Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?



Samankaltaiset tiedostot
tehostetussa palveluasumisessa

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Päivystys olohuoneeseen. Katri Länsivuori

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Toimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Fyysinen kuntoutuminen

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

POTILAAN HYGIENIAOPAS

PALLIATIIVISELLA HOIDOLLA LIEVITETÄÄN KUOLEMAA EDELTÄVÄÄ KÄRSIMYSTÄ JA PARANNETAAN HOIDETTAVAN ELÄMÄLAATUA TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 36 JOULUKUU 2018

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku


Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Kotihoidon kriteerit alkaen

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat Finalndia-talo Anne Lounamaa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Transkriptio:

YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015

Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset tutkijat* ovat analysoineet rekisteritiedoista iäkkäiden ihmisten siirtymisiä hoitopaikasta toiseen ja ovat huolissaan siirtojen runsaudesta Iäkäs ei useinkaan kuole siellä, missä hän asui kolme kuukautta aikaisemmin Poikkeuksena ovat vanhainkoti ja terveyskeskus: 80 % näissä paikoissa 3 kuukautta ennen kuolemaansa olleista myös kuolee siellä Tehostetun palveluasumisen piirissä olleista vajaa puolet kuoli samassa paikassa ja melkein yhtä moni siirtyy ennen kuolemaansa terveyskeskukseen (*Jylhä, Aaltonen, Raitanen, Forma ja Rissanen)

(Forma ym. 2012 Vanhuuden viimeiset vuodet )

Tutkijat haastavat pitkäaikaishoitoyksiköt Siirtymiä on siis paljon juuri niissä ryhmissä, joille hoidon turvallinen jatkuvuus on tärkeää Osa siirtymistä on lääketieteellisesti perusteltuja, mutta osa johtuu hoidon puutteellisesta suunnittelusta ja organisoinnista sekä pitkäaikaishoitopaikkojen haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa kuolemaa lähestyvää vanhusta Vanhan ihmisen tarpeiden muuttuessa tilanne ratkaistaan siirtämällä hänet toiseen paikkaan eikä lisäämällä palveluja nykyisessä paikassa (Jylhä, Aaltonen, Forma ja Rissanen)

Miksi siirretään? Tuoretta tutkimustietoa Tampereelta Vilhelmiina Lehto, Lauri Seinelä, Mari Aaltonen Gerontologia 29(1), 2015

Tehostetun palveluasumisen asukkaiden siirrot - taustatekijät ja siirtojen syyt Tutkimusjoukkona kaikki Tampereella vuonna 2012 tehostetun palveluasumisen yksiköistä tehdyt ennalta suunnittelemattomat siirrot toiseen hoitolaitokseen Tiedot asukasrekisteristä, hoitokertomuksista ja sairauskertomuksista Siirtoja vuoden aikana 398 28 % vuoden aikana asuneista siirtyi Siirtoja 1-8/henkilö Suurin osa (91 %) siirroista TAYS:n ensiapuun

Ennalta suunnittelemattomien siirtojen syyt % Kaatuminen tai sen epäily 20 Hengenahdistus tai rohinat tai hengitysvaikeudet tai limaisuus tai yskä 17 Yleistilan lasku tai väsymys tai voimattomuus tai voinnin huonontuminen 16 Kipu raajassa 15 Kuume 11 Muut kivut tai yleinen kivuliaisuus 9 Pahoinvointi tai oksentelu 8 Rintakipu tai rintatuntemukset 8 Tajunnantason lasku tai tajuttomuuskohtaus tai epilepsiakohtaus 7 Levottomuus tai sekavuus tai aggressiivisuus 6 Nielemisongelmat tai ongelmat syömisen ja juomisen suhteen 6 Haava 5 (Lehto, Seinelä, Aaltonen 2015)

Sairaalassa annetut yleisimmät diagnoosit Diagnoosi % Pneumonia tai sen epäily 13 Lonkkamurtuma tai lonkkaproteesin luksaatio 11 Sydämen vajaatoiminta 7 Pyelonefriitti tai sen epäily 6 Akuutti tai krooninen eteisvärinä tai sen epäily 5 Aivoinfarkti tai sen jälkitila 3 (Lehto, Seinelä, Aaltonen 2015)

Siirron syihin liittyneet yleisimmät diagnoosit Siirron syy: Kaatuminen/ epäily n=78 Hengitysoireet n=68 Yleistilan lasku n=62 Raajakipu n=61 Kuume n=45 Yleinen kivuliaisuus n=35 Pahoinvointi n=31 Rintakipu/ -tuntemus n=30 Tajunnantason lasku n=27 Levottomuus, sekavuus n=24 Nielemisongelmat n=23 Haava n=20 Puheentuoton ongelmat n=13 Diagnoosi (%): Pneumonia /epäily 4 37 24-44 20 26 13 19 8 13-15 Lonkkamurtuma 45 - - 51-6 - - - - - 10 - Pyelonefriitti /epäily 3 4 13 7 24 9 10 7 7 21 17 - - Eteisvärinä - 18 7 2 4 3 3 17-8 9-15 Aivoinfarkti 1 - - 2-3 3-4 8 9-23 Sydämen vajaatoiminta - 25 8 3 4 6 19 23-4 13-15 Ei selkeää syytä 6 3 2 10 4 9 - - 4-4 - 8 (Lehto, Seinelä, Aaltonen 2015)

Johtopäätöksiä Pääosa päivystykseen lähettämisen syistä on vakavia terveydentilaa uhkaavia tapaturmia tai sairauksia Sairaalaan lähettämisen syyt ovat tunnistettavissa Siirtopäätöksen teko on haastavaa oire ei kerro diagnoosia Yksittäinen siirto ei ole itsessään hyvä tai huono Tarpeellisuus määrittyy siirron hyödystä/haitasta yksilölle Edellyttää hyvää ammattitaitoa ja kokemusta Hyvä yhteistyö omaisten kanssa tärkeää Riittävät tutkimukset ja hoito olisi turvattava ja tarpeettomien siirtymien ehkäisyyn panostaa

Epätarkoituksenmukaisten siirtojen ehkäisy Huomioitava sairaalasiirtojen mahdolliset komplikaatiot Kaatumiset, sekavuus, immobilisaatio ja toimintakyvyn lasku Osa keuhkokuumeista voidaan hoitaa asuinpaikassa Edellyttää joustavia lääkäripalveluja Mahdollisesti vältettävissä oleviin siirtoihin liittyviä tekijöitä Omaisten painostus Epäonnistunut sairauden ehkäisy Kommunikaatio-ongelmat muiden ammattilaisten tai perheenjäsenten kanssa Hoitojen linjauksen puuttuminen Henkilökunnan puutteelliset taidot Sairauskertomustietoihin pääsemättömyys

Ennakoiva hoidon suunnittelu, omaisten huomiointi, henkilökunnan ammattitaito!