Uudenkaupungin kaupunki Rka 43119 Hallinto- ja Kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu PITKÄ HUUASKARIN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus koskee 30.5.2016 päivättyä kaavakarttaa.
1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaava kiinteistöille 895-431-2-41 Huuvaskari 895-431-2-87 Huuvaskari 1.2 Ranta-asemakaava-alueen sijainti Kaavoitettava saari sijaitsee Lepäisten itäpuolella, Uudenkaupungin keskustasta n. 10 km linnuntietä länsiluoteeseen. 1.3 Ranta-asemakaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Pitkä Huuaskarin ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitettujen kahden rantarakennuspaikan sijaintia sekä laatia ranta-asemakaava jo osittain rakennettuun saaren länsiosaan. Uudella asemakaavalla osoitetaan olemassa oleva ja yksi uusi lomarakennuspaikka. 1.4 Ranta-asemakaavan tilaaja ja laatija Uudenkaupungin kaupunki on myynyt kiinteistön 895-431-2-87 v. 2001 ja tuolloin on sovittu, että kaupunki kaavoittaa alueen. 2
Kiinteistön 895-431-2-41 osalta ranta-asemakaavamuutos laaditaan yksityisen toimeksiannosta. Kaavan laatijana toimii Uudenkaupungin kaupungin kaupunkisuunnittelu. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Muut liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Ranta-asemakaavan muutoskartta Mitoitus Ranta-asemakaavan seurantalomake Luontoselvitys; S. Hinneri P. Alho Lausunnot Huomautukset ja muistutukset Kuulutukset Kirjeet 2 Tiivistelmä 2.1 Ranta-asemakaavaprosessin vaiheet - vireilletulo; khall 5.10.2015 354 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 15.10.-13.11.2015 - valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä - kaavaehdotus nähtävänä - hvyäksymispäätös 2.2 Ranta-asemakaavan ja kaavan muutoksen keskeinen sisältö Ranta-asemakaavalla tarkistetaan edellytykset kahteen (2) lomarakennuspaikkaan kiinteistön 895-431-2-87 alueella ja kahden (2) lomarakennuspaikan sijainnin muuttamiselle ja rakennusoikeuden korottamiseen kiinteistön 895-431-2-41 alueella. Alueelle laadittava ranta-asemakaavan muutos noudattaa Uudenkaupungin rakennusjärjestystä rantarakentamisen, sijoittumisen ja rakennustyylin (sopeutuminen luonnon- ja rantamaisemaan) osalta ranta-alueilla. Rakennusoikeuden korottamisen perusteita rakennusjärjestyksen mukaiseen 150 k- m 2 :iin 100 k-m 2 :stä on tutkittu tonttikohtaisesti kaavamuutosalueella. 2.3 Ranta-asemakaavan toteutuminen Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos voidaan toteuttaa heti kaavan vahvistumisen jälkeen. 3
3. Lähtökohdat Ranta-asemakaavan laadinnassa tulee tutkia, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. On myös katsottava, että luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesi-huollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon ja että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. (MRL 73 ) Rantakaavan laatii Uudenkaupungin kaupunki, hallinto- ja kehittämiskeskuksen kaupunkisuunnittelu. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Saarten pinta-ala on yhteensä 12,97 ha ja muunnettu rantaviiva on 1900 m. 3.1.2 Luonnonympäristö Pitkä Huuaskari on alun perin kahdesta kallioluodosta yhteenkasvanut, karu, somerikkorantainen kalliosaari. Saari on tyypillinen ns. välisaaristovyöhykkeen kallioluoto, jolla on sekä sisäettä ulkosaariston piirteitä. Alueella ei ole luontoselvityksen perusteella ole uhanalaista lajistoa tai suojeltavia luontotyyppejä. Myöskään tavatut kansallisen uhanalaisluokittelun mukaiset saariston lintulajit eivät pesineet siinä laajuudessa tai siten sijoittuen, että suunnitellut rakennuspaikat niitä mainittavasti häiritsisivät (liite 6) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella ei ole vakituista asumista ja alue on selkeästi loma-asutus ja maa- ja metsätalousaluetta. Pitkä Huuaskari 895-431-2-41. Kiinteistön pinta-ala on n. 6,06 ha, alueella on yksi rakennettu lomarakennuspaikka. Käytetty kerrosala on n. 150 m². Pitkä Huuaskari 895-431-2-87. 4
