Metsäpolitikkafoorumi

Transkriptio

1 Metsäpolitikkafoorumi Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen

2 Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita on siirtynyt ojitetuiksi kankaiksi, turvetuotantoalueiksi, pelloksi, tekoaltaiksi... VMI 5 ( ) VMI 6 ( ) VMI 7 ( ) VMI 8 ( ) VMI 9 ( ) VMI 1 (24-28) VMI 11 (29-213) VMI 11/12 Stat.luke.fi, ojitustilanne metsätalousmaalla, Tapio Oy

3 Ojitetut suot ovat kuivuneet Ojikkoja on 2,69 % (124 ha) ojitetuista soista (VMI 11/12) 1 ha VMI 5 ( ) VMI 6 ( ) VMI 7 ( ) VMI 8 ( ) VMI 9 ( ) VMI 1 (24-28) VMI 11 (29-213) VMI 11/12 Suot - Ojittamattomat suot Suot - Ojitetut suot - Ojikot Suot - Ojitetut suot - Muuttumat Suot - Ojitetut suot - Turvekankaat ojituspinta-ala 1 ha/v Stat.luke.fi, ojitustilanne metsätalousmaalla, , Metsätilastollinen vuosikirja 25 Tapio Oy

4 Etelä-Suomessa kehitys turvekankaaksi nopeampaa Ojitustilanne Etelä- ja Pohjois-Suomessa, km 2 Ojitustilanne Etelä- ja Pohjois-Suomessa, % 6 1 % 5 9 % 8 % 4 7 % 6 % 3 5 % 2 4 % 3 % 1 2 % 1 % ETELÄ-SUOMI POHJOIS-SUOMI % ETELÄ-SUOMI POHJOIS-SUOMI Suot - Ojittamattomat suot Suot - Ojitetut suot - Ojikot Suot - Ojittamattomat suot Suot - Ojitetut suot - Ojikot Suot - Ojitetut suot - Muuttumat Suot - Ojitetut suot - Turvekankaat Suot - Ojitetut suot - Muuttumat Suot - Ojitetut suot - Turvekankaat Stat.luke.fi, ojitustilanne metsätalousmaalla, Turvekankaiden osuus ojitusalueista: Etelä-Suomi 78 % Pohjois-Suomi 54 % Tapio Oy

5 Heikkotuottoisia ojitettuja suometsiä Kitu- tai joutomaaksi luokiteltiin 778 ha, eli 17 % ojitetuista soista Vähäpuustoisuuden perusteella heikkotuottoisiksi arvioitiin 592 ha, eli 13 % ojitetuista soista. Tapion metsänhoitosuosituksissa arvioidaan, että noin 83 ha ojitettua suota on puuntuotantoon soveltumatonta. Laiho et. al. 216 Kitumaaksi luokitellut ojitusalueet Vähäpuustoisuuden perusteella heikkotuottoiseksi luokitellut ojitusalueet Tapio Oy

6 Soita on suojeltu 1,2 milj. ha. Soidensuojelun täydennysesitys n. 117 ha Valtakunnallisesti arvokkaiksi inventoidut suokohteet (SSTEkohteet) 114 ha Suojelu toteutettu valtion mailla: 34 4 ha Yksityismailla toteutettu 3 1 ha eli 4 % kohteista (8 27 ha) Lähde: Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi (215) Päivi Gummerus-Rautio, YM Tapio Oy

7 Rehevät suot etelässä ja idässä (VMI11/12) 45,% 4,% 35,% 3,% 25,% 2,% Kasvupaikkatyyppien osuus pinta-alasta, % Ojitetut suot yhteensä, km 2 15,% 1,% 5,%,% Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois- Pohjanmaa Lähde: Luke (Antti Ihalainen) Etelä-Lappi Rhtkg % Mtkg 1 % Mtkg 2 % Ptkg 1 % Ptkg 2 % Vatkg % Jätkg % Koko maa *Alueet (maakunnat) Etelä: Ahvenanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Länsi: Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Itä: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Etelä-Lappi: Lappi pl. kolme pohjoisinta kuntaa Tapio Oy

