UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 26.3.2012
SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS...1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO... 2 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio... 2 2.2. Kaupunginvaltuusto... 3 2.3. Kaupunginhallitus... 4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 6 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 3.2 Kuntatalous vuosina 2012... 6 4. KAUPUNGIN TALOUS... 10 4.1 Talousjohtajan katsaus... 10 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 15 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS... 17 6. HENKILÖSTÖ... 19 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 24 8. INVESTOINTIMENOT... 28 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 29 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 31 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 31 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 32 10.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 34 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 36 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT... 40 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 41 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne... 41 13.2 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 42 13.3 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet... 43 13.4 Konsernitavoitteet... 44 13.5 Muutokset konsernissa... 46 13.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 46 13.7 Konsernin tilinpäätöslaskelmat... 48 13.7.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 48 13.7.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 49 13.7.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 50 14. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 52 II TOTEUTUMISVERTAILUT...53 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 53 1.1 Hallinto- ja kehittämiskeskus... 53 1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus... 107 1.3 Sivistyspalvelukeskus... 133 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 157 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 160 3.1 Investoinnit palvelukeskuksittain... 160 3.2 Investoinnit hankkeittain, kaupunki... 161 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 174 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 174 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 175 4.3 Sitovuustason ylitykset ja alitukset... 179
III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...182 1. TULOSLASKELMAT... 182 1.1 Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 182 1.2 Konsernituloslaskelma... 183 2. RAHOITUSLASKELMAT... 184 2.1 Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 184 2.2. Konsernirahoituslaskelma... 185 3. TASE... 186 3.1 Tase, kaupunki ja liikelaitokset... 186 3.2. Konsernitase... 188 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...190 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 190 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 191 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 191 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 194 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 194 3.2 Antolainat... 198 3.3 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 198 3.4 Uudenkaupungin kaupungin rahastot 31.12... 200 3.5 Varaukset... 200 3.5.1 Vapaaehtoiset varaukset 31.12.... 200 3.5.2 Pakolliset varaukset 31.12.... 201 3.6 Pitkäaikainen vieras pääoma... 201 3.6.1 Pitkäaikainen vieras pääoma, kaupunki ja liikelaitokset... 201 3.6.2 Lainojen keskikorot 31.12.... 202 3.7 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvan yhteisöjen puolesta... 203 3.8 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 204 4. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET... 205 4.1 Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot... 205 4.2 Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 208 4.3 Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 213 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...215 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...216 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA Tuloslaskelma... 217 Rahoituslaskelma... 219 Tase... 220 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (ERILLINEN KIRJA) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1
I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi on jäämässä kaupunkimme historiaan kohtuullisen erikoisena ja vaihtelevana vuotena. Kaupungissamme tapahtui paljon positiivisia asioita, josta on syytä nykyisessä maailmantalouden tilanteessa aidosti iloita. Ensinnäkin monet yrityksemme saivat uusia tilauksia. Tosin lomautuksiltakaan ei valitettavasti kokonaan vältytty. Imagollisesti ehkä merkittävin tapahtuma oli soijajalostamon tulon varmistuminen marraskuussa lähes kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen. 140 miljoonan investoinnin saaminen Suomeen ja Uuteenkaupunkiin oli pitkästä aikaa valtakunnallisestikin ja jopa Euroopan tasolla merkittävä hanke. Soijajalostamo ja sen yhteyteen rakennettava biovoimalaitos muodostavat yli 200 miljoonan euron investointihankkeen, joka vaikuttaa rakennusvaiheen eli seuraavien kolmen neljän vuoden aikana moniin tavoin elvyttävästi kaupunkimme elinkeinoelämään ja talouteen. Vielä merkittävämmät vaikutukset tulevat olemaan jalostamon ansiosta syntyvät sadat välittömät ja välilliset työpaikat alueellamme. Talouden osalta tilanteemme oli vuonna edelleen haastava. Keskityimme erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuteen. Kuten jo vuosien takaa tiedämme, tehtävä ei kuitenkaan ole helppo eikä tuloksia ole nopeasti odotettavissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sopeuttaminen ei nimittäin onnistu pelkillä päätöksillä, silloin kun palvelujen kohteena ovat kaupunkilaiset ja heidän inhimilliset tarpeensa. Talouden