Talousjohtajan opas myyntilaskutukseen: Näin optimoit myyntisaamisten kiertonopeuden

Sisältö 1. Johdanto 3 2. Kehitä luottopäätöstäsi ajantasaisella tiedolla 4 Perustuuko luottopäätöksesi vanhentuneeseen dataan? 5 Maksamisen data osaksi toimivaa luottokauppaa 6 Tiedätkö, miten luototetut asiakkaasi maksavat? 8 3. Tehosta myyntilaskutustasi 9 Laskuta oikein - paranna myyntisaamisten kiertoa 10 Optimoi myyntilaskutuksesi 13 4. Muistuta asiakkaita maksajaprofiilin mukaan 14 Tunne asiakkaasi 14 Kontaktoi asiakkaat monikanavaisesti 15 5. Vähennä perintään menevien laskujen määrää 17 Eroon luottotappioista 18 Yhteenveto 20

1. Johdanto Suomessa lähetetään keskimäärin 500 miljoonaa laskua vuosittain ja niistä noin 200 miljoonaa on yritystenvälisiä. 1 Keskimäärin laskuista jätetään maksamatta noin 1,6 % eli laskuja jätetään maksamatta jopa 8 miljoonaa kappaletta. 2 Voidaan arvioida, että tämä on euroissa yli kolme miljardia euroa kotiutumatonta rahaa. Suomalainen luottokauppa perustuu laskulla myymiseen. Lasku on tärkeä maksutapa, sillä se lisää myyntimahdollisuuksia ja edistää näin liiketoiminnan kasvua. Luotolla myyntiin sisältyy aina myös riskejä: maksamattomat laskut nostavat tuotteiden hintoja, pitkittyneet maksuajat heikentävät yrityksen kassankiertoa ja erääntyneet saatavat sitovat yrityksen käyttöpääomaa. Luottokaupan riskejä voidaan kuitenkin hallita, ja toimivan luottopolitiikan ja luottopäätöksen rakentaminen ovat tärkeimpiä keinoja luottotappioiden ehkäisyssä. Luotottamista tulee kehittää reaaliaikaisella ja ajantasaisella tiedolla, jotta se tukee mahdollisimman hyvin myyntiä maksukykyisille asiakkaille. Myyntisaamisten kiertoaika kertoo, kuinka monta päivää yrityksen liikevaihto on keskimäärin saamisina ennen kuin se maksetaan rahana yrityksen kassaan. Myyntisaamisten kiertoajan parantaminen on yksi helpoimpia tapoja parantaa yrityksen käyttöpääoman hallintaa 3, sillä jo yhden päivän tehostaminen myyntisaamisten kiertoajassa vapauttaa 320 000 euroa käyttöpääomaa 47 miljoonaa euroa kierrättävälle yritykselle. 2 Myyntisaatavien kiertonopeuden optimoinnilla tarkoitetaan tässä oppaassa sitä, että jokainen laskutusprosessin osa on mietitty yrityksen liiketoimintastrategiaa tukevaksi. Kiertonopeuden optimointi edellyttää, että toimivan luotottamisen lisäksi laskut laskutetaan ajallaan ja ne tulevat myös maksettua ajallaan. Kun myyntisaamisten kiertonopeus paranee, se helpottaa myös kassan hallintaa ja kassavirran ennustettavuutta. Vaikka myyntilaskutus toimisi tehokkaasti, aina on asiakkaita, jotka eivät maksa laskuaan eräpäivään mennessä. Kaikkia asiakkaita ei kuitenkaan tule muistuttaa ja periä samalla tavalla, vaan asiakkaan maksajapro iili ohjaa niitä toimenpiteitä, jotka kohdistetaan asiakkaalle muistutus- ja perintävaiheessa. Tällöin asiakkaat maksavat aiemmin ja asiakaskokemus paranee. Yritykselle tämä näkyy vähentyneenä myyntisaamisten määränä taseessa ja perinnän tarpeen vähenemisenä. Tämä opas on suunnattu talousjohdolle, joka haluaa tehostaa myynnistä kassaan -prosessia. Oppaassa käydään läpi myyntilaskutuksen vaiheet ja kerrotaan, miten myyntisaamisten kiertonopeutta voidaan tehostaa jokaisessa myyntilaskutuksen vaiheessa. Yrityksellä tulee olla näkymä luottopäätöksestä siihen asti, kun asiakas maksaa laskunsa. Tällöin voidaan oppia jokaisesta luototetusta asiakkaasta ja kehittää koko saatavienhallintaprosessia yhtenä kokonaisuutena. 1 Sulku, L. (2013) Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen tilitoimistoyrittäjän näkökulmasta. Opinnäytetyö, Liiketalouden koulutusohjelma, Mikkelin Ammattikorkeakoulu 2 Lindorff (2016) Tilastot 3 Vähäpassi, R. (2012) Käyttöpääoman hallinnalla vapautat varoja toimintaan. http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6402 3

2. Kehitä luottopäätöstäsi ajantasaisella tiedolla Luottotappioiden ennaltaehkäisy lähtee liikkeelle toimialaan ja yrityksen liiketoimintaan sopivan luottopolitiikan rakentamisesta. Luottopäätös on tärkein yksittäinen tekijä luottotappioiden minimoinnissa, ja sen takia luottopolitiikan pitää olla etukäteen määritelty. Luottopolitiikalla tarkoitetaan yrityksen sisäisiä toimintamalleja, jossa määritellään luotonvalvonnan tavoitteet sekä se, miten luottoriskejä hallitaan. Sisäisillä toimintamalleilla tarkoitetaan muun muassa seuraavia asioita: mitä myydään luotolla, kenelle myydään luotolla, millaisilla maksuajoilla ja kuka vastaa luottopolitiikan määrittelystä ja toteuttamisesta. Luotonvalvonnan tavoitteilla tarkoitetaan vastaavasti halutun suuruisen luottotappiotason asettamista ja sitä, milloin luottotappiot kirjataan. Luottopäätös kertoo siitä, millaisilla ehdoilla yritys on valmis luottosuhteeseen asiakkaan kanssa. Luottopäätöksen tulee aina tapahtua yrityksen luottopolitiikkaan perustuen. Yksittäinen luottopäätös voidaan nähdä luottokauppaan liittyvän riskin tiedostamisena eli tiedostetaan, millainen riski otetaan asiakkaalle myydessä. Luottopäätöksellä on keskeinen rooli myyntisaamisten kiertonopeuden parantamisessa, sillä toimivan luottopolitiikan avulla voidaan maksimoida myynti maksaville asiakkaille. 4

Luottopäätöksellä on keskeinen rooli myyntisaamisten kiertonopeuden parantamisessa, sillä toimivan luottopolitiikan avulla voidaan maksimoida myynti maksaville asiakkaille ja rajoittaa tai myydä eri ehdoilla asiakkaille, joiden maksukyky on heikentynyt. Myös olemassa olevien asiakkaiden seuranta on tärkeää, sillä iso osa luottotappioista syntyy lisämyynnistä olemassa oleville asiakkaille. Toimialoilla, joissa asiakassuhteet ovat pitkiä ja laskutus on säännöllistä, jopa 90 % luottotappiosta aiheutuu myynnistä olemassa oleville asiakkaille. 4 Luottopäätöksien onnistumista pitää myös pystyä seuraamaan. Tämä edellyttää, että luottopäätöksen tekemisen jälkeen seurataan sitä, miten luototetut asiakkaat maksoivat. Olennaista on myös analysoida sitä, miksi osa luototetuista asiakkaista ei maksanut ja onko näille asiakkaille olemassa yhteinen nimittäjä, joka selittää asiakkaiden maksukäyttäytymistä. Näin luottopolitiikkaa voidaan kehittää jatkuvasti myynnin optimoimiseksi, ja se tukee yrityksen liiketoiminnan kehitystä. Perustuuko luottopäätöksesi vanhentuneeseen dataan? Yleisesti yritykset selvittävät seuraavat tiedot yrityksen luottokelpoisuutta arvioidessaan: Yrityksen yksilöintitiedot, kuten nimi ja y-tunnus Yrityksen luottotiedot Yrityksen omassa reskontrassa auki olevien laskujen määrä Useissa yrityksissä myös asiakassuhteen pituus, asiakkaan tunnettuus ja reklamaatiotieto vaikuttavat luotolla myymiseen. Tämän lisäksi myyntiosastolta saatavan muun tiedon avulla rikastetaan tehtävää luottopäätöstä. 5 Näiden tietojen seuraaminen ei kuitenkaan enää riitä, sillä saatavilla on aikaisempaa enemmän maksamisen dataa ja se on reaaliaikaisempaa. Lisäksi verkkokaupan kasvu sekä B2B- että B2C-puolella lisää vaatimuksia luotottamiselle, sillä asiakkaita ei voida enää tuntea kasvotusten. Maksamisen datalla tarkoitetaan tietoa, joka syntyy kaikissa maksamisen vaiheissa luottopäätöksestä siihen asti, kunnes lasku maksetaan. Verkkokaupan kasvu lisää vaatimuksia luotottamiselle, sillä asiakkaita ei voida enää tuntea kasvotusten. B2C-liiketoiminnassa luotottaminen perustuu usein siihen, ettei kuluttajalla saa olla maksuhäiriö-merkintää maksuhäiriömerkinnän omaavalta evätään luotto suoralta kädeltä. Positiivista maksukäyttäytymistä hyödyntämällä voitaisiin kuitenkin tehdä valistunut arvio siitä, voidaanko asiakkaalle myydä luotolla tiettyyn rajaan asti, sekä missä ja mitä tuotteita hänelle kannattaa myydä. Positiivisella maksukäyttäytymisellä tarkoitetaan sitä, että asiakas maksaa laskun eräpäivään mennessä. Positiivista maksukäyttäytymistä hyödyntämällä voitaisiin siis luotottaa asiakkaita, joilla on maksuhäiriömerkintä, mutta he ovat hoitaneet kaikki maksunsa moitteetta esimerkiksi viimeisen vuoden aikana. 4 Lindorff (2016) Tilastot 5 Kääriäinen, H. (2012) Yritys X:n luottoprosessin kehittäminen. Opinnäytetyö, Liiketalouden koulutusohjelma, Laurean Ammattikorkeakoulu 5

Myös B2B-liiketoiminnassa yrityksen positiivista maksukäyttäytymistä voidaan hyödyntää tulevan maksukäyttäytymisen arvioinnissa. Yrityksen positiivinen maksukäyttäytyminen ennustaa hyvin alhaista riskiä maksuhäiriömerkinnän rekisteröinnille. 6 B2B-puolella myös maksuviivetietoa tulee hyödyntää yrityksen maksukyvyn arvioinnissa maksuhäiriömerkinnän tarkastamisen lisäksi. Maksuviive voidaan rekisteröidä, kun riidaton saatava on 7 päivää myöhässä. Maksuviivetieto kertoo reaaliaikaisesti asiakkaiden sen hetkisestä maksukyvystä, joten se pitäisi tuoda automaattiseksi osaksi luottopäätösprosessia. Maksamisen data osaksi toimivaa luottokauppaa Yrityksille, jotka hoitavat laskutusprosessia luottopäätöksestä perintään asti, kertyy jatkuvasti dataa asiakkaiden positiivisesta ja negatiivisesta maksukäyttäytymisestä. Jokaisesta maksamisen vaiheesta jää jälki digitaalisessa maailmassa. Maksamisesta syntyvä data kertoo suomalaisista maksajina, kun taas maksuhäiriömerkintä kuvaa vain 373 000 maksuongelmaista. 7 Maksamisesta syntyvä data kertoo suomalaisista maksajina, kun taas maksuhäiriömerkintä kuvaa vain 373 000 maksuongelmaista. 6 6 Turunen V. (2015) Maksutapatietojen merkitys maksukyvyn arvioinnissa. Opinnäytetyö, Liiketalouden koulutusohjelma, Metropolia ammattikorkeakoulu 7 Muhonen, J.(2016) Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä taas uusiin ennätyslukemiin. http://www.asiakastie to.fi/web/fi/asiakastieto/uutishuone#/pressreleases/maksuhaeirioeisten-henkiloeiden-maeaerae-taas-uu siin-ennaetyslukemiin-1464320