8 Ojitusalueiden kasvupaikkajakauma muuttunut kahteen suuntaan km Etelä-Suomi Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Jätkg VMI1 VMI12 E-S: ojitettujen soiden pinta-alan muutos: ha Rhtkg, Mtkg1 ja Ptkg1 muutos: ha P-S: ojitettujen soiden pinta-alan muutos: ha Rhtkg muutos: -1 1 ha km2 Pohjois-Suomi Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Jätkg VMI1 VMI12 km Koko maa Rhtkg Mtkg 1 Mtkg 2 Ptkg 1 Ptkg 2 Vatkg Jätkg VMI1 VMI12 Syyt: rehevöityminen, karuuntuminen (P-S), luokitteluerot Lähde: Luke (Antti Ihalainen) Tapio Oy

9 Suometsissä varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien pinta-ala lisääntynyt koko maassa km Pinta-alat kehitysluokittain, Pohjois-Suomi km2 25 Pinta-alat kehitysluokittain, koko maa Uudistusala Taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä 2 VMI1 VMI12 15 km 2 25 Pinta-alat kehitysluokittain, Etelä-Suomi 5 2 Uudistusala Taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä 15 VMI1 VMI12 5 Lähde: Luke (Antti Ihalainen) Uudistusala Taimikko Nuori VMI1 VMI12 Varttunut Uudistuskypsä Tapio Oy

10 Nuoret suometsät pohjoisessa, etelässä varttuneet 8,% Kehitysluokkajakauma ojitusalueilla, % pinta-alasta 7,% 6,% 5,% 4,% 3,% 2,% 1,%,% % % % % % % Etelä Länsi Itä Kainuu - Pohjois- Pohjanmaa Etelä-Lappi Uudistusala Taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Koko maa Lähde: Luke (Antti Ihalainen) Tapio Oy

11 Kokonaispuusto lisääntynyt varttuneissa kasvatusmetsissä ja uudistuskypsissä soilla 23 % kokonaispuustosta tm3 Kokonaispuusto turv la kehitysluokittain (1 m 3 ), koko maa tm Kokonaispuusto turv la kehitysluokittain (1 m 3 ), Etelä-Suomi Uudistusala Taimikko Nuori VMI1 VMI12 Varttunut Uudistuskypsä Uudistusala Taimikko Nuori VMI1 VMI12 Varttunut Uudistuskypsä Lähde: Korhonen ym. 217, Luke (Antti Ihalainen) tm Kokonaispuusto turv la kehitysluokittain (1 m 3 ), Pohjois-Suomi Uudistusala Taimikko Nuori VMI1 Varttunut Uudistuskypsä VMI12 Tapio Oy

12 Suometsien puuston tilavuuden muutos suurempi Pohjois-Suomessa ( VMI1 -> VMI11/12) m 3 Lähde: Luke (Antti Ihalainen) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Tapio Oy

13 Teollisuuden puunkäyttö nousussa Puun käyttö vuonna 218 (PTT:n ennuste ): 72 milj. m 3. Lisäystä edellisestä vuodesta n. 3 milj. m 3, josta tuontipuun osuus arviolta puolet Tapio Oy

14 Toteutunut hakkuukertymä yli 7 milj m 3 energiapuu mukaan lukien Kansallisen metsästrategian tavoitetaso vuonna 225: 8 milj. m 3. Teollisuuden investoinnit? Yksi sellutehdas -> + 5 milj. m 3? Tapio Oy

