Liminka Kiiminki Ouluseutu Oulu Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot, Väestöennuste 2009 SeutuNet Elinkeinorakenne Kempeleessä 2007 6

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Kempeleen työpaikat päätoimialoittain Kempeleessä 2007 Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain 1990-2007 Kempeleen työpaikkakehitys oli nousussa vuosina 2006-07. Uudempia tilastotietoja ei ole saatavilla mutta sen jälkeen kehitys on kääntynyt laskuun. 7

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa 2000-2006. Kempeleessä on työpaikkaomavaraisuusaste on pudonnut alle 80%:n mutta on edelleen korkeimpia Oulun ympäristökunnista. Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa 1987-2008e Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni 15-64-vuotiaista on työssä. Kempeleessä oli paras työllisyysaste v. 2008 Oulun seudulla. 8

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työhönosallistuvuusaste kunnittain Ouluseudulla 2007e Kempeleen työhönosallistuvuusaste oli vuonna 2008 korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Työllisten osuus toimialoittain Kempeleessä 2007 9

Työttömien lkm Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Kempelessä 2008e Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000-2008 Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000-2009 600 500 400 300 200 100 0 12/ 00 12/ 01 12/ 02 Alle 25 vuotiaat 97 65 92 101 97 103 90 94 93 164 25-50 vuotiaat 350 499 396 412 383 425 385 357 380 476 Yli 50 vuotiaat 196 178 189 169 195 224 215 201 218 242 Työttömyysaste % 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 9,3 11,8 12/ 03 12/ 04 12/ 05 12/ 06 12/ 07 12/ 08 12/ 09 14 12 10 8 6 4 2 0 Työttömien määrä oli joulukuun 2009 lopussa 882. 10

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työttömät työnhakijat iän ja sukupuolen mukaan Kempeleessä 2008e Työttömyys kunnittain Ouluseudulla elokuussa 2009 Työttömyys Ouluseudun kunnissa elokuussa 2009 H a u k ip u d a s K iim in k i H a ilu o to O u l u n s a l o O u l u K e m p e l e L u m ijo k i M u h o s Työttömyysaste (%) T y rn ä v ä 8. 9-10. 0 1 0. 1-11. 0 1 1. 1-1 2. 7 1 3. 4 L i m i n k a Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot SeutuNet 11

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kempeleen kunnassa on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2002. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja vastuuhenkilöillä alaistensa toiminnan osalta. Jokainen tilivelvollinen vastaa oman vastuualueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Kempeleen kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan toimintasäännöllä. Vuonna 2008 voimassa ollut toimintasääntö on hyväksytty 13.12.2004 ja se on tullut voimaan 1.1.2005. Tämän jälkeen sääntöön on tehty tarkennuksia 14.11.2005, 26.2.2007 ja 27.8.2007. Toimintasääntöä on uusittu 15.12.2008 ja uuden toimintamallin mukainen toimintasääntö astui voimaan 1.1.2009. Toimintasäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Tavoitteet johdetaan Kempele strategiasta, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. käyttösuunnitelmissa on määritelty yksiköidentavoitteet. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vastuuhenkilöt seuraavat kuukausittain asetettujen tavoitteiden, määrärahojen ja tulojen toteutumista. Raportit annetaan tiedoksi kansalaiskunnalle sekä sekä kunnanhallitukselle. Talouden osavuosiraportit esitetään valiokunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle 30.4., 31.7. ja 30.10. ajankohdan mukaan. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan toiminnan riskit voivat kohdistua palveluihin, kunnan liiketoimintaan, tietojenkäsittelyyn, toiminnan jatkuvuuteen ja toimintaan liittyviin vastuukysymyksiin. Henkilöriskit voivat olla työntekijöille sattuvia tapaturmia, avainhenkilöiden menetyksiä sekä henkilökunnan luotettavuuteen, ammattitaitoon ja osaamiseen ja riittävyyteen liittyviä asioita. Omaisuusriskejä ovat kunnan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat uhat. 12

