Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Transkriptio

1 Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Kaisu Aapala, SYKE SUOLUONNON TULEVAISUUS SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN ALOITUSSEMINAARI Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuva: Kaisu Aapala

2 Esityksen sisältö I. Monimuotoinen suoluonto Suotyypit ja lajit Suoyhdistymät Suoalueet II. Suoluonnon tila Muutoksen aiheuttajat Aluetason muutos suomaisemassa Uhanalaistuneet lajit ja luontotyypit Palautuminen muutoksesta - ennallistaminen

3 Korvet ja nevakorvet Varjoinen ja kostea pienilmasto, epifyytit Iältään ja kooltaan erirakenteinen puusto Lahopuu ja siitä riippuvainen lajisto Rehevät korvet kasvilajistollisesti rikkaimpia Pohjantikka, peukaloinen, kuukkeli etelässä, kanalintujen poikueet

4 Rämeet ja nevarämeet Puustoltaan mäntyvaltaisia, sulkeutuneista hyvinkin harvapuustoisiin Varpuvaltaisista saraisiin Suoperhoset, suohämähäkit Niittykirvinen, keltavästäräkki Kuvat: Kaisu Aapala

5 Nevat Vaihtelua karuista reheviin, kuivahkoista märkiin, lyhytkortisista suursaraisiin Suolinnut (kahlaajat, vesilinnut) Sudenkorennot, vaaksiaiset ym. Kuvat: Kaisu Aapala

6 Letot Avoimista puustoisiin Kasvilajistoltaan rikkaimpia soita Eniten uhanalaisia luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja Kuva: Kaisu Aapala

7 Luhdat Avoimista pensaikkoisiin ja puustoisiin Usein vesistöjen rannoilla, lajistossa myös vesi- ja rantakasveja Kuvat: Kaisu Aapala

8 Kausikosteikot Hyvin vettäläpäisevällä alustalla Voimakas vaihtelu vesitilanteessa (tulvat, kausikuivuus) Turpeen muodostuminen lähes estynyt Nevamainen kasvillisuus Esiintyminen ja lajiston alueellinen vaihtelu tunnetaan huonosti Kuva: Kaisu Aapala

9 Soiden ja metsien väliset vaihettumisvyöhykkeet Lajistollisesi monimuotoisia Tärkeitä mm. kanalintujen poikasille Kuva: Kaisu Aapala

10 Soiden lähteiköt, purot ja lammet Kuvat: Kaisu Aapala

11 Keidassuot Sadevedenvaraisia Keskusta, reunaluisu, minerotrofinen laide Kermit ja kuljut Laakio-, kilpi-, vietto-, rahka- ja metsäkeitaat Kuva: Kaisu Aapala

12 Aapasuot Valtaosin minerotrofisia Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Metsä-Lapin aavat Rimmet ja jänteet Rinnesuot Kuva: Aira Kokko

13 Suoalueiden monimuotoisuus

14

15 2013 Cnes/Spot Image 2013 Google

16 Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat Maankohoamisesta johtuvan rannansiirtymisen seurauksena syntyneitä, erillisten, eri-ikäisten soiden kehityssarjoja Globaalisti ainutlaatuisia Pohjamaan laatu vaikuttaa kehitykseen (hiekkamaa vs. moreenimaa) Kokonaisia, ehyitä sarjoja ei juuri jäljellä Maankohoamisrannikon aapasuokehityssarja Pohjois-Pohjanmaalta Suoyhdistymien rakenne monipuolistuu Suotyyppien, suokasvilajien ja uhanalaisten suokasvilajien lukumäärä kasvaa Luhtia Aapasoiden esivaihe Varhaisia aapasoita Välipinta-aapoja Rahkakeitaita syntyy Väli- rimpipintaaapoja Jänteet kehittyvät 0 2,5 mmpy 2,5-5 mmpy 5-10 mmpy mmpy mmpy mmpy n = 9 n = 4 n = 8 n = 7 n = 7 n = 6 Laitinen, J Nybyn - Iso Heposuon aapakehityssarja. Käsikirjoitus. Pohjois-Pohjanmaan liitto.

17 Suon käytön vaikutus suon monimuotoisuuteen Säilyy Muuttuu Häviää Suojelu Virkistyskäyttö Laidunnus, niitto Metsätalous (ojitus, hakkuut, uudistaminen) Rakentaminen Teollinen turpeennosto Pellon raivaus Tekoaltaat

18 Suomen soiden käyttöpinta-alat (ha) Etelä- Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Pohjanmaa- Kainuu Lappi Yhteensä Lähde Suot ja turvemaat 1) VMI10 Ojitetut suot 1) VMI10 Ojittamattomat suot VMI10 Metsätalouskäytössä 2) VMI10 Metsätaloudellisesti kannattamattomat suometsät 3) Metla, Metsätaloudellisesti kannattamattomista suometsistä paksuturpeisia (>100 cm) 3) Suojellut suot 4) (45 400) Metla, (78 000) (50 700) ( ) ( ) ( ) VMI10 (Metsähallitus) Turve- ja multamaapeltoja 5) Olemassa oleva turvetuotantoalue 6) MTT, Vahti, ) Ei sisällä peltomaata eikä turvetuotantoalueita. 2) Sisältää VMI10-aineistosta suojelualueiden ulkopuolella olevat ojitetut suot, ojittamattomat metsämaan suot sekä ojittamattomat kitumaan suot. 3) Metla Ks. liite 6, Suostrategiaehdotus. 4) Suluissa suojelupinta-ala valtion ja yksityismaiden suojelualueilla Metsähallituksen kuviotietoaineiston mukaan. 5) Laskelma perustuu vuoden 2008 peltolohkorekisterin sekä maaperäkartan tietoihin. Peltolohkorekisterissä ovat lohkot, joille on joskus rekisterin olemassaolon aikana haettu pinta-alaperusteisia maataloustukia. Rekisterissä olevan alueen kokonaispinta-ala on ha. Peltolohkorekisteristä puuttuvat vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot. 6) Sisältää kunnostettavana olevat alueet sekä tuotantokuntoiset varsinaisen tuotannon ulkopuolella olevat alueet. (Lähde:Suostrategia ehdotus, Työryhmämuistio, MMM 2011:1.)