Kiinteistön pinta-ala on 6,91 ha. Kiinteistö on rakentamaton. 3.1.4 Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on vahvistettu 20.03.2013. Pitkä Huuaskarin saari on merkitty MRV alueiksi eli maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalueiksi. Loma-asutuksen mitoituksen osalta alue kuuluu 1 vyöhykkeeseen 7-10 lay/km ja vapaata rantaa 40%. 3.2.2. Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavan 15.3.1994. Yleiskaavassa saari on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja maaja metsätalousalueeksi (M). Yleiskaavassa alue kuuluu lomaasutuksen mitoitusluokkaan IV; 4 las/rantakm tai 1 las/4ha maaaluetta. 5
3.2.3 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa 18.6.1992 vahvistettu Otavanpää- Matala Kekokari- Pitkä Huuaskari-Lanholmi - rantaasemakaava. Aluetta koskevat seuraavat varaukset: RA-1 Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asunto- ja saunarakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. M Maa- ja metsätalousalue 6
3.2.4 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on vahvistettu 15.2.2002. Rakennusjärjestyksessä ei ole erityisiä alueita koskevia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen muuttaminen on vireillä. 3.2.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Blom Kartta Oy mittakaavaan 1:2000. Kartta on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelussa 2015. 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 4.2 Osalliset ja yhteistyö (Täydennetään tarvittaessa) 4.3.1 Osalliset ja vireilletulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt päätökset rantaasemakaavoituksen aloittamisesta. Vireilletulosta on kuulutettu. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavasta on pidetty Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelu.2016. Lausunnot on pyydetty seuraavilta viranomaisilta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Lausunnot: 7
4.3 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Alueelle laadittava ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on sijoittaa olemassa olevat, rakentamattomat lomarakennuspaikat saaren etelärannalta pohjoisrannalle. Samalla tutkitaan rakennusoikeuden nostamista nykyisestä 100 k-m²:stä rakennusjärjestyksen mukaiseen 150 k-m²:iin. Saaren itäosa (895-431-2-41) on kaavoittamatonta aluetta, jolla sijaitsee 1 rakennettu lomarakennuspaikka. Tarkoitus on tutkia mahdollisuus toiseen rakennuspaikkaan kiinteistön alueella. 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Ranta-asemakaavan rakenne Ranta-asemakaavan ranta-alueet on kaavoitettu omarantaisiksi rakennuspaikoiksi kantatilamitoitus, rantaviiva ja/tai pinta-ala sekä vapaan rannan osuus huomioiden. Alueelle on osoitettu 1 uusi lomarakennuspaikka, kahden lomarakennuspaikan sijainti muuttuu ja 1 säilyy entisellään. 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaavassa on toteutettu yleiskaavan mukaista mitoitusta 4 loma-asuntoa / rantakilometriä tai 1 loma-asunto / 4 ha maaaluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Saaren pinta-ala on yhteensä 13 ha ja muunnettu rantaviiva on 1900 m. Liite 4. Kiinteistö 895-431-2-41 on muodostunut v. 1968 ja sillä on rakennusoikeutta rantaviivan perusteella 3,9 lay ja pinta-alan perusteella 1,51 lay. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu 4 omarantaista loma-asunnon tonttia (RA). Rakentamattomat alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla ei ole rakennusoikeutta, ja joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 8
