1. TYÖHYVINVOINTI: ORGANISAATION NÄKÖKULMA Työhyvinvointiin panostaminen Konkreettisia toimenpiteitä Liikunnan tukeminen Koulutusten mahdollistaminen Tiedottamisen avoimuus Palkkaus ja arvostus Työntekijäresurssit Nähtäisiin työhyvinvointi tärkeänä asiana Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista Ei ole panostettu, aina huonosti Työhyvinvointiin käytettävät varat Konkreettisia tekoja Kyselyn tulosten käytäntöön siirtäminen Käyttöön ideapankki, johon voi antaa ehdotuksia/kehitysideoita Kikyn hyödyntäminen Tyhy-päivät Työnohjaus Matkakorvausten hyväksyminen mahdollisimman nopeasti Tuki liikunnan harrastamiseen (esim. liikuntavapaat) Kannustus liikkumiseen Kultturi- ja liikuntasetelit Päivärahat koulutuksiin Mahdollisuus koulutuksiin Tiedonsaanti tulevista muutoksista Tiedotus yli rajojen Selkeä tiedotus Keskusteluyhteys Yhteiset arvot ja keskustelu siitä Tilaa yleiselle pohdinnalle Kunnon palkkaus, vaikuttaa tunteeseen työn arvostuksesta Työntekijöiden arvostus Riittävät työntekijäresurssit Siirtoja mahdollisimman vähän Työtehtävien järkeistäminen Mielekäs ja selkeä työnjako parantaa työhyvinvointia
Työympäristö Työympäristön viihtyvyys Tila-asioiden haltuunotto Tarvittavat työtilat, 4/5 työhuonetta akuutisti puuttuu > Jalmari Työtilojen toimivuus (esim. asiakastapaamiset ja kirjaaminen) Terveelliset työtilat Työturvallisuus työpaikoilla ja kotikäynneillä Parkkipaikka Muutostyö >Hidasta Mahdollisten muutosten hyvä organisointi Riittävästi aikaa muutoksesta elpymiseen ja kehittämiseen Ei pureta kaikkea vanhaa /Nopeaa Nopea harmonisointi OMAN TYÖN NÄKÖKULMA Työn organisointi Osallistuminen Osaaminen ja sen kehittäminen Yhteistyö Ylityömahdollisuus Etätyömahdollisuus Joustavuus työaikoihin Allakan hallinta, Oman työn organisointi Kohtuulliset asiakasmäärät, Talentian suositukset Ylitöiden/saldokertymien käyttäminen niin että se hyödyttää jaksamista Mahdollisuus osallistua kehittämiseen Työntekijään luotetaan Mahdollisuus tuoda epäkohtia esiin Riittävä perehdytys työjärjestelmiin (ESS, TEM jne.) Tietää omat tehtävät Työn hallinnan tunne Aikaa koulutusta vastaavaan työhön (ei esim. sopimuspohjia, laskutusta jne.) Palkallinen opintovapaa Työparityöskentelyn järkeistäminen Tiimin hyödyntäminen Vertaistuki, asiakastilanteiden reflektointi Perhetyöntekijät, ohjaajat, sostt tiloissa yhdessä tiimeinä Mahdollisuus tiimihengen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (esim. pikkujoulut ja pullakahvit)
Positiivisen ilmapiirin luominen Oma toiminta Työvälineet Oma asenne Huolen pitäminen itsestä Työnohjaukseen osallistuminen Taukojumppa Sähköpöydät Puhelimet ja kannettavat tietokoneet, älypuhelimet (esim. asiakkaiden kuvakaappausviestit saisi auki) ESIMIESTYÖSKENTELYN NÄKÖKULMA Läsnäolo ja tuki Ammattitaito >Tiedottaminen Luottamus ja arvostus työntekijää kohtaan Tavoitteet ja palaute Oikeudenmukaisuus Olla alaisen saavutettavissa, läsnä ja fyysisesti lähellä Työparina vaativissa asiakastilanteissa Enemmän aikaa lähiesimiestyöhön Keskusteluyhteys esimieheen Kuulee, on kiinnostunut ja tukena Tavoitettavissa Myös vastuussa työhyvinvoinnista Tarvittava tuki Lisää sparraamista ja kannustusta Panostetaan työhyvinvointiin ja reagoidaan herkästi muutoksiin Ammattitaito ja kokemus/ymmärrys asiakastyöstä ja alaisen arjesta Pätevyys Parempaa muutosjohtamista Vie asioita eteenpäin Tiedotus ajantasainen ja yhtäaikainen, kaikille samat tiedot yhtaikaa Ammatillinen arvostus sosiaalityöntekijöitä kohtaan Luottamusta työntekijöihin Selkeää palautetta Selkeät tavoitteet Kehityskeskustelut Oikeuden mukainen ja tasapuolinen Yhdenvertainen kohtelu Esimiehellä tieto kunkin työntekijän asiakasmääristä ja niihin reagointi