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Toiminta- ja työketjut on pyritty järjestämään niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä synny esim. palkkalaskennassa ja taloushallinnossa. Henkilöriskeihin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä ja huolehtimalla toimivasta varahenkilöjärjestelmästä. Omaisuus luetteloidaan ja merkataan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Teknisiä turva- ja valvontalaitteita on asennettu kunnan kiinteistöihin. Kunnan kiinteistöille on laadittu kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Tietoturvallisuusriskeihin on varauduttu uusimalla virustorjuntajärjestelmiä ja kehittämällä varmuuskopiointia sekä fyysisesti sijoittamalla kriittistä laitekantaa asianmukaisiin tiloihin. Terveyskeskuksessa on varasähkövoimala. Toiminta on perustunut viranhaltijoiden, valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja toimintasäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, toimintasäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Koti- Kunnan paikka omistus osuus TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois - Pohjanmaan erityishuoltop. Oulu 2,14 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Technocenter Kempele Oy Kempele 48,40 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % Kempele-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Kempeleen Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Kempeleenkartano, osakkuusyhteisöihin: Kiinteistö Oy Tiilitori, Technocenter Kempele Oy ja Limingan Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. 13

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Osakkuusyhteisöjen yhdistely pääomaosuusmenetelmällä menetelmällä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Vuonna 2009 vaikutus omaan pääomaan oli 1,2 milj. euroa Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna 1997. Konserniohjeilla luodaan puitteet Kempele -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle ja valtuustolle 31.7. osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Selvitys konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. 14

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS K E M P E LE 2009 2008 2007 2006 2005 Asukasluku 31.12. 15 659 15 325 15 181 14 905 14 475 väes tön kas vu-% 2,2 0,9 1,9 3,0 3,5 T ulov e roprose ntti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Verotulot 46 442 46 188 43 533 40 622 37 937 Valtionos uudet 16 731 15 172 12 757 11 695 11 152 Ve rorahoitus yhte e nsä 63 173 61 360 56 290 52 317 49 089 m uutos % 3,0 9,0 7,6 6,6 9,1 euroa/as ukas 4 034 4 004 3 708 3 510 3 391 T oimintame not -67 975-65 038-59 558-55 173-51 653 m uutos % 4,5 9,2 7,9 6,8 6,4 T oimintakate -59 588-57 073-52 455-48 765-45 447 m uutos % 4,4 8,8 7,6 7,3 7,5 euroa/as ukas -3 805-3 724-3 455-3 272-3 140 Vuosikate 2 897 3 783 3 674 3 393 3 459 euroa/as ukas 185 247 242 228 239 vuos ikate/pois tot-% 77,3 107,7 107,8 94,1 100,7 T ilikaude n tulos -849 271 795-212 25 T ulorahoitus 1 139 1 940 2 446 2 240 2 156 inves tointien tulorahoitus -% 85,3 38,6 38,1 94,0 66,5 pääom am enojen tulorahoitus -% 50,0 35,6 33,6 73,5 57,5 Inv e stoinnit ne tto -551-7 667-7 706-2 273-3 410 euroa/as ukas -35-500 -508-152 -236 Lainanhoitokulut 3 071 1 667 1 299 1 277 1 077 K okonaisme not -74 333-84 400-72 371-60 069-57 945 T ase e n loppusumma 80 681 81 159 74 291 67 117 68 416 K um ulatiivinen ylijääm ä 3 566 3 746 2 504 2 257 2 267 Lainat 19 505 18 857 12 365 7 370 8 375 euroa/as ukas 1 246 1 230 815 494 579 K onse rnitase e n loppusumma 116 619 114 852 105 975 99 488 101 013 K ons ernin lainat 1000 eur. 40 943 38 656 31 262 26 966 28 524 euroa/as ukas 2 615 2 522 2 059 1 809 1 971 15