Alueen kaavoituksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Ranta-asemakaavamuutoksen määräyksissä on huomioitu Uudenkaupungin rakennusjärjestys ja yleiskaavan määräykset koskien rakennusten sijoittelua ja rakennustyyliä rantavyöhykkeellä. Näin ollen voidaan todeta, että rantaasemakaavan muutoksella on pyritty muodostamaan mahdollisimman yhtenäinen ja ympäristökuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus. 5.4.1.2 Kokonaisrakenne Alueelle osoitetaan 1 uusi lomarakennuspaikka ja kahden rakentamattoman lomarakennuspaikan sijaintia muutetaan. Ranta-asemakaavamuutoksen pinta-ala on 6,91 ha ja rantaasemakaavoitettavan alueen 6,06 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta RA: 2,5 ha Muu osa maa- ja metsätalousaluetta 5.4.1.3 Maankäyttö Rakennuspaikoille, jotka kaavassa on merkitty RA- alueiksi, on osoitettu rakennusoikeutta 150 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, jonka koko saa olla korkeintaan 100 k- m 2, vierasmajan, sauna-rakennuksen sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Vierasmajan ja saunan kerrosalat saavat olla enintään 25 k-m2. RA-1- alueen kokonaisrakennusoikeus on 185 k-m². Alueelle saa rakentaa yhden 85 k-m² lomarakennuksen sekä neljä pienempää, enintään 25 k-m²:n vierasmajaa/ saunaa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 100 k-m². Rakennusalueet on rajattu. Veneliikenne rakennuspaikoille tapahtuu pääasiassa kaupungin venesatamista. 5.4.1.4 Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Uudenkaupungin keskustassa. 5.4.1.5 Yhdyskuntatekninen huolto Ranta-asemakaava-alueen vesi- ja jätehuolto hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa on annettu määräykset pesuja jätevesien maahan imeyttämisestä sekä jätteiden käsittelemisestä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 9
Luonnonympäristö on huomioitu kaavassa sitä varten erikseen laaditun luontoselvityksen mukaan (professori Sakari Hinneri ja ympäristöinsinööri Pekka Alho). Kaavalla ei ole vaikutuksia saaren eikä laajemmankaan alueen luontoarvoihin. liite 7 5.4.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset ovat ohjeistuksen mukaiset. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennuspaikkojen lisärakentaminen toteutuu vuokralaisen toimesta tarpeen mukaan ranta-asemakaavan mukaisesti. Rakennusvalvonta valvoo kaavan toteutuksen lupamenettelyissä. Tarkoitus on, että kaavan vahvistumisen jälkeen kaupunki myy tontit vuokralaisille. Uusikaupunki 26.3..2015 lisäykset 1.6.2015, 26.8.2015 kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén 10
Uusikaupunki 30.9.2015 Hallinto ja kehittämiskeskus Rka 43119 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Pitkä Huuaskarin ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos kiinteistöille Huuvaskari 895-431-2-41 ja Huuvaskari 895-431-2-87 1.KAAVOITUKSEN KOHDE Huuaskari sijaitsee meriteitse n. 10 km länteen Uudenkaupungin keskustasta. Kaavoitettava alue on yksityisen omistuksessa. Kaupunki on myynyt kiinteistön 895-431-2-41 vuonna 2001 ja myynnin yhteydessä Uudenkaupungin kaupunki on lupautunut tekemään rantaasemakaavan myymälleen alueelle. Ostajat ovat myöhemmin ostaneet naapurikiinteistön 2:87 ja siten koko Pitkä Huuaskari on siirtynyt heidän omistukseensa. 2. KAAVA JA KAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavan ja -muutoksen laatii Uudenkaupungin kaupunki. Kaupunginhallitus on tehnyt asiasta kaavoituspäätöksen 18.05.1998. Kaavoitusta ei tuolloin kuitenkaan käynnistetty, sillä alue päätettiin myydä. Kiinteistön 895-431-2-41 alueella on tällä hetkellä voimassa Uudenkaupungin yleiskaava, joka on vahvistettu 1994. Alue on varattu loma-asutusalueeksi ( RA) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksialueeksi (M). Kiinteistö kuuluu yleiskaavassa IV vyöhykkeeseen, jolla on mitoituslukuna 4 lomaasuntoa rantakilometrille tai 1 loma-asunto 3 ha:n maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Kiinteistön 895-431-2-87 alueella on voimassa ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 14.5.1992. Alue on kaavoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). 1
