SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

1 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 2015 Hyväksytty johtokunnassa 5.5.2015 Voimaan 1.8.2015

2 I SAKK:N KOULUTUSTOIMINNAN PERUSTA... 6 1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus eli missio... 7 2. Visio... 7 3. Arvot... 7 4. Pedagoginen toiminta... 8 4.1 Pedagogiset lähtökohdat... 8 4.2 Ihmiskäsitys... 9 4.3 Tieto- ja oppimiskäsitys... 9 4.4 Käsitykset työstä ja ammattitaidosta... 10 4.5 Koulutuksen toteuttamistavat... 10 5. Saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmä... 12 6. Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp... 12 7. Pohjoissaamen kieli 7 osp... 13 8. NY-yrittäjyys 7 osp... 13 9. Lukuvuoden työpäivät ja jaksot... 13 10. Jatko-opintomahdollisuudet... 13 11. Yhteistyö muiden oppilaitosten, työelämän sekä kieli- ja kulttuuriosaajien kanssa... 14 12. Kansainvälinen toiminta... 15 13. Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 16 14. SAKK:n toimielimen rooli ja tehtävät sekä työelämäjaokset... 16 15. Kurinpitokeinojen käyttö ja menettelytavat... 17 16. Arkaluontoisten ja salassa pidettävien asioiden käsittely... 18 II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS... 19 17. Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus... 19 18. Opetussuunnitelman laatiminen... 20 19. Opintojen järjestäminen... 20 19.1 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen... 20 19.2 Lukioyhteistyö... 21 19.3 Saamen kielen ja kulttuurin opetus perustutkinnoissa... 21 19.4 Saame äidinkielenä opetus... 22 19.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 23 19.6 Yksilöllinen polku ammattiin... 23 20. Oppimista tukevat toiminnot... 25 20.1 Opinto-ohjaus... 25

3 20.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)... 26 20.3 Opiskelijahallintojärjestelmä... 27 20.4 Hyvinvointisuunnitelma... 27 20.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 29 21. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttaminen... 30 21.1 Työssäoppimisen sopimukset ja työturvallisuus... 30 21.2 Ammattiosaamisen näytöt... 31 21.3 Näyttötoiminnan lähtökohdat... 31 21.4 Työpaikkaohjaajan rooli ohjauksessa ja arvioinnissa... 32 21.5 Ammattiosaamisen näytön arvioijat... 33 21.6 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus... 34 21.7 Opiskelijan ohjaus näyttöprosessissa... 35 21.8 Ammattiosaamisen näyttöjen itsearviointi... 37 21.9 Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen... 38 22. Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtainen opintojen järjestämissuunnitelma (HOJKS)... 39 22.1 Ammatillinen erityisopetus... 39 22.2 Erilaisen oppijan ammattiosaamien näytöt... 40 23. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 41 24. Opiskelija-arvioinnin periaatteet... 42 24.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 43 24.2 Arvioinnista tiedottaminen... 43 24.3 Osaamisen tunnistaminen... 44 24.4 Osaamisen tunnustaminen... 44 24.5 Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen... 46 24.6 Oppimisen ja osaamisen arvioinnin kokonaisuus... 47 24.7 Oppimisen arviointi... 48 24.8 Osaamisen arviointi... 49 24.9 Opiskelijan itsearviointi... 51 24.10 Osaamisen arvioinnista päättäminen... 51 24.11 Arviointiaineiston säilyttäminen... 52 24.12 Osaamisen arvioinnin uusiminen ja korottaminen... 53 24.13 Osaamisen arvioinnin oikaiseminen... 53 24.14 Arviointi erityisopetuksessa... 54

4 24.15 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi... 55 25. Todistukset... 56 25.1 Tutkintotodistukset... 56 25.2 Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä... 56 25.3 Todistusten liitteet... 56 26. Soveltumattomuuden rajoittamisen periaatteet ns. Sora-säädökset... 56 26.1 Opiskelijaksi ottaminen ja opiskeluoikeus (koskee SAKK:ssa sos. ja terveysalaa)... 57 26.2 Tiedottaminen... 58 26.3 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen (koskee SAKK:ssa sos. ja terv.alaa)... 58 26.4 Rikostaustaote... 59 26.5 Muutoksen hakeminen päätökseen... 59 III AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS (täydennetään myöhemmin)... 60 27. Näyttötutkintojen järjestäminen... 60 27.1 Yleistä... 60 27.2 Tutkintotoimikunnat... 60 27.3 Näyttötutkintojen järjestämissopimus... 60 27.4 Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma... 60 28. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona... 60 29. Ammattitutkinnon suorittaminen... 60 30. Erikoisammattitutkinnon suorittaminen... 60 31. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 60 31.1 Valmistavaan koulutukseen hakeutuminen... 60 31.2 Sora-säädökset... 60 31.3 Näyttötutkinnon suorittaminen... 60 31.4 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen/valmistava koulutus... 60 31.5 Henkilökohtaistamisen dokumentointi... 60 32. Näyttötutkinnon suorittaminen... 60 33. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 60 33.1 Arvioinnista tiedottaminen... 60 33.2 Osaamisen tunnistaminen... 60 33.3 Osaamisen tunnustaminen... 60 33.4 Oppimisen arviointi näyttötuktintoon valmistavassa koulutuksessa... 60 33.5 Osaamisen arviointi... 60

5 33.5.1 Ammattitaidon osoittaminen... 61 33.5.2 Arvioijat... 61 33.5.3 Tutkintosuoritusten arviointi... 61 33.6 Arvioinnista päättäminen... 61 33.7 Arviointiaineiston säilyttäminen... 61 33.8 Arvioinnin uusiminen... 61 33.9 Arvioinnin korottaminen... 61 33.10 Osaamisen arvioinnin oikaisu... 61 33.11 Erityistä tukea tarvitsevan osaamisen arviointi... 61 33.12 Maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajina... 61 34. Valmistavan koulutuksen järjestäminen... 61 34.1 Opintojen järjestäminen... 61 34.2 Työssäoppimissopimukset... 61 34.3 Opintojen päätoimisuus... 61 35. Todistukset... 61 35.1 Todistukset näyttötutkinnoissa... 61 35.2 Todistusten kansainväliset liitteet... 61 35.3 Ammattitutkintostipendi... 61 35.4 Kunniakirja ja ammattikirja... 61 36. Ammatillisen lisäkoulutuksen kurssit ja todistukset... 61 IV SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUS... 61 37. Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen lainsäädännöllinen perusta... 61 38. Lukuvuosikoulutukset... 62 38.1 Pohjossaamen kieli ja kulttuuri... 62 38.2 Inarinsaamen kieli ja kulttuuri... 63 38.3 Koltansaamen kieli ja kulttuuri... 63 38.4 Medialinja... 64 39. Arvioinnin oikaisu... 64 40. Arviointi ja todistukset... 64 41. Saamelaiskulttuurikoulutus/Kurssitoiminta... 65 41.1 Kurssisuunnitelma ja organisointi... 65 41.2 Kurssien toteutus... 65 41.3 Opiskelija-arviointi ja arvioinnin oikaisu... 66 41.4 Todistukset... 66

6 JOHDANTO Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) opetussuunnitelman yhteinen osa koostuu SAKK:n koulutustoiminnan yhteisistä lähtökohdista ja ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä saamen kielten ja kulttuurin opetuksen asioista. Koulutustoiminnan toteuttamisessa noudatetaan lakia ammatillisesta peruskoulutuksesta (muutokset voimaan 1.8.2015), lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (muutokset voimaan 1.8.2015), lakia Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ym. opetustoimen säädöksiä ja määräyksiä. Ensimmäisessä luvussa, SAKK:n koulutustoiminnan perusta, käsitellään SAKK:n koko koulutustoimintaan liittyviä asioita, toisessa luvussa on asetuksen määräämät ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman yhteiseen osaan sisällytettävät asiat, kolmannessa luvussa käsitellään ammatillisen aikuiskoulutuksen toteuttamiseen sisältyviä asioita ja neljännessä luvussa saamen kielten ja kulttuurin opetuksen lukuvuosikoulutusten ja kurssitoiminnan asioita. SAKK:n opetussuunnitelman yhteinen osa: I II III IV SAKK:n koulutustoiminnan perusta Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Saamen kielen ja kulttuurin opetus I SAKK:N KOULUTUSTOIMINNAN PERUSTA Saamelaisalueen koulutuskeskus on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen valtion oppilaitos, jonka toimintaa säätelevät laki ja asetus (L 252/2010, A 108/2011). Lain mukaan oppilaitoksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan perusta. Tarkoituksen saavuttamiseksi SAKK järjestää ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta sekä saamen kielten ja kulttuurin opetusta. Oppilaitoksella on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvat kulttuurin, luonnonvara- ja ympäristön, luonnontieteiden, sosiaali-, terveys- ja liikunnan, matkailu-, ravitsemus- ja talouden sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloilla opetus- ja kulttuuriministeriön antamassa koulutuksen järjestämisluvassa mainituin rajoituksin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa antaa mahdollisuuden toteuttaa aikuiskoulutusta eri koulutusajoilla.

7 SAKK:lla on kolme keskeistä koulutustehtävää eli ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus sekä saamen kielten ja kulttuurin opetus. SAKK tarjoaa kuutta eri perustutkintoa, jotka ovat laajuudeltaan 180 osp. SAKK:ssa voi opiskella myös saamen kieliä ja kulttuuria sekä media-alaa Lisäksi voi suorittaa ammattitutkintoja esimerkiksi porotaloudesta ja saamen käsityöstä eli duodjista, matkailualalta ja kouluttautua vaikka erä- ja luonto-oppaaksi. Perustutkintojen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärä ammattilukiokoulutuksena. 1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus eli missio Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminta-ajatuksena on olla osaava, muuntautumiskykyinen, monikielinen (saamet, suomi) ja monikulttuurinen oppilaitos, joka tuottaa korkealaatuisia koulutusja kehittämispalveluita saamelaisalueen tarpeisiin, ja jossa työntekijät ja opiskelijat viihtyvät. Missio voidaan ymmärtää kuvailevan organisaation yhteistä näkemystä olemassaolon tarkoituksesta, elämäntehtävästä eli siitä, miksi organisaatio on olemassa. SAKK:n toiminta-ajatus noudattaa pitkälti sen laissa mainittua tarkoitusta. Saamelaisalueen koulutuskeskus on monialainen ja saamelaisista lähtökohdista monikulttuurinen oppilaitos Suomen saamelaisalueella. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan asetettu tavoitteita, jotka määräytyvät niistä alueellisista ja saamelaisista koulutustarpeista, joita koulutuskeskuksen toiminta-alueen, saamelaisalueen erityispiirteet luovat. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää koulutusta lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon saamelaisalueen luonnonvaroihin, monikulttuurisuuteen, maantieteelliseen asemaan, perinteistietoon sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Koulutuskeskus edistää toiminnallaan kielellistä, kulttuurista, alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa. Saamen kielten tukemiseksi työntekijöiden rekrytoinnissa painotetaan työntekijöiden saamen kielen osaamista. 2. Visio Saamelaisalueen koulutuskeskus on johtava saamelaiskulttuurin, elinkeinojen ja koulutuksen säilyttäjä ja kehittäjä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Oppilaitos on aktiivinen ja tunnettu yhteistyökumppani arktisten alkuperäiskansojen asiantuntijana ja kouluttajana sekä elinkeinojen ja yritystoiminnan säilyttäjänä ja kehittäjänä. Koulutuskeskuksen koulutus-, kehittämis- ja tuotantopalveluja kysytään maailmanlaajuisesti. 3. Arvot

8 Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan perusta. Se tarkoittaa saamelaiskulttuurin, saamen kielien ja perinteisten elinkeinojen sekä saamelaiskulttuuria tukevien uusien elinkeinojen arvostamista, ymmärtämistä sekä mukanaoloa jokapäiväisessä toiminnassa. Kansainvälisyys ja rajojen ylittäminen on luonnollinen tapa tehdä työtä. Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaiset sekä muut alkuperäiskansat kuuluvat arkityöhön. Toiminta on rajatonta myös ihmisten, kielten ja kulttuurien välillä. Tasa-arvo ja toisen arvostaminen SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että työntekijöitä kohdellaan ja työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti ja kaikkien työtä arvostetaan. Henkilökunta ja opiskelijat noudattavat hyviä käytöstapoja ja kohteliaisuutta, hyväksyvät erilaisuutta ja heillä on taito antaa ja ottaa vastaan palautetta. Asiakastyytyväisyys SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että koulutus sekä sisäiset ja ulkoiset palvelut toteutetaan siten, että henkilöstö ja opiskelijat sekä yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä. Toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen. Uudistuminen SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita, toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan alueen ja työelämän muuttuvia tarpeita. Henkilöstöä tuetaan kehittämään omaa osaamistaan ja työtään sekä ylläpitämään työhyvinvointia. 4. Pedagoginen toiminta 4.1 Pedagogiset lähtökohdat Saamelainen kulttuuri ja pohjoiset elinolot sekä luontoarvot ovat koulutuskeskuksen pedagogiset lähtökohdat. Ne näkyvät niin perinteisen poronhoidon, saamenkäsityön ja kulttuuriperustaisen matkailun kuin kaikkien muidenkin koulutusten oppimistavoitteissa, opetusmetodeissa, oppimisympäristöissä ja opetusmateriaaleissa. Koulutus tukee persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kasvua. Koulutuksen tavoitteena on kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä persoonallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka osallistuvat saamelaiskulttuurin ja muun kansallisen kulttuurin edistämiseen. Opettajat ohjaavat opiskelijoita yksilöinä ja opiskelijan aiempi osaaminen huomioidaan uusien tietojen ja taitojen oppimisessa.