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Kempeleen kunnan kokonaistuotot vuonna 2009 ovat 75,6 milj. euroa. Tuottojen määrä väheni edellisestä vuodesta 9,6 milj. euroa eli 11,2 %. Tuotoista suurin osa muodostuu verorahoituksesta, joka on 63,2 milj. euroa. Verorahoitus kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 1,8 milj. euroa eli 3 %. Toimintatuottojen määrä on 8,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa eli 4,7 %. Investointiosan rahoitusosuudet ja myyntitulot ovat yhteensä 2,9 milj. euroa, vähennys 23,5 %. Lainojen lisäys on 3 milj. euroa. Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä on 74,3 milj. euroa ja ne pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10,1 milj. euroa eli 11,9 %. Toimintakulut ovat 68 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,9 milj. euroa eli 4,5 %. Investoinnit ovat 3,5 milj. euroa, ja ne ovat 8,2 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ovat 2,4 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate vuonna 2009 on 2,9 milj. euroa. Se heikkeni 0,9 milj. euroa eli 23,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Tilikauden tulos Investoinnit Tilikauden tulos on 848 693,93 euroa negatiivinen, kun vastaava tulos vuonna 2008 oli 270 807,76 euroa positiivinen. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan 669 085 euroa. Kunta on etukäteen varauksilla rahoittanut investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen alijäämäksi muodostuu 179 609,17 euroa. Investointimenot olivat 3,5milj. euroa ja ne olivat 8,2 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Suurimmat investointiryhmät olivat maanhankinta 1,4milj. euroa ja liikenneväylien rakentaminen 1 milj. euroa ja päällystäminen 0,4 milj. euroa. Investointiosan maan myyntituotot ovat 2,8 milj. euroa ja valtionosuudet ovat 0,1 milj. euroa. 700 KEMPELEEN KUNNAN RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS Vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as 600 500 400 /as 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosikate, /as Investointien omahankintameno, /as Poistot, /as 16

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus oli pienempi kuin investoinnit ja lainojen lyhennykset. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui 0,6 milj. euroa ja rahoituksen rahavirta 0,9 milj. euroa positiiviseksi. Lainakannan muutos oli 0,6 milj. euroa. Rahavarojen muutos oli 1,5 milj. euroa positiivinen. Tase Kunnan taseen loppusumma 31.12.2009 on 80,7 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. eurolla. Omavaraisuusasteeksi muodostui 66,8 %, edellisenä vuonna se oli 67,5 %. Lainakanta kasvoi 0,6 milj. eurolla. Vuoden lopussa lainamäärä asukasta kohden oli 1 246 euroa/asukas, edellisenä vuonna 1 230 euroa/asukas. Lainojen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 3,1 milj. euroa eli 196 euroa/asukas, edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1,7 milj. euroa eli 109 euroa/asukas 17

Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Valtionosuudet 22 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot Lainanotto 4 % 4 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Verotulot 62 % Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna 2009 olivat 75,6milj. euroa josta verorahoituksen osuus on 63,2 milj. euroa. Aineet ja tarvikkeet 5 % KUNNAN KOKONAISMENOT Investointimenot 5 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut Avustukset 1 % 5 % Henkilöstökulut 47 % Palvelujen ostot 34 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut vuonna 2009 ovat 74,3 milj. euroa, josta toimintakulut olivat 68 milj. euroa ja investoinnit 3,5 milj. euroa. 18

