Vanhempien tuki opiskelussa

Transkriptio

1 Vanhempien tuki opiskelussa PS7 Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu, 2019

2 2 (11) Vanhempien tuki opiskelussa Sisällysluettelo ja sen merkitys oppilaan koulumenestykseen Sisällysluettelo 2 Johdanto 2 Hypoteesi 3 Taustatieto (aiempi tutkimus) 3 Eettisyys 3 Tutkimustulokset 4 Kysymysten erittely 9 Avoimet kysymykset 10 Hypoteesin toteaminen 11 Yhteenveto ja johtopäätökset 11 Johdanto Tutkimuksemme aiheena oli vanhempien tuki opiskelussa. Tutkimme vanhempien tuen vaikutusta koulumenestykseen eri ikäisillä oppilailla, ja miten paljon eri ikäiset oppilaat ja opiskelijat haluaisivat tukea vanhemmiltaan. Olemme kiinnostuneita myös siitä, muuttuuko vanhempien antama tuki tai sen määrä lapsen kasvaessa. Uskomme tämänkaltaisesta tutkimuksesta olevan hyötyä yhteiskunnalle, sillä sen avulla saadaan selville, voiko vanhempien tuki ja osallistuminen tuoda parempia tuloksia oppilaille. Jos vanhempien tuki auttaa merkittävästi, voidaan siihen keskittyä ja saada suomalaisten koulumenestys paremmalle tasolle. Tutkimussotteinamme oli yläkoulun kahdeksasluokkalaiset sekä lukion ensimmäisen vuositason opiskelijat. Suoritimme tutkimuksen sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeissa oli viisi monivalintakysymystä, joista oli valittava yksi vaihtoehto. Kysely myös sisälsi kaksi avointa kysymystä, johon kukin sai vastata oman mielipiteensä. Koimme kyselylomakkeiden olevan hyviä tähän tutkimukseen, sillä sen

3 3 (11) avulla saimme tarkkoja vastauksia oppilailta ja opiskelijoilta. Saimme vastauksia yhteensä 154 kappaletta, lukiolaisilta 85 ja yläkouluikäisiltä 69. Analysoimme tutkimustuloksia kuvailevan tutkimuksen mukaisesti, eli kuvaamme tilanteen luonnetta ja tunnuspiirteitä mahdollisimman tarkasti. Hypoteesi Hypoteesimme oli, että vanhempien antama tuki vaikuttaa positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen. Uskoimme myös, että lapsen varttuessa vanhempien tuki ja sen merkitys vähenee. Ajattelimme lapsen tyytyväisyyden koulumenestykseen olevan suoraanverrannollinen vanhempien tuen määrään etenkin nuoremmilla oppilailla. Emme usko, että vanhempien tuki vaikuttaa niin suuresti lapsen koulumenestykseen lapsen varttuessa, kuin nuoremmassa iässä. Kuitenkin vanhempien tuki saattaa näkyä esimerkiksi koulukirjojen ostossa, mikä saattaa motivoida ja auttaa nuoren opiskeluintoa. Taustatieto (aiempi tutkimus) Leena Jalovaara teki tutkielman kodin antaman tuen merkityksestä oppilaan tietoiselle oppimiselle (2006). Tutkimuksen tarkoituksena on löytää eroja sekä yhteneväisyyksiä mm. oppilaiden koulumotivaation, huoltajien kiinnostuksen sekä heidän kasvatusasenteidensa välillä. Kohdejoukkona tutkimuksessa on kantahämäläisen koulun luokan oppilaat. Yhteensä tutkimuksessa on mukana 58 oppilasta sekä kaksi opettajaa. Tutkimus suoritettiin informatiivisen kyselyn avulla. Tutkimustulosten mukaan oppilaiden oma suhtautuminen, koulumotivaatio, huoltajien kiinnostus ja heidän kasvatusasenteet vaikuttavat koulumenestykseen sekä koulumenestykseltään heikoimman että parhaimman kolmanneksen oppilailla. Eettisyys Tutkimukseen osallistuvat on suojattu psyykkisiltä ja fyysisiltä haitoilta. Kyselyssä on huomioitu vastaajien tietoturva, sillä emme saa tietää vastaajien nimiä. Saamme tietoomme vain vastaajien iät ja arvosanat, eikä näitä tietoja voida mitenkään yhdistää

4 4 (11) vastaajan henkilöllisyyteen. Tutkimukseen osallistuminen on myöskin vapaaehtoista. Kyselyn alussa kerrotaan aihe sekä vastaamiseen kuluva aika. Tutkimustulokset Lukiolaisista 47.1% kokee pärjäävänsä hyvin koulussa, 40% kokee pärjäävänsä kohtalaisesti, 7.1% välttävästi. Vain 5.9% vastanneista lukiolaisista kokee suoriutuvansa koulussa erinomaisesti. Yläkoululaisista 60% kokee pärjäävänsä hyvin koulussa ja 18,6% kohtalaisesti. Yläkouluikäisistä jopa 14,3% kokee pärjäävänsä erinomaisesti, ja lukiolaisista vain 5,9%. 4,3% kokee pärjäävänsä välttävästi ja 2,9% huonosti.