9 4.2 Ihmiskäsitys Opetustyön lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Opetuksen ja oppimisen perustana on oppimiskäsitys, joka pohjautuu tietokäsitykseen. SAKK:ssa kaiken toiminnan lähtökohtana on perinteisen tiedon ja käsitteellisen tiedon yhdistäminen saamelaiskulttuurisessa kontekstissa. Perinteistieto on tietoa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Se perustuu vanhoihin perinteisiin, tietoihin ja taitoihin, on kulttuurisidonnaista, jaettua kokemusta, uskomuksia ja tapoja. Perinteistiedon käyttämisessä ei riitä se, että sitä säilytetään, vaan sen tulee olla käytössä. Perinteistiedon siirtämisessä on kysymys myös oikeudesta käyttää ja siirtää intellektuaaliomaisuutta. Olennainen kysymys koskee tiedon omistusta, tekijänoikeutta: kuka saa käyttää, siirtää ja välittää perinteistä tietoa; kenen tietoa se on. Perinteistieto on intuitiivista ja holistista, enemmänkin laadullista kuin määrällistä, subjektiivista ja kokemusperäistä, hidasta muuttumaan. Perinteisarvoja ovat yhteistyö, holistinen näkemys luonnosta, syklinen aikakäsitys, vanhempien ihmisten (iän ja kokemuksen) arvostaminen, kärsivällisyys ja tässä hetkessä eläminen. Saamelaiseen samoin kuin myös muiden kansojen - perinteeseen on aina kuulunut perinteistiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle suullisesti; kertomuksissa, muisteluksissa, loruissa, sananlaskuissa. Koulutuksessa suullista perinteistietoa on käytetty vähän. Haaste koululaitokselle on se, miten yhdistetään perinteistä ja käsitteellistä tietoa. Perinteistiedosta käytetään usein ilmaisua hiljainen tieto. Perinteinen tieto sisältää myös hiljaisen tiedon elementtejä ja se siirtyy usein suullisessa muodossa. Olennainen ero on siinä, että hiljainen tieto ei ole välttämättä kulttuurisidonnaista, vaan liittyy kaikkeen osaamiseen eli taitoon. Perinteistieto sitä vastoin on aina sidoksissa alkuperäkulttuuriinsa, kuten SAKK:ssa saamelaiskulttuuriin. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työn kautta, työtä tehtäessä ja kehitettäessä. Oppimisen tulee liittyä arkielämän toimintakäytäntöihin. Oppimistapahtumassa otetaan huomioon luontoon ja saamelaiseen kulttuuriin sidottu perinteistieto ja sen siirtyminen opiskelijoille. SAKK:n pedagogisen toiminnan oppimiskäsityspohjana on kognitiivinen oppipoikamalli. Mallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, situationaalista ja sosiaalista luonnetta. Toiminnallisuus ilmenee konkreettisena tekemisenä, jossa perinteistietoa siirtyy oppijalle asiantuntijan ohjauksessa ja toiminnan seuraamisessa. Situationaalinen tieto on kontekstuaalista eli sidoksissa oppimistilanteisiin. Oppimisen sosiaalinen luonne ilmenee osaajan ja oppijan välisessä vuorovaikutuksessa. Saamelaiskulttuuriin perinteisesti kuuluvaa mestari-kisälli-oppipoika oppimismetodia pyritään soveltamaan mahdollisuuksien mukaan oppilaitoskäyttöön saamelaisyhteisön osaajien taitoja

10 hyödyntämällä. Oppimisessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmetodeja sekä oppimisympäristöjä. Verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen on olennainen osa SAKK:n opetus- ja opiskelutoimintaa. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Omalla toiminnallaan opiskelija muovaa oppimisensa lopputulosta. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden työntekijöiden ja opettajien kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa tiimeissä. 4.4 Käsitykset työstä ja ammattitaidosta Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Ammattitaidolla ymmärretään nykyisin laajaalaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia ja ammattitaito on yhä enemmän moniammatillista. Laajaalaisen osaamisen rinnalla edellytetään vahvaa erikoisosaamista. Saamelaiskulttuuriin sidottu käsitys ammattitaidosta ja työstä osana kokonaisvaltaista elämää on osa perinnettä, johon koulutus sopeutetaan kulttuuriosaamisena, ammattiosaamisena ja erikoisammattiosaamisena. Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys merkitsevät sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihtelevista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitä jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen ja yleissivistys. Se sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammattietiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työelämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- ja toimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä tekemistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä. 4.5 Koulutuksen toteuttamistavat Opetussuunnitelman alakohtaisiin toteutussuunnitelmiin on kuvattu koulutuksen toteuttamistavat oppimisen saavuttamiseksi. SAKK voi toteuttaa ammatillista koulutusta: 1) ammatillisena peruskoulutuksena, joka suoritetaan opetussuunnitelman mukaan ja johtaa ammatilliseen perustutkintoon, 2) ammatillisena aikuiskoulutuksena, jossa voidaan suorittaa ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto, 3) ammatillisena lisäkoulutuksena (=kurssit). Lisäksi SAKK järjestää koulutusta saamen kielten ja kulttuurin opetuksena. Lähiopetus

11 Lähiopetuksessa opettaja ja oppija sekä koko opiskelijaryhmä ovat välittömässä keskinäisessä yhteydessä toisiinsa. Aika ja paikka ovat selvästi määriteltyjä. Lähiopetus sisältää esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa tapahtuvaa opetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja välineiden käyttöä. Lähiopetus voi pitää sisällään myös asiakastöitä, vierailuja alan kohteisiin jne. Itsenäinen opiskelu Itsenäisen työskentelyn aikana oppijan ja opettajan välinen yhteys puuttuu. Oppija työskentelee yksin tai ryhmänsä kanssa hakien itse tarvitsemaansa tietoa ja aineistoa sekä muokaten sitä omaehtoisesti. Itsenäisen opiskelu ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua vaan oppijan oman suunnitelman mukaisesti etenevää. Tutkinnon osien opintoihin sisältyy lähiopetuksena toteutettavaa opetusta sekä ohjausta ja itsenäistä opiskelua. Itsenäisen opiskelun tuntimäärä määräytyy kunkin opiskelijan osalta erilaiseksi. Itsenäinen opiskelu on oleellinen osa opiskelua ja siihen on varattava aikaa työjärjestykseen viikoittain. Etäopetus Etäopetus on ohjattu tai ohjeistettu opetusmuoto, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta oppilaitokselta esimerkiksi puhelinaikoina, oppimisalustan tai sähköpostin kautta. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksolla. Verkkoavusteinen opetus Verkkoavusteinen opetus on opetusmenetelmä, joka voidaan jakaa ohjattuun verkkoavusteiseen opetukseen, itseopiskeluun verkossa sekä monimuoto-opetukseen, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta. Peruslähestymistavat verkkoavusteisessa opetuksessa ovat oppimateriaalikeskeinen ja vuorovaikutuskeskeinen lähestymistapa. Nimensä mukaisesti materiaalikeskeisessä keskitytään digitaalisen materiaalin tuottamiseen, kun taas vuorovaikutuskeskeisessä ovat päähuomion kohteena opetuksen, ohjauksen ja opiskelun vuorovaikutusprosessit. Verkkoavusteinen opetus voi varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi sisältää lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opetusta. Kaikkiin ammatillisten perustutkintojen ammatillisiin opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä (osp). Työssäoppimisen määrään vaikuttavat alakohtaiset erityispiirteet ja vallitseva yhteiskunnallinen tilanne. Tutkintokohtaisesti tutkinnon perusteissa työssäoppimisen vähimmäismäärä voi olla enemmänkin kuin 30 osp. Tutkintokohtaisiin toteutussuunnitelmiin on kirjattu työssäoppimisen laajuudet. Tavoitteena ovat työelämälähtöiset toteutussuunnitelmat ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen.

12 Saamen kielten ja kulttuurin opetuksen lukuvuosikoulutuksissa ja aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen/harjoittelun/kieliharjoittelun laajuus vaihtelee koulutuskohtaisesti. Monimuoto-opetus Monimuotoiset opetuksen toteuttamistavat tukevat opiskelijan itseohjautuvuutta. Monimuotoopetuksella ja opiskelulla tarkoitetaan lähiopetuksen, etäopiskelun ja ohjauksen, työssäoppimisen ja itsenäisen opiskelun yhdistämiseen perustuvia opiskelun toteuttamismuotoja. Siinä yhdistyvät varsinainen annettu opetus, opettajan tai työpaikkaohjaajan antama ohjaus ja itsenäinen opiskelu. Ero eri toteuttamistapojen välillä on opettajan ja opiskelijan välisessä etäisyydessä ja opetuksen tai ohjauksen määrässä ja käytetyissä opetusmenetelmissä ja välineissä. Monimuotoisuuden tarkoitus on tarjota opiskelijalle ja opettajalle vaihtoehtoisia tapoja ohjata ja oppia. Monimuotoinen toteuttamistapa sisältää mm. opetuksen, opintojen ja opiskelun suunnittelua, käytettyjen menetelmien ja välineiden käytön neuvontaa, opiskelun aikaista ohjausta ja muuta vuorovaikutusta, motivaation ylläpitämistä ja palautetta tehtävistä ja muusta toiminnasta. Monimuotoinen toteuttamistapa perustuu rajoitettuun vuorovaikutukseen opettajan, ohjaajan ja opiskelijan välillä. 5. Saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmä Saamelaiskulttuurikoulutusta varten Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on Saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmä. Kehittämisryhmän jäseninä on eri saamelaisorganisaatioiden ja -järjestöjen edustajia, joiden tehtävänä on tuoda saamelasijärjestöjen näkemyksiä ja kurssitoiveita SAKK:n tietoon. Ennen kutakin kehittämistyöryhmän kokousta eri organisaatiot ja järjestöt pohtivat keskuudessaan alueensa koulutus- ym. kehittämistarpeita ja kehittämisryhmän jäsenet tuovat ne kehittämistyöryhmän kokoukseen. Esitykset huomioidaan kurssitoiminnan ja muiden koulutusten sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa. Saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmää vetää kehitysjohtaja yhteistyössä saametiimin kanssa. 6. Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp Saamen kielen ja kulttuurin 3 osp opetuksessa järjestetään inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieltä ja kulttuuria. Jos opiskelijalla on aiempia saamen kielen ja kulttuurin opintoja, tavoitteena on, että opiskelija voi edetä valitsemissaan opinnoissa. Ryhmänohjaaja kartoittaa opiskelijoiden saamenkielen lähtötason heti opintojen alkuvaiheessa. Saamen kieltä voi opiskella joko äidinkielenä tai vieraan kielenä. Saamen kielen ja kulttuurin opetusta sisältyy kaikkiin vähintään lukuvuoden kestäviin koulutuksiin. Jokaiseen perustutkintoon kuuluu opinnot Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp. Opinnot ovat sisällöltään erilaisia jokaisessa perustutkinnossa ja sisällöt painottuvat jokaisen tutkinnon omaan ammattialaan kyseisen ammattialan teoksia ja oppimateriaaleja apuna käyttäen. Opintojen laajuus muussa kuin