15 MELA-skenaariot 1 m 3 Toteutuneet hakkuut 1 m 3 Suurin kestävä Kertymä 217 TH TH TH Kertymä 217 SK SK SK Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Suurin kestävä: - nettotulot ja aines- ja energiapuun kokonaishakkuukertymät pysyvät vähintään edellisen laskelmakauden tasolla - tukkipuukertymä säilyy koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen laskelmakauden tasolla - puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna on laskelma-ajan lopussa vähintään alkuhetken tasolla - nettotulojen nykyarvo maksimoituu em. rajoitteiden vallitessa neljän prosentin korkokannalla. Laskelmassa ei rajoiteta kasvun ja poistuman suhdetta, metsien ikäluokkarakennetta tai uudistushakkuiden määrää eikä puulajeittaista kestävyyttä edellytetä. Lähde: Mela- tulospalvelu, stat.luke.fi, hakkuukertymä omistajaryhmittäin ja maakunnittain, Tapio Oy

16 Toteutunut hakkuukertymä 217 ja suurin kestävä hakkuusuunnite Tukkikertymä 217/Suurin kestävä tukkikertymä Kuitukertymä 217 / Suurin kestävä kuitukertymä ,6 1,6 1,4 1,4 1,2 1,2 1, 1,,8,8,6,6,4,4,2,2, Ah Uu V-S Sa K-H Pi P-H Ky E-K E-S P-S P-K K-S E-P Po K-P P-P Ka La, Ah Uu V-S Sa K-H Pi P-H Ky E-K E-S P-S P-K K-S E-P Po K-P P-P Ka La Kertymä 217 oli > suurin kestävä hakkuusuunnite Lähde: stat.luke.fi, hakkuukertymä omistajaryhmittäin ja maakunnittain, MELA-tulospalvelu Tapio Oy

17 Suurien kestävä hakkuusuunnite suolla ja kankaalla: soiden osuus lisääntyy tukissa, kuidussa vähenee Toteutuneet hakkuut, koko maa Soiden osuus kertymästä, toteutuneet hakkuut Tukki 16 % 15 % 24 % Kuitu 25 % 21 % 21 % Kangas Suo Kangas Suo Kangas Suo Lähde: Mela- tulospalvelu Tukki Kuitu Tapio Oy

18 Toteutuneiden hakkuiden mukaisen skenaarion hakkuusuunnite suolla ja kankaalla soiden osuus nouse hieman 7 Suurin kestävä, koko maa Soiden osuus kertymästä, suurin kestävä Tukki 15 % 18 % 16 % Kuitu 23 % 24 % 22 % 2 Kangas Suo Kangas Suo Kangas Suo Tukki Kuitu Lähde: Mela- tulospalvelu Tapio Oy

19 Soiden osuus suunnitteesta vaihtelee paljon alueittain (Suurin kestävä suunnite ) TUKKIA soilta, % suunnitteesta KUITUA soilta, % suunnitteesta Tapio Oy

20 Soiden osuus tukki- ja kuitukertymästä suurenee Pohjanmaalla tulevina vuosikymmeninä, vaihtelee alueittain (Suurin kestävä) 5% 45% 4% 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % Tukki 5% 45% 4% 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % Kuitu Suon osuus tukin kertymästä Suon osuus tukin kertymästä Suon osuus tukin kertymästä Lähde: Mela- tulospalvelu Tapio Oy

21 Jos hakkuutasoa lisätään, aluksi soiden osuus pienenee ja myöhemmin suurenee. 12 Soiden osuuden muutos suunnitteesta (Suurin kestävä / Toteutunut ) x E-S P-S Koko maa Lähde: Mela- tulospalvelu Tapio Oy

22 Suot ja kankaat laskelmissa yhdessä/ erikseen : kokonaissuunnite lähes sama Tapio Oy

23 Päätelmiä: Ojitustoiminta lisännyt puuvaroja, soilla viidennes puustosta, kasvusta ja hakkuiden alasta Puuston ikä ja järeys kasvaa suometsissä edelleen Suometsien osuus suunnitteesta vaihtelee alueittain Jos hakkuita lisätään, suometsien merkitys kasvaa Lähde: Mela- tulospalvelu Tapio Oy