5 5 (11) Lukiolaisista 30.6% saa enimmäkseen arvosanoja 8. Sekä arvosanoja 7, että 9 saa 25.9% vastanneista. Arvosanoja 4-6 saa 12.9% ja 4.7% saa eniten arvosanoja 10. Yläkouluikäisistä 42,9% saa arvosanaa 9 ja 27,1% saa arvosanaa 8. Arvosanaa 7 saa 12,9% ja arvosanoja 4-6 saa 10% vastanneista. Arvosanaa 10 saa 7,1%. Vastanneet lukiolaiset saavat eniten 8 arvosanaa, kun taas yläkouluikäisistä arvosana 9 on yleisin.

6 6 (11) Enemmistö (61.9%) kyselyyn vastanneista lukiolaisista on tyytyväisiä koulumenestykseensä ja loput eli 38.1% ei ole. 64.3% kyselyyn vastanneista yläkoululaisista on tyytyväisiä ja 35.7% on tyytymättömiä menestykseensä koulussa.

7 7 (11) Lukiolaisista 70,6% kokee saavansa jonkin näköistä tukea opiskeluun vanhemmilta. 18,8% ei osaa sanoa ja 10,6% ei koe saavansa tukea vanhemmiltaan. Enemmistö yläkoululaisista (62.9%) saa tukea opiskeluun, 27.1% ei osaa arvioida saako tukea vai ei. 10% vastaajista ei saa tukea opiskeluunsa.

8 8 (11) Lukiolaisista yli puolet (52.9%) ei koe tarvitsevansa enempää tukea vanhemmiltaan. 31.8% ei osaa sanoa ja 15.3% haluaisi enemmän tukea opiskeluunsa. 60% yläkoululaisista ei tarvitse enempää tukea opiskeluihinsa, 28.6% ei osaa sanoa ja 11.4% haluaisi enemmän tukea vanhemmiltaan.

9 9 (11) Kysymysten erittely Kahdeksasluokkalaisten ja lukion ensimmäisen vuositason opiskelijoiden vastauksissa on huomattavissa selkeitä eroja. Yläkoululaisista yli puolet kokevat pärjäävänsä hyvin opiskeluissa ja vastaavasti lukiolaisista alle puolet. Yläkouluikäisistä myös suurempi määrä kokee pärjäävänsä erinomaisesti opiskeluissa. Tähän syynä voisi olla tiukentuneet arvostelukriteeri lukiossa, mikä saattaa vaikuttaa lukiolaisten arvosanoihin. Myös tehtävien ja kokeiden vaativuus voi olla korkeammalla lukiossa. Lähes puolet yläkouluikäisistä saa 9 arvosanoja ja moni myös 8. Lukiolaisilla arvosanat ovat enemmän hajanaisia. Suurempi osa saa 7 arvosanaa, mutta myös 8 ja 9 ilmenee aika paljon. Lukion kurssien sisältö saattaa tuntua monelle vaikeammalta, kuin yläkoulun oppiaineet. Opetustahti on myös lukiossa nopeampaa, joten esimerkiksi hitaammin oppivat oppilaat saattavat kokea lukion opiskelujen sisällön ja tahdin haastavampina yläkouluun verrattaessa. Yläkoulun ja lukion opetusmenetelmät sekä opetustahti ovat toisiinsa verraten erilaisia, mikä saattaa vaikuttaa oppilaiden arvosanoihin. Molemmat ikäryhmät olivat lähes yhtä tyytyväisiä omaan koulumenestykseen. Lukiolaisista 61,9% kokee olevansa tyytyväinen opiskelumenestykseensä ja yläkoululaisista 64,3%. Vanhempien tuki näkyy myös lukiolaisten sekä yläkoululaisten vastauksissa. 70,6% lukiolaisista kokee saavansa vanhemmilta tukea opiskeluihin. Vastaava luku yläkouluikäisillä on 62,9%. Yläkoululaisista 10% ei koe saavansa minkäänlaista tukea vanhemmiltaan opiskeluiden suhteen, ja lukiolaisista 10,6%. Lukiolaisista 18,8% ei osaa vastata kysymykseen, vastaavasti yläkouluikäisistä 27,1% ei vastaa kysymyksiin. 15,3% lukiolaisista kokee haluavansa enemmän tukea vanhemmiltaan opiskeluun. Yläkoululaisista 11,4% haluaisi enemmän tukea. Noin puolet eivät haluaisi lisää tukea opiskeluun lukiolaisista, ja yläkouluikäisistä määrä on yli puolet.