13 ammatillisessa peruskoulutuksessa on opintoviikkoina. Opintojen tarkempi toteutus on kuvattu erillisessä saamen kielen opetussuunnitelmassa. 7. Pohjoissaamen kieli 7 osp Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää vuosittain 7 osaamispisteen laajuiset vapaavalintaiset pohjoissaamen kielen opinnot. Opinnot on tarkoitettu kaikille pohjoissaamen kielestä kiinnostuneille ja niissä lähdetään liikkeelle alkeista, joten aiempia opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Opetus toteutetaan pääasiassa lähiopetuksena, etäopiskelumahdollisuus Ivaloon. Opinnot toteutetaan kielitarjotin- menetelmällä eli opiskelija voi opiskella kokonaisuudesta 1-7 osaamispisteteen laajuiset opinnot tarpeidensa mukaan. Opinnoilla voi korvata esim. perustutkintoon kuuluvan pakollisen kurssin Saamen kieli ja kulttuuri. Koulutus toteutetaan sekä etä- että lähiopetuksena. Lähiopetus tapahtuu Inarissa. 8. NY-yrittäjyys 7 osp Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua NY-yrittäjyys -opintoihin. Opinnot ovat valinnaisia yrittäjyysopintoja laajuudeltaan seitsemän (7) osaamispistettä. Opinnot toteutetaan yhden lukuvuoden aikana. Opinnot sisältävät oman NY-yrityksen perustamisen yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. NY-yrityksen puitteissa omaa yritystoimintaa voi harjoitella turvallisesti ilman yrittäjän statusta. NY-yrityksessä saa myydä omia tuotteita tai palveluita ja yrityksen saama voitto on opiskelijoiden henkilökohtaista tuloa yhdelle kuukaudelle lukuvuoden lopussa. Yrittäjyyden opettaja toimii opiskelijoiden NY-yritysten tukena. NY-yrittäjyys on Nuori yrittäjyys ry:n toteuttama opinto-ohjelma, jota toteutetaan oppilaitoksissa ympäri Suomea. 9. Lukuvuoden työpäivät ja jaksot Lukuvuoden työpäivät päättää johtokunta opettajakunnan esityksestä. Työpäivien sijoittelussa pyritään huomioimaan vuotuiskiertoon sisältyvät saamelaiset juhlapyhät esimerkiksi pääsiäinen. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Yhteen jaksoon sisältyy keskimäärin 12 osaamispisteen laajuiset opinnot. Jaksojen kestoissa huomioidaan yhteistyölukioiden jaksotus. Jaksojen yhteneväisyys on edellytyksenä saumattomalle lukioyhteistyölle. 10. Jatko-opintomahdollisuudet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4b :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin lainsäädännössä säädetään

14 (L558/2009 37 ja 351/2003 20. Vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto antaa jatkoopintokelpoisuuden. Näyttötutkintojen yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopistolain (558/2009) 27 :ssä ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 20 :ssä. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutusten kielikoulutusten jatko-opintomahdollisuuksista on tieto kielikohtaisissa opetussuunnitelmissa. 11. Yhteistyö muiden oppilaitosten, työelämän sekä kieli- ja kulttuuriosaajien kanssa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa edistetään ja kehittään monialaista oppilaitos- ja työelämäyhteistyötä. Tiivis yhteistyö ammatillisen- ja lukiokoulutuksen välillä aloitettiin lukuvuonna 2008-09. Tuolloin käynnistettiin ensimmäiset ns. ammattilukio -koulutukset yhteistyössä Ivalon lukion kanssa. Tavoitteena on opetuksen järjestäminen siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärän opinnot neljässä vuodessa. Yhteistyötä toteutetaan myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa toimimalla yhteisissä koulutuksen kehittämishankkeissa. Lisäksi toimitaan kansainvälisessä oppilaitosyhteistyössä pohjoisten alkuperäiskansojen alueella toimivien oppilaitosten kanssa pääpainon ollessa saamelaisalueen koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä (Jokkmok, Kautokeino, Luujärvi). Työelämäyhteistyössä SAKK:n toiminnan keskeisimmät työelämäverkostot ovat kehittyneet työssäoppimispaikkojen, yritys- ja oppilaitosvierailujen ja työelämäprojektien, SAKK:n toimielimen (ml. ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen tehtävät), työelämäjaostojen ja opetussuunnitelmatyön sekä opetustyössä toimivien työelämäasiantuntijoiden kautta. Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi on lisäksi perustettu saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmä. Kehittämisryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitoksen saamelaiskulttuurin koulutusta. Ryhmään kuuluu oppilaitoksen edustajien lisäksi oppilaitoksen ulkopuolisia saamelaiskulttuurin asiantuntijoita. Kulttuuriosaajien käyttäminen ns. resurssihenkilöinä antaa mahdollisuuden syventää saamelaiskulttuuriosaamista ammatillisissa opinnoissa. Ns. resurssiopettajien käyttämisen mahdollisuus vahvistetaan vuosittain opetuksen resurssipäätöksen yhteydessä. Saamen kielten lukuvuosikoulutuksissa hyödynnetään kielimestaripedagogiikkaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on erityinen alueellinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea erityisesti saamelaisalueen (Sodankylän kunnan pohjoisosa, Inarin-, Utsjoen- ja Enontekiön kunta) perinteisten elinkeinojen toimintaa sekä alueen elinkeinorakenteen mukaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä kehittämään toimintaansa. Koulutuskeskus on aktiivinen toimija erilaisissa hankkeissa. Hanketoimintaa integroidaan osaksi oppilaitoksen opetus- ja muuta toimintaa. Korkeakouluyhteistyö

15 Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin yliopisto ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on verkostoitunut väärtiverkoksi. Siihen kuuluvat Giellagas-instituutin johtaja, SAKK:n rehtori, kehitysjohtaja ja saametiimin vetäjä sekä Lapin yliopiston saamentutkimuksen apulaisprofessori sekä Lapin yliopiston apulaisrehtori. Väärtiverkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja joka vuosi väärtiverkosto kokoontuu Lapin ja Oulun yliopistojen rehtoritapaamiseen. SAKK:lla on yhteistyösopimus myös Lapin ammattiopiston kanssa. University of Alaska Fairbanksin kanssa Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on yhteistyösopimus poronhoidon koulutuksesta. Porotalousopettajamme toimii puolet vuodesta Alaskassa UAF:n apulaisprofessorina. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on yhteistyösopimus myös Sámi allaskuvlan kanssa. Lisäksi SAKK tekee yhteistyötä myös muiden korkeakoulujen kanssa toimimalla mm. yhteisissä hankkeissa. 12. Kansainvälinen toiminta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on säilyttää ja kehittää saamelaisten ja muiden pohjoisten alkuperäiskansojen kieltä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Tavoitteisiin päästään verkostoituen ja tekemällä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, korkeaasteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yrityssektorin, organisaatioiden, aluehallintojen ja viranomaisten kanssa. Kansainvälisen toiminnan kohdealueena on saamelaisalueen ohella koko sirkumpolaarinen arktinen alue käsittäen Pohjoismaat, Venäjän, Kanadan, Yhdysvallat (Alaska). Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa, erityisesti saamelaisalueella, on tärkeää. Huomattavan laaja yhteistyöverkosto on syntynyt Venäjän pohjoisten oppilaitosten kanssa. Poro ja poronhoito elinkeinona toimii yhdistävänä linkkinä pohjoisten kansojen keskuudessa. Yhteistyötä tehdään mm. käsitöiden, matkailun, median ja kielten parissa. Oppilaitos järjestää kansainvälisiä seminaareja ja työpajoja sekä osana kansainvälistä toimintaa että laajan hanketoimintansa ansiosta. Oppilaitoksella on laaja ja arvostettu yhteistyöverkosto ja osaaminen pohjoisilla alueilla. Vuonna 2007 perustettu Bebo-järjestö toimii yhteistyöfoorumina pohjoisten oppilaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden kesken. Ulkoasiainministeriön julkaisussa Arktinen osaaminen Suomessa (2012), Saamelaisalueen koulutuskeskus mainitaan seuraavasti: Oppilaitoksen vahvuutena on toimiva yhteistyöverkosto muiden arktisten alkuperäiskansojen oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa. Pääasiallisena yhteistyömuotona on porotalouskoulutuksen ja porotaloutta tukevien elinkeinojen kehittäminen alkuperäiskansojen perinteitä ja ympäristöä kunnioittaen. Edelleen, oppilaitos mainitaan myös vuonna 2013 päivitetyssä julkaisussa Suomen arktinen strategia 2013 (Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013). Opiskelija- ja asiantuntijavaihdot muodostavat oleellisen osan kansainvälistä toimintaa. Saamelaisalueen koulutuskeskus on Arktisen yliopiston jäsenoppilaitos. Vaihdoissa hyödynnämme mm. oppilaitoksen erityisroolia virtuaaliteknologian osaamisessa. Kansainvälistä yhteistyötä

16 voidaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa harjoittaa koko oppilaitoksen tasolla, kokonaisuutena. Kv-toiminta suunnitellaan ja toteutetaan pohjoisten alkuperäiskansojen lähtökohdista. Oppilaitoksessa toimii kaksi kansainvälistä suunnittelijaa. 13. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminta tukeutuu ammattitaitoiseen henkilöstöön, jolla on oman alan ammattiosaamisen lisäksi kyky toimia hyvässä yhteistyössä omassa työyhteisössään sekä ympäröivän yhteisön ja sidosryhmien kanssa. Osaamisen johtaminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa. Oppilaitoksen positiivinen työilmapiiri ja hyvä työympäristö kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään. Henkilöstön uudistumis- ja osaamistarpeista keskustellaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilöstökoulutusta toteutetaan sekä ulkoisen että sisäisen koulutustarjonnan avulla ja henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen kouluttautumiseen. Tavoitteena on, että jokainen opettaja käyttää 5 pv lukuvuodessa osaamisensa kehittämiseen. Ammattitaidon kehittämisen keinoja ovat mm. koulutus, itsearviointi, työhön perehdyttäminen, työelämäyhteydet ja -jaksot, kollegiaalinen yhteistyö (vertaisoppiminen) ja erilaiset hankkeet. 14. SAKK:n toimielimen rooli ja tehtävät sekä työelämäjaokset SAKK:n toimielin SAKK:lla on monijäseninen toimielimen, jonka tehtävänä ovat SORA- säädösten (soveltumattomuuden säädösten) mukaiset tehtävät ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaaminen. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen osalta toimielimen tehtävänä on: - hyväksyä suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista - valvoa näyttötoimintaa - päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista - käsitellä osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. SORA-säädösten ja -määräysten toimeenpanoon liittyvät asiat ovat opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Tällöin monijäseninen toimielimen tehtävänä on päättää: - opiskeluoikeuden peruuttamisesta ns. soratutkinnoissa (SAKK:ssa koskee sos.terv.alaa) - opiskeluoikeuden palauttamisesta (SAKK:ssa koskee sos.terv.alaa) - kurinpitotoimista (kaikkia aloja koskevat): o määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta o asuntolasta erottaminen o opiskelusta pidättämisestä.

17 Kirjallinen varoitus on ainoa kurinpitotoimi, jonka antaa rehtori. Yhdistetyssä toimielimessä on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa toimielimessä pitää olla myös erikseen nimetty opiskelijan työssäoppimispaikan edustaja, joka tuntee opiskelijan asian. Johtokunta nimeää toimielimen jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunta nimeää myös toimielimen puheenjohtajan. Opiskelijaedustajan tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Hänellä on kurinpidollisissa päätöksissä vain läsnäolo- ja puheoikeus. Opiskelijaedustaja ei voi toimia toimielimen puheenjohtajana. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Työelämäjaokset SAKK:ssa toimii kuusi (6) alakohtaista työelämäjaostoa, jotka valmistelevat toimielimen päätettäväksi tutkintokohtaiset näytön toteutussuunnitelmat ym. toimielimen ja koulutuksen järjestäjän antamat näyttöihin kuuluvat valmistelutehtävät. Jaostoille voidaan antaa muitakin työelämäyhteistyön kehittämiseen liittyviä tehtäviä esim. opetussuunnitelmatyön ja työssäoppimisen kehittämistehtäviä. Työelämäjaostot toimivat seuraavissa koulutuksissa: porotalous käsi- ja taideteollisuus matkailu-, luonto ja eräopas hotelli- ja ravintola sosiaali- ja terveys liiketalous ja tieto- ja viestintätekniikka 15. Kurinpitokeinojen käyttö ja menettelytavat Oppilaitoksessa ja opiskelija-asuntolassa noudatetaan johtokunnan hyväksymiä järjestyssääntöjä. Jos opiskelija ei toimi sääntöjen mukaisesti, joudutaan käyttämään kurinpitokeinoja. Ennen kurinpitokeinojen käyttämistä opiskelija-asuntolan järjestyssääntörikkomuksissa asuntolaohjaaja selvittää yhdessä muun asuntolahenkilöstön, huoltajan ja ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan tilanteen. Oppilaitoksen järjestyssääntörikkomuksissa ryhmänohjaaja selvittää yhdessä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan opintojen kokonaistilanteen opintosuoritukset, poissaolot jne. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa sosiaali- ja terveysviranomaisten, etisvän nuorisotyön ja koulupoliisin kanssa opiskelijan ongelmien ratkaisemiseksi. Kurinpitokeinoja ovat puhuttelu, kirjallinen varoitus, opetuksesta evääminen enintään kolmen päivän ajaksi ja määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta sekä määräaikainen tai pysyvä erottaminen opiskelija-asuntolasta. Ennen kirjallisen varoituksen antamista tai erottamista opiskelijaa ja/tai hänen huoltajaansa kuullaan. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus; jos hän:

