Soiden luonnontilaisuusluokitus

Samankaltaiset tiedostot
Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Turvetuotannon sijoittaminen

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Asiantuntija, FM biologi Antje Neumann, on vuonna 2011 tehdyssä alueen lähes 200 ha kattaneessa selvityksessään todennut, että:

Vimpelin Hallanevan luonnontilaluokitus

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus

Vimpelin Rahkanevan luonnontilaluokitus

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAKOHTEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS. Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Ympäristönsuojelulain uudistaminen

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Kauppakatu Joensuu Yhteyshenkilö: Harri Hölttä

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Suoseuran esitelmätilaisuus

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Metsäpolitikkafoorumi

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Teppo Rantanen, Biolan Group

Suomen luonnonsuojeluliiton

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs Tampere

METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Transkriptio:

Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus

Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi 2011. Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 2012. Kuusiportainen asteikko (0-5), jossa 0 täysin muuttunut ja 5 täysin luonnontilainen. Ympäristönsuojelulain (YSL) ja -asetuksen (YSA) uudistus 2014 YSL 13 (kiellon ja poikkeusten määrittely) ja YSA 44 (luonnontilaisuusluokkia 0-2 vastaavien muutostilojen määrittely). YSA:n versio on yksinkertaistettu alkuperäisestä asteikosta, poistettu keidas- ja aapasoiden erottelu (alkuperäisessä luonnontilaisuusluokassa 2 määriteltiin vain keidassuon muutokset, perusajatus kuitenkin säilyy). Ehkä enää ei kannata puhua luonnontilaisuusluokituksista, vaan YSA 44 :n ehtojen täyttymisestä. 2

YSL 13 : Turvetuotannon sijoittaminen 1 mom: Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja - luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille. 2 mom... 3 mom... 4 mom: Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Arvioitaessa suon luonnontilan muutosta otetaan huomioon ojituksesta aiheutuneet muutokset suon vesitaloudessa ja kasvillisuudessa. Merkittävästä luonnontilan muutoksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella à YSA 44. YSL 13.4 :n tarkoituksena siis, ettei suon luonnonarvoja tarvitse huomioida, vaikka olisivat valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä, mikäli luonnontilaluokka vastaa luokkia 0-2. 3

YSA 44 : Suon luonnontilan muutoksen merkittävyys Turvetuotanto voidaan ympäristönsuojelulain 13 :n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on merkittävä, jos: 1) suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan; 2) suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai 3) suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa. Vastaavat luonnontilaisuusluokkia 0-2. 4

Luokka 0: täydellisesti muuttunut suo (YSA 44 1 kohta) Suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan 5

6

Luokka 1: lähes kokonaisuudessaan muuttunut suo (YSA 44 2 kohta) Suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä 7

8

Luokka 2: vaihtelu suurta (YSA 44 3 kohta) Suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa. Huomatkaa 3 kohdan rakenne ja monta ja-sanaa à kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä! Etenkin kuivahtamista voi olla vaikea todeta maastossa käymättä (vaikeaa usein sielläkin), mutta aapasoiden rimpien selkeät muutokset voi nähdä ilmakuvilta. Aapasoiden rimpialueiden muutokset voi nähdä maastossakin (kuivuneita rimpiä), usein lisäksi koivun ja männyn taimia, ruskorahkasammal vallannut alaa. Keidassoiden tyypillinen rakennepiirre taas on virtaus suon keskeltä kohti reunoja, jolloin kuivumisen ja kasvillisuusmuutosten havaitseminen ojittamattomilla osilla vaikeaa (muutokset pieniä). 9

YSA 44 :n 3 kohdan edellytykset tod.näk. täyttyvät, myös ojittamattoman suoalan muuttuneisuus. Aapasuolla pienikin ojitus voi aiheuttaa laajoja muutoksia à tapauskohtaista, ei yleistettävissä. 10

Täyttyvätkö YSA 44 n 3 kohdan kaikki kolme edellytystä à kuivuneisuutta mahdotonta todeta maastossa käymättä. 11

Täyttyvätkö YSA 44 n 3 kohdan kaikki kolme edellytystä à kuivuneisuutta mahdotonta todeta maastossa käymättä. Keidassoiden keskiosat ovat usein hyvin säilyneitä huolimatta reunojen ojituksista. 12

Luokkaa 3 vastaava aapasuokohde, jossa hydrologinen yhteys kivennäismaihin on laajasti säilynyt. 13

Keidassuo, jossa hydrologinen yhteys säilynyt. Vaan ovatko luonnonarvot valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät? Ojittamaton ala 116 ha, josta 9,6 ha uhanalaisia suotyyppejä. Kapustarinta 5, liro 6 ja niittykirvinen 9 reviiriä. Lisäksi riekko ja pohjansirkku. 14

Luonnontilaisuusluokassa 4 (vas.) sallitaan pieniä häiriöitä, esim. yksittäisiä ojia. Luokassa 5 (oik.) ei sallita häiriöitä. Nämä kuuluvat kuitenkin YSA 44 :n 3 kohdan ulkopuolelle, eli huomioitaviksi tulevat YSL 13 1-3 momentit. 15

Mikä on suo? Ei määritelty lakiteksteissä eikä hallituksen esityksessä. VNP 2012: Suolla tarkoitetaan tässä yhteydessä suokokonaisuutta, joka on suoyhdistymä tai suoyhdistymän sisällä oleva vesitaloudeltaan taikka maisemaltaan erillinen, yhtenäinen kokonaisuus. Vaikeuttavia tekijöitä suota määriteltäessä: turpeenottoalueet, pellot suon halkaisevat purot ja joet suon poikki rakennetut metsäautotiet kapeikot ja metsäsaarekkeet Voi etenkin pohjoisempana (aapasuoalueella) olla keskeinen tekijä, joka määrittää luokitusta. Keidassuoalueella monesti yksinkertaisempaa. Ei muodostunutta oikeuskäytäntöä. 16

Huomioita ja yhteenvetoa Luokitukseen vaikuttaa toisinaan se, miten suo rajataan; ongelma korostuu aapasuoalueella. Toisinaan on vaikea saada varmuutta erityisesti suon kuivahtamisesta ja kasvillisuuden muutoksista käymättä paikan päällä. Keidassoiden ojittamattoman alueen kuivahtaminen ja kasvillisuuden muutokset ovat hankalia todeta. Luokkia 3-5 vastaavilla soilla YSL 13.1 estää turpeenoton sijoittamisen, mikäli esiintyy valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä luonnonarvoja (oikeuskäytäntöä ei muodostunut). Tärkeää erottaa etenkin luokkia 2 ja 3 vastaavat suot (luokkaa 3 ei määritellä YSA 44 :ssä) à luokan 3 suo ei ole YSL 13 :n mukaan merkittävästi muuttunut!!! 17