Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Samankaltaiset tiedostot
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kaura vaatii ravinteita

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Myllyvehnän lannoitus AK

Rikinpuute AK

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kasvuohjelmaseminaari

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lisälannoitus kasvukaudella

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MegaLab tuloksia 2017

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen lannoitusohjelmat

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Modduksen vaikutus kasviin

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hamppu viljelykiertokasvina

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LANNOITEOPAS

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvintuotanto kannattaa

Lannoiteopas

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Transkriptio:

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017

MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3

Satokomponentit muodostavat sadon Viljan satokomponentit Rypsin satokomponentit Siemenmäärällä, maan ominaisuuksilla, ravinteilla, kasvinsuojelulla, kylvömenetelmällä, viljelykierrolla ja lajikkeella voidaan vaikuttaa satokomponentteihin.

Sadon muodostumisen kannalta keskeisten kehitystapahtumien ajoittuminen Oraita /neliömetri versoja / neliömetri tähkiä / neliömetri jyviä / tähkä tuhannen siemenen paino Kuva: Garcia del Moral ym. 2002

Viljan ottamaan ravinteiden määrään vaikuttaa moni eri tekijä Sääolot (kuivuus, märkyys ) Kasvitaudit tarpeenmukainen tautientorjunta Maan rakenne juuriston kehitys viljelykierto Kasvinravinteet tasapainoinen, viljan todelliseen tarpeeseen perustuva lannoitus Maan luontaiset ravinnevarat - typen/rikin mineralisaatio (heinäkuu) - maalaji ja viljelyhistoria (esikasvin merkitys!) - maan kosteus - maan lämpötila

Viljojen ja öljykasvien sato eri typpilannoitus tasoilla Sato kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 kaura kevätvehnä ohra kevätrapsi kevätrypsi 2000 1000 0 0 60 90 120 150 210 YaraMila -lannoite kg typpeä/ha Yara Kotkaniemi 2009-2016

Viljojen ja öljykasvien valkuais-% eri typpilannoitus tasoilla Valk. % 21 19 17 15 13 kevätrapsi kevätrypsi kevätvehnä kaura ohra 11 9 0 60 90 120 150 220 kg typpeä/ha Yara Kotkaniemi 2009-2016 11

Fosforin puute hidastaa viljan kehitystä Fosforitasot ovat laskussa Suomessa Kuva: Mikko Mäki-Latvala 2016 14

YaraMila valikoimassa on sopivia tuotteita eri fosforin viljavuuksiin Hyvä Korkea YaraMila Y 1 27-1,3-4 YaraMila NK 1 25-0-7 YaraMila Y 4* 20-2-12 YaraMila NK 2 22-0-12 YaraMila Y 20 27-2-3 YaraMila NK 3 23-0-8 Yara Y 4 HIVEN* 20-2-11 Yara NK2 HIVEN 21-0-10 Tyydyttävä Välttävä- huononlainen YaraMila Y 2 27-2,6-3 YaraMila Y 5 22-5-5 YaraMila Y 3 23-3-8 YaraMila Y 6 17-4,6-10 YaraMila Y 3 HIVEN 23-3-6 YaraMila Y 10 24-4-4 YaraMila Y 25* 25-3-6

Oikean YaraMila lannoite parantaa ohran viljelyn kannattavuutta 800 700 600 500 167 180 257 400 300 Lisätuotto Tuotto 200 100 0 Yara CAN27 YaraMila Pellon Y1 YaraMila Pellon Y3 YaraMila Pellon Y5 Hinnat syyskuu 2016 20

Mitä tämä merkitsee? 20 Kg/ha Pelkkää typpeä käytettäessä, lannoitetyppeä jäi hyödyntämättä, mutta pellon fosfori ja kaliumvarat kuluivat lähes 50 kg. Pelto köyhtyi. 10 0-10 27-0-0 27-3-3 23-3-8 22-6-6 Korkeatyppinen tuote kulutti maan ravinnereservejä merkittävästi, sopii jos pellon viljavuus on hyvä tai korkea. YaraMila Y 3 turvasi ohran kaliumlannoituksen mutta fosforia poistui 10 kg yli annetun. Käytti paljon maan typpeä -> typen käyttö tehostui. -20-30 -40-50 N P K YaraMila Y 5 tyypin tuote tuotti parhaan sadon. Fosforia yli tarpeen ja kaliumista pientä vajausta. Otti 40 kg maasta vapautunutta typpeä. Eli typen käyttö tehostui runsasmultaisella maalla. 2016 22