18 1) häiritsee opetusta 2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti 3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä 4) kieltäytyy (L630, 34a :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai 5) on 34 a :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Opiskelija voidaan poistaa opetuksesta, jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti tai uhkaa toisen henkeä tai terveyttä. Opiskeluoikeuden evääminen tarkoittaa luokkaa tai muuta tilaa, jossa opetusta annetaan tai oppilaitoksen tilaisuutta. Poistumismääräyksen voi antaa rehtori, opettaja ja työssäoppimispaikan ohjaaja yhdessä tai erikseen. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata poistumismääräystä. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Lain (951/2011 34 a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 :ssä säädetään työntekijän testauksesta. 16. Arkaluontoisten ja salassa pidettävien asioiden käsittely Arkaluonteisten asioiden käsittely (L 640/1998, 42). Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27b, 32a, 32b, 34a pykälän mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikostaustaotetta 32 pykälän mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. SAKK:ssa arkaluonteisia tietoja käsitellään seuraavissa tehtävissä: toimielimen jäsenet, rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, ryhmänohjaaja ja opintotoimiston toimistosihteeri. Koulutuksen järjestäjä säilyttää arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot poistetaan rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta. Salassapitovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

19 Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan tiedon haltijalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja: opinto-ohjauksesta vastuullisille henkilöille, joita opiskelijan ohjaaminen hänelle soveltuvaan koulutukseen, opintoihin tai tukipalveluihin ei viivästy tarpeettomasti työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan ja työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaan turvallisuuden varmistamiseksi opiskelijaterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten (L 951/2011, 43 ) Ammatillisen koulutuksen eri vaiheissa salassapitoon ja tietoturvaan liittyvät kysymykset ovat keskeisiä opiskelijahuoltoon liittyvien tietojen luonteen vuoksi. Opiskelijahuoltoa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä ovat myös opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin oikeus saada ja luovuttaa tietoa opiskelijasta salassapitomääräysten estämättä Sora-lain perusteella. II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Opetushallituksen laatimat ammatilliset perustutkintojen perusteet määräävät koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteisen osan ja tutkintokohtaiset suunnitelmat. 17. Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus on tehnyt määräyksen perustutkinnon perusteiden tutkintonimikkeistä, tutkinnon muodostumisesta, tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista (ammatilliset tutkinnon osat) ja osaamistavoitteista (yhteiset tutkinnon osat) ja osaamisen arvioinnista. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan asetettu tavoitteita, jotka määräytyvät alueellisista ja saamelaisista koulutustarpeista. SAKK:n koulukohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon saamelaisalueen luonnonvaroihin, monikulttuurisuuteen, maantieteelliseen asemaan, perinteistietoon sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät erityispiirteet.

20 Opetuksessa huomioidaan oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoitteiltaan erilaisia opiskelijoita sekä tarvittaessa kehitetään tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi tuetaan opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä sekä tervettä ja vahvaa itsetuntoa. 18. Opetussuunnitelman laatiminen Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaitoksen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma laaditaan opetushallituksen antamien ammatillisten perustutkinnon perusteiden pohjalta. SAKK:n opetussuunnitelmassa on yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat. SAKK:n tutkintokohtaisessa osassa kuvataan perustutkinnon muodostuminen tutkinnon osittain. Tutkintokohtainen mallipohja on laadittu yhdessä opettajien kanssa. Opetussuunnitelma koostuu työelämälähtöisestä osaamisen hankkimisesta ja tutkinnon osista. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet huomioon ottavat, joustavat ja oppimista edistävät oppimisen toteuttamismenetelmät. Opinnot turvaavat opiskelijalle laaja-alainen osaaminen ja yksilölliset opintopolut. Tutkinnon perusteissa tutkinto on jaettu tutkinnon osiin. Tutkinnon osat voidaan jakaa pienempiin osiin, osa-aluesiin (suositus min. 5 osp). Osa-alueita pienempiin osiin opintoja ei saa jakaa. Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta vastaavat linjavastaavat yhdessä muiden ammatti- ja yhteisiä opintoja antavien opettajien kanssa. Tavoitteena on, että opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä työelämän/työelämäjaosten ja opiskelijoiden kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimielin hyväksyy arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman. Tavoitteena on, että näyttöjen osalta tutkintokohtaisen opetussuunnitelman käsittelee alakohtaiset työelämäjaokset. Toimielin käsittelee alakohtaiset suunnitelmat vuosittain. Opetussuunnitelmaa päivitetään ja sen toteutumista ja ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti. Johtokunta hyväksyy vuosittain tutkintokohtaiset suunnitelmat. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma hyväksytään kunkin alkavan ryhmän osalta ja se voidaan tuoda johtokunnalle uudelleen käsittelyyn, jos sisältöön ja toteutukseen tulee olennaisia muutoksia. Sama menettely koskee opetussuunnitelman yhteistä osaa. 19. Opintojen järjestäminen 19.1 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen Ammatillisessa perustutkinnossa opinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia

21 (ns. YTO-opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Em. opintojen lisäksi voidaan tutkintoon sisällyttää yksilöllisesti enemmän opintoja. Ammatillisen perustutkinnon perusteet on laadittu peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koulutuksen laajuus on 180 osaamispistettä (osp) ja käytännössä opinnot toteutetaan kolmessa vuodessa. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista, hänen opintojaan voidaan yksilöllistää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta. Tällöin opiskeluaika on lyhyempi. Yhteistyössä työelämän ja opiskelijan kanssa voidaan opintojen suorittamisessa laatia suunnitelma tutkinnon suorittamisesta tutkinnon osittain. Lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa koko tutkinnon laadittavan suunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on yksilöllisesti mahdollisuus sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia kuin 180 opintopistettä. Yksilöllisesti perustutkintoa voidaan laajentaa, silloin kun se työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta on tarpeellista. Jos opiskelijan opintoaika ylittyy ajasta, joka on kirjattu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, opiskelija anoo rehtorilta lisäaikaa opintojen loppuajalle. 19.2 Lukioyhteistyö Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä. Opinnot järjestetään vuorojaksoin lukiossa (lukio-opinnot) ja SAKK:ssa (ammatilliset opinnot). Tavoitteena on, että opiskelija saa suoritettua opinnot neljässä vuodessa. Toiminnan onnistuminen edellyttää yhteistyösopimuksen solmimista oppilaitosten välillä. 19.3 Saamen kielen ja kulttuurin opetus perustutkinnoissa Saamen kielen ja kulttuurin opetusta sisältyy jokaisen perustutkinnon koulutukseen. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on yleistä tietoa saamelaisista, saamen kielistä ja saamelaisista elinkeinoista. Opiskelija osaa kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Opetus sisältyy pääsääntöisesti ammattiaineiden opintoihin. Perustutkintoihin kuuluva pakollinen osa-alue, Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp, on sisällöltään erilainen jokaisessa perustutkinnossa. Sisällöt painottuvat kunkin tutkinnon omaan ammattialaan kyseisen ammattialan teoksia ja oppimateriaaleja apuna käyttäen. Saamen kielen ja kulttuurin tarkempi sisältö ja toteutus on kuvattu erilliseen SAKK:n saamen kielen ja kulttuurin opetussuunnitelmassa. Opintojen aikana opiskelija voi opiskella valitsemaansa saamen kieltä, joko pohjois-, inarin- tai koltansaamea. Pohjoissaamen kielen opetus toteutetaan lähi- tai etäopetuksena. Inarin- ja koltansaamen opetus toteutetaan pääasiassa SAKK:n virtuaalikoulussa etäopetusjärjestelmän kautta iltaopetuksena. Opinnoista tiedotetaan mm. sähköpostitse ja oppilaitoksen verkkosivuilla.

22 Ryhmänohjaajan muistilista Saamen kieli ja kulttuuri- osa-aalueen osalta: selvitä kuka haluaa opiskella inarin- tai koltansaamea; asia selviää mm. uusille opiskelijoille tehtävästä kyselystä. selvitä kenellä on aikaisempia saamen kielen opintoja eli tunnista opinnot ja hanki saamen kielen opettajalta saamen kielen opintojen tunnustaminen > näin opiskelija saa kieliosuuden Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp -kurssista suoritettua ja jäljelle jää kulttuurituntien osuus. käy lukuvuoden alussa opiskelijoiden kanssa läpi mitä opintoja tulevana lukuvuonna on: jos lukuvuonna (syys- tai kevätlukukaudella) on tulossa kurssi Saamen kieli ja kulttuuri 3 osp, niin muistuta a) että lukujärjestykseen merkityt tunnit ovat pohjoissaamen kielen tunteja ja kielen opetus alkaa aina alkeista ja b) jos opiskelija haluaa opiskella pohjoissaamen kielen sijaan inarinsaamea tai koltansaamea, niin se on mahdollista SAKK:n virtuaalikoulussa: vuosittain on 2 ov:n laajuisia inarin- tai koltansaamen kielen kursseja (vastaavat 3 osp) ja niistä tulee infoa mm. sähköpostitse. 19.4 Saame äidinkielenä opetus Valtioneuvoston asetuksen (A 801/2014) äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Opiskelija, joka on opiskellut perusopetuksessa äidinkielenä sekä suomea että saamea, hän voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä vähintään 5 osp ja/tai äidinkielenä suomea vähintään 5 osp. Jos opiskelija valitsee äidinkieleksi saamen tai suomen kielen, hän voi opiskella toista kieltä äidinkielenä 1-3 osp ja hän saa kaksi äidinkielen arvosanaa. Jos opiskelija valitsee äidinkieleksi saamen, hän voi opiskella halutessaan suomen kieltä, suomi toisena kielenä 1-3 (5) osp, jolloin hän saa äidinkielen arvosanan ja suomi toisena kielenä arvosanan. Äidinkielen opetuksen toteutuksessa noudatetaan lakia (L 630/1998, muutos 787/2014) ja valtioneuvoston asetusta (A801/2014), joiden perusteella koulutuksen järjestäjä voi päättää niiden opiskelijoiden osalta, joiden äidinkieli on muu kuin saamen- tai suomen kieli, äidinkielen tai vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta, niin, että viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osaamispistemäärä (11 osp) toteutuu. Opintojen tarkempi toteutus sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja saamen kielen opettajan kanssa opintojen alussa ja kirjataan HOPS:aan. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa olevia arviointiperusteita.

23 19.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa, omassa kulttuurissaan ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön persoonallisuuden kehittymiseen ja elämän laatuun. Elinikäisen oppimisen avaintaidot huomioidaan ammatillisen peruskoulutusten toteutuksessa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu voimassa olevien ammatillisten perustutkintojen perusteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat a. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu b. vuorovaikutus ja yhteistyö c. ammattietiikka d. terveys, turvallisuus ja työkyky e. aloitekyky ja yrittäjyys f. kestävä kehitys g. estetiikka h. viestintä- ja mediaosaaminen i. matematiikka ja luonnontieteet j. teknologia ja tietotekniikka k. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäiset oppimisen avaintaidot integroidaan SAKK:ssa kaikkeen toimintaan alueelliset ja kulttuuriset tekijät huomioiden. 19.6 Yksilöllinen polku ammattiin Opiskelijan aiempia opintoja voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Siten pyritään lyhentämään opiskeluaikaa. Yhtenä mahdollisuutena yksilöllisten opintojen järjestämiseen on laajennettu työssäoppiminen, jolloin työssäoppimisen laajuus on yli 30 osp. Yksilölliset opintopolut kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

24 Mahdollisuudet A. Normipolku Opiskelija opiskelee opetussunnitelman mukaisen tutkinnon 180 osp kolmessa vuodessa, jolloin opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp. Opiskelija ei tarvitse erityistä tukea opinnoissa etenemiseen. B. Nopsapolku Opiskelija nopeuttaa opintojaan suorittamalla työssäoppmista kesällä ja loma-aikoina. Opiskelija valmistuu nopeammin. Malli soveltuu hyvin opiskelijalle, jolla on yhteiset tutkinnon osat suoritettuna ja joka kykenee itsenäiseen työskentelyyn sekä niille, joilla on työkokemusta tai muita opintoja suoritettuna. C. Ajan kanssa Opiskelijan opintoja voidaan mukauttaa, jos opiskelijalla on oppimisvaikeuksia tai uravalintaongelmia. Opiskelijan opintoaika pitenee esim. laajennetun työssäoppimisen myötä. D. Mahispolku Opiskelija suorittaa neljässä vuodessa kaksi tutkintoa esim. ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän ja ammatillisen perustutkinnon. E. Yrittäjyyspolku Opiskelija voi opiskella yrittäjyysopintoja osallistumalla NY (=Nuori Yrittäjyys) toimintaan. Yksilöllisiä opintopolkuja voidaan toteuttaa mm. laajentamalla työssäoppimisen määrää. Laajennetun työssäoppimisen suunnitelma tehdään opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan yhteistyössä työpaikkaohjaajan, työssäoppimisen ohjaavan opettajan ja opiskelijan kanssa. Alaikäisen opiskelijan huoltaja on mukana yhteistyössä. Laajennettu työssäoppiminen voi olla laajuudeltaan 30 120 osaamispistettä. Työssäoppimisen laajentamisen tarve voi olla monesta syystä, esimerkiksi opintojen keskeyttämisen välttäminen, työllistymisen tukeminen, taloudelliset syyt, jolloin opiskelijalla on tarve käydä töissä, opiskeluongelmat, joihin voi sisältyä opiskelun ja elämäntilanteen yhteensovittamisen ongelmia tai opintojen rästejä tai oppimisvaikeuksia. Laajennetun työssäoppimisen käyttäminen etenee seuraavasti: 1. Alkupalaveri Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa laajennetusta työssäoppimisesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista osana HOPS-keskusteluja. Tarvittaessa keskusteluissa on mukana opo ja ammattiaineiden opettaja sekä huoltaja. Keskustelussa kartoitetaan tarve ja keskustellaan