Tilojen pinta-ala on yhteensä 12,97 ha. Kiinteistölle 431-2-41 on lomarakennus sekä talousrakennuksia, joista osaa on käytetty majoitustiloina. Kiinteistölle 895-431-2-87 on kaavoitettu 2 lomarakennuksen rakennuspaikkaa joiden kerrosala on 100 m²/tontti. Tontit eivät ole rakentuneet. Maa- ja metsätalousvaltaisella (M-alue) alueella ei ole rakennus-oikeutta. Kaavoituksen tarkoituksena on kiinteistön Huuvaskari 2:41 rakennusoikeuden määritteleminen sekä alueen yleisilmeen luominen. Kaavoituksessa tulee tutkia, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön sekä, että luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon ja, että ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (MRL 73 ). Kiinteistön Huuvaskari 2:87 osalta kaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että rakennuspaikat siirretään etelärannalta pohjoisrannalle ja rakennusoikeutta nostetaan Uudenkaupungin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan 150 m². Alueelle on laadittu 1:2000 pohjakartta, jolle kaava ja kaavamuutos tehdään. Mitoitusrantaviivan pituuden laskemisessa noudatetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamaa kaaviota mitoitusrantaviivan laskemiseksi. Kiinteistölle Huuvaskari 2:41 tullaan kaavoittamaan 2 lomaasuntotonttia (RA) ja muu tilasta jää maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Koko kaavoitettavalle alueelle on tehty luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luontotyyppejä. Luontoselvityksen on laatinut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut. 3. VAIKUTUKSET, VAIKUTUSALUE JA OSALLISET Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistaja sekä muut joiden oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. 2
4. TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen suunnitteluprosessiin liittyvät ilmoitukset tullaan julkaisemaan Uudenkaupungin Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa,Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Välskärintie 2 C, sekä yhteispalvelupiste Passarissa osoitteessa Rauhankatu 4. Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan myös ilmoittamaan kyseisillä tavoilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävissä kaupunkisuunnittelussa sekä yhteispalvelupiste Passarissa. 5. KAAVOITUKSEN KULKU Kaavoituksen valmistelu Maanomistaja tekee aloitteen kaavan laatimisesta. Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti arvioida kaavan vaikutuksia sekä esittää mielipiteensä siitä. Osalliset voivat esittää V-S elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelua siitä, onko tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma riittävä. Jos Elykeskus pitää suunnitelmaa puutteellisena, on järjestettävä asiasta neuvottelu kunnan kanssa. Kaava- ja kaavan muutosehdotuksen valmistelu Kunnan kaavoitustoimi valmistelee kaava- ja kaavan muutosehdotuksen, joka on julkisesti nähtävillä 30 vrk:tta. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen. Maanomistajan suostuminen kaavansisältöön tulee olla ennen kaava- ja kaavan muutos ehdotuksen nähtäville asettamista. Kunnan jäsenet tai osalliset voivat tehdä kaupunginhallitukselle ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Kaavan ja kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavapäätöksestä voi valittaa hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä kunnan kaavapäätöksestä oikaisukehotuksen tai valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja KHO:een. Kaava- ja kaavamuutoksen hyväksyminen ja voimaantulo Kaava- ja kaavamuutos tulee voimaan, kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu. Lisätietoja kaavan valmistelusta antaa: 3
Kaupunginarkkitehti Suunnitteluavustaja Leena Arvela-Hellén Leena Vilen Välskärintie 2 c, 23500 Uusikaupunki Välskärintie 2 c, 23500 Uusikaupunki mp: 0500743087 fax 0284515388 mp: 050 370577 sähköposti: leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi sähköposti:leena.vilen@uusikaupunki.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. Palautetta suunnitelmasta voi antaa kaupunkisuunnitteluun joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköpostitse. 4
POISTOKARTTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA OTAVANPÄÄ MATALA KEKOKARI PITKÄ HUUASKARI - LANHOLMI Muutos koskee kiinteistö Huuvaskari 895-431-2-87 (ent. 895-431-2-25) Lepäisten kylässä RA-1 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asunto- ja saunarakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE, jolla ei rakennusoikeutta. 2. Muut määräykset 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota muutos koskee. Korttelin tai muun alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan tai alueen raja. Osa-alueen raja. X Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 5 / 2 Korttelin numero ja rakennuspaikkojen enimmäismäärä korttelissa. 1 Rakennuspaikan numero. 100 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusala. Ohjeellinen rakennuksen paikka.. Liite 2
s Saunan rakennusala. Yleistä: Lomarakennusten on oltava rakenteeltaan ja julkisivuiltaan maastoon ja maisemaan hyvin sopeutuvia. Lomarakennusten rannanpuoleinen julkisivu tai räystäskorkeus saa olla enintään 3.5 m. Korttelialueilla sallitaan jätteiden poisto vain umpisäiliöön ja poiskuljetus tai kuivakäymälät sekä kompostointi. Saunavedet on imeytettävä maahan vähintään 15 m:n etäisyydellä rannasta. Tämän alueen asemakaava on vahvistunut 14.5.1992 Uusikaupunki 8.9.2015 kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén
1/2 3/4 1/2 3/4 pinta-ala 13 ha muunnettu rantaviiva 1835 m Mittakaava: 1:10000 Pvm: 24.9.2015 15:41 Mitoitus 500 m
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 08.09.2016 Kaavan nimi Pitkä Huuaskarin ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 15.10.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka 43119 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 13,1645 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 5,8826 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,2819 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,95 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13,1645 100,0 485 0,00 5,8826 285 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,4951 19,0 485 0,02 1,1618 285 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 10,6694 81,0 0 4,7208 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13,1645 100,0 485 0,00 5,8826 285 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2,4951 19,0 485 0,02 1,1618 285 RA 2,4951 100,0 485 0,02 1,1618 285 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 10,6694 81,0 0 4,7208 0 M 10,6694 100,0 0 4,7208 0 W yhteensä
UUDENKAUPUNGIN PITKÄ HUUASKARIN LUONTOSELVITYS VARSINAIS-SUOMENLUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2015
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSALUE JA MENETELMÄT 3 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4 4. LINNUSTO JA MUU LAJISTO 9 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 10 Kansikuva: maisema Pitkä Huuaskarin länsikärjestä pohjoisluoteeseen Pekka Alho 2
1. JOHDANTO Omistajat hakevat olemassa olevien rakennuspaikkojen muutosta Pitkä Huuvaskarin saarella Uudenkaupungin välisaaristossa. Muutostarve on esitetty karttamuodossa Kartalla 1 (alla). Muutostarpeeseen liittyen saarella tehtiin luontokartoitus kesällä 2015. Kartoituksen toteuttivat professori Sakari Hinneri (kasvillisuus) ja ympäristöinsinööri Pekka Alho (linnusto). 2. SELVITYSALUE JA SELVITYSMENELMÄT Pitkä Huuvaskari (Huuaskari) sijaitsee noin 10 km etäisyydellä länsi-luoteeseen Uudenkaupungin keskustasta, Lepäisten luoteispuolella. Pitkä Huuvaskari on nimensä mukaisesti malliltaan pitkänomainen (noin 1 km), leveyden vaihdellessa välillä 50-300 m. Kartta 1: Pitkä Huuvaskari Kohteelle tehtiin kaksi kartoituskäyntiä. Linnustoa selvitettiin 21.6.2015 (PA) ja kasvillisuutta & luontotyyppejä 20.8.2015 (SH, PA). Linnustokartoitus tehtiin kävelemällä saari ympäri, samoin kasvillisuus ja luontotyyppikartoitus, mutta sen osalta painotettiin rakennuspaikkojen alueita ja jätettiin saaren länsipää ja aivan itäisin osa kartoituksen ulkopuolelle. 3