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoise t 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 M uutos % M uutos T oimintatuotot 8 386 792,23 7 965 077,80 5,3 % 421 714 Myyntituotot 1 307 828,25 1 341 188,08-2,5 % -33 360 Maks utuotot 3 319 376,72 2 921 553,37 13,6 % 397 823 Tuet ja avus tuks et 876 008,25 739 063,94 18,5 % 136 944 Muut toim intatuotot 2 883 579,01 2 963 272,41-2,7 % -79 693 T oimintakulut -67 975 335,58-65 037 893,76 4,5 % -2 937 442 Henkilös tökulut -34 812 523,56-33 280 892,07 4,6 % -1 531 631 P alkat ja palkkiot -27 128 437,13-25 822 045,33 5,1 % -1 306 392 Henkilös ivukulut -7 684 086,43-7 458 846,74 3,0 % -225 240 Eläkekulut -5 860 390,06-5 560 137,68 5,4 % -300 252 Muut henkilösivukulut -1 823 696,37-1 898 709,06-4,0 % 75 013 P alvelujen os tot -25 005 315,62-23 699 924,87 5,5 % -1 305 391 Aineet, tarvikkeet -3 789 899,24-3 567 787,57 6,2 % -222 112 Avus tuks et -3 451 514,41-3 768 087,27-8,4 % 316 573 Muut toim intakulut -916 082,75-721 201,98 27,0 % -194 881 T O IM IN T AK AT E -59 588 543,35-57 072 815,96 4,4 % -2 515 727 Verotulot 46 442 804,46 46 188 294,12 0,6 % 254 510 Valtionos uudet 16 730 785,00 15 172 142,00 10,3 % 1 558 643 R ahoitus tuotot ja -kulut -687 823,11-504 373,22 36,4 % -183 450 K orkotuotot 3 856,71 74 396,00-94,8 % -70 539 Muut rahoitus tuotot 51 038,70 93 102,20-45,2 % -42 064 K orkokulut -719 077,34-658 601,38 9,2 % -60 476 Muut rahoitus kulut -23 641,18-13 270,04 78,2 % -10 371 VU O S IK AT E 2 897 223,00 3 783 246,94-23,4 % -886 024 P ois tot ja arvonalentum is et S uunnitelm an m ukais et pois tot -3 745 916,93-3 512 439,18 6,6 % -233 478 S atunnais et erät S atunnais et tuotot 0 T ILIK AU D E N T U LO S -848 693,93 270 807,76-413,4 % -1 119 502 P ois toeron lis äys -3 892 487,23-100,0 % 3 892 487 P ois toeron vähennys 669 084,76 356 819,43 87,5 % 312 265 Varaus ten vähennys 4 506 248,86-100,0 % -4 506 249 T ILIK AU D E N ALIJÄÄM Ä (Y LIJÄÄM Ä) -179 609,17 1 241 388,82-114,5 % -1 420 998 TULO S LAS KELM AN T UNNUS L UV UT Toim intatuotot / Toim intak ulut, % 12,3 12,2 V uos ik ate / P ois tot, % 77,3 107,7 V uos ik ate, euroa / as uk as 185 247 A s uk as m äärä 15 659 15 325 19

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot Vuosikate euroa/asukas TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2008 2012 T P T P T A L OUSSUUNNIT EL M A 2008 2009 2010 2011 2012 P o is to n a la is e t in ve s to in n it 8 765 498 2 082 259 5 066 500 11 277 500 14 635 500 R a h o itu s o s u u d e t 1 632 676 128 166 1 970 000 1 685 000 Muut avus tuks et inves tointeihin Inves tointien om ahankintam eno 7 132 822 1 954 093 5 066 500 9 307 500 12 950 500 S u u n n ite lm a n m u ka is e t p o is to t 3 512 439 3 745 917 3 720 000 3 844 600 3 567 000 Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelm an m ukais et pois tot 3 677 991 Pois tonalais ten inves tointien om ahankintam eno 7 282 283 Ero -3 604 292 P o ikke a m a -% -49 Selvitys poikkeaman syistä: Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita, joista poistot ovat alkaneet 1.8.2008 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Verottajalta on haettu laskennallista 5 % palautusta työterveyshuoltoon vuosilta 2007-2008 yhteensä 19 382,53 euroa. Palautus on kirjattu työterveyshuollon menotiliä hyvittävästi vuodelle 2009. 20

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. TUOTOT Kempeleen kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 71,6 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa eli 3 %. Toimintatuotot kasvoivat 0,4 milj. euroa (5,3 %), verotulot 0,3 milj. euroa (0,6 %) ja valtionosuudet 1,6 milj. euroa (10,3 %). KULUT Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 68,7 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 milj. euroa eli 4,6 %. Kululajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut kasvoivat 1,5 milj. euroa (4,6 %), palvelujen ostot 1,3 milj. euroa (5,5 %), aineet ja tarvikkeet 0,2 milj. euroa (6,2 %), sekä muut toimintakulut 0,2 milj. euroa (27 %) ja avustukset vähenivät 0,3 milj. euroa (-8,4 %). Rahoituskulut kasvoivat 0,2 milj. euroa (36,4 %). Asukasta kohti laskettuna toimintakulut ovat 4.341 euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 81 euroa/asukas eli 1,9 %. TOIMINTAKATE Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 2,5 milj. euroa eli 4,4 %. Toimintatuotot kattoivat 12,3 % toimintakuluista. 21