Kuten edellisessä luvussa kerrottiin, positiivinen maksukäyttäytyminen kuvaa laskuja, jotka maksettiin eräpäivään mennessä. Negatiivinen maksukäyttäytyminen kertoo laskuista, jotka maksettiin eräpäivän jälkeen. Ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaalle lähtee muistutus- ja perintäkirjeitä. Suurin osa asiakkaista maksaa laskun tässä vaiheessa, jos se on jäänyt maksamatta laskutusvaiheessa, ja sen takia tätä maksamisesta syntyvää dataa pitäisi hyödyntää luottopäätöksen kehittämisessä. Osa negatiivista maksukäyttäytymistä ovat yrityksille rekisteröitävät maksuviiveet. Maksuviiveet kuvaavat reaaliaikaisemmin yrityksen sen hetkisestä maksukykyä kuin maksuhäiriötieto, sillä maksuviiveitä rekisteröidään enemmän ja reaaliaikaisemmin. Maksuviive syntyy 7 päivää laskun eräpäivän jälkeen, kun taas trattamerkintä syntyy noin 24 päivää eräpäivän jälkeen. Maksuviiveet toimivat varhaisina varoittajina, sillä siinä vaiheessa kun yritykselle rekisteröidään maksuhäiriömerkintä, yrityksen taloudellinen tilanne on selvästi heikentynyt. 8 Maksuviivetiedon avulla luotottaja voi paremmin ymmärtää luototettavan yrityksen maksukäyttäytymistä ja tällöin luotottajalla on paremmat valmiudet ennakoida luottoa hakevan maksukyvyn kehitystä. Yrityksen maksuviiveiden määrää ja niiden pituutta tulee seurata, jotta voidaan ymmärtää niiden merkitys luotottamisessa. Jos yrityksen maksuviiveiden määrä lisääntyy ja viiveet pitenevät, voidaan havaita yrityksen maksukyvyn heikkeneminen ja reagoida siihen jo ennen kuin yritykselle syntyy maksuhäiriömerkintä. Toisaalta jos yrityksellä on maksuhäiriömerkintä kahden vuoden takaa, mutta sille ei ole rekisteröity maksuviiveitä, voidaan asiakkaan luotottamista pitää perusteltuna. Yrityksissä tulee tunnistaa myös tapamaksajat, joille maksuviivemerkintöjä syntyy mahdollisesti jopa kuukausittain, mutta yrityksen maksukyky on kuitenkin hyvällä tasolla. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa suuryritykset, joissa laskun hyväksymisprosessi etenee hitaasti. Positiivinen maksukäyttäytyminen Laskutus Negatiivinen maksukäyttäytyminen Luottopäätös Myyntiä maksivoivat yritykset tekevät luottopäätöksen ennen myyntiä. Laskutus Suomessa lähetetään noin 500 miljoonaa laskua vuosittain. Muistutus 5-15 % laskuista etenee muistutukselle. Perintä 1-2 % laskuista etenee perintään. Maksuhäiriömerkintä Laskuista vain muutama promille aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän. Maksamisen dataa syntyy kaikissa maksamisen vaiheissa Maksamisen jokaisesta vaiheesta syntyy tietoa, jota tulisi hyödyntää luottopäätösprosessin kehittämisessä. 8 Koivula, H. (2016) Yritysten maksut ovat entistä harvemmin myöhässä. http://www.mynewsdesk.com/fi/asiakastieto/ pressreleases/yritysten-maksut-ovat-entistae-harvemmin-myoehaesae-1523826 7

Kun luottopäätöstä kehitetään ja automatisoidaan, tulisi luottopäätöksen teossa hyödyntää yhä enemmän kokonaisarviointia, jottei yksittäisen tekijän merkitys korostu liikaa ja estä luoton saamista. Esimerkiksi jos pörssiyrityksellä rekisteröidään julkinen trattamerkintä, ei tämän vielä tulisi estää luotottamista. Sekä positiivisen että negatiivisen maksukäyttäytymisen pohjalta muodostuu maksutapatieto, joka kuvaa sitä, miten yritys selviytyy tällä hetkellä maksuistaan. Se kertoo ajoissa maksetuista laskuista (positiivinen maksutapatieto) ja myöhässä maksetuista laskuista (negatiivinen maksutapatieto). Tiedätkö, miten luototetut asiakkaasi maksavat? Tehty luottopäätös tulee aina kytkeä todelliseen maksamiseen eli yrityksellä tulee olla näkymä, miten luototetut asiakkaat maksoivat. Jos tehty päätös oli väärä, se paljastuu laskutusprosessin aikana ja luottopäätös voidaan kehittää huomioimaan tämä jatkossa. Jos päätös oli oikea, ja asiakas maksoi eräpäivään mennessä, voidaan miettiä lisämyynnin kohdistamista tälle asiakkaalle. Kun luottopäätöstä automatisoidaan, tulisi sen teossa hyödyntää yhä enemmän kokonaisarviointia, jottei yksittäisen tekijän merkitys korostu liikaa ja estä luoton saamista. Jos luottopäätös perustuu pelkästään ulkoisesta maksuhäiriörekisteristä tehtyyn irralliseen kyselyyn myyntihetkellä eikä seurata luototettujen asiakkaiden maksukäyttämistä, ei saada tietoa siitä, miten tehdyssä luottopäätöksestä onnistuttiin. Luottopäätöksen kehittämisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että seurataan, milloin ja miten asiakkaat maksavat. Luottopolitiikkaa tulee kehittää niin, että tehtyjä luottopäätöksiä analysoidaan ja kehitetään saatujen tulosten perusteella. Luottopolitiikkaa tulee kehittää niin, että tehtyjä luottopäätöksiä analysoidaan ja kehitetään saatujen tulosten perusteella. Luottopolitiikka ja luottopäätös ovat myös kiinteä osa saatavienhallinnan prosessia eikä sitä kannata osaoptimoida irrallisena osana prosessia, vaan yrityksellä tulee olla näkymä koko saatavienhallinnan prosessiin. Enää ei riitä, että tehdään yksittäisiä päätöksiä, vaan jokaisesta huonosta ja hyvästä päätöksestä saatava data pitää hyödyntää koko prosessin kehittämiseen. Joka päivä kertyvää uutta tietoa asiakkaiden maksamisesta kannattaa hyödyntää luotottamisen kehittämisessä. 8

