Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1

Video

Kaupunkiseudun väestö 2016 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2016 lopussa 381 155 asukasta. Vuonna 2016 kaupunkiseudun väestö kasvoi 4 184 asukkaalla. Ylöjärvi 32 799 Tampere 228 274 Orivesi 9 312 Nokia 33 210 Pirkkala 19 163 Kangasala 31 190 Vesilahti 4 462 Lempäälä 22 745 3

Kaupunki kasvaa Väestönkehitys 2016-2030 Lähteet: Tilastokeskus ja Tampereen kaupungin väestösuunnite 2017-2040 Tampereella oli vuoden 2016 lopussa 228 274 asukasta (+1,5%). Vuosina 2013-2016 asukasmäärä kasvoi 8048 henkilöllä. Vuonna 2030 Väestömäärän arvioidaan olevan 258 600. Varhaiskasvatusikäisten 0-5-vuotiaiden määrä kasvaa 1 245 lapsella. Yläkoululaisten 13-15-vuotiaiden määrä kasvaa 1 674 koululaisella. 25-64-vuotiaiden määrä kasvaa 13 859 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 10 000:lla henkilöllä. Nettomuuton osuus väkimäärän kasvussa on merkittävä. Korkeimmillaan nettomuuton ennakoidaan olevan 1 857 henkilöä vuonna 2022. 4

Kehitysohjelmat 2017- Viiden Tähden Keskusta Hiedanranta Smart Tampere Raitiotie Työllisyydenhoidon kokeilu 5

Viiden Tähden Keskusta Merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma Kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille Tavoite - Vuonna 2030 Keskusta on elävä ja vetovoimainen Keskustassa on 15 000 uutta asukasta ja 15 000 uutta työpaikkaa

7

Viiden Tähden Keskusta RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 8

9

10

Hiedanranta Kehittämisohjelma koostuu kolmesta kivijalasta Lielahden alakeskuksen uudistaminen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen (20 000 25 000 asukasta, 10 000 työpaikkaa) Aktiivisen toiminnan mahdollistaminen (alueen/tilojen vuokraaminen, toiminta, tapahtumat, imago ja markkinointi) Kehitysalustana toimiminen (digitaalisuus, resurssitehokkuus ja kiertotalous) Kaikkea kolmea kivijalkaa kehitetään samanaikaisesti ja ne tukevat monilta osin toisiaan Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys 11

Hiedanranta Uusi kaupunginosa Noin 25 000 asukasta ja yli 10 000 työpaikkaa 2,5-3 miljardin euron yksityiset investoinnit 40 000-50 000 henkilötyövuotta Kehitysalusta Painopiste älykkään ja kestävän kaupungin rakentamisessa Kokeilujen ja uuden liiketoiminnan mahdollistaminen Ekosysteemi kiertotalouteen ja digitaalisuuteen Käänteentekevä muutos kaupungistumisessa -> ratkaisut vientituotteita Hiedanranta -Nordic city 4.0 TM 12

13

Raitiotie = = Rakennustyöt Raitiotieallianssin osalla 1 ovat alkaneet laajasti kevään 2017 aikana Vaunuhankinnan päätöksen (KH 3.10.2016) valitus on edelleen markkinaoikeudessa käsiteltävänä Tampereen Raitiotie Oy on perustettu. Parhaillaan on käynnissä toimitusjohtajan rekrytointi. Osakeyhtiön organisaatio on vielä muodostamatta. Sopimus osakeyhtiön ja kaupungin välillä Raitiotieallianssin toteutussopimuksen siirtämiseksi on valmistelussa Osan 1 rakennustöitä viivästyttää varikon, Hallilan ja Hervantajärven asemakaavojen valitusten oikeusprosessit. Nämä aiheuttavat Raitiotieallianssille aikataulu-ja kustannuspaineita. Allianssimallisessa toteutuksessa riski ei toteudu maksimaalisesti Osan 2 valmistelu etenee Pyynikintori Santalahti-osuuden yleissuunnitelmantarkennuksena, Hiedanrannan kehitysohjelmana ja Niemenranta III:n asemakaavoituksena. Osan 2 raitiotielinjaus ja kehitysvaiheen ajoitus ratkeavat vuonna 2018 Raitiotien tulevaisuuden laajennuksiin varaudutaan asemakaavoituksessa myös mm. Vuoreksessa, Lielahdessa (Ylöjärven haara) sekä Kangasalan Lamminrahkassa 14

Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa ratainfran 2 osassa 2024 2021 15