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut VEROTULOT Verotulot olivat 46,4 milj. euroa ja ne toteutuivat 98,7 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 0,3 milj. euroa eli 0,6 %. Asukasta kohti laskettuna verotulot vähenivät 1,6 %. Verotulojen kehitys 2005 2006 2007 2008 2009 Kunnallisvero 34 131 36 746 39 209 41 878 43 150 Yhteisövero 2 396 2 395 2 745 2 625 1 548 Kiinteistövero 1 410 1 481 1 579 1 686 1 745 Yhteensä: 37 937 40 622 43 533 46 188 46 443 muutos-% 8,3 % 7,1 % 7,2 % 6,1 % 0,6 Verotulot /asukas 2,621 2,723 2,861 3,014 2,966 muutos-% 4,6 3,9 5,0 5,4-1,6 Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Kunnan tulovero 43 200 43 150-50 Yhteisövero 2 060 1 548-512 Kiinteistövero 1 800 1 745-55 Yhteensä 47 060 46 443-617 Veroprosentit 2005 2006 2007 2008 2009 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VALTIONOSUUDET Valtionosuudet olivat 16,8 milj. euroa ja ne toteutuivat 99,8 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 1,6 milj. euroa eli 10,3 %. 2005 2006 2007 2008 2009 Sosiaali-ja terveydenhuolto 6 422 6 712 7 623 9 504 10 972 Opetus-ja kulttuuritoimi 5 300 4 769 5 019 5 298 5 510 Yleinen valtionosuus 270 1042 1031 1032 614 Verotulojen tasauslisä -840-828 -915-662 -365 Yhteensä: 11 152 11 695 12 758 15 172 16 731 muutos-% 11,8 4,9 9,1 18,9 10,3 22

euroa Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Sosiaali- ja terveysosasto 10 792 10 972-180 Opetus ja kulttuuritoimi 5 316 5 510 194 Yleinen valtioosuus 1 013 614-399 Verotulojen tasauserä -359-365 -6 Yhteensä 16 762 16 731-31 VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2009 vuosikate oli 2,9 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikate heikkeni lähes 0,9 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohti oli 185 euroa, edellisenä vuonna 247 euroa. VUOSIKATE JA POISTOT 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosikate Poistot Vuosikate riitti poistoihin 77,3 prosenttisesti, edellisenä vuonna vastaava luku oli 107,7 %. TILIKAUDEN TULOS JA YLIJÄÄMÄ Tilikauden tulos on -848 693,93 euroa. Tuloutetaan Ylikylän koulun, Kokkokankaan päiväkodin, lukion, Kempelehallin sekä Linnakangastalon tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 669 084,76 eurona. Katetaan tilikauden alijäämä 179 609,17 euroa taseen oman edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidoissa. 23

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmaan on koottu käyttötalouden, tuloslaskelman ja investointiosien kulut ja tuotot sekä rahoitustapahtumien kulut ja tuotot. Rahoituslaskelma kertoo lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 T o im in n an rah avirta 1 139 461,33 1 940 318,60 V uosikate 2 846 332,13 3 783 246,94 S atunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 706 870,80-1 842 928,34 In vesto in tien rah avirta -551 274,49-7 893 138,82 Investointim enot -3 463 200,24-11 700 083,19 Rahoitusosuudet investointim enoihin 128 166,00 1 632 676,13 P ysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 783 759,75 2 174 268,24 T o im in n an ja in vesto in tien rah avirta 588 186,84-5 952 820,22 R ah o itu ksen rah avirta An to lain au ksen m u u to kset 0,00 181 849,93 A ntolainasaam isten lisäykset -44 661,07 A ntolainasaam isten vähennykset 226 511,00 L ain akan n an m u u to kset 647 706,01 6 491 804,28 P itkäaikaisten lainojen lisäys 13 500 000,00 P itkäaikaisten lainojen vähennys -2 352 293,99-1 008 195,72 Lyhytaikaisten lainojen m uutos 3 000 000,00-6 000 000,00 M u u t m aksu valm iu d en m u u to kset 226 411,41-920 917,86 Toim eksiantojen var.ja pääom ien m uutokset -2 542,72 40 799,46 V aihto-om aisuus m uutos -952,37 843,79 S aam isten m uutos 558 044,53-988 600,10 K orottom ien velkojen m uutos -328 138,03 26 038,99 R ah o itu ksen rah avirta 874 117,42 5 752 736,35 R ah avaro jen m u u to s 1 462 304,26-200 083,87 R ah avaro jen m u u to s Rahavarat 31.12. 3 149 786,91 1 687 482,65 Rahavarat 1.1 1 687 482,65 1 887 566,52 R ah avaro jen m u u to s 1 462 304,26-200 083,87 V uosika tte e sta on vä he nne tty pe rintönä sa a tu o sa ke a rvo lta a n 50 890,87 e u ro a. Kirja ukse lla e i ole va ikutusta ra ha virta a n. RAHO ITUS LAS KELM AN TUNNUS LUV UT Inves tointien tulorahoitus, % 85,3 38,6 P ääom am enojen tulorahoitus, % 50,0 35,6 Lainanhoitok ate 1,2 2,7 K as s an riittävy y s, pv 15 8 A s uk as m äärä 15 659 15 325 24