tunnuslukujen kehityksen osalta pysymme kuitenkin edelleen kohtuullisissa lukemissa. Vuosikatteemme eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä kattoi edelleen n. 87,5 % poistoista. Myös vuosikate asukasta kohti pysyi suunnilleen entisellään. Kaupungin tulos jäi noin 560 000 euroa miinukselle. Poistoeron ja varausten sekä rahastojen huomioonottamisen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui vajaat 900 000 euroa. Tätä kaupunginjohtajan katsausta kirjoittaessani tiedän jo varmuudella, että tämä on viimeinen kaupunginjohtajan katsaukseni Uudessakaupungissa. Ehdin olla kaupungin palveluksessa eri tehtävissä yli 35 vuotta. Jään kaipaamaan Uudenkaupungin erittäin joustavaa ja tehtäviinsä sitoutunutta henkilöstöä. Toivon kaupunkimme päättäjille tahtoa viedä Uudenkaupungin kehitystä rakentavalla ja avoimella yhteistyöllä eteenpäin. Kuten olen useasti aikaisemmin todennut, Uudenkaupungin tulevaisuus on kaikissa olosuhteissa vain ja ainoastaan Uudenkaupungin ja uusikaupunkilaisten omissa käsissä. Kari Koski Kaupunginjohtaja 1
2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Kaupunginvaltuusto 43 jäs. Tarkastuslautakunta 7 jäs. Keskusvaalilautakunta 5 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. Kaupunginhallitus 11 jäs. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja HALLINTO- JA HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS *) KEHITTÄMISKESKUS Hallinto- ja lupaosasto Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Elinkeino-osasto Talousosasto Talousosasto Teknisten ja sisäisten Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto palvelujen osasto Kaupunkisuunnittelu ja Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto maankäyttöosasto Seud. ympäristöterveydenhuolto Seud. ympäristöterveydenhuolto Liikelaitokset Liikelaitokset SOSIAALI- JA SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Hallinto Hallinto Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Terveyspalvelut SIVISTYSPALVELU- SIVISTYSPALVELU- KESKUS KESKUS Hallinto Hallinto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Tekninen lautakunta 11 jäs. Sosiaalilautakunta 11 jäs. Koulutuslautakunta 11 jäs. Ympäristö- ja lupalautakunta 9jäs. Terveyslautakunta 13 jäs. Kulttuurilautakunta 7 jäs. Maaseutulautakunta 7 jäs. Nuoriso- ja liikuntalautakunta 9 jäs. Matkailulautakunta 7 jäs. Lukion johtokunta 9 jäs. Ympäristöterveydenhuollon lautakunta 3 + 9 jäs. Liikelaitosten johtokunnat: Uudenkaupungin Sataman johtokunta 7 jäs. Uudenkaupungin Veden johtokunta 5 jäs. Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 4+1 jäs. Vakka-Suomen Veden johtokunta 3+3 jäs. *) 1.1. mukainen organisaatio ( talousarvion mukainen). Talousarvio 2012 on laadittu 1.7. organisaation mukaisesti. 2
2.2. Kaupunginvaltuusto pj Jouko Antola, sd. pj Jouko Antola, sd. I I vpj vpj Kari Kari Vainio, Vainio, kok. kok. II II vpj vpj Mauri Mauri Kontu, Kontu, kesk. kesk. VALTUUTETUT VALTUUTETUT 43 43 JÄSENTÄ JÄSENTÄ Puheenjohtaja Jouko Antola sd. Aaltonen Juha Aaltonen Juha Ahtiainen Jussi Ahtiainen Jussi Aitamurto Pentti Aitamurto Pentti Anto Leena Anto Leena Forss Harto Forss Harto Haahti Tuula Haahti Tuula Haapasalo Ville Haapasalo Ville Haapavuori Antti Haapavuori Antti Haverinen Pertti Haverinen Pertti Hyvönen Johanna Hyvönen Johanna Jalava Jorma Jalava Jorma Junkola-Lehtonen Maija Junkola-Lehtonen Maija Järvinen Jukka Järvinen Jukka Kallinen Arto Kallinen Arto Kangas Tarmo Kangas Tarmo Korhonen Päivi Korhonen Päivi Laivo Olli Laivo Olli Lamberg Seppo Lamberg Seppo Lehtonen Ari Lehtonen Ari Lovén Sanna-Mari Lovén Sanna-Mari Maikola Eija Maikola Eija Myllymäki Lea Myllymäki Lea Nevavuori Juha Nevavuori Juha Nieminen Harri Nieminen Harri Niittyluoto Ari Niittyluoto Ari Nummi Veijo Nummi Veijo Polojärvi Eila Polojärvi Eila Rosten Mauri Rosten Mauri Salin Lauri Salin Lauri Sjölund Janne Sjölund Janne Tuomainen Marja Tuomainen Marja Tähtinen Esko Tähtinen Esko Tähtinen Rainer Tähtinen Rainer Vahtera Helle Vahtera Helle Wala Heikki Wala Heikki Valkeinen Matti Valkeinen Matti Valkonen Jari Valkonen Jari Varpe Maj-Britt Varpe Maj-Britt Virtanen Lasse Virtanen Lasse Virtanen Veli-Matti Virtanen Veli-Matti ps. ps. kok. kok. vas. vas. kok. kok. vas. vas. sd. sd. kesk. kesk. sd. sd. komm. komm. sd. sd. kesk. kesk. kok. kok. sd. sd. sd. sd. kok. kok. sd. sd. kesk. kesk. sd. sd. U:gin Ps. U:gin Ps. vas. vas. kok. kok. sd. sd. kesk. kesk. sd. sd. Yhteisö Yhteisö Uusikaupunki Uusikaupunki U:gin Ps. U:gin Ps. sd. sd. sd. sd. kd. kd. sd. sd. kok. kok. sd. sd. ps. ps. kesk. kesk. kok. kok. kesk. kesk. ps. ps. kok. kok. kok. kok. kesk. kesk. VARAVALTUUTETUT VARAVALTUUTETUT SDP SDP Pesola Pirjo Pesola Pirjo Toivanen Päivi Toivanen Päivi Virtanen Sinikka Virtanen Sinikka Savolainen Anja Savolainen Anja Kaitanen Veera Kaitanen Veera Kok. Kok. Jefimoff Nina Jefimoff Nina Hakala Jukka Hakala Jukka Kuisma Sirpa Kuisma Sirpa Kesk. Kesk. Sjöblom Mika Sjöblom Mika Kuusisto Anne Kuusisto Anne Suikkanen Oili Suikkanen Oili Vaaliliitto Vas.+SKP Vaaliliitto Vas.+SKP Jokinen Henna Jokinen Henna Peurla Klaus Peurla Klaus PS PS Lohimies Joni Lohimies Joni Mäkiranta Mika Mäkiranta Mika KD KD Kiertokari Vesa Kiertokari Vesa I varapuheenjohtaja Kari Vainio kok. II varapuheenjohtaja Mauri Kontu kesk. 3
2.3. Kaupunginhallitus JÄSENET JÄSENET 11 JÄSENTÄ 11 JÄSENTÄ HENKILÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Heikki Wala kok. Pj Heikki Wala, kok. Pj Heikki Wala, kok. I vpj Johanna Hyvönen, sd. I vpj Johanna Hyvönen, sd. II vpj Juha Nevavuori, kesk. II vpj Juha Nevavuori, kesk. Juha Aaltonen, ps. Juha Aaltonen, ps. Leena Anto, kok. Leena Anto, kok. Harto Forss, vas. Harto Forss, vas. Antti Haapavuori, sd. Antti Haapavuori, sd. Päivi Korhonen, sd. Päivi Korhonen, sd. Eija Maikola, kok. Eija Maikola, kok. Mauri Rostén, sd. Mauri Rostén, sd. Helle Vahtera, kesk. Helle Vahtera, kesk. Lasse Virtanen, kok. Lasse Virtanen, kok. Esko Tähtinen, sd. Esko Tähtinen, sd. Oili Suikkanen, kesk. Oili Suikkanen, kesk. Joni Lohimies, ps. Joni Lohimies, ps. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Maija Junkola-Lehtonen, kok. Sanna Lovén, vas. Sanna Lovén, vas. Janne Sjölund, sd. Janne Sjölund, sd. Päivi Toivonen, sd. Päivi Toivonen, sd. Nina Jefimoff, kok. Nina Jefimoff, kok. Päivi Virtanen, sd. Päivi Virtanen, sd. Seppo Maikola, ps. Seppo Maikola, ps. I varapuheenjohtaja Johanna Hyvönen sd. II varapuheenjohtaja Juha Nevavuori kesk. 4
Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset 28.02. 22 Vuokrataloyhtiöiden fuusio 28.02. 28 Toimintojen tehostaminen ja menojen supistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa / terveyspalvelujen säästöohjelma 09.05. 57 Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan rakennusten myynti ja maanvuokraus 14.06. 66 Karilaisen, Käpylin ja Pähkinäisten saaressa olevien rantatonttien luovutusehdot 29.08. 88 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelain) muuttamisesta aiheutuvat kuntia velvoittavat toimenpiteet / Soteintegraatio 13.12. 125 Hiu, 19. kaupunginosan asemakaava. 13.12. 124 Vuoden 2012 talousarvio ja vuosien 2012-2014 taloussuunnitelman hyväksyminen Kaupunginhallituksen toiminta Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginhallitus jatkoi vuonna talouden kuntoon saattamista ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Vuonna 2009 talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkoi toimintaansa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion yhteydessä kaupunginhallituksen esityksen toimenpideohjelman / säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Säästöohjelman painopistealueena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä on selvitetty yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Ohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittyminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenkaupungin Vesi liikelaitokselle, että se jatkossa myöntää 20 % alennuksen talous- ja jäteveden käyttömaksuista vesi- ja jätevesiyhtymille. Kaupungin omistamat Viikaistenkadun talot purettiin ja alueen rakentamisesta järjestettiin yleinen tarjouskilpailu rakennusliikkeille. Kaupunginhallitus päätti lunastaa itselleen kaikki Kiinteistö Oy:n Ykskoivun osakkeet, jotta Sorvakon vuokrataloyhtiöiden fuusio voitiin toteuttaa. Kaupunginhallitus hyväksyi Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen myyntiä ja jätteenkäsittelypalvelun hankintaa koskevan tarjouspyynnön. Kaupunginhallitus seurasi toimintojen tehostaminen ja menojen supistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa / terveyspalvelujen säästöohjelman etenemistä. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2012 ja taloussuunnitelman 2012-2014 laadintaohjeet ja valmisteli kaupunginvaltuustolle talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi ennakoivan henkilöstösuunnitelman vuosille -2014. Kaupunginhallitus antoi syksyllä lausunnon Varsinais-Suomen liitolle kuntarakenneuudistuksesta. Siinä Uusikaupunki totesi, että kuntauudistus voi turvata ns. vahvan peruskunnan aseman tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus totesi, että siinä tapauksessa, jos kuntauudistus mahdollisesti johtaa kuntaliitoksiin, Uusikaupunki pitää ainoana vaihtoehtona Vakka-Suomen seutukunnan muodostamista ns. vahvaksi peruskunnaksi. Kaupunginhallitus päätti valita Uudenkaupungin puhepalvelujen toimittajaksi vuosiksi 2012-2014 Elisa Oyj:n. Kaupunginhallitus päätti, että Kunnan Taitoa Oy ja Uudenkaupungin kaupunki tekevät talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvityksen. 5
3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,6 %, mutta kokonaistaso oli edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan nopeana vuonna, mutta euroalueen kriisi ja USAn talouden toivottua hitaampi kasvu hyydyttivät kasvun. Suomen talous kääntyi syksyllä laskuun ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Vuonna 2012 talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja jos rahoitusmarkkinoita ei saada vakiintumaan, bkt voi kääntyä uudelleen laskuun. Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät, ja taantuman syvin vaihe ohitettiin 2010. Maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkui edelleen vuonna. Kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui 2010-. Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu hidastuu ja jää 8 %:iin vuonna 2012. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Kasvua hidastavat ennätyksellisen korkeana pysynyt työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt. Euron kriisisi syveni ja laajeni vuonna Kreikasta ja Irlannista Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina 2009-2010, ja niitä on jouduttu edelleen jatkamaan. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Työttömyyden hidas lasku teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet niiden investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys parani vuonna. Työttömyys oli 7,9 % ja työllisyysaste 68,5 %. Vuonna 2012 työttömyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 2,8 %, ja vuonna 2012 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 3,4 %. Työttömyyden paraneminen ja verotulojen yli 4 %:n kasvu auttoivat kuntien taloutta vuonna. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan nelisen prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 3,5 % vuodesta 2010. Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,7 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna 2012. Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,3 %. Viennin kasvu tyrehtyi loppuvuonna, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2010 tason. Teollisuuden tilaukset eivät enää kasvaneet edellisestä vuodesta. Tämä näkyi satamien liikenteessä ja muissa kuljetuksissa. Viennin odotetaan kääntyvän nousuun vasta vuonna 2013. 