10 10 (11) Avoimet kysymykset Tutkimme myös vanhempien antaman tuen merkitystä koulumenestykseen avoimien kysymysten avulla. Meillä oli kaksi kysymystä; millaista tukea saat vanhemmiltasi koulunkäynnissä ja miten kiinnostuneita vanhempasi ovat koulunkäynnistäsi. Millaista tukea saat vanhemmiltasi koulunkäynnissä? Lukiolaisista tähän kysymykseen vastasi 58 ja yläkoululaisista 53. Yleisimpiä vastauksia lukiolaisilta oli kannustus koulunkäynnissä, apu tehtävissä sekä taloudellinen apu. Tuen eri muotoja oli myös usealla koulukyydit, positiivisuus ja oman ajan antaminen. Yläkouluikäisillä yleisimmät vastaukset olivat läksyissä auttaminen, lukuapu kokeisiin ja kannustus. Yläkoululaisten keskuudessa vastaus en tiedä oli yleisempi kuin lukiolaisten. Uskomme tämän johtuvan siitä, että lukiolaiset saattavat huomata tuen määrän helpommin kuin yläkouluikäiset, koska he ovat hieman aikuistuneempia. Lukiolaisten tarvitsema tuki näkyy myös eri tavoin kuin yläkouluikäisten. Lukiossa usea tarvitsee enemmän rahallista tukea mm. koulukirjojen ostoon. Miten kiinnostuneita vanhempasi ovat koulunkäynnistäsi? Esim. kyselevätkö he koulupäivästäsi tai auttavatko läksyissä jne. Tähän kysymykseen vastasi 71 lukiolaista ja 57 yläkoululaista. Yllättävän monet lukiolaiset sekä yläkoululaiset ymmärsivät kysymyksen hieman eri tavalla kuin oli tarkoitettu, ja vastasivat vain kyllä tai ei, eivätkä antaneet esimerkkejä. Useimmissa tapauksissa vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä. Muut yleisimmät vastaukset lukiolaisten keskuudessa olivat koulupäivästä kyseleminen ja läksyissä auttaminen sekä arvosanoista kyseleminen. Yläkouluikäisten vastauksissa ilmeni eniten samoja vastauksia kuin lukiolaisilla. Suurin ero vastausten välillä oli se, että yläkouluikäisten vanhemmat välittävät jopa liiankin paljon heidän koulunkäynnistään. Moni heistä luultavasti tuntee haluavansa itsenäistyä enemmän.

11 11 (11) Hypoteesin toteaminen Hypoteesimme oli, että vanhempien antama tuki vaikuttaa positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen. Uskoimme, että lapsen varttuessa vanhempien tuki sekä tuen merkitys vähenee. Mielestämme on myös mahdollista, että lapsen tyytyväisyys koulumenestykseen on suoraan verrannollinen vanhempien tuen määrään etenkin nuoremmilla oppilailla. Jos katsotaan suoraan tuloksia, hypoteesimme voisi todeta vääräksi, koska lukiolaiset saavat enemmän tukea, mutta silti yläkoululaiset saavat parempia arvosanoja. Tuen merkitys näytti suurenevan lukiossa. Yläkoululaiset olivat jopa sitä mieltä, että vanhemmat ovat liian kiinnostuneita koulusta. Yhteenveto ja johtopäätökset Yritimme saada selville, kuinka paljon vanhemmat tukevat lastaan opiskelussa ja vaikuttaako tuen määrä koulumenestykseen. Vertailimme kahdeksasluokkalaisia ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Vastausten mukaan lukiolaiset saavat enemmän tukea, kuin yläkoululaiset. Toisaalta noin kahdeksan prosenttia suurempi osa yläkoululaisista ei osannut arvioida asiaa. Tästä voi päätellä, että joko yläkoululaiset saavat tukea vähemmän, tai vanhempien antama tuki on huomaamattomampaa tai sitä ei tarvita yhtä paljon kuin lukiossa. Lukiolaisille tuki ilmenee konkreettisemmin, esimerkiksi kirjojen ja muiden koulutarvikkeiden maksuissa sekä kyydeissä kouluun. Lukiolaisten yleisin arvosana on kahdeksikko, yläkoululaisilla yhdeksikkö. Näiden tulosten mukaan enemmistö yläkoululaisista saa parempia arvosanoja kuin enemmistö lukiolaisista, vaikka lukiolaiset saavatkin enemmän tukea opiskeluissaan. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa lukiossa tehtävien vaikeutuminen ja arvosteluasteikkojen kiristyminen. Esimerkiksi kielissä läpäisyn raja muuttuu 25 prosentista prosenttiin. Vaikka lukiolaiset saavatkin enemmän tukea opiskeluun, yläkoululaiset ovat tyytyväisempiä menestykseensä koulussa.