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 x Rahavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella TULORAHOITUS Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty tuloslaskelmaosaan ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin tuloksi ja lisätään satunnaiset tulot. Vuonna 2009 tulorahoituksen määrä oli 1,1 milj. euroa, määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen määrä oli 3,5 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ne olivat 8,2 milj. euroa pienemmät. Maan myyntituloja kertyi 2,8 milj. euroa ja valtionosuuksia/- avustuksia investointimenoihin 0,1 milj. euroa. Rahan käyttö investointeihin oli yhteensä 0,6 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena saatava toiminnan ja investointien rahavirta oli 0,6 milj. euroa positiivinen. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta oli vuonna 2009 yhteensä 0,9 milj. euroa positiivinen. Lainakannan muutokset olivat 0,6 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 2,4 milj. euroa ja uutta lainaa nostettiin 3 milj. euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat 0,3 milj. euroa.. 25

1.000 Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katettiin 39,3 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 35,6 % RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 1,5 milj. euroa positiivinen. 26

Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISMENOT JA TULOT Kokonaistuotot ja kulut laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. TULOT 2009 2008 Muutos% Varsinainen toiminta Toimintatuotot 8 335 901,36 7 965 077,80 4,7 % Verotulot 46 442 804,46 46 188 294,12 0,6 % Valtionosuudet 16 730 785,00 15 172 142,00 10,3 % Korkotuotot 3 856,71 74 396,00-94,8 % Muut rahoitustuotot 51 038,70 93 102,20-45,2 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien -1 907 842,70-1 905 262,92 0,1 % hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 128 166,00 1 632 676,13-92,1 % Pysyvien vastaavien 2 783 759,75 2 174 268,24 28,0 % hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,00 226 511,00-100,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 13 500 000,00-100,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 000 000,00 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 Kokonaistuotot yhteensä 75 568 469,28 85 121 204,57-11,2 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 67 975 335,58 65 037 893,76 4,5 % Korkokulut 719 077,34 658 601,38 9,2 % Muut rahoituskulut 23 641,18 13 270,04 78,2 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien -200 971,90-62 334,58 222,4 % hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit 3 463 200,24 11 700 083,19-70,4 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,00 44 661,07 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 352 293,99 1 008 195,72 133,3 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 6 000 000,00 Kokonaiskulut yhteensä 74 332 576,43 84 400 370,58-11,9 % 27

