Euro & talous 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
Esityksen sisältö Velkakriisin anatomia Poikkeustoimet tilanteen rauhoittamiseksi Rahoitusjärjestelmän tila Kuinka luoda pohja kestävälle kasvulle? 2
Velkakriisin anatomia 3
Velkakriisin anatomia Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu, ylikuumeneminen Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma Pankkikriisi, tappiot syövät pankkien omia pääomia Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät nopeasti Julkisen talouden velkakriisi 4
Meneillään olevan velkakriisin aikajana Nousukausi ja velkaantuminen Pankkikriisi 4 3 2 1 0-1 -2-3 2000 2005 2010 Lähde: IMF. Hintakupla puhkeaa Julkisten talouksien kriisi 5
Ylisäästämisen uudelleenkanavoituminen Yhdysvallat Kiina+Kehittyvät Aasian taloudet Öljynviejämaat Saksa + Japani Muu Eurooppa Muu maailma ja tilastoero % maailman BKT:stä 4 3 2 1 0-1 -2-3 2000 2005 2010 Lähde: IMF. 6
Valtioiden ja yritysten joukkolainojen tuotot % 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Euroalue, valtiot Euromääräiset, AAA Euromääräiset, BBB 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Euromääräisiä yritys ja valtionlainoja, maturiteetti noin 8 vuotta Lähde: Merrill Lynch. 7
Asuntojen hinnat USA Euroalue Suomi 200 Indeksi 2000Q1=100 180 160 140 120 100 80 60 2000 2005 2010 Lähde: Ecowin ja Tilastokeskus. 8
Energian hinta kohottanut inflaatiota Euroalue USA Japani Kiina Suomi 10 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 -4 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: Eurostat, BLS, Bloomberg, Tilastokeskus. 23162@Inflaatio 9
mutta yleisempi inflaatiopaine on matala Euroalue USA Japani Kiina Suomi 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0-1 -2-3 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Eurostat, BLS, Bloomberg, Tilastokeskus. 23162@Pohjainflaatio 10
Bruttokansantuotteen kasvu Yhdysvallat Kiina Euroalue Suomi 15 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 10 5 0-5 -10 2000 2005 2010 Lähde: BEA, Eurostat, Tilastokeskus, Bloomberg. 11
Julkisten talouksien alijäämiä Euroalue Iso-Britannia Japani Yhdysvallat Suomi Kreikka 10 % BKT:sta 5 0-5 -10-15 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat ja IMF. 12
Velkakriisin kolme opetusta Ylivelkaantumiseen puututtava nykyistä aiemmin ja voimakkaammin Riskien hinnoittelun vääristymät paisuttavat ylivelkaantumista Kriisien ratkaiseminen vaatii kansainvälisiä/alueellisia toimenpiteitä 13
Toimenpiteistä tilanteen rauhoittamiseksi 14
Toukokuun 1. ja 2. viikonlopun päätökset Kreikkaan kohdistuva ohjelma on tärkeä osa kokonaisuutta Hallitusten tekemillä päätöksellä on rajoitettu tartuntariskiä muihin maihin Keskeistä ohjelman onnistumisessa on, että stressimaat pystyvät vakauttamaan julkisen taloutensa 15
Eurojärjestelmän toimet EKP:n neuvosto ilmoittamat toimet vakavien markkinahäiriöiden helpottamiseksi: 1. Toteutetaan interventioita euroalueen julkisilla ja yksityisillä velkakirjamarkkinoilla (velkakirjamarkkinaohjelma) 2. Otetaan käyttöön kiinteän koron ja täyden jaon huutokauppamenettely kolmen kuukauden pitempiaikaisissa operaatioissa. 3. Toteutetaan kuuden kuukauden pitempiaikainen operaatio 12.5.2010 kiinteän koron ja täyden jaon huutokauppamenettelyllä 4. Aktivoidaan uudestaan väliaikainen swap-järjestely Yhdysvaltain keskuspankin kanssa 16
Euromaiden korkoeroja Saksaan (10v) 10 Prosenttia 9 8 7 6 5 4 Kreikka Portugali Irlanti Italia 3 2 1 0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg Espanja Suomi 17
Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen eroja 2.50 2.25 2.00 1.75 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 0.25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0.00 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 18
Rahoitusjärjestelmän tila 19
Valtioiden velkakriisin mahdolliset vaikutuskanavat yritysten rahoituskustannuksiin Valtion riskilisän nousu kasvattaa pankkien ja yritysten riskilisiä Valtioiden velkapapereiden tarjonnan kasvu voi syrjäyttää rahoitus- ja yrityssektorin rahoitusta Valtion luottoluokituksen alentaminen vaikuttaa myös rahoitus- ja yrityssektorin velkarahoituksen hintaan Valtioiden velkapapereiden hintojen lasku alentaa pankkien taseissa olevien samojen papereiden markkinaarvoa 20
Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien yhteenlaskettu tulos* 4 000 3 500 3 000 1 Tulos ennen veroja neljänneksittäin (vasen asteikko) 2 Tulos ennen veroja, % (vuositasolla) neljänneksen lopun taseesta (oikea asteikko) Milj. euroa % 1.20 1.05 0.90 2 500 2 000 1 0.75 0.60 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2 0.45 0.30 0.15 0.00 * OP-Pohjola-ryhmä, SEB, Handelsbanken, Nordea, Swedbank, DnB NOR, Danske Bank ja Jyske Bank. Valuutat muutettu euroiksi vuoden keskimääräisten kurssien mukaan. Lähteet: Konsernien osavuosi- ja tilinpäätöstiedot ja Suomen Pankki. 21
Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset ja arvonalentumistappiot Suomessa 8 Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 1 2 3 1 0-1 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 1 0-korkoiset saamiset 2 Takaussaamiset 3 Järjestämättömät saamiset 4 Arvonalentumistappiot, netto 4 Lähde: Finanssivalvonta. 22
Pankkitoiminnan tuloskehitys Suomessa* 8 Mrd. euroa 6 4 2 0-2 -4 5 2 1 3 4-6 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1-3/ 1 Korkokate 2 Muut tuotot 3 Kulut 2009 4 Luottotappiot 5 Tulos ennen veroja * Kotimaiset talletuspankit (emoyhtiöt ml. niiden kotimaassa ja ulkomailla toimivat sivukonttorit) ja Suomessa talletuspankkitoimintaa harjoittavat ulkomaisten luottolaitosten tytärpankit ja sivukonttorit. Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. 1-3/ 2010 23
Kotimaisten pankkien toimintaympäristö vaikeutuu Positiivista: Pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus keskimäärin vahva Luottotappiot pysyneet tähän saakka vähäisinä Haasteellista pankkien kannattavuudelle: Matala korkotaso korkokatteen kautta Supistuneet asuntolainamarginaalit ja talletuskorkokilpailu Varainhankinnan tuleva kallistuminen ja sääntelyuudistusten aiheuttamat kustannukset 24
Kuinka luoda pohja kestävälle kasvulle? 25
Missä olemme nyt kuinka päästä eteenpäin? Julkinen velka on kasvanut voimakkaasti kaikissa kehittyneissä talouksissa Ongelma ei rajoitu muutamaan maahan Julkisen talouden vakautus on välttämätöntä Välttämätön, mutta ei riittävä ehto Kestävä kasvu edellyttää kilpailukykyä Myös tulonmuodostuksesta on huolehdittava 26
18 Tarvittava muutos rakenteellisessa perusjäämässä 2010 2020 * % BKT:stä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kreikka Japani Yhdysvallat Irlanti Espanja Iso-Britannia Ranska Portugali Alankomaat Belgia Itävalta Kanada Suomi Italia Saksa * Velka/BKT: 60 % vuonna 2030. Perusalijäämän lineaarinen korjaantuminen vuosina 2011 2020, vakio sen jälkeen. 27
Kestävä kasvu edellyttää kilpailukykyä Espanja Irlanti Italia Kreikka Saksa Suomi Portugali* Euroalue Euroalue = 100 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2001 2003 2005 2007 2009 Kuviossa on esitetty yksikkötyökustannusten kehitys suhteessa euroalueen keskiarvoon. *Laskettu kausitasoittamattomasta aineistosta neljän neljänneksen liukuva keskiarvo. Lähde: Eurostat. 28
Suomen kokonaistuotanto polkenut paikallaan 2005 = 100 125 120 115 110 105 100 95 90 85 BKT markkinahintaan Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja tuottajahintaan 80 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 21863 @Euro ja talous 2-2010 29
Viimeaikaisia indikaattoritietoja Suomesta Teollisuuden ja kuluttajien luottamus Teollisuuden uudet tilaukset Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Paperiteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus 30 Saldoluku 150 Indeksi 20 10 125 0-10 100-20 -30 75-40 -50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus. 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus. Käyrät kuvaavat uusien tilauksien arvon trendiä. 30
Hiipua vai uudistua? Perusura Aiempi kehitysura Hiipuva Suomi Uudistuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31
Uudistuva Suomi Talouden rakenteita uudistetaan päättäväisesti Työuria pidennetään alusta ja lopusta ja haetaan ratkaisuja työurien keskeytymiseen. Riittävästä kilpailusta pidetään huolta eri markkinoilla Julkinen talous määrätietoisesti kestävälle pohjalle uudistuksilla nostetaan peruspalvelujen tuottavuutta julkisen talouden vakauttamisesta pitkäaikainen, yli vaalikausien ulottuva suunnitelma Kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteinen tavoite Yhteinen palkka-ankkuri/raami ja paikallinen sopiminen palkanmuodostuksen lähtökohtina Tuotantomenetykset kurotaan umpeen 32