3. Tehosta myyntilaskutustasi Suomalainen luottoyhteiskunta perustuu laskulla myymiseen: tuote tai palvelu toimitetaan ensin, ja lasku siitä lähtee perässä. 75 % B2B-ostajista kertoo maksavansa laskulla verkossa ostaessaan 9, ja kuluttajien keskuudessa lasku on toiseksi suosituin maksutapa verkkopankin jälkeen 30 % kuluttajista valitsee laskun mieluiten maksutavaksi, kun hän ostaa verkosta. 10 Jokainen lähetetty lasku sitoo yrityksen käyttöpääomaa laskun maksuajan verran, joten on tärkeä varmistua siitä, että myyntisaamiset myös kotiutuvat ajallaan. Jokainen päivä, jonka lasku on myöhässä, vaikuttaa merkittävästi yrityksen käyttöpääoman tehokkuuteen: Yritykselle, jonka liikevaihto on 180 miljoonaa euroa, yhden päivän tehostus myyntisaamisten kiertoajassa vapauttaa noin 500 000 euroa käyttöpääomaa. Myös luottotappioriski pienenee, kun saatavia etenee vähemmän perintään. Kun myyntisaamisten kiertonopeus paranee yhdellä päivällä, myös korkokulut pienenevät 30 000 euroa, sillä myyntisaataviin sitoutuu vähemmän pääomaa eikä ulkopuolista rahoitusta tarvita (laskelmissa käytetty 6 % korkokantaa). Jos vapautuva pääoma sijoitettaisiin parhaaseen mahdolliseen sijoituskohteeseen, olisi sijoitustuotto 85 000 euroa (laskelmissa käytetty 17 % tuottovaatimusta). Myyntisaamisten kiertonopeuden paraneminen näkyy siis vapautuvan pääoman lisäksi tuloksessa pienentyneinä korkokuluina sekä laskennallisena sijoitustuottona. Vaikka esimerkissä on käytetty suuryritystä, tase- ja tulosvaikutus ovat samansuuntaisia myös pienemmissä yrityksissä. Myyntisaamisten kiertonopeuden paraneminen näkyy vapautuvan pääoman lisäksi tuloksessa pienentyneinä korkokuluina sekä laskennallisena sijoitustuottona. Käyttöpääomaan hallinnan tehostamisella voidaan vapauttaa pääomaa tuottavampaan käyttöön. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että yrityksen käyttöpääomaa voidaan tehostaa kolmella eri keinolla: 1. parantamalla varaston kiertonopeutta, 2. tehostamalla myyntisaamisten kiertonopeutta tai 3. pidentämällä ostovelkojen maksuaikaa. Käytännössä maksuaikojen muuttaminen voi kuitenkin olla usein vaikeaa kilpailullisista näkökulmista johtuen. 9 Enterpay Oy & Lindorff Oy (2016) B2B-ostaminen verkossa: kysely ostajille 10 Postnord (2014) Verkkokauppa Pohjoismaissa 9

Paljon laskuttavalle yritykselle erityisesti myyntisaamisten kiertonopeuden parantaminen on yksi tärkeimpiä ja helpompia keinoja yrityksen käyttöpääoman tehostamisessa. 11 Tällöin laskutusprosessin on kuitenkin oltava kunnossa lasku lähtee viiveettä maailmalle, laskutusprosessia viedään viivästyksettä eteenpäin ja maksuvalvonta on jokapäiväistä eli kaikkien laskujen eräpäiviä seurataan joka päivä. Myyntisaamisten kiertonopeuden parantaminen on yksi tärkeimpiä ja helpoimpia keinoja yrityksen käyttöpääoman tehostamisessa. Termi laskutus voidaan käsittää monella eri tavalla. Laskutus voi tarkoittaa esimerkiksi laskujen lähettämistä, mutta tässä oppaassa laskutuksella tarkoitetaan laskutusprosessia kokonaisuudessaan, joka sisältää laskujen muodostamisen, jakelun ja myyntireskontran hoidon. Laskuta oikein - paranna myyntisaamisten kiertoa Myyntisaamisten kiertonopeuden optimointi alkaa siitä, että luototetuille asiakkaille lähtee lasku heti, kun tuote on myyty tai palvelu suoritettu. On hyvä huomata, että asiakkaalle myönnetyn maksuajan merkitys vähenee, jos itse laskuttaminen viivästyy. Toisaalta myös maksuehtojen pituus vaikuttaa myyntisaamisten kiertonopeuteen: Mitä pidemmät maksuehdot asiakkaille annetaan, sitä enemmän myyntisaamisten kiertonopeus heikkenee. Jos asiakkaalle annetaan 7 päivää maksuaikaa, maksuajan kustannukset ovat 0,2 prosenttia kauppasummasta. Jos taas maksuaika on 30 päivää, maksuajan kustannukset ovat prosentin kauppasummasta. 12 Mitä pidemmät maksuehdot asiakkaille annetaan, sitä enemmän myyntisaamisten kiertonopeus heikkenee. Erityisesti B2B-liiketoiminnassa on jo laskutusvaiheessa tärkeä tarkistaa laskujen oikeellisuus, sillä muuten laskuja ei voida viedä automaattisesti laskutusprosessissa eteenpäin. Jos laskujen oikeellisuus tarkastetaan vasta ennen maksumuistutuksen lähettämistä, maksuvalvonta hidastuu. Ainoastaan reklamaatio voi estää muistuttamisen. Nykyisin monissa yrityksissä lasku laitetaan kiireellä matkaan, ja laskut tarkastetaan vasta sitten, kun ne siirretään perintään. Myös laskutustavalla on vaikutusta siihen, miten laskut maksetaan. Suoramaksu on tehokkain laskutusmuoto, ja 88 % laskuista maksetaan eräpäivään mennessä. Verkkolasku on toiseksi tehokkain maksutapa, ja tällä laskutustavalla laskut tulevat maksetuksi 80 % eräpäivään mennessä. 13 Paperi- ja sähköpostilaskut ovat tehottomampia laskutuksen muotoja, sillä paperilaskuista maksetaan 69 % ja sähköpostilaskuista 52 % eräpäivään mennessä.13 11 Vähäpassi, R. (2012) Käyttöpääoman hallinnalla vapautat varoja toimintaan. http://www.y-lehti.fi/uutiset/ nayta/6402 12 Kääriäinen, H. (2012) Yritys X:n luottoprosessin kehittäminen. Opinnäytetyö, Liiketalouden koulutusohjelma, Laurean Ammattikorkeakoulu 13 Lindorff Analyysi (Q2/2016) 10