3.2 Kuntatalous vuosina 2012 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan yli 4 % vuonna. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät noin 2,5 3 %. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan saman verran. Kuntien tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli lähes 7 prosenttia. Vuonna 2012 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee noin 3,5 %. Suomen inflaatio nousi viime vuonna 3,5 %:iin. Kunta-alan kustannustaso kohosi kuitenkin inflaatiota hitaammin. Vuonna 2012 inflaation ennustetaan olevan edelleen yli 2,5 %. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 4,1 % eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2,9 % enemmän vuonna kuin vuonna 2010. Yhteisöverotilitykset nousivat 18,6 %, yli 250 miljoonaa euroa. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 19,09 mrd. euroa. 6
Kunnallisveron tuoton arvioidaan nousevan vuonna 2012 noin 3 %. Kuntien osuus yhteisöverosta laskee ja yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan 16 %. Kiinteistöveron määrä kasvaa 5 %. Koska kuntien menot kasvoivat tuloja enemmän, vuosikatteet laskivat vuodesta 2010. Korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski vuonna edellisvuodesta 0,4 mrd. euroa eli lähes 13 %, mutta se riitti kuitenkin kattamaan poistot. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa lähes 12,6 mrd. euroa. Se on miljardi euroa, lähes 10 %, enemmän kuin vuonna 2010. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 22 kunnassa (7 kuntaa vuonna 2010). Vaikka vuosikate laski ja lainakanta nousi miljardilla eurolla, vuosi oli kunnissa ennakoitua parempi. Tämä johtuu pääosin siitä, että työttömyys ei noussut ennakoidulle tasolle. Tilinpäätösarvioiden mukaan yli 120 kunnassa vuosikate ei kuitenkaan riittänyt poistoihin. Kuntien vuoden 2012 tulos tullee pysymään vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2009-2012, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 2009 10,07-32,48-22,41 2010 10,90-33,85-22,95 * 11,17-35,35-24,18 2012** 11,62-36,75-25,13 Verotulot 17,61 18,35 19,07 19,39 Valtionosuudet 6,91 7,43 7,68 8,14 Rahoituserät, netto 0,20 0,19 0,07 0,10 Vuosikate 2, 31 3,02 2,64 2,50 Poistot -2,04-2,15-2,20-2,30 Satunnaiset erät, netto 0,16 1,06 1) 0,13 0,15 Tilikauden tulos 0,43 1, 93 1) 0,57 0,35 mu utos-%: Toimintatulot 3,3 8,2 2,5 4,0 Toimintamenot 4,2 4,2 4,4 4,0 Toimintakate 4,6 2,4 5,4 3,9 Verotulot 0,5 4,2 3,9 1,7 Valt ionosuudet 7,5 7,5 3,4 6,0 1 ) SisältääH SY :n perustamis esta johtuvaa pääkaupunkis eudun kuntien saamaa kirjanpidoll ista myynti voi ttoa noin 950 milj. euroa. Lähteet : V uodet 2 009-2010 Tilastokeskus. Vuosi Tilastokeskus ja Kunt aliit to. 8.2.2012/hp Vuod en 2012 arviot K untaliitt o Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2009-2012, mrd. Toimin nan rah avirta Vuosikate Satun naise t erät, n etto Tu lor ahoi tuk se n kor jauserä t Investointien rahavirta Investointim eno t Raho ituso su ude t inv estoin tei hin Oma isuu den m yyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Ra hoi tuk se n rah avi rta Antolain ojen m uut okset Pit käai kai ste n la ino jen l isäys Pit käai kai ste n la ino jen vä henn ys Lyhy taik aisten lainoje n muutos Mu ut mu utok set Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Lain akan ta 31.12. 2009 2,31 0,16-0,39-3,99 0,24 0,67-1,0 0-0,16 2,40-1,30 0,19 0,05 0,18 4,22 10,88 20 1 0 3,02 1,06 1) -1,38 1) -5,69 1) 0,26 2,41 1) -0,32-1,17 1) 3,21 1) -1,2 8 0,05 0,05 1) 0,54 4,76 11,6 7 * 2,64 0,13-0,40-4,14 0,18 0,64-0,95-0,19 2,03-1,40-0,06 0,52-0,05 4,71 12,61 2012** 2,50 0,15-0,40-4,10 0,20 0,60-1,0 5-0,10 2,40-1,50 0,00 0,00-0,2 5 4,46 13,51 1) Luvut sisäl tävät H SY :n perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. Lähteet: Vuodet 2009-2010 Tilastokeskus. Vuos i Tilastokeskus ja Kuntaliitto. 8. 2.2 012 /h p Vuoden 2012 arviot Kuntalitt o 7
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2005- Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuo sikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 1,11 213 77 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 TPA 2,10 390 122 Vuosikate %:a poistonal. invest. 1) 52 74 81 66 69 99 77 Tilikauden tulos, mrd euroa -0,05 1,02 0,74 0,61 0,29 1,83 2) 0,50 Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, 7,05 1 347 7,67 1 461 8,15 1 545 8,63 1 629 9,78 1 838 11,20 2 085 Kuntien lkm (k o. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 134 79 52 57 29 7 22 Vuosikate < poistot 326 243 181 178 117 55 123 Kuntien l km yhteensä 416 415 400 399 332 326 320 Kuntien lkm (v. kuntajao lla ): Vuosikate negatiivinen 90 39 31 30 24 6 22 Vuosikate < poistot 251 180 134 128 108 50 123 1 ) Pois tonalais ten i nvestointien omahankin tamenot. 2 Sisältää H SY:n perustam isesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saam aa kirjanpidol lis ta m yyntivoittoa noin 950 mil j. euroa. 8. 2.2012 Kari -Pekka Mäki-Lohiluoma 10,46 1 956 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-, mrd. Lähd e: Tilastokesku s, vu osi 20 11 tilin päätö sa rvio id en muka an. 8.2.2012 Kari-Pekka Mäki -Lohiluoma 8
Keskeiset ennusteluvut 2010* mrd. euroa 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Bruttokansantuote markkinahintaan 180 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 70 7,3-16,1 7,4-0,5 0,5 2,3 Kokonaistarjonta 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 73 5,9-21,5 8,6-1,5 0,6 3,1 Kulutus 143 1,7-1,9 2,1 2,7 0,5 1,1 Investoinnit 34-0,8-13,5 2,8 5,6-1,9 2,2 Kokonaiskysyntä 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 2,8-4,5 1,4 2,4 0,7 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -3,2-21,6 10,2 0,9-0,8 2,3 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,2 4,0 1,4 1,2 1,4 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,0-0,3 0,1 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Vaihtotase, mrd. euroa 6,0 3,7 3,4 0,5 1,7 2,2 Vaihtotase, % BKT:sta 3,2 2,1 1,9 0,3 0,9 1,1 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 2,7 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 55,4 55,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3 43,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,5-3,8-3,8-3,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 49,4 52,1 54,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,9 45,6 47,8 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 20.12. 9
4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Kaupungin tulojen ja menojen erotus toimintakate oli 2,5 miljoonaa euroa (3,6 %) heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Koska verotulot ja valtionosuudet ylittyivät jonkin verran, alkuperäisessä talousarviossa tavoitteena ollut vuosikate oli 0,6 miljoonaa alle alkuperäisen talousarvion. Tilikauden ylijäämätavoite, 0,9 miljoonaa euroa, kuitenkin saavutettiin. Vuosikate oli vuoden 2010 tasolla. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Rahoitustuotot laskivat, koska vuonna 2010 voitiin tehdä arvopaperien arvonkorotuksia, mutta niistä jouduttiin tekemään 350.000 euron arvonalennuskirjaukset. Kaupungin taloutta paransivat kertaluonteisesti sekä saaritonttien 1.265.000 euron myyntitulot että Novidan rakennusten myynnin takia tehty 860.000 euron poistoerojen tuloutus. Talousjohtaja Anne Takala Vuosi 2009 oli Suomelle taloudellisesti raskas. Suomen bruttokansantuote laski 8 %:lla ja työllisyys heikkeni. Vuonna 2010 Suomen talous kääntyi kasvuun ja vuoden alku oli edelleen nopean kasvun aikaa, mutta keväällä euroalueen vaikeudet kärjistyivät uudelleen. Loppuvuonna kasvu hyytyi ja lähestyttiin taantumaan. Vuodelle 2012 ennustetaan nollakasvua. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ja menojen pysyminen kurissa pitivät vielä kuntien talouden kohtuullisella tasolla. Kaupungin verotulot nousivat vuonna noin 1.000.000 euroa, 1,9 %. Koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4,1 %. Vuonna 2010 verotettavat tulot nousivat koko maassa 1,2 %. Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vain 0,2 %. Koska kuntien yhteisöveron jako-osuus on vuonna 2012 laskenut 5 %- yksiköllä ja lisäksi Uudenkaupungin jako-osuus laskee 40 %:lla, kaupungin verotulot laskevat vuonna 2012. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet laskivat yhteensä 6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tässä yhteydessä on muistettava, että Uudenkapungin ammattioppilaitos Novida liittyi vuoden alussa osaksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymää ja sen valtionosuus, noin 7 miljoonaa euroa, siirtyi uudelle ylläpitäjälle. Vertailukelpoiset verotulot ja valtionosuudet kasvoivat miljoonalla eurolla. Vuonna kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 4.272.000 euroa, 272,4 euroa/asukas. Vuosikate asukasta kohden pyysi edellisen vuoden tasolla. Se kattoi 88 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 56 investointien omahankintamenoista. Talousarviota tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 104 % ja toimintakulujen 101 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 575.000 eurolla. Sen toteutumisaste oli 99,2 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 77.400.000 euroa, ja ne alittivat talousarvion 610.000 eurolla. Vertailukelpoiset nettomenot pysyivät vuoden 2010 tasolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 75,9 miljoonaa euroa. Isoimmat talousarvion ylitykset olivat kiinteistönhoidossa (197.000 euroa), sosiaalityö (408.000 euroa) ja erikoissairaanhoidossa (262.000 euroa). Sosiaalityössä kustannuksia lisäsivät mm. vuoden alussa voimaan tulleet subjektiivisten oikeuksien laajentuminen. Kaupungin palvelujen kustannukset ovat olleet keskiarvossa tai sen alle lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Kaupunki on viime vuosina satsannut vahvasti terveyden- ja vanhustenhuoltoon. Terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna edelleen 10 % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uusikaupunki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli 3 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Talouden kehitystrendi on väärä: menot kasvavat ja tulopohja ei vahvistu verotettavat tulot kasvavat vähemmän kuin muualla. 10
Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 1,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta noin 3,5 miljoonaa euroa. Suuri lasku johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli 4.494.654 euroa, ja se kirjattiin investointituloksi. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien jatko ja Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu) nettomenot yhteensä 377.000 euroa, Ekolehtilän kadut (242.000 euroa), Viikaisten koulun keittiön kunnostus (nettomenot 415.000 euroa) ja automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen Merituulikotiin, Kalannin vanhainkotiin sekä vuodeosastoille (152.000 euroa). Kaupunki hankki 1203 kpl, 895.042 eurolla osuuksia Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä. Se on kirjattu kohtaan Muut osakkeet ja osuudet. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi-Lokalahti- Uusikaupunki -siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2010. Satama investoi vuonna noin 0,3 miljoonalla eurolla. Sataman isoin investointi, 255.000 euroa, oli terminaalin osto kaupungilta. Uudenkaupungin Jätehuollon investoinnit olivat 0,2 miljoonaa euroa ja Vakka- Suomen Veden 0,3 miljoona euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 115,6 miljoonaa euroa. Vuonna Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 836 eli se väheni 53 henkilöllä vuodesta 2010. Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 971 henkilöä, joka henkilötyövuosina ilmoitettuna oli 793,64 euroa. Henkilöstön määrä on toiminnan muutosten takia vaihdellut melko paljon vuosina 2009-. Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen mukana siirtyi kaupungin palvelukseen 100 henkilöä Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä. Vuoden alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään, ja 54 vakinaista henkilöä siirtyi kuntayhtymän palvelukseen. Kun Uudenkaupungin henkilöstömääriä verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että kaupunki tuottaa tämänkokoisille kunnille poikkeuksellisesti vielä vuonna 2010 itse ammatillisen koulutuksen. Lisäksi kaupungin henkilöstön määrä kasvoi uuden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen perustamisen takia 100 henkilöllä vuonna 2010. Nämä seikat huomioon ottaen kaupungin henkilöstömäärä on kohtuullinen. Uudenkaupungin maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä laski 7,9 % vuoteen 2010 verrattuna, koska Novidan toiminta siirtyi kuntayhtymälle. Jos se otetaan huomioon, kaupungin palkkasumma kasvoi 0,5 % ja kaupungin ja liikelaitosten 0,6 %. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 2,1 %, eli 403.000 euroa. Hallintoja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksen nousivat 1,2 %. Uudenkaupungin vertailukelpoiset palkkamenot nousivat yhteensä 207.000 eurolla ja kokonaishenkilöstömenot laskivat yli 300.000 eurolla, 0,7 %, vuodesta 2010. Henkilöstömenot laskivat 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasosta. Uudenkaupungin henkilöstömenojen kasvu oli pitkään alle maan keskiarvon ja kahtena vuotena menot jopa pienenivät, mutta viime vuosina menojen kasvu on ylittänyt koko maan tason tai ne ovat kasvaneet yhtä paljon kuin koko maassa. Vuonna Uudenkaupungin kasvu on ennakkotietojen mukaan tasoittunut. Uudenkaupungin henkilöstömenot pysyivät ennallaan ja kuntien palkkasumma kasvoi noin 3 % vuonna. Toisaalta on todettava, että sosiaali- ja terveyskeskus on palkannut sijaisia henkilöstön vuokrausfirman kautta, ja tämä on pienentänyt henkilöstökustannuksia ja kasvattanut palvelujen ostoja. Uudenkaupungin asukaskohtaiset eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat olleet korkeat ja niiden kasvu on ollut 1,5-kertainen koko maahan verrattuna. Tällä hetkellä ne ovat noin miljoonaa euroa yli keskiarvokustannusten. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 28,2 miljoonaa euroa eli 1795 euroa asukasta kohden. Tästä 11,4 miljoonaa, 41 % on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Uudenkaupungin korkokustannukset pysyivät nekin edellisen vuoden tasolla. Lainojen painotettu keskikorko oli noin 2,6 %. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 13,8 miljoonaa euroa eli ne laskivat 1,4 miljoonalla eurolla. Sijoituksia käytettiin toiminnan rahoitukseen. Novidan rakennusten myynti Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle 4,5 miljoonalla eurolla paransi kaupungin maksuvalmiutta. Uudenkaupungin omien rahastojen pääoma oli vuoden lopussa enää 0,77 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 1,8 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrä laski 114.000 eurolla. 11
Vuonna kaatopaikan jälkihoitoa varten tehtyä pakollista varausta purettiin vain 8.100 euroa ja uuden alueen jälkihoitoon tehtiin 74.000 euron varaus. Vanhan ja uuden alueen jälkihoitoa varten tehtyä pakollista varausta oli vuodenvaihteessa 778.000 euroa. Uudenkaupungin omavaraisuusaste nousi 64 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 1 000 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Uusikaupunki 800 600 400 200 0-200 -400 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yht. Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 88 % poistoista, ja se kattoi 56 % investointimenoista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna. Tilikauden ylijäämä 900.000 euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 2.808.000 euroa kattamatonta alijäämää. Alijäämän kattamiseksi ja uuden alijäämän syntymisen estämiseksi Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna edelleen talouden kuntoon saattamiseen ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen. Sen painopisteenä oli sosiaali- ja terveystoimi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion yhteydessä toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustui syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Koska tähänastiset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn säästöohjelman osana vuoden 2012 talousarviota ja vuoden 2012-2014 taloussuunnitelmaa. 12
Verotettavien tulojen muutos % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Uusikaupunki 10001-20000 as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. 18 000 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as. 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Uusikaupunki 10001-20000 as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on vuodesta 1998 alkaen jäänyt alle vertailuryhmien tason. Tähän on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän väheneminen. Vuonna 2010 verotettavat tulot nousivat koko maassa 1,2 %. Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat 0,2 %. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys nakertaa kaupungin tulopohjaa, ja se heikentää myös yritystoiminnan lähinnä palvelusektorin työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. 13