25 työssäoppimisen laajentamisen muoto eli laajennetaanko aikaa/sisältöä/tukea/määrää. Samalla keskustellaan myös toteuttamisajankohdasta. 2. Top-paikan hankinta Opiskelija hankkii työssäoppimispaikan. Työssäoppimispaikan hankinnassa ryhmänohjaaja on avustamassa. Hankinnan yhteydessä kartoitetaan työssäoppimispaikassa suoritettavia työtehtäviä. 3. Yhteispalaveri I Opiskelija, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, työssäoppimisesta vastaava opettaja ja työpaikkaohjaaja kokoontuvat keskustelemaan opiskelijan opintojen etenemisestä laajennetussa työssäoppimisessa. Yhdessä keskustellaan opetussuunnitelman tavoitteista ja siitä, mitkä opetussuunnitelmaan sisältyvät tutkinnon osat (tai osan) opiskelija suorittaa työssä. Samalla sovitaan siitä, mitä ja miten opiskelija täydentää suorittamistaan työssäoppimisen lisäksi ja miten työssäoppiminen ja oppilaitoksessa suoritettavat opinnot rytmittyvät. Yhteispalaverissa sovitaan myös työssäoppimisen päiväkirjan tms. pitämisestä, dokumentoinnista ja raportoinnista. Lisäksi laaditaan ja allekirjoitetaan sopimus työssäoppimisesta. 4. Kirjaaminen HOPS:aan Opinto-ohjaaja kirjaa yhteispalaverissa sovitun suunnitelman opiskelijan HOPS-lomakkeeseen ja tiedottaa asianosaisille. 5. Työssäoppimisen jakso Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa pääasiassa työpaikalla, mutta myös työssäoppimisen vastuuopettaja ohjaa ja seuraa opintojen etenemistä säännöllisesti. Lisäksi vastuuopettaja tekee ohjauskäyntejä työpaikalle ja seuraa oppimispäiväkirjan ja oppimistehtävien tekemistä. Vastuuopettaja arvioi ja antaa palautetta yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. 6. Yhteispalaveri II Työssäoppimisjakson päätyttyä ryhmänohjaaja ja työssäoppimisen vastuuopettaja, opinto-ohjaaja ja opiskelija kokoontuvat ja tekevät yhteenvedon toteutuneesta työssäoppimisjaksosta. Samalla tehdään jatkosuunnitelma tulevien opintojaksojen toteuttamisesta laajennetulla työssäoppimisella. Yksilöllisesti etenevä laajennettu työssäoppiminen edellyttää huolellista yhteissuunnittelua, perehdytystä ja sitoutumista kaikilta osapuolilta. Toteutuminen edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta sekä ohjaajilta jatkuvaa tukemista ja palautteenantoa. Oppimisympäristöiltä eli yrityksen työkohteilta edellytetään vaihtelevia työmahdollisuuksia ja monipuolisuutta, jotta opetussuunnitelman ja opiskelijan oppimistavoitteet saavutetaan. 20. Oppimista tukevat toiminnot 20.1 Opinto-ohjaus Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen keskeisenä tehtävänä on tukea opiskelijan oppimisprosessia ja turvata hänen mahdollisuutensa suorittaa opintonsa suunnitelmien mukaisesti. Opinto-ohjauksen tavoitteet; kuten

26 oppilaitosyhteisössä toimiminen, opintojen suunnitteleminen ja seuraaminen, opiskeluun sitoutuminen, työn ja opiskelupaikan hakeminen sekä kansainvälistyminen sisältyvät ammatillisten opintojen tavoitteisiin. Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa saa tietoa ja tarvittaessa tukea työelämään siirtyessään saa tietoa ja tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opinto-ohjaus on koko henkilöstön tehtävä, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjaaja toimii yhdyshenkilönä sekä oppilaitoksen sisällä että oppilaitoksen ja muiden oppilaitosten, työelämän ja työhallinnon välillä sekä opiskelijoiden vanhempien välillä yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Kukin ryhmänohjaaja ja opettaja on velvollinen antamaan opinto-ohjausta ja muuta opintoja edistävää tietoa ja tukea opiskelijoille oman oppiaineen osalta, mm. opiskelutekniikka, keskeiset osaamisalueet, arviointiperusteet ja arviointitapa. Opintojen ohjaamisessa otetaan huomioon joustavasti opiskelijoiden aiemmat opinnot tai muutoin hankittu osaamien (esimerkiksi työkokemus). Ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako kuvataan SAKK:n opinto-ohjaussuunnitelmassa. Suunnitelma toimii ohjaustyön kehittämisen välineenä. 20.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) SAKK:ssa on käytössä sähköinen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Lomakkeen täyttäminen tapahtuu opiskelijan ja ryhmänohjaajan yhteistyönä. Varsinaista sähköistä HOPS-lomaketta täydentää opiskelijankohtainen opintosuoritusote, johon kirjataan opiskelijan tunnistetut ja tunnustetut opinnot, arvioinnit, työssäoppimispaikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt kuvauksineen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) kokonaisuus sisältää: opiskelijan yksilölliset valinnat oppimisen tavoitteet opinnoissa etenemisen oppimisen arvioinnin opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työssäoppimisen paikat ja ajat ammattiosaamisen näytöt. HOPS on opiskelijan työväline opintojen suunnittelua ja opintojen edistymisen seuraamista sekä jatkosuunnitelmia varten. Opiskelijalle annetaan riittävästi tietoa suoritettavasta tutkinnosta, sen muodostumisesta ja tutkinnon osien sisällöistä sekä opinnoista, joita hän tarpeidensa mukaan voi

27 valita muista tutkinnoista/oppilaitoksista. Opiskelijaa tuetaan valintojen tekemisessä ja ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa, jossa auttavat ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opettaja(t) ja opinto-ohjaaja. Opiskelija ja ryhmänohjaaja (sekä opettajat ja opinto-ohjaaja) arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Ryhmänohjaaja käy tarvittaessa opiskelijan kanssa keskusteluja tarvittavista tukitoimista. Ryhmänohjaaja selvittää yhdessä opiskelijan, opintoohjaajan sekä yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän kanssa opiskelijan tukitoimia. Opiskelija voi tarvittaessa tarkentaa, täydentää ja muuttaa suunnitelmiaan opintojen edetessä. Opiskelija käy ryhmänohjaajan kanssa HOPS- keskustelut vähintään kerran lukukaudessa. Työssäoppiminen ja sen yhteydessä annettu ammattiosaamisen näyttö edellyttää aina henkilökohtaista suunnittelua. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija sopivat työssäoppimisjaksoja varten, mitä opetussuunnitelman tavoitteista opiskelija opiskelee kyseisillä jaksoilla, miten osaamista arvioidaan ja mitkä ovat arvioinnin kohteet, miksi arvioidaan ja ketkä arvioivat. 20.3 Opiskelijahallintojärjestelmä SAKK:ssa on käytössä opiskelijahallintojärjestelmä Primus. Opiskelijahallintojärjestelmään viedään johtokunnan hyväksymät alakohtaiset lukusuunnitelmat. Kun järjestelmään on viety opiskelijat, rakennetaan kullekin opiskelijalle opiskelusuunnitelma, kirjataan tunnistetut ja tunnustetut opinnot ja tehdään tarvittavat yksilölliset valinnat. Myös opintojen arvioinnit kirjataan järjestelmään. Opiskelijat voivat seurata opintosuorituksia Wilma-käyttöliittymän kautta. Wilman käyttäjätunnukset jaetaan myös huoltajille. Opiskelijahallintojärjestelmään liittyy lisäksi Kurre-lukujärjestysohjelma. Opiskelijahallintojärjestelmän rakentamisen keskeiset toimijat: apulaisrehtori vie lukusuunnitelmat Primukseen opintotoimisto vie opiskelijat opinto-ohjaaja vie tunnustetut opinnot ryhmäohjaajien kanssa lukujärjestyksen tekijä laatii lukujärjestykset. opintotoimisto tekee opinto- ja tutkintotodistukset 20.4 Hyvinvointisuunnitelma SAKK:n hyvinvointisuunnitelma sisältää oppilas- ja opiskeluhuoltolainlain edellyttämän opiskeluhuoltosuunnitelman. Opiskeluhyvinvoinnin tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Lisäksi tavoitteena on edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Inarin kunta järjestää opiskeluhuoltopalvelut, joihin sisältyy opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut.

28 Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti oppilaitoksessa toimii ohjausryhmä, jonka tehtäviä hoitaa SAKK:n johtoryhmä, lisäksi on opiskeluhuoltoryhmä ja tarpeen mukaan kootaan moniammatillinen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Opiskeluhuoltoryhmän osallistujat ja ryhmän tehtävät: o yhteistyöryhmään kuuluvat psykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, opiskelijaterveydenhoitaja(t), sos.toimi, päihdetyöntekijä, nuorisotoimen edustaja (etsivä nuorisotyö), koulupoliisi, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, asuntolaohjaaja o käsitellään hyvinvointisuunnitelma o käsitellään opiskelijaterveydenhuollon suunnitelma o käsitellään kouluterveyskyselyjen tulokset o käsitellään opiskelijatyytyväisyyskyselyn tulokset ja keskustellaan kehittämistoimista o käsitellään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmän kehittämissuunnitelmia o laaditaan suunnitelmia opiskeluhyvinvoinnin konkreettisista toimenpiteistä esim. hyvinvointipäivä o käsitellään ajankohtaisia opiskeluhyvinvointiin liittyviä asioita o arvioidaan ja kehitetään opiskeluhyvinvointia/opiskeluhyvinvointimallia yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa o kokouksista pidetään muistiota o opiskeluhyvinvointiryhmä pyrkii pitämään kokouksia oppilaitoksen eri toimipisteissä, jolloin tutustutaan toimipisteessä tapahtuviin opetustiloihin o ryhmää johtaa apulaisrehtori o opinto-ohjaaja kutsuu koolle Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksittäisen opiskelijan ongelmien ratkaisemiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja tehtävät ovat: o enne toimien käynnistämistä opiskelija (ja huoltaja) allekirjoittavat suostumuksen o yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaa opintoohjaaja o opinto-ohjaaja kirjaa sovitut toimet muistioon, josta selviää ketä ryhmässä, kuka pannut vireille, kokoukset, päivämäärät, mitä päätetty, mitä tehty o ryhmänohjaajan rooli tärkeä o kootaan yksilökohtainen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä opiskelijan tueksi tarpeen mukaan o ryhmässä voi olla edustettuna lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, päihdetyöntekijä, etsivän nuorisotyön edustaja, sosiaalitoimen edustaja, opintoohjaaja, erityisopettaja, ryhmänohjaaja, muu opettaja, asuntolaohjaaja, koulupoliisi ja opiskelijan nimeämä henkilö

29 o ryhmän kokoonpanon hyväksyy opiskelija tai hänen huoltajansa o täytetään lomake, johon kirjataan näkyviin, ketkä mukana ja siihen opiskelijan tai hänen huoltajansa allekirjoitus o perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön o opiskelijalla oikeus kieltäytyä opiskeluhuollon toimista o huoltaja ei voi kieltää opiskelijaa ottamasta vastaan opiskeluhuollon tukea, jos opiskelija itse sitä haluaa opo kirjaa sovitut toimet muistioon, joka viedään rekisteriin (?). selvitettävä, (pitää jäädä lokitiedot), ketä ryhmässä, kuka pannut asian vireille, kokoukset, päivämäärät, mitä päätetty, mitä tehty 20.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Oppilaitoksen ja kodin välisen yhteistyön tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä. Yhteistyön myötä vahvistetaan osaltaan opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistetään opiskelun sujumista. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelija saa tarvittaessa tukea terveyteensä, turvallisuuteensa ja hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa. Oppilaitoksen aloitteellisuus on tärkeää, kun luodaan myönteistä vuorovaikutusta ja ylläpidetään sitä. Yhteistyössä on huomioitava myös erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä heidän elämänhallintansa ja opiskelunsa tukeminen. Säännöllinen vuoropuhelu oppilaitoksen ja kodin kesken helpottaa asioiden hoitamista ongelmatilanteissa. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti muutosvaiheissa. Yhteistyötä oppilaitoksen ja kodin kesken tehdään monikanavaisesti. Tärkeä osa yhteistyötä ovat yhteiset tilaisuudet, kuten esimerkiksi kotiväenillat, juhlat, avoimien ovien päivät ja yhteiset retket. Ryhmäkohtaisia yhteistyömuotoja voivat olla muun muassa opiskelijoiden huoltajien kokoukset ja keskustelutilaisuudet, nuorten opiskelun tavoitteita ja arviointia koskevat keskustelut ryhmissä sekä omat juhlat ja retket. Yhteistyötapoja ovat myös puhelinkeskustelut, kirjalliset tiedotteet, sähköpostiviestit ja muu sähköinen viestintä. Oppilaitos toimii aktiivisena osapuolena myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä vanhempien ja kodin kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää hänen opiskeluaan. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea terveyttään, turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan koskevissa asioissa. Erityisesti on huomioitava erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, eri kieli- ja kulttuuritaustaiset opiskelijat. Opintojen alkuvaiheessa opinnoista tiedotetaan sekä opiskelijoille että alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhemmille / huoltajille. Yhteistyön käynnistämiseksi järjestetään vanhempain- / kotiväenilta syyslukukauden kuluessa. Siinä vanhemmilla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen, opetukseen ja opetuksesta vastaaviin henkilöihin. Siten osaltaan pyritään alentamaan kynnystä yhteydenottoihin. Lisäksi järjestetään kerran vuodessa avointen ovien päivä. Tavoitteena on, että yhteistyö kodin ja oppilaitoksen välillä olisi mahdollisimman avointa ja tasa-arvoista.