19 Suomaiseman muutos Etelä-Suomessa

20 Suomaiseman muutos Kainuussa

21 Suomaiseman muutos Peräpohjolassa

22 Metsäojituksen aiheuttamia muutoksia Valuma-alueelta suolle tulevan veden määrä vähenee ja laatu muuttuu vaihtelu ravinteisuuden suhteen vähenee Suovedenpinta laskee Veden liikkuminen suolla muuttuu Herkimmät lajit häviävät heti ojituksen jälkeen Rimpipintojen kasvit Tietyt suoperhoset pienilmaston muutos? Puuston sulkeutuessa häviävät viimeisetkin avointa suoelinympäristöä tarvitsevat lajit Suolajit korvautuvat metsien yleislajeilla Puuston rakenne muuttuu

23 Punaisen listan suolajien määrät luokittain (Rassi ym. 2010) Ensisijaiset suolajit RE 7 CR 12 EN 29 VU 63 NT 94 DD 18 Yhteensä 223 Toissijaiset suolajit RE 2 CR 9 EN 26 VU 51 NT 90 DD 19 Yhteensä 197 Kaikki yhteensä 420

24 Punaisen listan ensisijaiset suolajit elinympäristöittäin (Rassi ym. 2010) Punaisen listan lajien määrä luokittain Elinympäristö RE CR EN VU NT DD Yhteensä Letot Nevat Rämeet Korvet Suot Yhteensä

25 Ensisijaisesti soilla elävien myönteiseen ja kielteiseen suuntaan kehittyneiden lajien määrä eliöryhmittäin aitoihin luokkamuutoksiin perustuen (Rassi ym. 2010) Putkilokasvit 2 Linnut 3 Sammalet 4 Perhoset 5 Yhtäläissiipiset 6 Jäkälät 7 Kovakuoriaiset 8 Hämähäkkieläimet

26 Uhanalaiset suoputkilokasvit 20 valtakunnallisesti uhanalaista ja 10 silmälläpidettävää lajia. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa on lisäksi noin 40 Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltua lajia Yhteensä tämä on yli puolet (55 %) ensisijaisesti soilla elävistä kasvilajeista. Taantuvista suokasveista uhanalaisiksi ovat nousseet muun muassa pikkukihokki, suopunakämmekkä sekä himmeävilla. Silmälläpidettäviin luettiin mm. nevojen ja lettojen suovalkku ja korvissa kasvava hentosara

27 Uhanalaiset suolinnut Vuonna uhanalainen laji, Muuttohaukka 5 silmälläpidettävää Vuonna uhanalaista lajia jouhisorsa, keltavästäräkki, lapinkirvinen, muuttohaukka, pohjansirkku, sinisuohaukka, suokukko ja vesipääsky 3 silmälläpidettävää metsähanhi, niittykirvinen, riekko Kuva: Jan Södersved Puolet (11/22) suolinnuista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä

28 Indeksi Soiden pesimälintujen kannankehitys Luonnontilan suolintuindikaattori Vuosi kurki, kapustarinta, suokukko, taivaanvuohi, pikkukuovi, liro, valkoviklo, niittykirvinen, keltavästäräkki, lapinsirkku, pohjansirkku, pajusirkku

29 Luontotyyppiyhdistelmien lukumäärä (kpl) Uhanalaiset suoluontotyypit Arvioitiin 70 suoluontotyypin uhanalaisuus Koko maassa puolet arvioiduista suoluontotyypeistä uhanalaisia Suotyypit / tyyppiryhmät CR välipintaiset koivuletot ja harmaaleppäluhdat EN korpia, nevakorpia, lettoja ja suomyrttiluhdat LC rämeitä, nevarämeitä, nevoja, avo- ja pensaikkoluhtia Suoyhdistymät ja maankohoamisrannikon sukkessiosarjat Uhanalaisimpia maankohoamisrannikon sukkessiosarjat (CR), metsäkeitaat (EN) ja keskiboreaaliset välipintaiset aapasuot (EN) Merkittävin uhanalaistumisen syy metsäojitus, muita pellonraivaus, rakentaminen, turpeenotto, vesirakentaminen Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa säilyvä LC silmälläpidettävä NT vaarantunut VU erittäin uhanalainen EN äärimmäisen uhanalainen CR Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - osa I (2008)

30 Palautuminen muutoksesta - Metsäojitettujen soiden ennallistaminen Tavoitteena ekosysteemin toiminnan ja rakenteen, elinympäristöjen ominaispiirteiden ja lajien elinvoimaisten populaatioiden palautuminen Tärkeä keino suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä Riistalintujen elinympäristöjen parantaminen, esim. riekko Kuvat: Kaisu Aapala

31 Kiitos! Kiitos: Aira Kokko, Tuomas Lahti, Jarmo Laitinen, Teemu Lehtiniemi, Pekka Salminen Kuva: Kaisu Aapala