100% Laskujen maksaminen laskutustavoittain huhti-kesäkuussa 2016 (euroista) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maksettu eräpäivään mennessä Maksettu eräpäivän jälkeen päivää eräpäivän Maksettu 1-2 jälkeen Maksettu 3-4 Maksettu 5-7 Maksettu 8-14 Maksettu 15-30 Maksettu yli 30 päivää eräpäivän päivää eräpäivän päivää eräpäivän päivää eräpäivän päivää eräpäivän jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen jälkeen paperilaskut Q2 verkkolaskut Q2 sähköpostilaskut Q2 suoramaksut Q2 Tiedot perustuvat otokseen Lindorffin asiakasyritysten laskuja, joiden eräpäivä on ollut 1.4. 30.6.2016. Otoksessa on mukana keskisuuria, eri toimialoja edustavia yrityksiä, jotka lähettävät paperilaskujen lisäksi myös sähköisiä laskuja. Lähde Lindorff. Kun tarkastellaan kuluttajia ja yrityksiä erikseen, voidaan huomata, että kuluttajien parissa suoramaksu on tehokkain laskuttamisen muoto, sillä 88 % laskuista maksetaan eräpäivään mennessä. Toiseksi parhaiten rahat kotiutuvat verkkolaskutuksella, ja silloin 83 % laskuista maksetaan eräpäivään mennessä. Kuluttajien parissa paperi- ja sähköpostilasku ovat tehottomampia laskutuksen muotoja, sillä vain 66 % paperilaskuista ja 43 % sähköpostilaskuista maksetaan eräpäivään mennessä. Vastaavasti yrityspuolella tehokkain laskutusmuoto on verkkolasku, sillä 79 % näistä laskuista maksetaan eräpäivään mennessä. Yrityksillä myös paperi- ja sähköpostilasku toimivat laskutustapana kuluttajia paremmin, sillä 74 % paperilaskuista ja 62 % sähköpostilaskuista maksetaan eräpäivään mennessä. 14 Tehokas maksuvalvonta muodostuu myyntireskontran ajantasaisuudesta sekä oikeista keinoista erääntyneen laskun kotiuttamiseksi. Nämä toimenpiteet hoidetaan päivittäin kaikkien suoritusten osalta ja tällöin myös myyntireskontra on ajan tasalla kaikkien suoritusten osalta. Kun maksuvalvonta on jokapäiväistä, laskutusprosessia saadaan vietyä eteenpäin päivittäin. Tällöin myös maksumuistutukset lähtevät ajallaan ja ovat oikeita eli lähtevät vain laskuista, joita ei ole maksettu. Myös maksamisen asiakaspalvelun pitää olla asiantuntevaa ja asiakkaiden helposti tavoitettavissa, sillä keskimäärin joka kymmenes asiakas on yhteydessä asiakaspalveluun laskun saatuaan. 15 14 Lindorff Analyysi (Q2/2016) 15 Lindorff (2016) Tilastot 11

12 Asiakaspalvelun asiantuntijuus korostuu myös laskun maksamisesta neuvoteltaessa. Asiakaspalvelun pitää tietää, miten eräpäivän siirtämisestä keskustellaan ja kuinka paljon laskun maksamisessa voidaan joustaa, jotta asiakas kuitenkin saadaan maksamaan lasku. On myös hyvä huomata, että laskun sisällön selkeys, riittävät tiedot laskun perusteesta sekä maksutiedoista vähentävät yhteydenottoja asiakaspalveluun, joten nämä asiat tulisi näkyä selkeästi jokaisessa laskussa.

Optimoi myyntilaskutuksesi Kun myyntilaskutusta halutaan tehostaa, on hyvä pohtia, mihin taloushallinnossa kannattaa käyttää aikaa ja resursseja. Laskutuksen ja reskontran hoito edellyttää rutiininomaisten ja toistuvien työvaiheiden suorittamista, ja nämä tehtävät vaativat usein paljon aikaa vievää käsityötä, kuten yli- ja alisuoritusten sekä viitevirheellisten ja viitteettömien suoritusten kohdentaminen. Voitaisiinko nämä työt hoitaa tehokkaammin automaatiota lisäämällä tai uutta toimintamallia harkitsemalla? Myyntilaskutuksen kustannustehokkuutta voidaan edistää tekemisen tehokkuuden ja suorien kustannussäätöjen kautta. Automaatio lisää tekemisen tehokkuutta, ja tällöin reskontrassa ei ole juurikaan manuaalityötä. Kustannussäästöt syntyvät siitä, kun sopimukset laskujen välittäjien kanssa ovat kilpailukykyiset ja niin paperi- kuin e-laskun hinta vastaa markkinoiden hintatasoa. Silloin kun yksi kumppani hoitaa koko laskutusprosessin perintään asti, yrityksellä on myös vähemmän kumppanien hoitamiseen liittyviä tehtäviä eikä yrityksen tarvitse valvoa usean kumppanin onnistumista. Myös yrityksen myyntireskontran hoitamiseen käytetyn järjestelmän tulee tukea toimintaa siten, että automaatioaste on mahdollisimman korkea ja käytettävyys manuaalitöiden tekemiseksi on hyvä, jotta nämä työt voidaan hoitaa mahdollisimman helposti. Lisäksi järjestelmän tulee olla toimintavarma ja suorituskyvyn riittävän korkealla tasolla, ja esimerkiksi raportit ja näkymät avautuvat nopeasti ja toiminnot toteutuvat ripeästi. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun laskuvolyymit ovat suuret. Yrityksen myyntireskontran hoitamiseen käytetyn järjestelmän tulee tukea mahdollisimman korkeaa automaatioastetta. Tehokas myyntilaskutus muodostuu myös selkeästä ja ajantasaisesta raportoinnista. Olennainen osa myyntilaskutusprosessia on kirjanpidollinen raportointi sekä myyntisaatavien ajantasaiseen tilanteeseen liittyvä raportointi. Myyntireskontran kirjanpidon viennit pääkirjanpitoon tulee toteuttaa vaivattomasti joko automaattisesti tiedonsiirtorajapinnan kautta tai raportoinnilla, joka on toteutettu selkeästi ja suoraviivaisesti. Myyntisaatavien tilannetta voidaan seurata muun muassa ikäjakaumaraportilta, maksuviiveraportilta ja kassavirtaennusteesta kirjanpidon raporttien lisäksi. 13

4. Muistuta asiakkaita maksajaprofiilin mukaan Keskimäärin 20 % laskuista jää maksamatta eräpäivään mennessä, ja mitä enemmän aikaa laskun eräpäivästä kuluu, sitä epätodennäköisemmin lasku tulee maksetuksi. Sen vuoksi heti laskun eräpäivän jälkeen tehtävät toimenpiteet ovat merkittävimpiä laskun maksamisen kannalta. Esimerkiksi puhelu muutama päivä laskun eräpäivän jälkeen vähentää jopa yli 20 % tarvetta lähettää muistutuskirje. 16 Tunne asiakkaasi Asiakkaiden muistuttamisessa hyödynnetään pitkälti samaa tietoa kuin kehittyneessä luottopäätöksessä. Asiakassuhteen kesto, asiakkaan aiempi maksukäyttäytyminen sekä auki olevien laskujen määrä euroja kappalemääräisesti vaikuttavat muistutusvaiheessa tehtäviin toimenpiteisiin. Asiakkaiden muistutusprosessi räätälöidään näiden tekijöiden pohjalta, ja esimerkiksi yrityksen VIP-asiakkaille voidaan tarjota erilainen muistutusprosessi kuin yrityksen muille asiakkaille. Asiakkaan maksukyky tulee aina tarkastaa ulkoisista rekistereistä, sillä 90 % luottotappioista syntyy nykyisistä asiakkaista. On hyvä huomata, että 90 % luottotappioista syntyy nykyisistä asiakkaista. 16 Niinpä tärkeimmät asiakkaasi saattavat maksaa laskusi vielä ajoissa, vaikka heidän maksukyky muita toimijoita kohtaan on selvästi heikentynyt. Tämän takia pelkästään oman reskontran tarkistaminen ei riitä ja asiakkaan maksukyky tulee aina tarkastaa ulkoisista rekistereistä. 17 Ulkoiset rekisterit antavat kattavamman kuvan yrityksen kokonaisluotoista, ja tämän avulla on helpompi saada käsitys yrityksen ajantasaisesta maksukyvystä. Esimerkiksi lisääntyvät maksuviivemerkinnät kertovat yrityksen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä, ja tätä tietoa voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden luotottamisessa. 14 16 Lindorff (2016) Tilastot 17 Koivula, H. (2016) Yritysten maksut ovat entistä harvemmin myöhässä. http://www.mynewsdesk.com/fi/ asiakastieto/pressreleases/yritysten-maksut-ovat-entistae-harvemmin-myoehaessae-1523826

Kontaktoi asiakkaat monikanavaisesti Muistutusvaiheessa maksavissa asiakkaissa voidaan tunnistaa erilaisia maksajaprofiileita. Näihin eri maksajaprofiileihin tulisi kohdistaa sellaisia muistutustoimenpiteitä, joiden avulla asiakkaita autetaan maksamaan aiemmin. Tämä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää asiakaspoistumaa. 18 Tällöin myös yrityksen resurssit ovat tehokkaassa käytössä, ja kannattavia asiakkaita voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla eikä heikompia maksajia ylipalvella. Asiakkaissa voidaan tunnistaa esimerkiksi kolme erilaista maksajaprofiilia asiakkaiden maksukäyttäytymisen perusteella. Maksajaprofiileita voidaan tunnistaa myös muiden tekijöiden pohjalta, mutta alla esitetyt maksajaprofiilit kertovat eräpäivän jälkeen maksavista asiakkaista heidän maksukäyttäytymiseen pohjautuen. Suurin osa eräpäivän jälkeen maksavista asiakkaista, 54 %, on hyviä maksajia. Hyvien asiakkaiden maksukyky on hyvä ja he maksavat laskut lähes aina ajallaan. Heille laskun siirtyminen muistutustai perintävaiheeseen on satunnainen lipsahdus ja sen takia heitä kannattaa myös muistuttaa hienovaraisesti. Esimerkiksi yritysasiakkaille kannattaa lähettää tiliotemuotoinen muistutus. Vastaavanlaista kuluttajaa kannattaa muistuttaa sen sijaan tekstiviestillä tai kuluttomalla muistutuskirjeellä. 54% Hyvät maksajat Hyvä maksukyky, maksaa ajallaan 40 % Hitaat maksajat Viivästyneitä laskuja, maksaa säännöllisesti myöhässä 6 % Maksuongelmaiset Vakavia maksuongelmia, alhainen maksukyky Eräpäivän jälkeen maksavissa asiakkaissa voidaan tunnistaa kolme erilaista maksajaprofiilia. 18 Lindorff (2016) Tilastot 15

Noin 40 % eräpäivän jälkeen maksavista asiakkaista on hitaita maksajia. Hitaat maksajat maksavat säännöllisesti laskunsa myöhässä. B2B-liiketoiminnassa tällaisten asiakasyritysten maksukäyttäytymistä ja sen kehittymistä on hyvä aina seurata myös ulkoisista rekistereistä. Tällaisia yrityksiä voidaan opettaa maksamaan ajallaan ja heidät kannattaa kontaktoida henkilökohtaisesti puhelimella heti eräpäivän jälkeen. On kuitenkin hyvä tunnistaa asiakkaat, joissa maksuviiveet johtuvat ostolaskujen käsittelyn hitaudesta. Tällaisia yrityksiä ovat usein suuryritykset. Hitaita maksajia tulee opettaa maksamaan ajallaan, koska heidän maksukäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa eniten. B2C-liiketoiminnassa tällaisia asiakkaita tulee opettaa maksamaan ajallaan, sillä he ovat lähtökohtaisesti unohtelevia tai huolimattomia maksujen suhteen. Tällaiset asiakkaat kannattaa kontaktoida monikanavaisesti esimerkiksi puhelimitse, tekstiviestitse tai sähköpostitse laskun eräpäivän jälkeen. Tämän ryhmän maksukäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa eniten, sillä heillä on edelleen maksukykyä, mutta heidän maksukäyttäytyminen on huolimatonta eivätkä he kunnioita eräpäivää. Hitaisiin maksajiin kannattaa käyttää energiaa myös siksi, että mahdollisissa hetkittäisissä talousongelmissa asiakas priorisoi yrityksen laskuja huomatessaan, että maksu on yritykselle tärkeä. Kolmantena maksajaprofiilina voidaan tunnistaa maksuongelmaiset, joita on 6 % eräpäivän jälkeen maksavista asiakkaista. Maksuongelmaiset ovat kooltaan pienin ryhmä, mutta heidän maksukäyttäytymiseensä on kaikista vaikeinta vaikuttaa, sillä heidän maksukykynsä on heikko ja laskuja on avoinna useita. Maksuongelmaiset maksavat laskunsa harvoin ennen eräpäivää, ja laskutusprosessia kannattaa viedä viiveettömästi eteenpäin. Tällaisille asiakkaille kirjalliset maksumuistutukset ja nopea muistutusprosessin eteenpäinvieminen perintään asti auttavat parhaiten. On hyvä tiedostaa, että tähän maksajaprofiiliin kuuluu yrityksiä, joiden maksukyky on heikko ja yritys saattaa olla ajautumassa konkurssiin tai yrityssaneeraukseen. Tämän maksajaprofiilin omaavien yritysten tulisi ehdottomasti olla seurannassa, jotta maksukyvyn heikkenemiseen voidaan reagoida välittömästi. Jos maksuongelmaisten asiakkaiden määrä kasvaa merkittävästi, on hyvä tarkastella nykyistä luottopolitiikkaa ja miettiä sen kiristämistä, sillä pitkittyneet maksuajat sitovat yrityksen käyttöpääomaa, ja saatavien luottotappioriski kasvaa saatavien ikääntyessä. 16