30 Ongelmatilanteissa alkuvaiheessa ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla tarvitaan opiskelijan lupa yhteydenottoon. Mahdollisten opiskeluongelmien jatkuessa yhteistyöverkostoa laajennetaan opiskelijahuoltoryhmän jäseniin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Varhainen puuttuminen voi osaltaan ehkäistä opintojen keskeytymisen. Muutoinkin ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten ehkäisemään niiden kasautuminen 21. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttaminen Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saavuttaa osan tavoitteista todellisessa työympäristössä työelämän säännöillä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksot suunnitellaan ammatinhallinnan ja oppimisen kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyempiä, mutta opiskelijan tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp. Työssäoppiminen jaetaan koko koulutuksen ajalle. Opettajat vastaavat työssäoppimisen organisoimisesta yhteistyössä työelämän kanssa. Työpaikoilla työssäoppimisen vastuuhenkilöinä toimivat työpaikkaohjaajat. Tarkemmat tiedot työssäoppimisesta löytyvät oppilaitoksen työssäoppimisen ohjeistuksesta (ohjeistus opiskelijalle ja ohjaus työpaikkaohjaajalle). 21.1 Työssäoppimisen sopimukset ja työturvallisuus Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskus. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet ja varmistetaan laatu. Työssäoppiminen perustuu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikan edustaja ja työssäoppimisesta vastaava opettaja. Työssäoppiminen järjestetään yleensä siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan eikä saa palkkaa, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä. Osapuolten allekirjoittamassa sopimuksessa:

31 määritellään työssäoppimisen järjestäminen yhdessä työpaikan kanssa määräajaksi tai työssäoppimispaikan kanssa voidaan laatia toistaiseksi voimassa oleva puitesopimus, jonka puitteissa sovitaan määräaikaiset työssäoppimisjaksot kuten edellä. sovitaan osapuolten tehtävistä ja työturvallisuusvastuista sovitaan opiskelijan ohjauksesta sovitaan opiskelijan osaamisen arvioinnista ja siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä ja arvioinnista sovitaan opiskelijan työajasta, ruokailusta, matkakorvauksista, työvaatetuksesta ja suojavälineistä. Opiskelijaa koskevat normaalit oppilaitoksen myöntämät opintososiaaliset edut sekä opintotuki. Ennen työssäoppimista tarkistetaan turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut. Opiskelija voi suorittaa osan työssäoppimisesta myös ulkomailla, tarkemmat ohjeet löytyvät opiskelijan työssäoppimisen ohjeistuksesta. Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksessa. 21.2 Ammattiosaamisen näytöt Näytöillä tarkoitetaan aidossa työtilanteessa tapahtuvaa työskentelyä ja siihen liittyvää osaamisen arviointia. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Pääsääntöisesti näytöt toteutetaan työssäoppimisten yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, A 811/1998) sekä opetushallituksen määräykset opetussuunnitelman perusteista. Näyttöympäristöltä edellytetään Oppilaitos solmii kirjalliset sopimukset sellaisten työyhteisöjen kanssa, jotka täyttävät työssäoppimiselle ja näytöille asetetut yleiset kriteerit sekä näytettävän tutkinnon osan/osien tarkennetut kriteerit. Näyttöpaikoissa tulee olla työpaikkaohjaajana ja näytön vastaanottajana ammattialan edustaja, jolla on ko. ammattialan osaaminen ja mielellään vähintään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. 21.3 Näyttötoiminnan lähtökohdat Päätavoitteena näytöissä on parantaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä ja mahdollistaa opiskelijalle ammatillisten tutkinnon osien tavoitteiden mukainen ja työelämälähtöinen ammattitaidon saavuttaminen koulutuksen aikana.

32 Koulutuksen järjestäjänä SAKK vastaa näyttöjen organisoinnista yhteistyössä työelämän kanssa: asettaa toimielimen näyttöjen toteuttamista varten sopii opetushenkilöstön ja työelämän edustajien kanssa siitä, kuka ja miten ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan toteuttaa opetushenkilöstön ja työelämän edustajien koulutuksen huolehtii näytöistä tiedottamisesta huolehtii opiskelijan ohjaus- ja tukitoimista vastaa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista ja todistuksista sekä arviointiaineiston säilyttämisestä huolehtii ammattiosaamisen näyttötoiminnan kehittämisestä Ammattiosaamisen näyttöjen valmisteluvastuut jakautuvat käytännössä eri tahojen kesken: rehtori nimeää alakohtaiset työelämäjaokset tiimien esityksestä toimielimen toimintakauden ajaksi strategiaryhmä ja opettajat linjaavat näyttötoiminnan periaatteet eri koulutusaloille ja perustutkinnoille linjavastaavat valmistelevat opettajien kanssa alakohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset johtokunta vahvistaa näytöt osaksi opetussuunnitelmaa toimielin vastaa työelämäyhteistyön toimivuudesta ja näyttöjen laadusta opettajat vastaavat näyttöjen toteutuksen käytännön toiminnasta opettajat huolehtivat sidosryhmä- ja työelämäyhteistyön toimivuudesta näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa opettajat ja apulaisrehtori tiedottavat näytöistä rehtori nimeää näyttötoiminnan vastuuopettajat strategiaryhmä ja rehtori luovat toimintaedellytykset ja resurssit näyttötoiminnalle rehtori päättää opiskelijan näyttöihin liittyvistä lisäohjaus- ja tukipalveluista opettajat vastaavat työpaikkaohjaajien näyttökoulutuksesta opettajat vastaavat näyttöjen dokumentoinnista opettajat vastaavat näyttötodistusten valmistelusta apulaisrehtori vastaa näyttötoiminnan kehittämisestä 21.4 Työpaikkaohjaajan rooli ohjauksessa ja arvioinnissa Opiskelija on työssäoppimisen aikana työyhteisön jäsen. Työpaikkaohjaaja esittelee hänet toisille työntekijöille, perehdyttää työpaikan koneisiin ja laitteisiin sekä työturvallisuusohjeisiin. Työpaikkaohjaajan on osattava ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiustasot työssäoppimistehtävissä. Opiskelija ei ole alan ammattilainen.

33 Työpaikkaohjaajan rooli muuttuu opiskelijan työssäoppimisen aikana. Alussa opiskelija tarvitsee runsaasti ohjausta ja ohjaaja toimii kouluttajana. Työssäoppimisen edetessä ohjaajan rooli muuttuu avustajan ja tukijan rooliksi. Työpaikkaohjaaja on työssäoppimisessa opiskelijan ohjaajana ja ammattiosaamisen näytöissä arvioijana yhdessä opettajan kanssa. Arviointikeskusteluissa on mukana myös opiskelija. 21.5 Ammattiosaamisen näytön arvioijat Näytön vastaanottajien tulee kohdistaa arviointinsa tutkinnon ja näytettävän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Tämä edellyttää arvioijilta arviointiin perehtymistä ja koulutuksiin osallistumista. Arvioijan tehtävät: kerää tietoja opiskelijan osaamisesta työntekoa seuraamalla ja havainnoimalla ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden mukaisesti keskustelee opiskelijan kanssa näytön päätyttyä hyödyntää arvioinnissa mahdollisesti asiakkailta tai muilta työntekijöiltä saatua palautetta opiskelijan osaamisesta kokoaa havainnot arviointilomakkeelle käy arviointikeskustelun (opiskelija, opettaja, työelämän edustaja) Arvioijien tulee antaa opiskelijalle ohjaavaa ja kannustavaa palautetta näytön aikana. Oppilaitoksella tapahtuvassa näytössä ohjaava opettaja ja/tai työelämän edustaja antavat opiskelijalle palautetta näytön aikana. Samalla hän/he keräävät arviointitietoa arviointikeskustelua varten. Näytön arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin ja palautekeskusteluun näytön arvioijien kanssa. Työelämän näytön arvioijalta edellytetään, että arvioijalla on vahva ko. ammattialan osaaminen ja mielellään vähintään oman ammattialan toisen asteen ammatillinen perustutkinto arvioija on halukas laaja-alaistamaan omaa osaamistaan ja kehittämään työtään arvioija on perehtynyt kyseiseen ammatilliseen perustutkintoon ja sitoutuu kehittämään ammattiosaamisen arviointivalmiuksiaan Näyttöä ohjaavaa ja arvioivaa työpakkaohjaajaa suositellaan osallistumaan 5 osp:n työpaikkaohjaajakoulutukseen. Koulutusta toteutetaan OPH:n suositusten mukaan ja koulutukseen sisältyy näyttöihin perehdyttävä osio. Näyttöä arvioivan opettajan edellytykset ovat opettajalla on kelpoisuus toimia opettajana ko. ammattialan koulutuksessa opettaja on perehtynyt ko. ammattialan tutkintoon opettajalla on ko. tutkinnon arvioitavan tutkinnon osan sisällöllinen asiantuntemus

34 tavoitteena on, että opettaja on suorittanut hyväksyttävästi 4. ov:n näyttökoulutuksen (OPH:n laatima koulutusohjelma, joka on osa 15. ov:n työelämäosaamisen diplomikoulutusta) opettajalla on ajantasaista tuntemusta ko. ammattialan työympäristöstä opettaja sitoutuu kehittämään ammattitaidon arviointivalmiuksiaan 21.6 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamisensa tutkinnon osien keskeisistä ammattitaitovaatimuksista. Kaikista perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista (135 osp) järjestetään näyttö. Jos ammatillisten opintojen valinnaisissa tutkinnon osissa on yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, niistä ei järjestetä näyttöä. Vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osp) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp) ei ole näyttöä. Ammattiosaamisen näyttöjen käytännön toiminnasta SAKK:ssa vastaavat ammattiosaamisen näyttöjen vastuuopettajat, tiimit ja strategiaryhmä. Niiden tehtävänä on laatia, tarkistaa ja edelleen kehittää oppilaitoksen ammattiosaamisen näyttöjä. Kehittämistyöhön osallistuu opettajien lisäksi opiskelijoita ja työelämän edustajia. Varsinaisina toimijoina näytöissä ovat näyttöä antava opiskelija, työpaikkaohjaaja (= näytön vastaanottaja) ja työssäoppimista ohjaava opettaja ja/tai mahdollisissa oppilaitoksella tapahtuvassa näytössä nimetty opettaja/opettajat. Opiskelijan tehtävät näytössä ovat seuraavat: perehtyminen näyttöaineistoon (ohjeet, arviointikohteet ja arviointikriteerit) näyttösuunnitelman tekeminen ja näytön toteuttaminen tuen hakeminen tarvittaessa kirjallisen itsearvioinnin laatiminen näytön arviointikeskusteluun osallistuminen. Työpaikkaohjaajan tehtävät näytössä ovat seuraavat: tutustuminen näytön ohjeisiin, arviointikohteisiin ja arviointikriteereihin työyksikkönsä henkilökunnan informoiminen näytöstä opiskelijan ohjaaminen näyttösuunnitelman tekemisessä ja suunnitelman hyväksyminen opiskelijan tukeminen ja kannustaminen näytön aikana palautteen antaminen opiskelijalle näytön aikana ja sen jälkeen läsnä oleminen näytön toteuttamisessa näytön arvioiminen kriteeristön mukaisesti näytön arviointikeskusteluun osallistuminen yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa. Opettajan tehtävät näytössä ovat seuraavat: opiskelijan perehdyttäminen näyttöön työpaikkaohjaajan perehdyttäminen näyttöihin ja arviointiin liittyvässä perehdytystilaisuudessa ja/tai työssäoppimisen ohjauskäyntien yhteydessä tai 5 osp:n laajuisessa työpaikkaohjaajakoulutuksessa