Smart Tampere Ohjelma jakautuu kahteen osaohjelmaan: sisäiseen digiohjelmaan ja ulkoiseen ekosysteemiohjelmaan. Ohjelma on käynnistynyt 1.1.2017. Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa budjettikokouksessa 16.11.2016. Sisäinen digiohjelma Kaupungin sisäiset palvelualuekohtaiset kehitettävät kohteet on pääsääntöisesti tunnistettu ja priorisoitu yhdessä palvelualueiden kanssa vuodelle 2017. Ohjelman alla olevat digiprojektit käynnistyvät ja koekäyttöjen suunnittelu alkaa. Ohjelman resursointi on käynnissä. Ohjelmapäällikkö aloitti 1.3.2017. Projektipäälliköt aloittivat 3-4/2017. Palvelualueilta on nimetty tehtäväkohtaiset ohjaajat. Ekosysteemiohjelma Organisoitunut yhdessä palvelualueiden, digiohjelman, yritysten, yliopistojen, rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman teemojentavoitteita ja tiekarttoja määritellään yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupungin kanssa. Yhteisöllistä ekosysteemitoimitatapaa ja tarvittavia työkaluja rakennetaan. Teema-alueiden tavoiteasetanta ja hankkeistus on alkanut teemajohtajien johdolla. Viisi ulkopuolista teemajohtajaa nimetty (smart mobility, smart industry, smart health, smart buildings ja connectivity). Ohjelmajohtaja on nimetty, samoin projektipäällikkö ja projektiassistentti. Smart Industryn ja Smart Healthin kehitysohjelmat alkaneet. Useita teemakohtaisia hankkeita alkamassa, määrittelyvaiheessa ja valmistelussa. 16

Työllisyydenhoidon kehitysohjelma 2017-2018: Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 10 kuntaa 22 000 asiakasta 200 työntekijää 17 kuukautta + yhteistyökumppaneita Uusia asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluja Seudullinen toimintamalli Vähemmän työttömiä ja työmarkkinatukimaksuja 17

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön päätös 23.6.2016 työvoima-ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta. Pirkanmaan kokeilussa mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Tampereen kaupunki johtaa kokeilua. Ohjelmajohtaja aloittanut 1.1.2017. Kokeilussa TE-toimiston lakisääteiset tehtävät siirtyvät kunnille 1.8.2017-31.12.2018, jos eduskunta hyväksyy kokeilulain. Rakennetaan uudenlaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavampia työllisyydenhoidon palveluja yhden toimijan mallilla. Voidaan esimerkiksi joustavasti yhdistää työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Resepti työttömyyteen. Työttömyys alenee palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta parantamalla. Vahva henkilökohtainen asiakaspalvelu lähipalveluna. Rohkeita kokeiluja. Hyväksi havaitut toimintatavat ja palvelut otetaan heti käyttöön. Digitalisaatio hyödyksi. Kohti tulevaisuuden kuntaa. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen rooli ja työllisyydenhoidon kokonaisuus rakennetaan yhdessä kaupungin eri palvelualueiden ja -ryhmien sekä verkostojen kanssa. Kohti maakuntauudistusta. Valtakunnallisesti kokeilun tavoitteena on valmistautua maakuntauudistukseen. 18

19 Organisaatio

Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja KONSERNIOHJAUS Hallinto - Henkilöstö - Kehittäminen - Strategia - Talous - Omistajaohjaus - Viestintä Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Johtaja HYVINVOINNIN PALVELUALUE Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Sara Hildénin taidemuseo Johtokunta Johtokunta Johtokunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat TYTÄR- YHTIÖT JA -YHTEISÖT Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Johtaja KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennutt. ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta Neuvottelukunta 20

Liikelaitosten ja yhtiöiden konserni- ja omistajaohjaus KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen konsernijaosto (9 jäsentä 1.6.2017 alkaen) PORMESTARI Konsernijohtaja (kaupunginhallituksen ja konsernijaoston esittelijä) KONSERNIOHJAUS: Omistajaohjausyksikkö Tehtäväalueina omistajaohjaus, sijoitus, rahoitus ja vakuutus. Henkilöstö liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, rahoituspäällikkö ja kaksi controlleria Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta Johtokunta TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Kaupunkikonserniin kuuluu peruskaupungin lisäksi 5 liikelaitosta 3 kuntayhtymää ja 46 tytäryhteisöä 9 osakkuusyhteisöä 5 säätiötä 21

Konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa 1.6.2017 Konsernijohtaja Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Johtaja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Johtaja Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja Konserniohjausyksiköt Strategia ja kehittäminen Strategiajohtaja Henkilöstö Talous Henkilöstöjohtaja Talousjohtaja Omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Viestintä Viestintäjohtaja Hallinto Hallintojohtaja Konsernipalveluyksikkö Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palvelutoiminta Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt 22

23 Talous ja työllisyys

Tilikauden tulos 2010-2016 Kaupungin tilikauden tulos on viimeksi ollut positiivinen vuonna 2010. Kaupunkikonsernin tilikauden tulos on jäänyt vain vuonna 2012 alijäämäiseksi. Menojen kasvua on kyetty merkittävästi hidastamaan. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys on ollut vaisua, joten tilikauden tulokset ovat olleet selvästi alijäämäisiä. 24

Konsernin tuloksen muodostuminen 2016 1.1. - 31.12.2016 Milj. euroa Kaupunki Konserni Ero Toimintatuotot 434,7 1 105,6 670,9 Toimintakulut -1 579,6-2 117,9-538,3 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta - 19,2 19,2 Toimintakate -1 144,9-993,1 151,8 Verotulot 896,2 896,2 0,0 Valtionosuudet 317,2 375,0 57,8 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6,2 1,2-5,0 Muut rahoitustuotot 9,1 2,3-6,9 Korkokulut -8,4-25,5-17,1 Muut rahoituskulut -1,0-2,6-1,6 Vuosikate 74,4 253,5 179,0 Poistot ja arvonalentumiset -93,0-183,1-90,1 Satunnaiset erät -2,7 0,5 3,2 Tilikauden tulos -21,3 70,8 92,1 Tilinpäätössiirrot 4,3 3,2-1,1 Tilikauden verot - -10,6-10,6 Laskennalliset verot - -2,5-2,5 Vähemmistöosuudet - -2,2-2,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -17,0 58,7 75,6 25

Osinkotuotot 2016 ja 2015 1 000 euroa TP 2016 TP 2015 Tampereen Sähkölaitos Oy 4 583 1 111 Tampereen Särkänniemi Oy 500 0 Finnpark Oy 498 250 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 412 407 YH-Kodit Oy 373 281 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri -konserni 256 221 Muut 204 40 Yhteensä 6 826 2 310 Sähkölaitos-konsernin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 9,2 milj. euroa, eli jaettu osinko 50 % tästä. Tuloksen tarkastelun lisäksi syytä tarkastella myös rahoituslaskelmaa, tilikauden tuloksen jakaminen kokonaan ei useinkaan ole mahdollista / järkevää investointien rahoittamisen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt eivät voi jakaa osinkoja tuloksestaan. Vuonna 2017 osinkoja kertyy 15,3 milj. euroa. 26

Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot Vuosikate on kattanut poistot viimeksi vuonna 2010. Investointien taso on noussut korkealle tasolla vuodesta 2014 lähtien. Vuosikatteen taso suhteessa nettoinvestointeihin on ollut riittämätön, minkä seurauksena kaupungin lainamäärä on noussut. 27

Talouden sopeutustarve jatkuu Tampereen talouden kehitys 2010-2017 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 213 217 215 168 217 421 220 446 223 004 225 118 228 274 230 100 Vero-% 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-21,3-32,3 josta yhteisöveron muutos 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-13,0 1,7 Vuosikate (milj. euroa) 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 74,4 67,8 Vuosikate ( /as.) 490 316 187 305 373 281 326 295 Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212,7-220,9-222,9 Vuosikate-nettoinvestoinnit -45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-146,5-155,1 Lainat, euroa/asukas 1 464 1 502 1 675 1 785 1 680 1 772 2 139 2 492 ENN 2017 Lainakannan muutos euroa/asukas 126 38 173 110-105 91 367 353 Menojen kasvu on ollut maltillista, mutta verorahoitus kehittynyt heikosti. Tilikauden tuloskehitys ollut huono. Ylijäämäinen tulos sallisi nettomenojen keskimäärin 1,0 prosentin kasvun vuosina 2017-2020 JA, että verorahoituksen kehityksessä ei tule negatiivisia yllätyksiä. Vuosikate on ollut investointeihin nähden heikko, joten lainamäärä noussut. Vuosikatetta nostettava, jotta lainamäärän kasvua saadaan hidastetuksi. 28