3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Pitkän Huuvaskarin kaava-alueen luonnon ominaispiirteet Pitkä Huuvaskari on tyypillinen Putsaarenaukon laitaman (ns. välisaaristovyöhykkeen) kallioluoto, jolla on sekä sisä- että ulkosaariston piirteitä. Luoto koostui vielä 1700-luvun jälkipuoliskolla korkeasta, kekomaisesta (varsinaisesta) Huuvaskarista (alkuaan Huvudskär, missä huvud = ihmisen pään muotoinen), joka nykyisin yltää 15 m meren pinnan yläpuolelle (mpy), sekä Pitkästä Huuvaskarista (kaksi kalliokumpua 8 m mpy). Luotokokonaisuus on karua kalliokkoa 2,5 m korkeuskäyrästä ylöspäin, mutta alkuluotojen välinen kannas on muotoutunut meren ajosorasta talvikauden jääpaineen avustamana. Pohjoisrannalle on kertynyt soraa, osin hiekansekaista vain jään työntämien kivien väliin, koska kallioranta on liian jyrkkä varsinaisten rantakerrostumien synnylle. Alkuperäisen Huvudskärin pohjoistörmä on ruhjeinen, alaosiltaan vaikeakulkuinen kalliolohkareiden vuoksi. Biotyyppien (elinympäristötyyppien) kuvaus (paitsi asumuksen pihapiiri): Pohjoisrannan kivinen somerikkoranta (Kuva 1.) Kapeaa somerikkorantavyökettä rikkovat suuret, jäiden työntämät kivet ja kallionkielekkeet. Kuitenkin välitiloihin on kertynyt kivennäismaata, parhaimmillaan kasvikompostista syntyneen kunttaantuneen multakerroksen peittämänä. Lähitarkastelussa löytyy yksittäisinä tai pikkukasvustoina merenrantaniittyjen kasveja: suolavihvilä, pohjanpunanata, rönsyrölli, rannikki, meriasteri, meriratamo, isorantasappi, suolasänkiö sekä korkeanveden tasolla rantajuolavehnä, ruokohelpi, rantakukka, syysmaitiainen, ketohanhikki, meripoimuhierakka ja hiirenvirna. Lahonneen rakkolevän laikuilla tavataan niukkalukuisena isomaltsa, meripujo ja rantaukontatar. Kuva 1. SH 4
Kuva 2. Sakari Hinneri Tyrnipensastot (kuva 2.) Luodon pohjoisrannalla on sorakerrostumalaikuilla joitakin tyrnipensastoja. Kalliopaljastumat Rakennuspaikkojen välisen kannaksen länsipuolella on kalliokumpu (15 m mpy), jonka pystyja vaakarakoilu muokannut miltei lohkareikoksi. Paikoin on syvänlaisia, vettä varastoivia koloja, joissa kasvaa jopa aito nevakasvi riippasara (Kuva 3.) tavanomaisten luotosoistumien lajien harmaasaran ja tupasvillan kera. Edellisen länsipuolella samankorkuinen kalliokohouma, jolla kuitenkin soran täyttämiä, humuskerroksen kattamia painanteita (Kuva 4.). Kerrostumilla kanervan ja pohjanvariksenmarjan varvikkoa sekä metsälauhakasvustoja, joiden keskeltä nousee männyn ja katajan taimia. Kalliopinnoillla monilajista jäkälikköä, missä vallitsevat kuhmujäkälä, rannikkonapajäkälä ja karstakeltakarve. Kaksoisluodon itäosan (alk. Huvudskär) kalliolaki kohoaa 15 m mpy. Pohjoispuolella rinteen yläosa on osin silokallioista, välitiloissaan katajikkoa, mutta vanhalla kivisellä ajosoralla ensin mäntyä parin kookkaan kuusen kera ennen tervaleppää ja pihlajia kasvaa rantametsää (Kuva 5.). Huipun pohjoispuolella on laakeata, hieman kovertunuttakin kalliolaakiota kivisine somerikkoineen, jolla kasvaa kookasta, läpipääsemätöntä katajikkoa (Kuva 6.). Kuva 3: Riippasara Sakari Hinneri 5
Kuva 4: Maisemaa keskimmäisen rakennuspaikan tuntumasta S. Hinneri Kuvat 5. ja 6: Maisemaa itäisemmältä rakennuspaikalta (ks. myös teksti) Sakari Hinneri 6
Metsät (kivennäismaalla) Itäosan kalliomäen länsijyrkänteen alla on myrskyjen jäljiltä ryteikköistä, mäntyvaltaista metsää (Kuva 7.), jossa paikoin on rinteen valuvesijuottien kohdalla lehtomaisia piirteitä (orjanruusu, metsäalvejuuri, oravanmarja, lehtoarho, metsämaitikka, kevätpiippo ym.). Kuva 7. Sakari Hinneri Pihapiirin pohjoispuolella on korpipainanne (< 2 m mpy), jossa puustona on tervaleppiä ja hieskoivuja. Aluskasvillisuus on paikoin heinävaltaista (koiranvehnä, ruokohelpi, korpikastikka), paikoin ruohostoa (ranta-alpi, pensaikkotatar, rantayrtti, karhunputki, suoputki, rantamatara). Merkittävä laji on kookas jänönsalaatti, mikä eteläinen laji on uusi tulokas Uudenkaupungin seudulla. Luodon etelärannalla kesämökin rantapoukaman länsirannalla kasvaa keskikokoinen saarni (Kuva 8.), joka lienee levinnyt idänpuoleisesta Tärtön Pernunkarista. Kuva 8. Sakari Hinneri 7