35 opiskelijan ohjaaminen näyttösuunnitelman tekemisessä ja suunnitelman hyväksyminen opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tukeminen ja ohjaaminen tarvittaessa arviointikeskustelun järjestäminen opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa arviointipäätöksen tekeminen arviointikeskustelun perusteella näytön dokumentoinnista vastaaminen. 21.7 Opiskelijan ohjaus näyttöprosessissa Opiskelijan ohjauksen tavoitteena on opiskelijan ammattitaidon kehittyminen. Opiskelija tarvitsee jatkuvaa palautetta työskentelystään, jotta hän oppii, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, ja miten hänen osaamisensa on kehittynyt. Ohjauksessa tulee tuoda esiin opiskelijan vahvuuksia ja kehittymistarpeita sekä kannustaa opiskelijaa itsearviointiin. Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimien lähtökohtana on, että opiskelija otetaan huomioon ja että häntä ohjataan moniammatillisena yhteistyönä. Opettajan lisäksi ammattiosaamisen näyttöihin voivat valmentaa työpaikkaohjaajat ja opinto-ohjaaja. Yksilöllinen näyttö suunnitellaan siten, että opiskelijan vahvuudet ja tuen tarve otetaan huomioon tinkimättä kuitenkaan ammattitaitovaatimuksista. Yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon näytön suunnittelussa ja se kytkeytyy osaksi opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa esimerkiksi seuraavasti: - antamalla aikaa opiskelijan oppimiselle - osittamalla näyttö - valitsemalla tilanteen mukainen sopiva näyttöpaikka (työpaikka/oppilaitos) - tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja näyttää, esimerkiksi kirjallisen osuuden suullinen täydentäminen - antamalla näytön aikana ohjausta (vaikutus arviointiin pitää olla opiskelijan tiedossa) - huomioimalla eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden tarpeet - mukauttamalla tarvittaessa tavoitteita (erityisopiskelijat) Ohjaus ja tukitoimet ovat osa normaalia opetusta. Ohjaajan (opettajan ja työpaikkaohjaajan) tulee varmistua siitä, että opiskelija on ymmärtänyt opetetun asian ja tarvittaessa selittää epäselviksi jääneet asiat. Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea ennen ammattiosaamisen näyttöä, näytön aikana sekä näytön jälkeen. Ennen näyttöä Työssäoppimisjaksolle lähteville opiskelijoille järjestetään perehdytys näyttöihin. Opiskelijan edellytetään osallistuvan ennen näyttöä järjestettävään perehdytykseen. Perehdytysinfo suositellaan järjestettäväksi hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisjakson aikana pidetään yksilöohjausta näyttöihin tai verkko-ohjausta ryhmä-/yksilöohjauksena tai ryhmä-ohjaustilaisuus, jossa opiskelijalla on mahdollisuus tarkentaa näyttöihin liittyviä asioita. Ennen työssöoppimisjaksolle lähtöä opiskelijaa valmennetaan itsearviointiin ja opiskelija otetaan mukaan omien näyttöjensä

36 suunnitteluun. Lisäksi ennen näyttöä varmistetaan se, että opiskelija ymmärtää, mitä näytössä on tarkoitus tehdä. Työpaikkaan ja työturvallisuusasioihin perehdyttäminen on myös osa opiskelijan ohjausta ennen näyttöä. Yhdessä opiskelijoiden kanssa käydään läpi: minkä tutkinnon osan/osien osaaminen näytetään mitä osaamista opiskelijalta edellytetään näytössä miten työssäoppiminen ja näyttö sovitetaan yhteen miten ja milloin näyttö suunnitellaan näyttösuunnitelma kuka/ketkä näyttösuunnitelman hyväksyy kuka/ketkä ovat näyttöä arvioimassa miten näyttö arvioidaan, mitkä ovat arvioinnin kohteet miten opiskelija itse arvioi itseään (itsearviointi) voiko näyttöjen aikana saada ohjausta ja miten se vaikuttaa arviointiin miten arviointikeskustelut järjestetään voiko näytön uusia tai korottaa arvosanaa mitä tapahtuu, jos näyttö hylätään tai keskeytetään miten näytöt vaikuttavat tutkinnon osan arvosanaan vaikuttaako näytön hylkääminen opintojen etenemiseen mihin näytön arvioinnista voi tehdä oikaisupyynnön Näytön aikana Näyttö toteutetaan yleensä työssäoppimisjakson loppupuolella siinä vaiheessa, kun opiskelija on valmis osoittamaan osaamistaan näytöllä. Näyttö toteutetaan aidossa työtilanteessa hyväksytyn näyttösuunnitelman mukaisesti. Tavoite on, että opiskelija näyttää näytössä osaamistaan ei osaamattomuuttaan. Opiskelijan ohjaus ja tuki: o annetaan opiskelijalle riittävästi ohjausta ja tukea ennen näyttöä o luodaan turvallinen ja vapaa ilmapiiri, jotta opiskelija voi antaa näytön ilman näyttöpelkoa o tuetaan ja ohjataan opiskelijaa yksilöllisen tarpeen mukaan o käydään opiskelijan kanssa tarvittaessa kannustavia ja rohkaisevia keskusteluja näytön aikana o kerrotaan opiskelijalle, että hänellä on mahdollisuus saada tukea mahdollisissa pulmatilanteissa o luodaan ilmapiiri, jolloin opiskelija kokee onnistuvansa tavoitteiden saavuttamisessa ja näytön antamisessa o informoidaan opiskelijaa näytön epäonnistuessa, miksi näin tapahtui ja miten toimitaan eteenpäin o selvitetään opiskelijalle ohjauksen laadun ja määrän vaikutus arviointiin

37 Opiskelijaa ja erityisesti erilaista oppijaa ohjataan ja tuetaan tarvittaessa jatkuvasti näytön aikana. Näytön edistymistä seurataan aktiivisesti ja mikäli ongelmia esiintyy, opiskelijaa autetaan eteenpäin. Jos opiskelija ei onnistu näytön antamisessa, järjestetään hänelle uusi näyttö. Näytön jälkeen Näytön jälkeen kerätään palautetta opiskelijalta, työssäoppimisen ohjaajalta, opettajalta ja tarvittavin osin myös muilta työntekijöiltä ja asiakkailta. Näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat näytön arvioinut työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa: keskustellaan näytöstä ja näytön aikana tulleista kokemuksista todetaan millaista opiskelijan osaaminen on suhteessa arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin opiskelijan itsearvionnin sekä työpaikkaohjaajan ja opettajan tekemän arvioinnin perusteella selvitetään opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet opiskelijan sekä työpaikkaohjaajan tai opettajan tai kummankin antaman palautteen pohjalta. Arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös etävälineiden avulla. Mikäli opiskelijan näyttö joudutaan keskeyttämään tai arviointikeskustelussa todetaan, ettei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan uusintanäyttö ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa vähintään tyydyttävän tason osaamisen. Tarvittaessa tarkennetaan opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa seuraavien näyttöjen ja opiskelijan tarvitseman tuen ja ohjauksen suhteen. 21.8 Ammattiosaamisen näyttöjen itsearviointi Ammattiosaamisen näyttöjen laadun kehittäminen on kaikkien näyttötoiminnassa mukana olevien yhteistyötä. Näyttöjen laadun kehittäminen kohdistuu näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja osaamisen arviointiin. Näyttötoiminnan itsearvioinnin pohjana ovat tutkintokohtaiset opetussuunnitelman perusteet ja niiden toteutuminen. Kehitettäessä arvioinnin laatua varmistetaan arvioinnin luotettavuus ja yhdenmukaisuus. Itsearvioinnin toteutus Opettajat toimivat näyttöjen suunnittelun, organisoinnin ja arvioinnin keskeisinä toimijoina. Näyttöjen kehittäminen on näyttöjen vastuuopettajan/vastuuopettajien ja/tai linjavastaavien yhteistyötä. Kehittämistyössä ja opettajien näyttötoimintaan kohdistuvassa itsearvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Suunnitteluvaihe - miten näytöt vastaavat tutkinnon perusteisiin - miten näytöt vastaavat työelämän työtehtäviin ja paikallisiin olosuhteisiin - mitä muuta arviointia on näytön arvioinnin lisäksi tutkinnon osan kokonaisarvioinnissa

38 - miten työelämän mukanaolo toteutuu näyttötoiminnan suunnittelussa - miten näytöt tukevat opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua - miten arvioijien perehdyttäminen ja kouluttaminen on järjestetty - miten opiskelijoiden perehdyttäminen on järjestetty - miten näytöt mahdollistavat keskeisen osaamisen arvioinnin ja vastaavat alan ammattitaitovaatimuksiin - ovatko työpaikalle ja opiskelijalle annettavat oppilaitoksen näyttöohjeistukset selkeitä - vastaavatko näyttöympäristöt työelämän toimintaympäristöjä - mahdollistavatko näyttöympäristöt laaja-alaisen ammatillisen osaamisen osoittamisen ja arvioinnin - miten onnistuu työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhdistäminen Toteutusvaihe - toteutuuko tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi - miten näyttöpaikka tukee opiskelijan näyttöä - miten työelämän edustaja on mukana näyttöprosessissa - miten tuetaan opiskelijan itsearviointia - miten työelämän kanssa tehtävä yhteistyö sujuu - onko arviointitiedon tallentaminen selkeää ja johdonmukaista Arviointi miten yhteistyö arvioijien kesken onnistuu miten kootaan palaute näyttötoimintaan (suunnittelu, toteutus, arvointi) osallistujilta miten palautetietoa hyödynnetään SAKK:n näyttötoiminnan itsearviointia varten kootaan palautetietoa lomakkeilla. Palautelomakkeen täyttävät sekä opiskelija, työelämän edustaja että opettaja. Näytön vastuuopettaja tekee yhteenvedon eri tahojen (opiskelija, työelämän arvioija, opettaja) palautteista. Palautteista tehdään tutkintokohtaiset yhteenvedot ja ne toimitetaan vähintään lukuvuosittain toimielimelle. 21.9 Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Näyttöjen kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämistyössä käytetään hyväksi palautetietoa, jota kootaan lomakkeilla. Keskeisenä näyttötoiminnan kehittämisessä ovat opettajien vertaistuki, opettajien tekemät havainnot näyttötoiminnan eri vaiheiden onnistumisesta, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut. Havainnot ja keskustelut ovat kirjoittamatonta itsearviointia ja toimivat keskeisenä näyttötoiminnan kehittämisen välineenä. SAKK:n näyttötoiminnan vastuu on toimielimellä. Toimielin seuraa alakohtaisia näyttöpalautteita sille toimitettavien yhteenvetojen avulla. Toimielin varmistaa näyttöjen toteutussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä alakohtaisten näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin periaatteiden toteutumisen. Lisäksi toimielin määrää näyttöjen arvioijista. Tarvittaessa toimielin

39 antaa kehittämisehdotuksia/-vaatimuksia ammattiosaamisen näyttöjen alakohtaisiin näyttöjen toteutussuunnitelmiin. SAKK:n näyttötoiminnan vastuu on toimielimellä. Toimielin seuraa alakohtaisia näyttöpalautteita sille toimitettavien yhteenvetojen avulla. Toimielin varmistaa näyttöjen toteutussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä alakohtaisten näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin periaatteiden toteutumisen. Lisäksi toimielin määrää näyttöjen arvioijista. Tarvittaessa toimielin antaa kehittämisehdotuksia/-vaatimuksia ammattiosaamisen näyttöjen alakohtaisiin näyttöjen toteutussuunnitelmiin. 22. Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtainen opintojen järjestämissuunnitelma (HOJKS) Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella, erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta, on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. 22.1 Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksella tarkoitetaan (L 246/2015) opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden tai koulutuksen mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattiaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. HOJKS:n laatiminen Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan HOJKS:n laadinnasta. Suunnitelmaan sisältyy suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) opiskelijan saamat palvelu- ja tukitoimet vastuuhenkilöineen erityisopetuksen perustelut. HOJKS laaditaan kirjallisena opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteita voidaan