Korrenkasvuvaihe (39-41) 23

Kaurasta hyvä sato riittävällä lannoituksella Sato kg/ha 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ruuduilta 10 000 kg KM satokisan voittaja 8820 kg 0 kg 60 90 120 150 220 YaraMila lannoite, kg typpeä/ha Lajikkeiden keskiarvo Yara Kotkaniemi 2015-2016 26

Kannattavuus kaura 1200 Sadon arvo - lannoitekustannus 1000 800 600 Sadon arvo Lannoitekustannus 400 200 0 0 60 90 120 150 220 217 309 358 399 444 Hinnat Tammi 2017 (Kaura 130 /t) 27

Kaura hyötyy fosforilannoituksesta + 1290 kg/ha Sato kg/ha 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 Kauran sato kg/ha eri fosforitasoilla 5000 0 14 22 35 kg/ha Fosforiluokka huononlainen Yara Kotkaniemi 28 2015

Lannoita lajikkeen ja satotason mukaan /ha 1200 Sadon arvo lannoitteen hinta 1000 800 600 400 Herttua Calixo 200 0 YaraMila Y 1, 120 kg N + YaraBela Axan 2*20 kg N/ha + YaraBela Axan 40 kg N/ha Laskelma: vehnän hinta 155 +/- valkuaiskorjaus Lannoitteen hinta YaraMila Y 1 344 /t ja YaraBela Axan 273 /t 2.1.2017 32

Suuri sato ottaa paljon ravinteita Vehnä, 13 % valkuaista Tuoresato kg N P K S 4000 Jyvät 78 15 17 6 Olki 17 3 41 8 95 18 58 14 N:S 7:1 6000 Jyvät 117 23 26 8 Olki 25 5 62 12 142 28 88 20 8000 Jyvät 155 31 34 11 Olki 33 7 83 16 188 38 117 27 Lähde: Yara Suomi/ AK 20.2.2017 33

Kasvukausi vaikuttaa lannoitustarpeeseen Kylvölannoituksella luodaan kasvuston rakenne ja pohja hyvälle sadolle TASAPAINOINEN LANNOITUS joka riittää lohkon keskisadolle Viljavuustutkimus on täsmätyökalu! 34

Jaettu lannoitus on joustava ratkaisu Kg/ha N P K Kustannus Satotaso Max 8500 Tarve 170 30 45 4000 kg/ha YaraMila Y 5 410 90* 21* 21* 132 * 5000 YaraMila Y 2 100 27 2,6 3 29 6000 YaraMila Y 2 200 54 5,2 3 57 7-8 000 YaraMila Y 2 300 80* 7,8* 9* 86 * 170** 29** 29** 218 ** Esimerkki kun fosforiluokka on huononlainen Kevätlannoitus suunnitellaan lähelle lohkon keskisatoa. Kasvukauden ja mittausten perustella lisälannoitetaan tarpeen mukaan. Sadon määrä ja laatutavoite huomioiden. 19.9.2016 35

Jokaista lohkoa ei voi lannoittaa eri tavalla Jaottele lohkosi esimerkiksi kolmeen ryhmään Lohkot, joissa ei saa käyttää fosforia Lohkot, joiden fosforitila on punaisella Lohkot, joiden kalium on matala Lohkot, joiden satotaso on korkea Lohkot, joiden peruskuntoa on mahdollista parantaa Eloperäiset maat YaraBelat, YaraMila NK:t YaraMila Y 3, Y 5,Y 6 YaraMila Y 4, Y 6,YaraMila NK:t Jaettu lannoitus, YaraVita Ojitus, kalkitus ym. YaraMila Y 6, YaraMila Y 4, HeVit Yara N Sensorilla jokaisen lohkon voi lannoittaa yksilöllisesti. 36

Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrää SN-arvo kertoo kasvien typen oton määrän (kg N / ha) SN: 58

Seuraan viljojen typenottoa! www.yara.fi/ Yara N-Prognos kg N /ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Harbinger-mallasohra Yara Kotkaniemi 2016 Kasvuston ottama typen määrä kg/viikko 0 60 100 140 180 kg/ha 4.7. (Kasvuaste 51) 28.6. (Kasvuaste 43) 20.6. (Kasvuaste 32) 13.6. (Kasvuaste 30) 6.6. (Kasvuaste 21) 31.5. (Kasvuaste 20)