Suot Läntisen 15 metriä korkean kalliomäen länsipuolella on neva (Kuva 9.) painanteessa, joka vielä 1960-luvun peruskartassa oli lampi. Neva on lajistoltaan poikkeuksellinen, sillä valtalajina on rantaluikka, jonka kasvustoa täplittävät järvikortteen laikut. Upoksissa kasvaa runsaasti nevasirppisammalta. Nevan laiteella valtalajeina ovat harmaasara, jokapaikansara, kurjenjalka, suoputki ja paljaalla mudalla suo-orvokki. Juolukka ja isokarpalo kasvavat mättäillä. Saaren länsiosa Kuva 9. S. Hinneri Saaren länsiosa suon länsipuolella on pitkälti tavanomaista pienten painanteiden rikkomaa kalliomännikköä. Vain aivan uloin kärki on vielä puustolta paljas (kansikuva). Niin ikään jo olemassa olevat rakennuspaikat sijoittuvat samantyyppiseen päämaastotyyppiin. Selvästi monimuotoisempana erottuu länsipään pohjoispuolinen niemeke (kuva 10) ja sen itäpuolinen kapea rantaniittykaistale. Kuva 10. Pekka Alho 8
4. LINNUSTO JA MUU LAJISTO Saari on lähtökohtaisesti kokonaan metsäinen, eikä siten erityisesti saaristolinnuston suosima. Rantojen tuntumassa on muutamia pienempiä luotoja (esim. länsikärjen eteläpuolella, kuva 11), joilla pesi monimuotoisemmin saariston lajistoa, mutta lähinnä vain yksittäispareina. Saaristolinnuista tavattiin 21.6. pääsaaren tuntuman viereisillä pikkuluodoilla pesivinä kalalokki, lapintiira, meriharakka ja rantasipi. Pääsaaren metsien lajistoa olivat tavanomaiset suomalaiset metsälajit kuten peippo, pajulintu, hippiäinen, mustarastas ja hernekerttu. Kuva 11. Pekka Alho Astetta arvokkaampia pesimälajeja olivat kivitasku (mökkiranta) ja punajalkaviklo (kaakkoiskulman ranta), joiden varsinainen pesäpaikka saattoi havaintopaikoista huolimatta sijaita lähimmillä luodoilla. Pohjoisrannan poukamassa ruokaili kyhmyjoutsenpoikue ja lähivesillä näkyi muutamia isokoskeloita ja tukkakoskelopari, sekä huomionarvoisena lajina yksi mustakurkku-uikku, joka asukkaiden mukaan on pesinyt mökkilahdella aiemminkin. Itäpuolen vesialueelle idästä laskeutunut kaakkuri oli havaintona mielenkiintoinen, mutta ei liity oleellisesti Pitkä Huuvaskariin, vaan ruokailulentoon mantereelta. Kartoituksen ajankohta oli merihanhen ja haahkan osalta liian myöhäinen, mutta habitaatin ja rauhallisen sijainnin perusteella saarella voi hyvinkin pesiä ainakin merihanhi. Vähentynyt ja jo silmälläpidettäväksi luokiteltu haahka on myös mahdollinen pesijä yksittäispareina, mutta todennäköisimmin pesinnät sijoittuvat lähiseudun pienemmille ja vähäpuustoisemmille luodoille. Korppeja tavattiin molemmilla käynneillä saarella ja laji pesinee lähistöllä. Mainittakoon vielä eteläpuolisten lähisaarten (Katakari, Lamminkari ja Kuuskari) välillä havaittu pieni vesilintukertymä, jossa 21.6. mm. parikymmentä tukkasotkaa, kymmenkunta telkkää ja muutamia koskeloita. Elokuun kasvillisuuteen painottuvalla käynnillä havaittiin lisäksi kalastava kalasääksi ja länsipuolelta löytyi rantaan ajautunut kuollut nuori riskilä. Merikotka on paikalla tavanomainen näky, mutta pesintään viittaavaa ei havaittu. Varsinais- Suomen ELY -keskuksen aineiston mukaan uhanalaisia petolintuja eli käytännössä merikotkaa tai kalasääskeä ei pesi saaren välittömässä tuntumassa. Lähimmät merikotkan pesät sijaitsevat noin 4 km ja kalasääksen noin 3 km etäisyydellä. Muusta tavatusta lajistosta mainittakoon kyy ja rupikonna. Käärmeet ovat asukkaiden mukaan tavallisia, hirvieläimet toisinaan (hirvi ja metsäpeura). 9
Kuva 12: Kyy kuvattuna saaren länsiosassa 21.6. Pekka Alho 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Pitkä Huuaskarin saarelta ei tavattu mainittavasti uhanalaista lajistoa tai suojeltavia luontotyyppejä, lukuun ottamatta paikallisesti arvokasta pientä nevaa saaren keskiosassa (ks. kappale Suot). Tavatut kansallisen uhanalaisluokitellun mukaiset saariston lintulajit eivät pesineet siinä laajuudessa tai siten sijoittuen, että suunnitellut rakennuspaikat niitä mainittavasti häiritsisivät. Tehdyn luontoselvityksen mukaan rakennuspaikkojen muutos ei uhkaa alueen tai itse saaren luontoarvoja. 10