4 000 Verotulot, /as. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Uusikaupunki 10001-20000 as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Vuosina 1997-2001 yhteisöveron korkea tuotto piti kaupungin kokonaisverotulot huomattavasti yli maan keskiarvon tason. Vielä vuonna 2001 kaupungin verotulot olivat 30 % korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta vuodesta 2002 alkaen Uudenkaupungin verotulot ovat olleet alle koko maan tason. Kaupungin verotulot nousivat vuonna noin 1.000.000 euroa, 1,9 %. Koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4,1 %. Edellisenä vuotena Uudenkaupungin verotulot kasvoivat 9,2 %, koska kaupunki korotti tuloveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 20,25 %:iin ja kiinteistöveroja korotettiin noin 20 %:lla. Veronkorotusten vaikutus oli yli 2,5 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti myös yhteisöveron jako-osuuden nousu kaksinkertaisti yhteisöveron tuoton 3,5 miljoonaan euroon. Koska verotulojen prosentin kasvu vastaa noin 450.000 euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille minkä tasoisia palveluja kaupunkilaisille voidaan tarjota. 70 000 Uudenkaupungin verotulot 2001-1000 euroa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Osuus yht.vero 24 858 3 789 2 299 2 496 2 143 1 710 1 823 2 030 1 710 3 486 4 455 Kiinteistövero 1 281 1 309 1 824 1 840 1 908 1 959 2 018 2 549 2 862 3 463 3 481 Kunnan tulovero 33 482 37 738 36 530 34 133 36 364 37 632 41 127 43 848 44 035 46 142 46 160 Yhteensä 59621 42836 40653 38469 40415 41301 44968 48427 48607 53091 54096 Muutos -6,6-28,2-5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9 ed. vuoteen 14
4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin verotulot nousivat vuonna noin miljoonalla eurolla, 1,9 %. Tuloveron tuotto pysyi vuoden 2010 tasolla, mutta yhteisöveron tuotto nousi lähes miljoonalla eurolla 4,5 miljoonaan euroon. Verotulojen kehitystä ajatellen merkittävä seikka on, että vuonna 2010 Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vain 0,2 %, kun koko maassa nousu oli1,2 %. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 21,7 miljoonaa euroa vuonna. Tästä 1,6 miljoonaa euroa oli verotulotasausta. Koska kaupungin talous on pitkään ollut alijäämäinen, Uudenkaupungin kaupunki keskittyi vuonna edelleen talouden kuntoon saattamiseen ja talousarviossa olleen talouden toimenpide- ja säästöohjelman (tasapainottamisohjelman) toteuttamiseen. Säästöohjelman painopistealueena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelut. Työnjakoa ja hoitoketjuja perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä on selvitetty yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Ohjelman kokonaistavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittyminen siten, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Kevään eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus otti hallitusohjelmassaan kantaa kuntauudistukseen. Hallitusohjelman keskeisin ajatus on saada Suomi kasvu-uralle ja julkinen talous, erityisesti valtion talous tasapainoon. Osana tasapainotustoimenpiteitä kuntien toimintaan ja talouteen kohdistetaan niin rakenteellisia kuin suoraan rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Hallitus sitoutui ohjelmassaan toteuttamaan koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallituksen tavoitteena oli määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja eteneminen vuoden loppuun mennessä. Uusi rakennelaki tulee korvaamaan nykyisen vuoden 2012 loppuun voimassa olevan puitelain. Hallitus on luvannut käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Aikataulu on venynyt ja Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys julkistettiin vasta helmikuussa 2012. Kuntien lausunnot selvityksestä on pyydetty 13.4.2012 mennessä. Voimassa olevan Paras lainsäädännön edellyttämä Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan fuusio Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään toteutui 1.1.. Novidan 54 vakinaista työntekijää siirtyi kuntayhtymän palvelukseen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä osti kesällä kaupungilta Novidan käytössä olevat rakennukset. Kaupungin vuokrataloyhtiöitä fuusioitiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa 2012 alussa. Uudenkaupungin liikelaitokset toimivat kuntalain kunnallista liikelaitosta koskevien säännösten mukaisina kunnallisina liikelaitoksina, joilla on kullakin oma johtosääntönsä ja johtokuntansa. Uudenkaupungin jätehuolto liikelaitosta lukuun ottamatta liikelaitokset eivät vuonna ylittäneet niille hyväksyttyjä investointi- ja lainatasoja. Jätehuolto ylitti investointivaltuutensa 79.000 eurolla. Vuoden talousarviossa kohdassa muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi on liikelaitoksille ja niiden toiminnalle asetettu tavoitetaso. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Liikelaitosten toiminnan vuonna voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Liikelaitokset jopa ylittivät tavoitteensa. Kaupunki on luopumassa omasta kaatopaikastaan, ja kaupunginhallitus kilpailutti Munaistenmetsän kaatopaikan palvelutoiminnan ja kaatopaikka-alueen myynnin. Kaupunginvaltuusto päätti myynnistä helmikuussa 2012. Toiminta siirtyy Lassila & Tikanoja Oy:lle vuoden 2012 aikana. Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen liikevaihto ja kannattavuus paranivat vuodesta 2010. Uudenkaupungin Sataman liikennemäärät, liikevaihto ja kannattavuus paranivat vuodesta 2010. Sataman yhtiöittämisvalmistelut alkoivat vuonna. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kannattavuus oli vuoden 2010 tasolla, ja se oli ennakoitua parempi. Koska liikelaitoksella on tulossa isoja investointeja ja sen lainakanta on iso, kannattavuuden tulisi edelleen parantua. Runkoviemärin rakentaminen Kustavin ja Lokalahden verkostojen yhdistämiseksi Uudenkaupungin Veden verkostoon jatkui. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen kannattavuus parani edellisestä vuodesta. Kannattavuuden tuleekin olla hyvä, koska liikelaitoksella on edessään isot investoinnit ja sillä on runsaasti lainaa. Pääomakustannukset veivät 39 % liikevaihdosta. 15