40 mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko kaikissa tai vain muutamissa tutkinnon osissa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, HOJKS:aan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Opetuksessa keskitytään opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänellä olisi hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityiset opiskelujärjestelyt Opiskelussa voidaan poiketa tutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista. Tällaisia erityisiä syitä ovat: 1)ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioon ottaen joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia tai 2) poikkeaminen on perusteluta opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tavoitteena on kuitenkin, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon, vaikka hän ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Em. vaatimuksista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä. Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä opetushallituksen laatimien tutkinnon perusteiden määrittämien poikkeusrajoitusten mukaisesti esim. sos.terv.alan perustutkinnon perusteissa ei lääkelaskennassa voi tehdä mitään poikkeamia. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden osalta ryhmänohjaajalla on tieto oman ryhmänsä tuen tarpeessa olevista opiskelijoista. Ryhmää opettavat muut opettajat saavat tietoja tarvittaessa. 22.2 Erilaisen oppijan ammattiosaamisen näytöt Suunnittelun periaatteet Erilaiset oppimisvaikeudet ja/tai yksilölliset tuen tarpeet tulee tunnistaa mahdollisimman varhain. Periaatteena oppimisessa ja myös näytöissä on, että opiskelijalla on mahdollisuus käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan, kompensoida oppimisvaikeuksien mukanaan tuomia haittoja sekä saada oppimisesta ja osaamisen näyttämisestä onnistumisen kokemuksia. Toteutuksen periaatteet Erityisopetusta saavalle opiskelijalle järjestetään tasavertaiset mahdollisuudet osoittaa näytöillä ammatillista osaamistaan. Näyttö on yksi arviointitapa, mutta se on myös opiskelijan oppimistilanne. Näyttö suunnitellaan niin, että se tukee opiskelijan oppimista. Näytöt eivät saa lisätä opintojen keskeyttämisiä, joten opiskelijoiden tutkinnon suorittaminen on pääsääntöisesti turvattava ohjaus- ja tukipalveluja tehostamalla ja/tai opiskeluaikaa pidentämällä. Epäonnistumiset pyritään ehkäisemään ennalta ohjaus- ja tukitoimilla. Opiskelijalle taataan riittävä tuki ja ohjaus näytön eri vaiheissa. Eri osapuolten ja toimijoiden tehtävät opiskelijan tukemisessa sovitaan ja ohjausta tarjotaan silloin, kun opiskelija sitä tarvitsee. Perehdytys ennen näyttöä on erityisen tärkeää. Kirjallisten ohjeiden lisäksi pitää varata aikaa

41 näyttöjen suulliseen esittelyyn ja keskusteluun. Näyttöihin liittyvät ohjeet tehdään helppolukuisiksi ja riittävän tarkoiksi. Ohjeiden pitää edetä loogisesti ja antaa tarkat ohjeet, mitä pitää tehdä ja miten saa tehdä. Näyttöpaikaksi valitaan sellainen näyttöympäristö, joka tukee opiskelijan vahvuuksia. Näytön aikana opiskelija saa näyttöön liittyvissä asioissa ohjausta ja tukea työpaikkaohjaajalta ja työssäoppimista ohjaavalta opettajalta. Opettajat voivat olla näyttöpaikalla seuraamassa opiskelijan näyttöä ja sen arviointia. Näyttöpalautteen tulee olla rakentavaa, opiskelijan vahvuudet huomioon ottavaa ja kannustavaa. 23. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan samoja ammatillisen perustutkinnon perusteita kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan erityisesti kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus suomen kielen opintoihin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja kulttuurin rinnalla. Tietoja ja taitoja arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arvosanaa heikentävästi. Valtioneuvoston asetuksen (A 801/2014) äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielen opetuksen toteutuksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta (A801/2014), jonka mukaan koulutuksen järjestäjä voi päättää niiden opiskelijoiden osalta, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli, äidinkielen (äidinkieli suomi, äidinkieli suomi toisena kielenä, äidinkieli xxx kieli) tai vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta, niin, että viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osaamispistemäärä (11 osp) toteutuu. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään myös äidinkielenä, mutta harvoin oppilaitos voi tarjota vieraskieliselle opiskelijalle hänen oman äidinkielensä opetusta. Mutta jos sellainen toteutuu, oman äidinkielen arvosana voidaan merkitä äidinkieli, xx kieli 5 osp. Opiskelijan opintoihin tulee sisältyä suomen kielen opintoja niin, että hänen osaamisensa on vähintään tyydyttävällä (T1) tasolla äidinkieli, suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaan. Opiskelijalla voi olla äidinkielessä kaksi arvosanaa, äidinkieli, xxx kieli ja äidinkieli suomi tai äidinkieli, suomi toisen kielenä. Jos oppilaitos pystyy tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuuden, opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään myös vieraana kielenä, jolloin sen arvosana merkitään vieraaksi kieleksi. Opiskelija ei voi saada samoista opinnoista kuin yhden arvioinnin, joten hänen on tehtävä valinta oman äidinkielen tai vieraan kielen välillä. Jos toisen kotimaisen kielen osaamistavoitteet ovat opiskelija huomioon ottaen joltain osin kohtuuttomia, voidaan opiskelija vapauttaa kyseisen kielen opiskelusta. Tällöin toisen kotimaisen kielen kohdalle tulee alaviite tutkintotodistukseen ja opintosuoritusotteeseen. Ja tuolloin opiskelija

42 opiskelee muita viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen osa-alueita, jotta tutkinnon osan osaamispisteet täyttyvät. Opintojen tarkempi toteutus sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja kielen opettajan kanssa opintojen alussa ja kirjataan HOPS:aan. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa olevia arviointiperusteita. 24. Opiskelija-arvioinnin periaatteet Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on käytössä Primus-opiskelijahallinto-ohjelma ja Wilmakäyttöliittymä, johon opiskelijan tunnistetut ja tunnustetut opinnot ja arvioinnit kirjataan. Apulaisrehtori yhdessä opintotoimiston kanssa ylläpitää opiskelijahallinto-ohjelman tutkintokohtaisia toteutussuunnitelmia eli ns. ops-puita johtokunnan hyväksymien lukusuunnitelmien pohjalta. Opettajat/ryhmänohjaajat vievät opiskelijahallinto-ohjelmaan omat arviointinsa/oman opiskelijaryhmänsä arvioinnit ja opiskelijan poissaolot. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoidensa opintosuoritusten kertymistä ja vie tutkinnon osien kokonaisarvosanat ja ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisten tiedot ja arvioinnit opiskelijahallinto-ohjelmaan. Opiskelijoilla on tunnukset, joilla jokainen pääsee seuraamaan omien opintojensa etenemistä ja arviointeja opiskelijahallinto-ohjelmassa. Opiskelija voi tulostaa halutessaan opintokortin suoritetuista opinnoista eli opintorekisteriotteen. Virallisen opintorekisteriotteen tulostaa pyydettäessä ja lukuvuoden päättyessä opintotoimisto. Ammatillinen osaaminen muodostuu Tutkinnon perusteissa on kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin hallinnan, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnan, työn perustana olevan tiedon hallinnan ja elinikäisen oppimisen keskeisimpien avaintaitojen perusteella. Arviointikriteerit on kuvattu tasoille tyydyttävä (T1), hyvä (H2) ja kiitettävä (K3).

43 24.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta ja varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Arviointi tuottaa opiskelijan ohjauksen lisäksi tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 24.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (L630/1998, 787/2014, 14 a ). Opiskelijan oikeus saada tietoonsa, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, ja mitkä ovat arvioinnin kohteet ja kriteerit. Lisäksi opiskelijalle selvitetään oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus ja erot sekä se, miten muodostuu todistukseen tulevat arvosanat. Keskeisimpiä tiedotettavia asioita ovat: arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvoidaan

44 aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen arviointimenetelmät oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys arvioinnin kohteet eli mitä asioita arvioidaan arviointikriteerit eli minkä mukaisesti arviointi tehdään arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa osaamisen arvioinnin pohjalta arvosanasta päättäminen osaamisen osoittamisen uusiminen ja korottaminen osaamisen arvioinnin oikaiseminen tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö Arvioinnin yleisestä tiedottamisesta vastaa ryhmänohjaaja. Osaamisalueen arvioinnin tiedottamisesta vastaa opintojen vastuuopettajat. Opiskelija on aktiivinen osapuoli, jota rohkaistaan kysymään, tarkistamaan tietojaan ja pohtimaan opiskeluunsa liittyviä asioita. Perusvaatimus on, että opiskelija on ymmärtänyt saamansa tiedon oikein. Arviointiin liittyvä tiedottaminen aloitetaan opintojen orientaatiojaksolla ja sitä jatketaan koko opiskelun ajan ryhmänohjaajan tapaamisissa, opinto-ohjauksen ja opintojen yhteydessä. 24.3 Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, millaista osaamista opiskelija on hankkinut aikaisemmilla opinnoilla tai aikaisemmin tehdyllä työllä. Osaamisen tunnistaminen arvioidaan heti opintojen alkaessa ryhmänohjaajan johdolla. Tunnistaminen tehdään opiskelijan, opettajan/opettajien kanssa arviointikeskustelussa. Tunnistamista voidaan tehdä alussa, ennen tutkinnon osan aloittamista tai opintojen aikana. Opintojen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Opintojen tunnistamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti saamelaiselinkeinojen parissa hankittuun osaamiseen. Tunnistamisessa käytetään mm. opiskelu- ja työtodistuksia, lähtötasokartoituksia, harrastetodistuksia, opiskelijan itsearviointia, osaan.fi-verkkosivujen osaamistaitovaatimuksia ja henkilökohtaisia arviointikeskusteluja. 24.4 Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan aikaisemmin muualla suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai

45 osaamistavoitteita. Opiskelija voi saada osaamisen tunnustamisella suoritettua perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia tutkinnon osasta. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ovat Opetushallituksen määräyksessä (Määräys 93/011/2014) Osaamisen tunnustamisella poistetaan opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään koulutusaikaa. Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä, jos tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi. Osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi näytöllä. Tunnustamisen pääperiaatteena on, että osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys tunnustettava osaaminen on ajantasaista Osaamisen tunnustamisen prosessia hoitaa kuten tunnistamisessakin ryhmänohjaaja yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Osaamisen tunnustamisessa ei ole ylärajaa. Tunnustamisessa on huomioitava osaamisen ajantasaisuus. Se varmistetaan esim. työtodistusten, tehtävien, haastattelujen tai ammattiosaamisen näyttöjen avulla. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelija-arviointia. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opettajat. Tunnustettuja tutkinnon osien arvosanoja tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voi korottaa opintojen aikana. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen tehtyyn tunnustamispäätökseen, hän voi hakea päätökseen muutosta oikaisumenettelyllä kuten muuhunkin arviointiin. Jos opiskelija on suorittanut toisen ammatillisen perustutkinnon tai lukio-opintoja, tunnustetaan ne opinnot, jotka tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita, vapaasti valittavia tutkinnon osia ja ammatillisiin opintoihin sisältyviä tutkinnon osia. Opintoja voidaan tunnustaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista sekä ammattikorkeakouluopinnoista. Erillispätevyyksien suoritukset, joista opiskelijalla on todiste (esim. hygipassi, EA 1- kortti, tulityökortti jne.) voidaan tunnustaa, kunhan ne on tarkistettu niiden voimassaoloaika ja ajantasaisuus. Opiskelijan työkokemuksella hankkima osaaminen voidaan tunnustaa suoritettavassa perustutkinnossa. Opiskelijan on arvosanan saadakseen useimmiten näytettävä osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Jos osaaminen kattaa vain osan tutkinnon osasta, on hänen hankittava lisäosaamista ja sen jälkeen koko tutkinnon osan kattava osaaminen arvioidaan. Työssäoloaikaa ei sinällään voi tunnustaa mihinkään tutkinnon osaan työpaikka on työpaikka, missä asioita opitaan ja näin hankittu osaaminen tunnustetaan. Jos työkokemuksella hankittua osaamista tunnustetaan vapaasti valittaviin opintoihin, hankittu osaaminen määritellään tutkinnon osana, jolle merkitään nimi ja laajuus tutkintotodistukseen. Laajuus määräytyy osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja

46 merkittävyyden mukaan suhteessa tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Ulkomailla suoritetut opinnot ja ulkomailla työkokemuksella hankittu osaaminen voidaan tunnustaa, jos osaaminen vastaa tutkinnon perusteisen vaatimuksia. Tarkemmat tiedot antaa opintoohjaaja. Samoin lisätietoa saa opinto-ohjaajalta osaamisen tunnustamisesta ammattitaitokilpailuista ja muusta osaamisen tunnustamisesta. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Mitä hankittua osaamista voidaan tunnustaa? Siniset/tummat nuolet kuvaavat osaamisen tunnistamisessa selkeitä, dokumentoituja asiakirjoja. Vaalean punaiset/vaaleat nuolet kuvaavat osaamisen hankkimista, joka yleensä vaatii erikseen osaamisen näyttämisen. 24.5 Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen Ammatillisessa peruskoulutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla kiitettävä (3), hyvä (2) tyydyttävä (1). Tarvittaessa arvosanat muunnetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti alla olevan taulukon avulla.