5. Vähennä perintään menevien laskujen määrää Mitä paremmin yrityksen luottopäätös, laskutus ja perintä toimivat, sitä paremmin yrityksen kassa kiertää. Yrityksen koko laskutusprosessin luottopäätöksestä perintään asti tulee toimia saumattomasti yhdessä, sillä jokainen päivä, jolla myyntisaamisten kiertonopeutta voidaan parantaa, vähentää taseessa olevia myyntisaamisia ja niihin sitoutunutta käyttöpääomaa. Kun perintään menevien laskujen määrää pystytään vähentämään esimerkiksi 15 %, on tällä merkittävä tase- ja tulosvaikutus. Jos perintään siirtyvien laskujen euromäärä on 1 600 000 euroa vuodessa, 15 % väheneminen perintään siirtyvissä laskuissa vapauttaa käyttöpääomaa 235 000 euroa. Vapautuvan pääoman tulosvaikutus on säästyvien korkokulujen ja sijoitetun pääoman kautta on 55 000 (Laskelmissa käytetty 6 % vieraan pääoman korkoa ja 17 % tuottoa sijoitetulle pääomalle). Kun perintään menevien laskujen määrää halutaan vähentää, myös perinnässä tulee hyödyntää maksajaprofiileista saatavaa tietoa eli asiakkaille suunnataan kunkin maksajaprofiilin mukaisia perintätoimenpiteitä. Perintäkirjeiden lisäksi asiakkaat voidaan kontaktoida tekstiviestitse, puhelimitse tai sähköpostitse. Myös asiakkaille kohdistettavaa palvelua voidaan räätälöidä eli eri maksajaprofiileille voidaan tarjota erilaista palvelua. Esimerkiksi hitaille maksajille voidaan tarjota keinoja, joiden avulla heitä opetetaan maksamaan aiemmin. Kun perintään menevien laskujen määrää halutaan vähentää, maksajaprofiileista saatavaa tietoa tulee hyödyntää myös perinnässä. Maksajaprofiilien hyödyntämisen lisäksi B2B-puolella voidaan ottaa seurantaan yrityksiä, jotka eivät ole maksaneet laskua esimerkiksi 20 päivää eräpäivän jälkeen. Seurannassa olevien yrityksien maksukyvyn kehittymistä seurataan reaaliaikaisella luottotietoraportoinnilla. Perintä alkaa vapaaehtoisella perinnällä, jolla tarkoitetaan muistutus- ja perintäkirjeiden lähettämistä sekä puhelimitse, tekstiviestitse ja sähköpostitse tehtäviä yhteydenottoja asiakkaaseen. Jos asiakas ei maksa vapaaehtoisessa perinnässä, voidaan siirtyä oikeudelliseen perintään. Oikeudellisella perinnällä tarkoitetaan sitä, että asia viedään oikeuteen tuomion saamiseksi ja tämän avulla velkaa voidaan alkaa ulosmittaamaan. Yrityssaatavissa käytetään trattausprosessia eivätkä yrityssaatavat yleensä etene oikeudelliseen perintään. Tratalla tarkoitetaan julkisuusuhkaista maksukehoitusta, jota käytetään yrityssaatavien perimiseksi. Myös oikeudelliseen perintään siirtymisessä hyödynnetään tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä, sillä kaikkia saatavia ei kannata viedä oikeudelliseen perintään. Esimerkiksi jos asiakas on varaton, häntä ei kannata haastaa, vaan saatava kannattaa siirtää suoraan jälkiperintään. 17

Eroon luottotappioista Perinnästä huolimatta kaikki asiakkaat eivät maksa vapaaehtoisen tai oikeudellisen perinnän aikana. Nämä saatavat etenevät jälkiperintään, jonka avulla estetään saatavan vanheneminen ja perintää jatketaan, kunnes asiakkaan edellytykset maksamiseen ovat parantuneet. Velka on voimassa 15 tai jopa 25 vuotta, jonka aikana sitä voidaan periä. 15 25 vuotta on pitkä aika yritykselle odottaa velan maksamista, mutta perintätoimistolle se on osa tavanomaista liiketoimintaa. Tämän takia erääntyneet saatavat kannattaakin myydä eteenpäin jatkuvan kaupan sopimuksella tai kertakauppana eli isompina erinä esimerkiksi kerran vuodessa. Parhaan hinnan saamiseksi saatavat kannattaa myydä heti niiden eräännyttyä jatkuvan kaupan sopimuksella, sillä saatavien ikä vaikuttaa niistä maksettuun hintaan: tuoreempia saatavia voidaan periä todennäköisemmin kuin useita vuosia vanhoja saatavia. Vaikka saatavat kannattaa myydä tuoreena, myös vanhoja saatavia voi myydä. Parhaan hinnan saamiseksi saatavat kannattaa myydä heti niiden eräännyttyä. Myytävien saatavakantojen koko voi vaihdella paljonkin. Kertakaupalla voidaan myydä kuluttajasaatavakantoja, joiden pääomat ovat muutamasta sadastatuhannesta ylöspäin useisiin miljooniin. Kertakauppa tulee kyseeseen, kun halutaan kerralla myydä suurempi saatavakanta ja kun velat ovat kovin eri-ikäisiä ja -kokoisia. Jatkuva kauppa soveltuu jatkuvaan myymiseen esimerkiksi kuukausittain, kun saatavien koko, laatu ja ikä pysyvät samankaltaisina koko sopimuskauden. Kun yritys myy saatavat, se vapautuu luottotappioiden perintään liittyvästä kuluriskistä, sillä se saa varman suorituksen epävarmoista saatavista heti eikä sen tarvitse odottaa vuosia. Saatavien myynti keventää myös raportointia ja kirjanpitoa, sillä myytyjä saatavia ei tarvitse kuljettaa kirjanpidossa. Jos taas saatavan perintää jatketaan, saatavan kirjanpitoarvoa pitää joka vuoden lopussa tarkastaa. Lisäksi jos saatava on kirjattu luottotappioksi ja siihen tulee sen jälkeen suorituksia, kertyvät suoritukset on yleensä manuaalisesti kirjattava kirjanpitoon ja huolehdittava arvonlisäveron maksusta. Saatavien myynti siis vähentää hallinnollista työtä eikä yrityksen resursseja sitoudu yksittäisten suoritusten seuraamiseen kirjanpidossa. 18

