Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Transkriptio

1 Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Antti Ihalainen, Metla/VMI

2 Valtakunnan metsien inventointi - VMI VMI on tilastolliseen otantaan perustuva metsien seurantajärjestelmä Ensimmäinen VMI 1920-luvulla , nyt alkanut VMI11 Määrävälein katsaus metsävaroihin ja metsien tilaan: Puuston määrä ja kasvu Metsien terveydentila Metsien metsänhoidollinen tila Tulevat hakkuumahdollisuudet Monimuotoisuustunnusten kehitys Uutta: Metsien hiilivaranto

3 otanta Etelä-Suomi 5 km 7 km m km P K P 7 6 Kertakoealarypäillä mitataan koealat 2-13 K K K 5 4 Pysyvillä rypäillä mitataan koealat km m K P P

4 maastotyöt Itronics Q200 GPS-laitteisto

5 Maankäyttö Metsämaan ala VMI : 20,34 milj. ha : 20,09 milj. ja Puuntuotannon metsämaan ala VMI : 19,00 milj. ha : 18,59 milj. ja Maa-ala Metsätalousmaa Metsämaa Puuntuotannon metsämaa Muu maa 25 milj. ha

6 Puuston kokonaistilavuus 2,2 miljardia kuutiometriä VMI : milj. m³ : milj. m³ : milj. m³, keskivirhe 11,8 milj. m 3 (0,5 %) Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu milj.m

7 Puuston vuotuinen kasvu 99,5 milj. kuutiometriä VMI : 86,7 milj. m : 97,1 milj. m : 99,5 milj. m 3 Metsä- ja kitumaa Valtakunnan metsien inventointi / Metsäntutkimuslaitos i 2000-luvulla poistuma ollut n. 70 % kasvusta

8 Soiden luokitukset VMI:ssä Maaluokka Kasvupaikan päätyyppi Päätyypin lisämääre Kasvupaikkatyyppi Kasvupaikkatyypin lisämääre Ojitustilanne Suotyyppi Turvekangastyyppi Tehty ojitus Ojituksen ajankohta Ojitustarve, ml. kunnostuskelvottomuus Sarkaleveys (P) Ojien kunto (P) Orgaanisen kerroksen laatu Orgaanisen kerroksen paksuus Soiden avainbiotoopit

9 Soiden maaluokat ja ojitustilanne Ojittamaton Ojikko Muuttuma Turvekangas Ojitetut yhteensä Suot yhteensä Virheojitukset milj. ha Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä Kaikkiaan: milj. ha Soiden osuus, % Metsämaata 20,1 24 Kitumaata 2,7 66 Joutomaata 3,3 69 Yhteensä 26,1 34

10 Ojittamattomat suot Korpi Räme Avosuo Ojittamattomat yhteensä 1000 ha Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä

11 Puuntuotannon suot Ei puuntuotannossa Puuntuotannossa Yhteensä milj. ha Ojittamaton Ojitettu Yhteensä Suoalasta puuntuotannon ulkopuolella kaikkiaan 17 %, ojittamatta 47 %. Metsämaan soista puuntuotannon ulkopuolella 4 %, ojittamatta 15 %.

12

13

14 Soiden ojitustilanne ha Turvekangas Muuttuma Ojikko Ojittamaton Ojittamaton Ojikko Muuttuma Turvekangas Suot yhteensä Ojitettu kangas 1000 ha VMI VMI VMI VMI VMI VMI

15 Tehdyt ojitukset ja ojitusehdotukset Tehdyt ojitukset Kangas Suo Yhteensä Kangas Suo Yhteensä 1000 ha 1000 ha Uudisojitus Ojien perkaus Täydennysojitus Metsäojitukset yhteensä Muu kuin metsäojitus Suon ennallistus 7 7 Ojitusehdotukset Tehdyt: inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella Ehdotukset: inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle Täydennysojitus: voi sisältyä myös vanhojen ojien perkaus

16 Hakkuut ja hakkuuehdotukset soilla Tehdyt hakkuut inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella Hakkuuehdotukset inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle Tehdyt hakkuut Hakkuuehdotukset 1000 ha/v % 1000 ha/v % Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Yhteensä Soiden osuus tehdyistä hakkuista 18 % ja hakkuuehdotuksista 24 % - soiden osuus puuntuotannon metsämaasta on 26 %. Lisää soiden ensiharvennuksia ja päätehakkuita. Ojitetuilla soilla 91 % soiden hakkuista, ojittamattomilla 9 %. Hakkuuehdotuksista 86 % / 14 %.

17 Metsiköiden laatu puuntuotannon metsämaalla 60 % Metsien laatu kankailla ja soilla Kangas Ojitettu suo Ojittamaton suo Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen

18 Kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla Aukea Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojuspuusto Siemenpuusto Yhteensä Ala, 1000 ha Osuus, %

19 Puuston tilavuus ja kasvu metsämaan soilla Soiden osuus metsämaasta Ala 4,9 milj. ha 24 % Tilavuus 480 milj. m3 22 % Kasvu 23 milj. m3/v 23 % Kokonaistilavuus soilla, milj. m3 Osuus metsämaan tilavuudesta, % Tukkitilavuus soilla, milj. m3 Osuus metsämaan tukkitilavuudesta, % Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu Yhteensä

20 Ojitetut suot turvekangastyypeittäin Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Jätkg Ojitetut yhteensä 1000 ha Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä Osuus, % Turvekangastyypit: Laine & Vasander

21 Puuston keskitilavuus ja keskikasvu alueittain ja kasvupaikoittain Alue Kangas Ojitettu suo OMT+ MT VT CT- Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Lappi Koko maa m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v m3/ha/v Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Lappi Koko maa Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

22 Puuston keskitilavuus turvekangastyypeittäin m3/ha Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Lappi 0 Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

23 Puuston keskikasvu turvekangastyypeittäin Etelä: Ahvenanmaa, Rannikko-eteläosa, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi Länsi: Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala