Elinikäisyys Uraohjausta ja -valmennusta annetaan eri elämänvaiheissa ja eri elämäntilanteissa oleville asiakkaille, ja ohjauksessa ja valmennuksessa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne kokonaisuudessaan. Uraohjaus ja -valmennus suuntaa tulevaisuuteen ja tukee asiakkaan elinikäistä oppimista ja kehittymistä. Uraohjauksen ja - valmennuksen eettiset periaatteet https://uraohjaajat.net/ Elinikäisen oppimisen tukena elinikäinen ohjaus OMAN ELÄMÄNSÄ SANKARIT -SEMINAARI 24.3.2017 PUHEENJOHTA JA ERIC CARVER https:// twitter.com/ee_carver Uraohjaajat ja valmentajat r y https://uraohjaajat.net /
Elinikäisen oppimisen tukena elinikäinen ohjaus 1. Muutoksen ja muutospuheen myrskyn silmässä 2. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen merkitys työelämän muutoksessa 3. Keskeisiä näkökulmia elinikäiseen (ura)ohjaukseen
Mihin olemme menossa? Dialogi, työ ja tulevaisuus hankkeen loppuraportti (2017) Asioiden tuottamisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun Hierarkkisista organisaatioista ja pysyvistä työpaikoista väliaikaisiin ja itseorganisoituviin yhteisöihin Toimistosta ja aikaan sidotusta työstä monipaikkaiseen ja joustavaan toimintaan Yksilötasolta ja substanssitaidoista yhteisön osaamiseen ja metataitoihin Säännöllisestä palkkatyöstä useista puroista kerättävään toimeentuloon Kilpailukyvystä ja jatkuvasta kasvusta työhön kestävyyden edistämiseksi Työn kautta kiinnittymisestä osallisuuteen yhdessä tehden MUTTA Muutos ja jatkuvuus vaikuttavat yhtä aikaa sektori koulutusalaja työroolikohtaiset erot merkittäviä. Tulevaisuus on monimutkainen valintojen. tekojen ja päätösten ja muutosvoimien summa se ei vain tapahdu. Loppuraportti: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017
13 12 Työttömien osuus työvoimasta eri koulutusasteilla 2003-2016, % 12,5 Lähde: Tilastokeskus, TEM:n työnvälitystilasto; työttömät työnhakijat, ei lomautettuja lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin. Akava 11 10 9 8 7 6 5 4 Kaikki työttömät Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste 7,0 6,8 5,0 Tutkija-aste: tohtori ja lisensiaatti *Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin. 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 945485 Työikäinen väestö (18-64-vuotiaat) koulutusasteen mukaan, 2000-15, Lähde: Tilastokeskus 1417533 481599 189881 213059 21001 2014 2015 Tai tutkinto ei tiedossa 613353 Muutos 2000-2015, prosenttia 1554905 318356 421937 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste - 35 % + 10 % - 34 % + 122 % + 64 % + 60 % 349086 33508 27.3.2017 ETUNIMI SUKUNIMI 6
100,0 Työllisten osuus työikäisestä väestöstä koulutusasteittain, 18-64-vuotiaat, 2000-15 (Lähde: Tilastokeskus) 90,0 80,0 70,0 89,3 86,4 87,5 85,8 81,7 82,4 80,9 79,5 67,5 66,9 60,0 50,0 51,7 40,0 42,7 30,0 20,0 10,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tai tutkinto ei tiedossa Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 27.3.2017 7
Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen merkitys työelämän muutoksessa 1. Malttia tulevaisuuspuheeseen. Työelämä toki muuttuu ja muutokset voivat olla rajuja ja nopeita, mutta kaikki ei muutu heti nyt ensi kvartaalilla. Alakohtainen tarkastelu, tulevaisuudenkuvien epävarmuuden ja kiistanalaisuuden myöntäminen ja sietäminen. 2. Koulutus kannattaa myös tulevaisuudessa ja kouluttamattomuus on suuri riski yksilölle. 3. Yksilön vastuu oman osaamisen kehittämisessä ja tulevaisuuden, opintojen ja uran suunnittelussa todennäköisesti kasvaa. 4. Yksilöiden, koulutusjärjestelmän, työnantajien, työmarkkinajärjestöjen ja yhteiskunnan vastuunjako muutoksessa ydinkysymys. 5. Miten ymmärretään, resursoidaan ja organisoidaan elinikäinen oppiminen ja elinikäinen ohjaus tulevaisuudessa?
Ohjaus toimii tutkitusti ELGPN :The Evidence Base on Lifelong Guidance (2014) Elinikäinen ohjaus parantaa oppimistuloksia ja edistää koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden, talouden sekä yhteiskunnan toimivuutta. Koulutussektorilla ohjaus: Vahvistaa sitoutumista oppimiseen ja opiskeluun. Selkeyttää opintopolkuja koulutuksessa ja työelämässä. Edistää urasuunnittelutaitojen oppimista ja syventämistä sekä työllistyvyyttä. Työ- ja elinkeinosektorilla ohjaus: Edistää siirtymiä työelämään. Lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Tasapainottaa osaamisen kysyntää ja tarjontaa työmarkkinoilla. Vahvistaa kykyä toimia muutostilanteissa. Lähde: The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN), 2014. Vaikuttava elinikäinen ohjaus. Tutkimusperustainen opas ohjausjärjestelyjä koskevaan päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen. Tiivistelmä. (The Evidence Base on Lifelong Guidance: A Guide to Key Findings for Effective Policy and Practice.)
Elinikäinen ohjaus on vaikuttavinta ja tuloksellisinta, kun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut: Lähde: The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN), 2014. Vaikuttava elinikäinen ohjaus. Tutkimusperustainen opas ohjausjärjestelyjä koskevaan päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen. Tiivistelmä. (The Evidence Base on Lifelong Guidance: A Guide to Key Findings for Effective Policy and Practice.) 1) Ovat aidosti saatavilla jatkumona kaikissa elämänvaiheissa. 2) Yhdistyvät merkityksellisesti kansalaisen koko elämänpiirin kokemuksiin. 3) Ottavat huomioon yksilölliset lähtökohdat ja vastaavat kansalaisten valmiuksia ja tarpeita. 4) Yhdistävät erilaisia työmuotoja, kuten henkilökohtaisia keskusteluja ja verkkopalveluita. 5) Edistävät urasuunnittelutaitojen oppimista ja syventämistä. 6) Tarkastelevat kansalaisen kysymyksiä kokonaisuutena moniammatillisessa palveluverkostossa. 7) Mahdollistavat työssäoppimiskokemuksia yhteistyössä yritysten kanssa. 8) Perustuvat koulutettujen ohjausammattilaisten osaamiseen. 9) Perustuvat ajantasaiseen koulutusja työmarkkinatietoon. 10) Perustuvat pysyvään arviointiin ja laadun kehittämiseen.
Ammatillisen kehityksen teoria (Super 1974) Super, D.E. 1974. Vocational maturity theory: Toward implementing a psychology of careers in career education and guidance. Teoksessa D.E. Super (ed.) Measuring vocational maturity for counseling and evaluation. Washington: National Vocational Guidance Association, 9-23. 1. Kasvu 2. Tutkiva vaihe 3. Vakiintuminen 4. Säilyttäminen 5. Vetäytyminen Urasanaston taustalla lineaarisen kehityksen ajatus URA -kehitys -polku -putki -ohjus Urakypsyys kehittyy läpi elämän: tietoa päätöksenteosta, itsestä & työmaailmasta
Urataidot keskeisiä kansalaistaitoja SIIRTYMÄTAIDOT työnhakutaidot, rahoituksen hakeminen VALINNAT JA PÄÄTÖKSENTEKO valintojen tekeminen, toimintasuunnitelma Kehittyvät läpi elämän. Laadukkaiden ohjauspalveluiden saatavuus tärkeää läpi työuran. ITSETUNTEMUS Osaaminen, kiinnostuksen kohteet, tavoitteet, arvot, persoona VAIHTOEHTOJEN TUNTEMUS Koulutusvaihtoehdot, työelämän tarpeet ja odotukset, trendit, työllisyys- ja sijoittumistieto Helsingin yliopiston urapalveluiden pyramidimalli muokattu soveltaen Sampson J. & al. (2004) mallin sekä Anthony Wattsin DOTS-mallin pohjalta Helsingin yliopiston urasuunnitteluun keskittyvät työelämäorientaatiokurssit perustuvat näihin osaamistavoitteisiin. Opiskelijat tekevät itsearvioinnin ennen ja jälkeen kurssien. Raportti Helsingin yliopiston työelämäorientaatio-opinnoista http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/rap ortti/teo/
Mitkä (psykologiset) tekijät ovat keskeisiä opintomenestyksessä? Motivaatioon liittyvät tekijät - Suoriutumispystyvyysusk. (0,59) - Arvosanamotivaatio (0,35) - Yleinen akateeminen pystyvyys (0,31) - Sisäinen motivaatio (0,17) - Välttelyorientaatio (-0,14) - Oppimisorientaatio (0.10) Itsesäätelyyn liittyvät tekijät - Sinnikkyys haasteissa (0,35) - Tenttiahdistus (-0,24) - Strateginen lähestymistapa (0,23) - Prokrastinaatio (-0,22) - Ajanhallinta (0,20) - Tiedon kehittely (0,18) - Metakognitio (0,18) - Keskittymisen säätely (0.,16) - Avun hakeminen (0,15) - Kriittinen opiskelutapa (0,15) - Yhdessä opiskelu (0,13) Arvosanat Hankitut/ennakko tiedot/taidot - Lukioarviosanat (0,25 0,40) - Koulukypsyyskokeet ACT, SAT (0,29...0,40) - Testiälykkyys g (0,20) Muita - Tunnollisuus (B5) (0,19) - Pintassuuntaut. (0,18) - Syväsuuntautu. (0,15) - Tunneälykkyys (0,15) - Stressi (-0,13) - Masennus (-0,10) - Sukupuoli (0,09) - Akateeminen integraatio (0,04 0,07) Koonnut: Opintopsykologi Mikko Inkinen, HY/ AY. Lähde: Richardson et al 2012 Psychological Correlates of University Students Academic Performance