Kassavirran kotiutuminen 100% 90% 80% Kassavirta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Aika vuosina Kun yritys myy saatavat, se saa kassavirran heti eikä sen tarvitse odottaa 15 vuotta. Saatavien myynnillä on suora vaikutus yrityksen tulokseen ja taseeseen. Kirjatut luottotappiot muuttuvat tuotoiksi ja yrityksen maksuvalmius paranee. Lisäksi yrityksen pääoman tuotto paranee ja yritys voi keskittää resurssit omaan ydinliiketoimintaansa. Riskittömämpi taseen rakenne auttaa myös rahoituksen saannissa investointeja varten. Saatavien myynti parantaa yrityksen maksuvalmiutta, ja riskittömämpi taseen rakenne auttaa myös rahoituksen saannissa. Saatavien myynti parantaa myös asiakkaan mahdollisuuksia hoitaa asiansa, sillä maksuratkaisua voidaan hakea pitkäjänteisesti ja yksilöllisesti asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. 19

Yhteenveto Myyntisaamisten kiertonopeuden optimointi alkaa toimivan luottopolitiikan määrittelystä: päätetään kenelle myydään ja millä ehdoilla. Jos luottopäätöksen onnistumista ei pystytä jälkikäteen seuraamaan, luottopolitiikkaa on mahdotonta kehittää paremmin liiketoimintaa tukevaksi osaksi. Kaikesta maksamisesta jää jälki. Maksamisesta syntyvä data kertoo kaikista suomalaisista maksajina, kun taas maksuhäiriömerkintä kuvaa vain 373 000 maksuongelmaista. Myös B2B-liiketoiminnassa yritysten maksutapatiedot ja maksuviiveet kuvaavat reaaliaikaisemmin yrityksen maksukykyä kuin yrityksen maksuhäiriömerkinnät. Toisaalta on myös tärkeää ymmärtää yrityksen liiketoiminta ja toimiala, jotta ei jätetä myymättä asiakkaalle, joka olisi maksanut ajallaan. Jokainen lasku sitoo yrityksen käyttöpääomaa laskun maksuajan verran, joten jo yhden päivän tehostaminen myyntisaamisten kiertoajassa vapauttaa jopa satoja tuhansia euroja käyttöpääomaa tuottavampaan käyttöön. Jokainen myyty tuote tai palvelu tulee laskuttaa ajallaan ja myös maksuvalvonnan tulee olla päivittäistä, sillä mitä enemmän aikaa laskun eräpäivästä kuluu, sitä epätodennäköisemmin lasku tulee maksetuksi. Asiakkaita tulee muistuttaa heti eräpäivän jälkeen, mutta perinteinen muistutuskirje ei ole asiakaslähtöisin tapa. Harva asiakas ilahtuu muistutuskirjeestä, mutta tekstiviesti, sähköposti tai puhelu, joka kehottaa asiakasta maksamaan erääntyneen puhelinlaskun, toimii paremmin. Muistutus- ja perintäprosessissa tulee ottaa huomioon asiakkaan maksajaprofiili, ja asiakkaat tulee kontaktoida monikanavaisesti. Ei ole optimaalista, että yrityksellä ei olisi ollenkaan luottotappiota. Tällöin luottopolitiikka on liian kireä ja myyntiä rajoitetaan myös maksavien asiakkaiden osalta. Luottotappiot rasittavat kuitenkin yrityksen tulosta, joten ne kannattaa myydä heti tuoreeltaan eteenpäin. Yritys voi hoitaa ja tehostaa myyntilaskutuksen eri vaiheita itse tai ottaa siihen yhden tai useamman kumppanin. Kehittääkseen liiketoimintaan yrityksellä pitää kuitenkin olla näkymä koko prosessiin, jotta se voi tarkastella, miten ja milloin luototetut asiakkaat maksoivat. Toimivan ja läpinäkyvän prosessin rakentaminen vaatii nykyisen prosessin kriittistä tarkastelua ja avointa keskustelua siitä, miten jokaista vaihetta luottopäätöksestä saatavien myyntiin asti lähdetään kehittämään. 20

Voimmeko olla avuksi? 50 toimintavuotemme aikana meille on kertynyt suomalaisten maksukäyttäytymisestä dataa, jonka avulla pystymme tehostamaan yrityksesi liiketoimintaa kaikissa maksamisen vaiheissa luottopäätöksestä saatavien ostoon asti. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme tekemään entistä parempia luottopäätöksiä ja sen avulla myymään enemmän. Autamme loppuasiakkaita maksamaan aiemmin, jolloin perintään menevien laskujen määrä vähenee. Kerromme mielellämme lisää. Puh. 010 2700 700 myynti.fi@lindorff.com Lindorff on johtava luotonhallinnan palveluyritys Suomessa ja Euroopassa. Yhtiö kehittää luottopäätös-, laskutus- ja perintäpalveluillaan suomalaisyritysten myyntilaskutusta ja tarjoaa kuluttajille laskuja erämaksupalvelua joustavaan ostosten maksamiseen verkossa. www.lindorff.fi