Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana?

Transkriptio

1 Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana? Leena Penttinen & Terhi Skaniakos Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ESR-projekti

2 Koulutus- ja työuran suunnittelua epävarmuuden työmarkkinoilla Koulutus- ja työmarkkinoiden epävarmuuden kaksitahoisuus: ulkoinen ja sisäinen epävarmuus (Barnett 2004) Työelämän muutosten tuoma rakenteiden epävarmuus Identiteetin rakentamisen epävarmuus: entistä vaikeampaa määrittää, kuka minä olen Tulevaisuusorientaation rakentamisen lähtökohtana kysymykset, joita ympäröivä yhteiskunta saa yksilön kysymään itseltään (Savickas 2005) Mielekkäiden vastausten saaminen näihin kysymyksiin?

3 Tulevan työuran pohdintoja opintopolulla Tuleva työura askarruttaa jo opintojen alkuvaiheessa (90 %, 1/3 paljon) ja lisääntyy opintojen edetessä (96 %, paljon 76 %) Mikä pohdituttaa tulevassa koulutus- ja työurassa? Asiantuntijaidentiteetti: olenko oikealla alalla? Koulutuksen tuottamat kvalifikaatiot: Mihin työtehtäviin koulutukseni valmistaa? Ovatko koulutuksessa opitut asiat käyttökelpoisia työelämässä? Työllistyminen ja työmarkkinatilanne: Työllistynkö tällä koulutuksella? (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007)

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta Työnantajien odotusten ja koulutuksen ristiriidat? Koulutuksen ei koeta tuottavan kovinkaan hyvin työelämätaitoja (Kivinen ym ) Taidot opitaan vasta työelämässä? (Tynjälä ym. 2004) Pedagoginen haaste koulutukselle Työelämään liittyvät odotukset epämääräisiä eikä opiskelijoilla välttämättä strategioita suunnitella omaa työuraansa ja tulevaisuuttaan (Buchman 1998) Pedagogisena haasteena se, miten koulutuksen aikana vahvistetaan opiskelijoiden työ- ja elämänuransuunnittelua työelämävalmiuksien kehittämisen ohella

5 Työelämäorientaatio: 1. Työelämäsuhde 2. Työelämätiedot ja -taidot 3. Työllistymisvalmiudet

6 1. Työelämäsuhde Käsitykset ja kokemukset työstä ja työelämästä, ammateista ja työmarkkinoista työhön liittyvät arvostukset: millaista on hyvä työ? oma biografia perhe ja läheiset omat työkokemukset media jne.

7 2. Työelämätiedot ja -taidot a) Yleiset taidot / geneeriset l. siirrettävät taidot Esim. vuorovaikutustaidot, ATK-taidot, kielitaito, ajattelutaito (kaikki työkokemus, harrastukset, elämä ) b) Alaspesifit tiedot ja taidot Oman alan spesifi tieto ja taito, erityisosaaminen, asiantuntijuuteen tarvittava tietotaito

8 3. Työllistymisvalmiudet keinot työllistyä ja päästä työmarkkinoille haluamalle alalle kyky nähdä mahdollisuuksia työmarkkinoilla kyky tunnistaa omaa osaamista vastaavat työtehtävät työnhakutaidot verkostot jo opiskeluaikana!

9 Työ- ja koulutusuran valintojen toimintahorisontti Työelämäorientaatioon liittyvät kysymykset sijoittuvat aina yksilölliseen toimintahorisonttiin, joka koostuu yksilön habituksesta ja työmarkkinarakenteista (työllisyys, työelämä, sosiaaliluokka jne) (Hodkinson & Sparkes 1997) Valintatilanteissa mukana Pragmaattinen rationaalinen päätöksenteko Vuorovaikutus muiden kanssa Päätösten sijoittuminen ennustamattomiin elämänkulun siirtymiin ja käännekohtiin Toimintahorisontti voi sekä laajentaa että rajoittaa yksilön näkemyksiä omista mahdollisuuksistaan Opiskeluajan kokemukset muodostavat pedagogisen työelämähorisontin, jossa opettajat ja ohjaajat erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voivat tukea opiskelijoita laajentamaan omaa yksilöllistä toimintahorisonttiaan ja työuraorientaatiotaan

10 IDENTITEETIN RAKENTAMINEN KOULUTUS: KVALIFIKAATIOT KOMPETENSSIT TYÖ- MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUS- RAKENTEET K O U L U T U S Opetus & Pedagogiikka (Opetussuunnitelma) (Ura)ohjaus HOPS Opettajatuutorointi Vertaistuki Opiskelijatuutorointi Mentorointi Opiskelijakunta (Työ)harjoittelu Vaihto-opiskelu Projektit Opiskeluajan työssäkäynti Vapaa-ajan harrastukset T Y Ö E L Ä M Ä (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011)

11 Reflektio avaimena työelämäorientaation rakentamiseen Merkittävät (seuraamukselliset) siirtymät (Beach 2003) Kehityksellinen muutos tapahtuu, kun Kokemus tuottaa uutta tietoa ja tietäminen laajenee Identiteettiä rakennetaan asemoimalla itseä uudella tavalla yhteiskunnassa yksilön ja sosiaalisen toiminnan välisen suhteen muutokset koulutuksen aikana ja siirryttäessä työelämään Siirtymien tietoinen reflektointi, jolloin niistä voi tulla merkittäviä seuraamuksellisia siirtymiä

12 Lähteet Barnett, R. (2004). Learning for and unknown future. Higher Education Research & Development 23(3), Beach, K. (2003). Consequential transitions: A developmental view of knowledge propagation through social organizations. Teoksessa Tuomi-Gröhn T. & Engeström Y. (toim.) Between school and work: New perspectives on transfer and boundary crossing. Amsterdam: Pergamon Boston, Hodkinson, P. & Sparkes, A.C. (1997). Careership: A sociological theory of career decision making. British Journal of Sociology of Education 18(1), Kivinen, O., Nurmi, J. & Kanervo, O. (2002). Maisteriopista työuralle. Suomalaiset korkeakoulutetut eurooppalaisessa vertailussa. Helsinki: Opetusministeriö. Lairio, M., Penttinen, L. & Penttilä, M. (2007). Akateeminen urasuunnittelu ja työelämään siirtyminen. Teoksessa Lairio, M. & Penttilä, M. (toim.). Opiskelijalähtöinen ohjaus yliopistossa. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Penttinen L., Skaniakos T., Lairio M. Ukkonen J Korkeakouluopiseklun pedagoginen työelämähorisontti - Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? (painossa Aikuiskasvatus 2/2011) Savickas, M.L. (2005). The Theory and practice of career counseling. Teoksessa Brown S. D. & Lent R. W. (toim.) Career development and counceling. Putting theory and research to work. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons, Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. (2004). Yliopistosta valmistuneet työelämässä. Teoksessa Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Jyväskylä: PS-kustannus.