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A 31.12.2009 31.12.2008 P YS YV ÄT V AS T AAV AT 72 404 828,08 73 841 708,85 Ain eetto m at h yö d ykkeet 712 241,75 909 402,09 Tietokoneohjelm istot 314 017,97 334 237,27 M uut pitkävaikutteiset m enot 398 223,78 575 164,82 Ain eelliset h yö d ykkeet 59 887 058,87 61 202 539,93 M aa- ja vesialueet 23 135 096,73 22 855 914,51 Rakennukset 29 456 671,37 31 055 973,89 K iinteät rakenteet ja laitteet 5 881 668,46 5 745 923,38 K oneet ja kalusto 804 036,03 1 138 303,90 M uut aineelliset hyödykkeet 25 228,19 25 228,19 E nnakkom aksut ja keskener.hankinnat 584 358,09 381 196,06 S ijo itu kset 11 805 527,46 11 729 766,83 Osakkeet ja osuudet 11 689 349,31 11 613 588,68 M uut saam iset 116 178,15 116 178,15 T OIM E K S IAN T OJE N V AR AT 678 004,01 624 552,60 V altion toim eksiannot 677 218,50 623 618,90 M uut toim eksiannot 785,51 933,70 V AIH T U V AT V AS T AAV AT 7 598 158,65 6 692 946,55 V aih to -o m aisu u s 5 129,83 4 177,46 A ineet ja tarvikkeet 5 129,83 4 177,46 S aam iset 4 443 241,91 5 001 286,44 P itkäaikaiset saam iset 2 329 715,64 2 640 718,14 M yyntisaam iset 1 072 155,60 981 338,29 Lainasaam iset 13 455,04 20 582,85 M uut saam iset 1 244 105,00 1 638 797,00 L yh ytaikaiset saam iset 2 113 526,27 2 360 568,30 M yyntisaam iset 542 883,32 649 515,96 Lainasaam iset 7 127,78 7 127,76 M uut saam iset 792 057,15 1 001 898,11 S iirtosaam iset 771 458,02 702 026,47 R ah at ja p an kkisaam iset 3 149 786,91 1 687 482,65 V AS T AAV AA 80 680 990,74 81 159 208,00 28

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut V A S T A T T A V A A 31.12.2009 31.12.2008 OM A P ÄÄOM A 39 487 405,46 39 667 014,63 P eruspääom a 35 921 178,65 35 921 178,65 E dellisten tilikausien ylijääm ä 3 745 835,98 2 504 447,16 Tilikauden alijääm ä (ylijääm ä) -179 609,17 1 241 388,82 P OIS T OE R O JA V AP AAE H T OIS E T V AR AU K S E T 14 288 881,20 14 957 965,96 P oistoero 10 667 243,30 11 336 328,06 V apaaehtoiset varaukset 3 621 637,90 3 621 637,90 Investointivaraukset 3 621 637,90 3 621 637,90 V astuuvaraus T OIM E K S IAN T OJE N P ÄÄOM AT 708 000,19 657 091,50 V altion toim eksiannot 663 792,49 609 891,73 M uut toim eksiantojen pääom at 44 207,70 47 199,77 V IE R AS P ÄÄOM A 26 196 703,89 25 877 135,91 P itkäaikain en 14 236 400,00 16 504 600,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 436 400,00 4 354 600,00 Lainat julkisyhteisöiltä 10 800 000,00 12 150 000,00 L yh ytaikain en 11 960 303,89 9 372 535,91 Lainat rah.ja vak.laitoksilta lyhennykset 3 918 200,00 918 200,00 Lainat julkisyhteisöiltä lyhennykset 1 350 000,00 1 434 093,99 S aadut ennakot 224 781,75 202 033,14 Ostovelat 2 322 700,75 2 292 777,07 S iirtovelat 3 466 022,98 3 852 034,41 M uut lyhytaikaiset velat 678 598,41 673 397,30 V AS T AT T AV AA 80 680 990,74 81 159 208,00 T AS EEN T UNNUS L UV UT : O m avarais uus as te, % 66,8 67,5 S uhteellinen velk aantuneis uus, % 36,3 37,0 K erty ny t y lijääm ä, 1 000 3 566 3 746 K erty ny t y lijääm ä (alijääm ä), / as uk as 228 244 Lainak anta 31.12., 1 000 19 505 18 857 Lainak anta 31.12., / as uk as 1 246 1 230 Lainas aam is et, 1 000 0 0 A s uk as m äärä 15 659 15 325 29

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä x (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ]/asukasmäärä Kunnan lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk- lainasaamiset ja muut lainasaamiset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän Aineelliset hyödykkeet merkityn pysyvien vastaavien lisäykset ja vähennykset ovat yhteensä 1,3 milj. euroa: Maa ja vesialueet 280.000 Rakennukset -1.600.000 Kiinteät rakenteet ja laitteet 140.000 Koneet ja kalusto -330.000 Keskeneräiset hankinnat 200.000 3. Taseen erään Osakkeet ja osuudet sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut osakkeet 7,1 milj. euroa 2,2 milj. euroa 1,1 milj. euroa 1,2 milj. euroa Kunta on maksanut osakepääomaennakkoa Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolle Vuokratalo Neilikankuja 6:n rakentamisesta 18 260 euroa. Kunta on kirjannut taseeseen vuonna 2008 perintönä saadun osakkeen Liisankuja 1. Osake on kirjattu taseeseen verotusarvostaan 50 890,87 euroa. 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa Toimeksiantojen varat/pääoma erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 30