2. TEHTÄVÄRAKENNE ORGANISAATIOTASOLLA Yhtenäistäminen organisaation sisällä >Myös yksiköittäin Yhteistyö >Ulkoinen /Sisäinen (oma henkilöstö) Työnjako >Erityisosaamisen hyödyntäminen Tehtävärakenteen tarkastelu kokonaisuutena koko organisaation osalta Selkeä organisaatio Organisaation koko ei kasvaisi enempää Tiimien / aluejaon ratkaiseminen Työnkuvat yhdenmukaiset alueen sisällä Organisaation ja johdon työtehtävään/tehtävänkuvaan liittyvät odotukset ja tavoitteet näkyviksi työntekijöille Samat tehtävät työikäisten ja vanhusten palveluiden sosiaalityöllä Yhteiset linjaukset ja niistä kiinni pitäminen Työehtojen ja työaikojen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen Tehtäväjakojen selkeytys yksiköittäin Työn rajojen ja yhteistyön selkiyttäminen yhteistyötahojen kanssa Ideoita myös muualta, hyvät käytännöt Mahdolliset ostopalvelut Työntekijöiden hyödyntäminen työssä ja kehittämisessä Eri työtehtäviä tekevät enemmän yhteen: kaikki samanarvoisia keskenään Keskustellen muutoksista, ei ilmoitusluonteisesti Kehittämispäivät yli rajojen Työparityöskentelyn mahdollisuudet ja uhat puutteellisena energian, yhteistyön ja ajan syöjä Selkeä työnjako Selkeät ja järkevät työnkuvat mahdollisimman pian Selkeys ja konkretia, odotukset ja tavoitteet selkeästi Työtehtävien selventäminen Selkeät kriteerit asiakkuuksille (aikuissosiaalityön rooli ikäihmisten kanssa) Sosiaaliohjaajalle virkapohja, päätöksenteko-oikeus sos.kunt. taloudellinen tuki ym. Vastuurakenne YAMK hyödyntäminen ja tunnustaminen YAMK arvostus ja palkkaus Erityisosaamiset selville ja käyttöön
>Palvelusihteerit >Päällekkäisen työn minimointi >Erityisen tuen tarve -määrittely Työn organisointi >Resurssit >Suunnittelu Työnvaativuuden arviointi Tiedotus >epävarmuus OMAN TYÖN NÄKÖKULMASTA Yhteistyö Työn hallinta Työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen esim. muiden kouluttamisessa Työkäytäntöjen arviointi Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien määrien suhteuttaminen Toimistohenkilökunta Palvelusihteerien työpanos käyttöön Päällekkäisen työn minimointi (esim. kunnan sos.työ vs. terveyssosiaalityö, palvelutarpeen arviointi) Terveyssosiaalityöllä koordinointivastuu, ei varsinaista sosiaaliohjaajaa (kuntoutusohjaajat ja sairaanhoitajat korvaavat) Erityisen tuen tarve selkeä määrittely Yhteiset tietojärjestelmät Yhtenäiset työkalut (lomakkeet) Työntekijöitä riittävästi Hyvät ennakkosuunnitelmat Alkutilanne arvio: mitä tehdään, missä järjestyksessä Päätökset lähelle asiakastyötä Työnvaativuuden arviointi (pian) TVA-päivitys yksiköittäin (ei vastaa tällä hetkellä todellisuutta) Tiedotusta enemmän Epävarmuus ja luottamuspula päätöksentekoprosesseihin/suunnitelmiin liittyen Työparityöskentely ohjauksen ja sosiaalityön välillä Myös sosiaaliohjaajat tekevät sosiaalityötä Tiimien sisällä selkeät työnkuvat, jokainen tietää mitä itse ja mitä muut tekee Sopivan kokoiset tiimit Päällekkäisyyttä: esim. palvelutarpeen arviointi kahteen kertaan (terveyssosiaalityössä myös palvelutarpeen arviointia) Tiedetään mitä odotetaan Tiedetään keneen olla yhteydessä Työn rajaaminen Työajan seuranta Asiakasmäärien määrittely Oikeudet ohjelmiin
Työn tekemisen tavat ESIMIESTYÖN NÄKÖKULMASTA Osaaminen: >asiakastyön ymmärtäminen >esimiesvalmiudet Yhteistyö henkilöstön kanssa Työn aikatauluttaminen Tehtävänkuvien selkeyttäminen yhteistyössä työntekijöiden kanssa Sovituista tehtävistä pidetään kiinni Sosiaaliohjaajat asiakkaan omaan elinympäristöön Sosiaaliohjaajien vahvuuksien hyödyntäminen (esim. toiminnallisuus, yhdessä tekeminen asiakkaan kanssa) Lähiesimiestä ylemmät portaat, mitä tietää perustyöstä? Selkeä asiakastyöprosessien johto Esimiehiä valittaessa iso paino siihen, että on edellytykset toimia esimiehenä, pelkkä tietotaito omasta alasta ei tee ihmisestä hyvää esimiestä Vastuurakenne Avoin toiminta Ei kuilua esimiehen ja henkilöstön väliin Työntekijän kuuleminen Joustavuus Pirstaleisuudesta huolimatta riittävät ennalta sovitut tapaamiset Kehityskeskustelut Organisaatiotasolla tulee laatia selkeät tehtäväkuvat ja niiden pohjalta esimiestasolla (yhteistyössä työntekijöiden kanssa) laatia tarkat tehtävälistat siis mitä päätöksiä, suunnitelmia, tapaamisia, neuvotteluita, dokumentointia tekee sosiaalityöntekijä ja mitä sosiaaliohjaaja. Ei pureta kaikkea vanhaa. MUUTA Lisäksi joukossa oli yksi palaute kyselyyn ja tilaisuuteen (27.3.) liittyen: - Odotukset eivät toteutuneet, tuntui ajanhukalta - Muutostilanteessa henkilöstö kaipaa tietoa esim. mahdollisista henkilösiirroista - Oliko kyselyn lähtökohtana työntekijävaje? - Tämmöiset yleiset kehittämistoimet voitaneen siirtää akuutin muutosvaiheen jälkeiseen aikaan?