Sosiaalis-kognitiivinen näkemys ura-ajattelun kehittymisestä Lähde: A Social Cognitive View of Career Development and Counseling Robert W. Lent 2005, 101-130. Saavutin tavoitteen, siis osaan.. Pystyvyysuskomukset Self-efficacy beliefs Osaanko? Kehittyvät ja muuttuvat neljän eri tietolähteen/ oppimiskokemuksen avulla Taso Millä tasolla haluan toimia, saavuttaa asioita? Henkilökohtaiset tavoitteet Suunta Mitä haluan? Mihin suuntaan toiminnan? ja voin saavuttaa Jos osaan, pystyn 1. Henkilökohtaiset teot ja saavutukset. (tärkein) 2.Epäsuora/välillinen oppiminen. 3. Sosiaalinen suostuttelu/ vaikuttaminen. 4. Psykologiset ja affektiiviset tilat (Bandura 1997 mukaan). Odotukset Outcome expectations Mitä tapahtuu, jos teen X? Onnistuin tässä viimeksi, miksen myös vastaisuudessa 1. Suorat ja epäsuorat oppimiskokemukset 2. Omat kokemukset omista tekemisistä 3. Toisen käden informaatio asioista. 14
Kulttuuristen tekijöiden vaikutus ohjaukseen Spheres of Influence of Cultural Variables (Fouad & Bingham 1995; Swanson & Fouad 2010) Rakenteelliset tekijät Mielikuvat Esteet (rasismi, seksismi) Määrittelyt Odotukset Määrittelyt Odotukset Arvot Enemmistöryhmä Ryhmä(t), etninen, uskonto Perhe Kulttuuriset tekijät Etninen identiteetti Maailmankatsomus Rooliodotukset Biologia (ainutlaatuinen persoona) Sukupuoli Ydin Ihmisen kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti on läsnä ohjauksessa, puhuttiin siitä ääneen tai ei. Ohjauksessa olevan on saatava itse päättää puhuuko hän kontekstistaan ja arvioiko sen vaikutuksia omiin valintoihinsa. Ohjauksessa pitää olla tilaa ja ymmärrystä kontekstin käsittelylle.
Yksilön tarinan ymmärtäminen ohjauksessa (Life Design, Savickas 2010) Narratiivi ei ole staattinen, se muuttuu, muokkautuu, lainaa ja kytkeytyy muihin ympäröiviin narratiiveihin. Yksilö hakeutuu sosiaalisiin ja kulttuurisiin konteksteihin, jotka vastaavat ja vahvistavat hänen identiteettinarratiiviaan Esim. ystävät, opinnot, työ Työ vain yksi osa Yksilö kokoaa ja artikuloi identiteettinarratiivin, tarinana, joka läpi omaa toimintaa tulkintaan, kuin ulkoa. Minäkuva: yksilön tulkinta omasta persoonastaan, kyvyistään, osaamisestaan ja haluistaan. Identiteetti syntyy minäkuvan ja yhteiskunnallisen roolin/ ulkoisten odotusten vuorovaikutuksessa. 16
Tavoitteena uramuuntuuvuus Career adaptability Savickas et al.: Life designing; A paradigm for career costruction in the 21st century Concern / TIETOISUUS: preparing for the future, awareness and involvement in decision making process, positive attitude Control / KONTROLLI: personal ownership over the future Curiosity / UTELIAISUUS: exploring possible career scenarios and world of work Confidence / LUOTTAMUS: believing in yourself and your ability to achieve your goals
Suunnitelmallisuus ja sattuma Planned Happenstance Mitchell, K., Levin, A.S., Krumboltz, J.D.(1999) - Unplanned events are not only inevitable, they are desirable (1999, 118) Sattuman rooli urakehityksessä Päättämättömyys avoimuutta erilaisille vaihtoehdoille Tilaisuuksien luomista, niihin tarttumista, sattuman äärelle pääsemistä Kehitettäviä piirteitä: rohkeus, sinnikkyys, joustavuus, optimismi, riskinottokyky Your career courses look great what do the students do outside of the classroom? 27.3.2017 OSASTO / HENKILÖN NIMI / ESITYKSEN NIMI 18
Pitkän uran voimavarat Itsetuntemus Monipuoliset verkostot The Corporate Implications of Longer Lives Lynda Gratton and Andrew Scott MITSloan Management Review Spring 2017 March 01, 2017 Linkki Osaaminen Ammatillinen maine Ammatilliset verkostot Muutosvoimavarat Tuottavat voimavarat (Transformational) (Productive) Kestävyysvoimavarat Taloudelliset voimavarat Terveys Työ-elämä tasapaino Ihmissuhteet (Vitality) (Financial) Palkka ja edut Säästöt Eläke Koti