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 5. Taseen erä Pitkäaikaiset saamiset ovat Myyntisaamiset : Maan myyntisaamiset 1,0 milj. euroa Muut saamiset: Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat - Kirkonkylän koulu 132 155 - Linnakankaan koulu 1 111 950 6. Taseen erään Lyhytaikaiset saamiset sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset: Muut saamiset: Siirtosaamiset: Kunnan erääntyneet saatavat 31.12. ovat 261 035 euroa (31.12.2008 485 400 euroa) Alv-saaminen 0,2 milj. euroa, jälkirahoitteinen valtionosuussaatava 0,4 milj. euroa Kela: työterveyshuollon korvaus 0,1 milj. euroa Päivähoidon joulukuun laskutus 0,1 milj. euroa. Valtionavustus teihin 0,2 milj. euroa. Elatustuen takautumissaatava 0,1 milj. euroa. 7. Rahat 31.12. ovat 3,1 milj. euroa. Vastattavaa 1. Taseen erä Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset eriteltyinä: Euro a 3 1.1 2.2 0 0 9 3 1.1 2.2 0 0 8 M uut o s Ke rtynyt poistoe ro 1 0 6 6 7 2 4 3 1 1 3 3 6 3 2 8-6 6 9 0 8 5 V apaae ht o ise t v araukse t Inv e st o int iv araus ( TK-laaje nnus) 3 6 2 1 6 3 8 3 6 2 1 6 3 8 0 P oistot ja varaukse t yhte e nsä: 1 4 2 8 8 8 8 1 1 4 9 5 7 9 6 6-6 6 9 0 8 5 2. Taseen erän Pitkäaikainen vieras pääoma yhteenlasketut lainat: Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 3,4 milj. euroa Lainat julkisyhteisöiltä 10,8 milj. euroa Yhteensä 14,2 milj. euroa 3. Taseen erän Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset Lyhytaikainen laina Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 4. Taseen erä Muut lyhytaikaiset velat Ennakonpidätysvelka Vakuutusmaksut 2,3 milj. euroa 3,0 milj. euroa 2,3 milj. euroa 3,0 milj. euroa 0,6 milj. euroa 0,1 milj. euroa Taseen ulkopuoliset erät 1. Elatustukisaamiset 31.12. ovat 473.000 euroa (v. 2008 519 000 ). Perinnästä on poistettu 33 000 euroa. 31

2. Leasing vastuut 31.12.2009 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 2010 tule v ina v uo sina e rä ä ntyv ä t e rä ä ntyv ä t Pe ruspalv e lupro se ssi 6 7 7 1 8,3 2 1 1 2 9 6 8,2 2 Tukipalv e lut 3 2 6 5 7 9,0 8 5 2 1 5 6 4,8 6 Yhte e nsä : 3 9 4 2 9 7,4 0 6 3 4 5 3 3,0 8 3. Takauksien jäljellä oleva pääoma Milj. 31.12.2009 31.12.2008 Kiinteistö Oy Kempeleen Kartano 14,7 13,5 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,0 0,0 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 1,3 0,2 Technocenter Kempele Oy 0,0 0,1 Kempeleen Vanhustenkodin kannatusyhdistys 0,2 0,2 Yhteensä 16,2 14,0 4. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta 38 209 666. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 33 433. 5. Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 31.12. Kaavakorvaukset kunnalle 1 155 148. Kunnalle aiheutuvat kustannukset 1 944 643 Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 6. Kunnan vuokravastuut 31.12. Kiinteistö Oy Kempeleenkartano 75 220, Nordea Rahoitus Suomi Oy 70 219. 7. Alv:n palautusvastuut 2,7 milj. euroa. Vuonna 2004-2007 valmistuneen rakennuksen (uudisrakentaminen tai perusparantaminen) käyttötarkoituksen muutos viiden seuraavan vuoden aikana tai vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos kymmenen seuraavan vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista, ns. saastumisaika. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset 31.12.ovat 0,2 milj. euroa. 32