Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017
2
1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta kehityksestä. Piaget n vuosikymmeniä kestäneiden tutkimusten aikana hän havaitsi, että lapset tekevät keskenään hyvin samanlaisia päätelmiä samoissa ikävaiheissa. Lapsi kehittää niin fyysisiä kuin psyykkisiä ominaisuuksiaan kehittämällä skeemojaan assimilaation ja akkommodaation kautta; skeemoihin sulautetaan uutta tietoa (kaikki nelijalkaiset eivät ole koiria) tai skeemaa muokataan niin, että koko tietorakenne muuttuu (vetoketjullisen paidan vaihto napilliseen). Tämän tutkimuksen kannalta olennaisinta on Piaget n teoriassa esiintyvät ajattelun kehityksen neljä vaihetta: sensomotorinen, esioperationaalinen, konkreettisten operaatioiden sekä formaalien operaatioiden vaiheet. Jokaisella vaiheella on tietyt ominaispiirteensä, esimerkiksi sensomotorisessa vaiheessa lapsi tajuaa yleensä esinepysyvyyden, esioperationaalisessa vaiheessa sen sijaan herää symbolifunktio, eli lapsi tajuaa, että sanat tai esimerkiksi sormella osoittamisella on muukin tarkoitus kuin niiden olemassaolo, esim. sormella osoittamisella halutaan kiinnittää huomio johonkin asiaan. Myös kielen ja sanavaraston kehittyminen on merkittävä osa lapsen kehitystä. Pienillä lapsilla on kyselykausia, jolloin he kyselevät vanhemmiltaan erilaisten esineiden ja asioiden nimiä tai ihmettelevät esimerkiksi sitä, miksi ihminen tarvitsee unta. 12 1.2 Tutkimusongelma Tutkimuksen ongelmana on tutkia lasten abstraktin ajattelun ja kielellistä kehittymistä erilaisten sanontojen ja sananlaskujen avulla. Tutkitaan, miten lapset kykenevät määrittelemään sananlaskujen merkityksiä ja näin heidän kehitystasonsa. 1.3 Hypoteesi Hypoteesina oli, että alle 7-vuotiaat lapset eivät kykenisi määrittelemään sanontojen merkitystä muuten kuin konkreettisen ajattelun tasolla. 1 Vilkko-Riihelä, Laine (2014). Mielen maailma 2: Kehityspsykologia. Sanoma Pro Oy. 2 Otavan opisto / Internetix (2005): Piaget n teoria kognitiivisesta kehityksestä. Viitattu 1.5.2017. 3
2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Tutkimuksen muuttujat Tutkimuksen muuttujana on lapsen kyky ymmärtää sanonta abstraktilla tasolla, jonka arvo voi olla joko kyllä tai ei. 2.2 Tutkimuksen otos Tutkimukseen osallistunut pääasiallinen ryhmä oli 5 kappaletta 6-vuotiaita päiväkotilapsia. Sen lisäksi tutkimukseen osallistui yksi 8-vuotias poika. 2.3 Tutkimusaineiston keräys Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohdehenkilöitä suullisesti päiväkodissa tai kotona ja keräämällä ylös heidän reaktioita ja määritelmiä kuudesta eri suomenkielisestä sananlaskusta paperille: Matti kukkarossa Peukalo keskellä kämmentä Tiukkapipoinen Avarakatseinen Kukaan ei ole seppä syntyessään Vierivä kivi ei sammaloidu Tutkimuksessa käytettiin vastauslomaketta, joka on tutkimusraportin liitteenä. 4
3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Tutkimuksen tulokset Ohessa on otteita lapsien määritelmistä tutkimuksessa käytetyistä sanonnoista: Matti kukkarossa Se Matti on kukkarossa (6-vuotias) Että kukkaro on täynnä (6-vuotias) Että menee huonosti (8-vuotias) Peukalo keskellä kämmentä Ettei peukaloa ole (6-vuotias) Että pitää noin (laittaa peukalon keskelle kämmentä) (6-vuotias) Että se ei pysty tekemään mitään (8-vuotias) Tiukkapipoinen Kiukkuinen (6-vuotias) Vähän pieni pipo (6-vuotias) Sul on vaatteet vähis (8-vuotias) Avarakatseinen Näkee huonosti (6-vuotias) Aika hyvä näkö (6-vuotias) Että on tarkka (8-vuotias) Kukaan ei ole seppä syntyessään Ei osaa rakentaa, kun syntyy (6-vuotias) Että ei heti opi (8-vuotias) Vierivä kivi ei sammaloidu Ettei siinä ole sammalta (6-vuotias) Ei vanhene (6-vuotias) Joku on nopee, niin se ei ehdi niinku jäätymään (8-vuotias) Lasten vastauksista voi havaita, että suurimpaan osaan sanonnoista he eivät kyenneet määrittelemään sen todellista, symbolista merkitystä, vaan käsittelivät sitä konkreettisen ajattelun keinoin. 8-vuotias koehenkilö sen sijaan kykeni jo määrittelemään käsitteitä paremmin, mutta luonnollisesti ei kuitenkaan aikuisen tasoisesti. 5
4 Pohdinta 4.1 Tulosten ja hypoteesin vastaavuus Tulokset vastasivat hypoteesia melko hyvin, tosin osa lapsista kykeni jo jonkin asteiseen abstraktiin ajatteluun, sillä he kykenivät osittain määrittelemään sanonnan merkityksiä oikein. 4.2 Tutkimuksen luotettavuus, pätevyys ja yleistettävyys Tutkimuksen luotettavuuteen vaikutti negatiivisesti se, että tutkimus suoritettiin koehenkilöille suullisesti heidän ollessaan ryhmässä, jolloin yhden keksiessä vastauksen saattoivat muut matkia häntä, ja näin jokaisen lapsen omia ajatuksia ei välttämättä päästy kuulemaan. Tutkimus on melko pätevä ja yleistettävissä, sillä lapsien kehitys noudattaa yleensä suurin piirtein samanlaista kaavaa, vaikka jokaisen lapsen kehitys onkin yksilöllistä. 4.3 Johtopäätökset Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan tehdä, että tutkimuksen kohdehenkilöiden ikäiset lapset ovat Piaget n teorian mukaisesti vielä esioperationaalisessa vaiheessa, jolloin he eivät kykene käsittelemään abstrakteja käsitteitä kovin hyvin. 6
5 Tutkimuksessa käytetyt lähteet Vilkko-Riihelä, Laine (2014). Mielen maailma 2: Kehityspsykologia. Sanoma Pro Oy. Otavan opisto / Internetix (2005): Piaget n teoria kognitiivisesta kehityksestä. Viitattu 1.5.2017. 7
Liitteet Liite 1: Tutkimuksessa käytetty vastauslomake. 8