Sosiaali- ja terveyskeskuksen vanhusten palvelut ja terveyspalvelut saivat 16.12. kolmeksi vuodeksi SHQS-laatujärjestelmän mukaisen laaduntunnustuksen. Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä 70 % arvioi palvelujen saatavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi. Lapsiperheiden palveluissa päivähoitopalvelujen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuoden aikana. Päivähoitopaikkojen tarve kasvoi 41 lapsella. Tämän takia kaupunki perusti Seikowiin 8-paikkaisen ryhmäperhekodin ja 14-paikkaisen esiopetusryhmän Kalantiin. Vammaispalvelulain muutos lisäsi sen kustannuksia. Uudenkaupungin yhtenäiskoulu aloitti toimintansa syksyllä. Kalannin yhtenäiskoulun toiminta alkoi jo vuonna 2010. Peruskoulujen toimintaa kehitettiin kaupungin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Harkinnanvaraista valtionerityisavustusta saatiin mm. opetusryhmäkokojen pienentämiseen, kerhotoimintaan, tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen ja laatutyöhön. Vuosi oli kirjaston 150. toimintakausi. Juhlavuoden päätapahtuma oli marraskuussa järjestetty juhlaviikko, jolloin julkistettiin mm. kirjaston 150- vuotishistoriikki. Uudessakaupungissa järjestettiin pitkin vuotta Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ruokakulttuuritilaisuuksia. Kaupunki otti vuonna käyttöön uuden sisäisen vuokran määräytymisjärjestelmän. Vuokrassa otetaan huomioon sekä kiinteistön ylläpito- että pääomakustannukset. Ylläpitovuokra sisältää kiinteistönhoito-, lämmitys-, vesi- yms. kulut. Pääomavuokra sisältää korkotuoton pääomalle, korjausvastikkeen ja maanvuokran. Korkotuotto tilitetään kaupunginhallitukselle korvauksena pääomakustannuksista. Korjausvastikkeella rahoitetaan kiinteistöjen korjaukset. Vuosikatteen tulisi kattaa investoinnit. Muutoksen takia Kiinteistönhoito-yksikkö eriytettiin vuonna laskennallisesti kirjanpidossa. Yksikön talousarvio sisältää käyttötalousosan, investoinnit, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman. Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olivat 1,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta noin 3,5 miljoonalla eurolla. Suuri lasku johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli 4.494.654 euroa, ja se kirjattiin investointituloksi. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien jatko ja Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu), Ekolehtilän kadut, Viikaisten koulun keittiön kunnostus ja automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen Merituulikotiin, Kalannin vanhainkotiin sekä vuodeosastoille potilasturvallisuuden parantamiseksi. Novida liittyi osaksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymää, ja kaupunki hankki 1203 kpl, 895.042 eurolla osuuksia koulutuskuntayhtymästä. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi-Lokalahti- Uusikaupunki -siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi jo vuonna 2010. Muiden liikelaitosten investoinnit olivat pieniä. 16
5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku 31.12 muutos kum. muutos 1990 272 143-130 18 432 0 0 1991 229 152-109 18 393-39 -39 1992 238 195-166 18 255-138 -177 1993 230 165-315 18 009-246 -423 1994 201 144-196 17 872-137 -560 1995 180 181-275 17 590-282 -842 1996 182 151 9 17 631 41-801 1997 176 174-82 17 552-79 -880 1998 175 144-108 17 479-73 -953 1999 185 161-295 17 216-263 -1 216 2000 175 182-188 17 019-197 -1 413 2001 147 157-163 16 851-168 -1 581 2002 134 145-142 16 696-155 -1 736 2003 153 166-281 16 405-291 -2 027 2004 175 158-163 16 260-145 -2 172 2005 148 146-65 16 198-62 -2 234 2006 148 160-127 16 059-139 -2 373 2007 133 154-109 15 926-133 -2 506 2008 141 177-4 15 886-40 -2 546 2009 130 153 10 15 873-13 -2 559 2010 160 159-41 15 833-40 -2 599 *) 148 173-124 15 684-149 -2 748 *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa 2.748 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Uusikaupunki Uutta energiaa -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku nousee 16.000:een vuonna 2016. Tämänhetkisen arvion mukaan tavoitteeseen ei päästä. Vuosina 2008-2010 asukasluvun väheneminen lähes pysähtyi, mutta lasku kiihtyi uudelleen. Uudenkaupungin väestömäärä väheni 149 hengellä. Myös syntyvyys kääntyi laskuun ja kuolleiden määrä nousi. Syntyneitä lapsia oli 12 vähemmän kuin vuonna 2010. 65-45 - 64 25-44 15-24 - 14 Uudenkaupungin väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.12. 709 864 1104 1126 1544 1511 1707 1937 Naiset Miehet 2625 2558 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 17
Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. Vastaavasti yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä on noussut nopeasti Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on laskenut vuosittain. Asukasluvun vuosimuutos % 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Uusikaupunki 10001-20000 as. kunnat Varsinais-Suomi Koko maa Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti 1989-1993 noin 5.300:aan. Menetys oli 4.000 työpaikkaa. Vuoden 2001 loppuun mennessä työpaikkojen määrä oli noussut 7.500:n. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on taas ollut laskussa. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi on päätetty 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tilastot eivät ole vielä valmistuneet. Tavoitteena oli myös 20 uuden toimipaikan lisäys vuodessa. Vuonna nettolisäys oli 66. Vuoden työttömyysaste oli 9,4 % (10,3 % v. 2010). Se siis laski 0,9 %-yksiköllä. Varsinais- Suomen työttömyys oli 9,2 % ja koko maan 9,1 %. Varsinais-Suomen työttömyys laski 0,5 %- yksiköllä edellisestä vuodesta, kun se koko maassa laski 0,9 %-yksikköä. Vuonna Uudenkaupungin työllisyystilanne oli siis samalla tasolla kuin koko maassa tai Varsinais-Suomessa. 18
TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ % V. 2000- vuosikeskiarvio Uusikaupunki Vars.-Suomi Koko maa 20,0 15,0 10,0 14,1 10,8 12,6 12,3 9,8 11,7 12,2 10,1 11,3 15,4 9,8 11,1 16,0 9,9 11,1 12,9 9,1 10,6 9,6 7,6 9,5 8,2 6,5 8,2 6,7 6,2 7,6 9,3 8,6 9,8 10,3 9,7 10,0 9,4 9,2 9,1 5,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010