MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa ja sen lähialueella. Entinen jokimaisema on vaihtunut purovarren reheväksi kosteikoksi. Mätäojanlaakso erottuu ympäristöstään yhtenäisenä ja vehreänä luontoalueena, ja siitä on kehittynyt yksi Vantaan hienoimmista ja arvokkaimmista luontokohteista. Mätäojanlaaksossa on harvinaisia sekä ainutlaatuisia lajeja ja luontotyyppejä. Mätäoja mutkittelee paikoin lähes läpitunkemattomien pajutiheikköjen halki. Välillä puron pääuoma häviää ja luhta muuttuu sokkeloiseksi hetteisten painanteiden ja mättäiden labyrintiksi. Pajuluhdat vaihtuvat koivuluhdiksi ja paikoin komeaksi tervaleppäluhdaksi. Koivuluhdan hieskoivujen katveessa kasvaa järvikortetta ja raatetta. Kuva: Anna Ojala 200 m Mätäojan reunamien lähteisyys, avovesilampareet ja rantalehdot kasvattavat osaltaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Mätäojaan ja sen ympäristöön pääsee tutustumaan hyvin ulkoilureiteiltä. Ne seuraavat Mätäojan uomaa ja ylittävät sen useaan otteeseen. Vaihtelevat näkymät ja kosteikon äänimaailma luovat hyvät puitteet luontokokemuksille. 2 3
KOMEAA KUKKALOISTOA Monet näyttävät kukkakasvit, kuten raate, vehka, keltakurjenmiekka, rantakukka ja ranta-alpi sekä mesiangervo kasvavat runsaina Mätäojan varren luhta-alueilla ja kosteilla niityillä. Tyypillistä luhtamaisemaa ovat myös laajat järvikortekasvustot. MONINAINEN LINTURUNSAUS Mätäojanlaakson näkyvimmät ja kuuluvimmat eläinasukkaat ovat lintuja. Niitä pesii Mätäojan suojelualueella noin 50 lajia. Tiheä puusto ja pensaikko sekä sokkeloinen kosteikko tarjoavat elinmahdollisuuksia monentyyppisille lajeille. Luhta-alueella pesivätkin toistensa lähinaapureina muun muassa pensastasku, satakieli, lehtoja mustapääkerttu, pikkutikka, Pikkutikka. Kuva: Risto Suksi Rantakukka. Kuva: Jarmo Honkanen Puiden ja pensaiden oksilla köynnöstelevät punakoisot, joiden punaiset marjat värittävät maisemaa syksyllä. Harvinaisempia kasveja ovat tylppälehtivita, leväkkö ja isohierakka. Suojelualueen arvokkaaseen lajistoon kuuluvat myös harvinaiset pikkukämmekät: suovalkku ja sääskenvalkku. talitiainen sekä sinisorsa ja tavi. Mätäojan pesimälintuihin kuuluvat myös uhanalaiset lajit: haapana, tukkasotka ja liejukana. Suuri osa Mätäojan pesijöistä on kesävieraita, mutta suuria vesilintuparvia viipyy paikalla lammikoiden jäätymiseen asti. Keskitalveksi lintumaailma hiljenee, mutta luhta ei silloinkaan täysin autioidu, vaan ainakin tiaisia ja tikkoja liikkuu maisemassa. Sääskenvalkku. Kuva: Jarmo Honkanen Liejukana. Kuva: Jaakko Vähämäki 4 5
HALAVASEPIKKÄ Mätäojanlaakso on Suomelle kotoperäisen hyönteisen, halavasepikän (Hylochares cruentatus), elinpiiriä. Noin 0,5 1 cm:n pituiseksi kasvava halavasepikkä elää tulvivan luhdan vanhoissa halavissa ja mustuvapajuissa. Halavasepiköitä on löydetty vain Suomesta, ja lajin kaikki tunnetut elinpaikat sijaitsevat Vantaalla. KÄÄVÄT Mätäojan paju-, koivu- ja tervaleppäluhtien puita lahottavia kääpälajeja on löydetty noin 40, niistä suurin osa lehtipuulla eläviä lajeja. Lehtipuita lahottavan kääpälajiston suhteen Mätäoja on Vantaan parhaimpia paikkoja. Lattakääpä. Kuva: Jarmo Honkanen Vanha halava. Kuva: Jarmo Honkanen Kantokääpä. Kuva: Jarmo Honkanen Punakääpä. Kuva: Jarmo Honkanen Sepiköiden asuinluhdasta on löytynyt myös muita huomionarvoisia kovakuoriaisia, kuten pajusepikkä ja laikkujumi. Mätäojan lehtipuita lahottavat yleisten taula-, arina- ja pökkelökääpien ohella esimerkiksi lattakääpä sekä savukäävän ja verivahakäävän kaltaiset harvinaisuudet. Halavasepikkä. Kuva: Jyrki Muona Pinovyökääpä. Kuva: Jarmo Honkanen 6 7
Pajuluhta keväällä. Kuva: Jarmo Honkanen OHJEITA LUONNONSUOJELUALUEELLA LIIKKUJILLE en luontoon pääsee tutustumaan parhaiten ulkoilureittejä kulkien. Suojelualueella ei ole erillisiä luontopolkuja, vaan reitit ovat osa kevyen liikenteen verkostoa. Älä jätä jälkeesi roskaa tai muutakaan luontoon kuulumatonta. Älä vahingoita eläimiä tai kasveja. Lemmikkejä ei saa pitää irrallaan luonnonsuojelualueella. Vantaan kaupunki Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Ympäristökeskus Ympäristönsuojelu Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa p. 09 839 231 26 Kansikuva Jarmo Honkanen Tekstit Jarmo Honkanen Taitto Tarja Starast Paino Grano 2/2017