Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Transkriptio

1 Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen

2 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity) Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi

3 Monimuotoisuus numeroina

4 Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus 2010, Rassi et. al.

5

6 Metsälajien uhanalaisuuden syitä Kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen Lahopuun väheneminen Rakentaminen ja rakentamiseen liittyvät maansiirrot Metsien uudistamis- ja hoitotoimet: esim. maaperän muokkaus Metsien puulajisuhteiden muutokset: mm. lehtipuiden väheneminen ja lehtojen kuusettuminen Vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen

7

8 Lahopuun määrä hupenee Lahopuun määrä luonnontilaisessa metsässä on m³/ ha Koko maa 5.8 m³/ ha 5.9 m³/ ha 5.7 m³/ ha Pohjois-Suomi 9.5 m³/ ha 9.0 m³/ ha 8.0 m³/ ha Etelä-Suomi 2.8 m³/ ha 3.3 m³/ ha 3.8 m³/ ha

9 Suojelu nyt (pysyvästi suojeltu metsämaa) Etelä-Suomessa 2,6 % Pohjois-Suomessa 9,7 % Tiukasti suojellun metsämaan määrä koko maassa on 9,6 % Kitumaat mukaan lukien tiukasti suojeltujen metsien määrä koko Suomessa on 9,6 %M Vertaa: Suomi sitoutunut Nagoyan tavoitteisiin, joissa tavoitteena suojella 17 % kaikista elinympäristöistä

10 Kun elinympäristön pinta-ala Bioenergia, lisääntyvät pienenee alle %, hakkuut ja monimuotoisuus on todennäköistä, että yli puolet lajeista häviää Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen

11 Pinta-ala ja pirstoutuminen Hehtaarit vs. täsmäsuojelu Elinvoimaiset populaatiot tarvitsevat riittävästi sopivaa elinympäristöä. Metsälajien tarve jatkumolle ja sukupuuttovelka Täsmäsuojelu vs. riittävän yhtenäiset alueet Esim. metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen pienialaisuus

12 Bioenergiatavoitteet Hakkuumäärä 2015: 68 milj. m3 haketta 7,3 milj.m3 eli haketta noin 10,7 % hakkuumäärästä, tästä kantoja ja runkopuuta n. 16 % Hallituksen tavoite hakkuille n. 80 milj. m3 haketta 17 milj.m3 eli haketta noin 21,3 % hakkuumäärästä. Mistä kasvava osuus jatkossa? E&I -strategia: 2019 alkaen tuki pienempi, jos energia valmistettu teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavasta tukista tai kuitupuusta kannot ja kuollut puu?m

13 Hakkuutähteiden korjuu Monelle lajiryhmälle katastrofivaihe on jo avohakkuu avohakkuuttomaan metsänkäsittelyyn siirtyminen Hakkuutähteiden korjaamisella vaikutusta mm. sammaliin Hakkuutähteiden poistaminen muuttaa maaperän ravinnepitoisuutta suosii karujen paikkojen lajeja Kantojen nostosta kärsii kasvullisesti lisääntyvät lajit kuten mustikka (peittävyys vähentynyt merkittävästi) Kantojen ja lahopuun korjuu heikentää lahopuulajiston mahdollisuuksia entisestään (esim. kovakuoriaiset)

14 Tärkeimmät korjaustoimet Luonnonsuojelualueet ja -rahoitus Bioenergian kestävyyden varmistaminen myös monimuotoisuuden näkökulmasta Lahopuun määrän lisääminen säästöpuiden laatu ja jääminen alueelle Siirtyminen pois avohakkuisiin perustuvasta metsätaloudesta Sertifikaattien kunnianhimon ja toteutuksen parantaminen Metsälain ja metsätuholain korjaaminen Muita mahdollisuuksia: Puukaupoista sivuun siirrettävä suojelumaksu Suomen 100-vuotislahjaksi arvokkaita alueita ja valtio suojelee valtionmailta saman määrän.

15 Kiitos Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen Kuvat: Akseli Nurmio (CC BY-SA 2.0), Alex Holyoake (CC BY 2.0), Mia Niemelä