Yara N-Tester N-Tester on käsikäyttöinen lehtivihreämittari Yara N-Tester mittaa kasvuston lehtivihreän määrää. Laite muuntaa 30 yksittäisen kasvin mittaustuloksen keskiarvon luvuksi, joka kuvaa typpitarvetta (kg N/ha). Yara N-Tester ottaa huomioon kasvilajin ja kasvuasteen (osalla kasvilajeista myös lajikkeen). Mittaus tehdään kasvin uusimmalta, täysin kehittyneeltä lehdeltä, lehden keskeltä Lajikekohtainen typpisuositus ohralle ja kevätvehnälle Mittarin voi päivittää!! Mittaus on tehtävä kasvin oikeassa kehitysvaiheessa Valitaan normaalisti kehittyneitä lehtiä, jotka eivätkä kärsi esimerkiksi kuivuusstressistä Mittauksia ei tule tehdä myöskään kohdista, joissa lohkolla esiintyy rikinpuutosta. 39

Ota typen ja fosforin satotasokorjaukset käyttöön Viljelysi kannattavuus paranee Saat suuremman sadon Saat enemmän valkuaista viljaan Viljan jyväkoko suurenee Ylläpidät peltojesi viljavuutta 40

Ohra Rypsi

Kalium on liukoisena maanesteessä tai pidättyneenä maahan helposti tai vaikeasti vaihtuvaan muotoon 1. Helposti vaihtuva varauspinnoilla _ + + + 2. Vaikeasti vaihtuva silikaattikerrosten väleissä Kiillepohjaisen biotiitin rapautuessa osa kaliumista rakenteiden reunoilta pääsee vapautumaan, ja biotiitista syntyy illiitti, joka on yleinen savimineraalimme + + + + + + + + + + + + 3. Maa-aineksesta rapautumisen tuloksena vapautuva kalium

Kalium kasvissa Kaliumin puute näkyy tällöin viljelykasvin heikentyneenä kasvuna. Kalium on välttämätön ravinne valkuaisaineiden muodostumisessa. Kaliumin puutteessa, heikkenee automaattisesti myös muiden ravinteiden hyväksikäyttö. Kaliumin puute pienentää lehtialaa ja sen pysyvyyttä. Kaliumilla on tärkeä merkitys myös yhteyttämisessä tarvittavan lehtivihreän muodostumisessa. Kaliumin puutteessa viljojen korsi heikkenee, Heikko korsi altistaa kasvuston lakoutumiselle. Lehtiin kerääntyy sokereita, mikä altistaa kasveja myös tauti-infektioille. Kaliumilla on tärkeä rooli sokerien kuljetuksessa korsista ja lehdistä jyviin, Näin kalium vaikuttaa jyväntäyttymiseen ja jyväkoon säätelyyn. Kalium aktivoi yli 60:tä entsyymiä. Typen käytön lisääntyessä kaliumin tarve kasvaa

YaraMila valikoimassa on sopivia tuotteita eri kaliumtarpeisiin YaraMila Y 4* 20-2-12 Yara Y 4 HIVEN* 20-2-11 YaraMila Y 3 23-3-8 YaraMila Y 6 17-4,6-10 YaraMila NK 1 25-0-7 YaraMila NK 3 23-0-8 YaraMila NK 2 22-0-12 Yara NK2 HIVEN 21-0-10

Hyviä kaliumin lannoitteita YaraMila Hevi Yara Biotiitti (K, Mg, Ca) Kaliumsuola, KCl (50 %) Kaliumsulfaatti, K 2 SO 4 (41 %) YaraVita Caltrac 560 Nautakarjanlanta 45

YaraVita MANTRAC PRO 930 kg lisää satoa Rehuohran mangaanilannoitus 6000 Sato kg/ha Valk. % 14,0 5340 5000 4410 13,5 4000 13,0 3000 12,5 2000 12,0 1000 11,5 Mangaaninpuute ohralla 0 Yara Hivensalpietari Se+ YaraVita Mantrac Pro 2 l/ha 11,0 Nurmo, Pertti Hongisto 2016

Lehtilannoitus oikeaan aikaan YaraVita on nopea apu ravinnepuutteeseen

Onnistut oikealla täydennyksellä 50 % typestä 50 % N, P, K? 50 % N, P, K? 48

www.yara.fi/lannoitus 49

Tuotetaan yhdessä puhdasta ruokaa Suomessa! 50