Arvio kaupungin taloudesta 2019 Tuloslaskelma Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 1 000 1 000 1 000 Sote-kustannukset (netto) -685 690-685 690 0 Muut kustannukset (netto) -410 556-410 556-410 556 Toimintakate (pl. poistot) -1 096 246-1 096 246-410 556 Verotulot 886 776 886 776 407 728 Kunnallisvero 758 393 758 393 299 076 Yhteisövero 55 999 55 999 36 268 Kiinteistövero 72 384 72 384 72 384 Valtionosuudet 285 693 285 693 77 171 Verorahoitus 1 172 469 1 172 469 484 899 Rahoitustuotot/-kulut* 1 476 1 476 1 476 Verotuskustannusten alenema - - 2 876 Vuosikate 77 699 77 699 78 695 Sote-tehtävien poistot ja arvonalen. 5 5 0 Muiden-tehtävien poistot ja arvonalen. 106 828 106 828 106 828 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 106 833 106 833 106 828 Tilikauden tulos -29 134-29 134-28 133 VM:n oheisen laskelman mukaan kaupungin tulos on v. 2019 edelleen lähes 30 milj. euroa alijäämäinen Kustannusarvioiden pohjatietona on käytetty vuoden 2017 talousarviotietoja. Vuoden 2017 tulotietojen arviointi perustuu VM:n kuntakohtaisiin veroennusteisiin ja valtionosuustietoihin. Kunnallisveroennuste on VM:n Vero-osaston arvio maksuunpantavasta summasta, ei siis tilitettävästä summasta. Muissa tiedoissa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien tilinpäätökset 2015 ja Käyttötalous tehtävittäin 2015 tilastojen lukuja. Oletuksena on, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaan-tulovuonna 2019 kaikkien kuntien talouden tasapaino on sama kuin mikä se on tällä hetkellä. Tasapainotilan muutos nykyiseen vuosina 2019 2023 on tehty sillä olettamuksella, että kunnan tulot ja kustannukset ovat samat kuin nykyisin (v. 2017), jolloin vain siirtymätasaus vaikuttaa kunnan tasapainoon. Vuoden 2021 tasolla uudistuksen vaikutus Tampereelle on -35 euroa/asukas eli noin 8 milj. euroa taloutta heikentävä. Lähde: Valtionosuussimulaattori, valtiovarainministeriö 29

Työllisyyskatsaus Lähde: Toimiala online (TEM) Työttömien määrä on Tampereella edelleen suuri, mutta työttömyys kääntyi laskuun viime vuoden lopussa. Lasku on voimistunut kuukausi kuukaudelta. Huhtikuussa työttömyysaste oli 14,2 % ja työttömien määrä 16 374. Pitkäaikaistyöttömiä tamperelaisia oli huhtikuussa 6 851 henkilöä (42 % työttömistä). Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi laskuun maaliskuussa, ensimmäisen kerran vuoden 2015 jälkeen. Nuorisotyöttömiä oli huhtikuussa 2 368. Nuorisotyöttömyyden kehitys on alkuvuonna ollut monelta osin hyvin positiivista, nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on ollut kasvusuunnassa vuodesta 2016. Huhtikuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni vuoden takaiseen, mutta keväällä määrään vaikuttaa se, mihin aikaan kesätyöpaikat ilmoitetaan avoimiksi. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikoissa. 30

31 Näkymät sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Henkilöstö Tilanne 2019 on arvioitu nykyhetken tilanteeseen (vuoden 2016 tilinpäätös/1.1.2017 tilanne) Henkilöstöyksikö. Henkilöstömenot on ilmoitettu miljoonina euroina. 32

33 Yleisimmät tehtävänimikkeet 1.1.2019

Henkilöstömäärän (htv) kehitys 2014-2019 16 000 12 000 8 000 4 000 0 14 080 14 092 14 062 14 091 13 191 8 200 TP 2014 TP 2015 TP 2016 VS 2017 Enn 2018 Enn 2019 Henkilöstömäärä ilmoitetaan palkallisina henkilötyövuosina. Vuoden 2018 henkilöstömäärän laskun taustalla on esitys Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palveluiden yhdistämisestä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa 1.1.2018. Esityksessä ei ole mukana Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palveluja eikä Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalveluja. Tämän hetken tiedon pohjalta esityksen suora henkilöstövaikutus on noin 900 henkilötyövuotta. Vuoden 2019 henkilöstömäärä on tämän hetkinen arvio soteja maakuntauudistuksen jälkeisestä henkilötyövuosien määrästä. Henkilöstötilinpäätös: tunnuslukuja ja tietoa henkilöstöstä, työhyvinvoinnista sekä investoinneista henkilöstöön http://www.e-julkaisu.fi/tampereen_kaupunki/henkilostotilinpaatos/2016/ 34

35 Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset, koko kaupunki Tulevaisuuden toimintaympäristön muutoshaasteita on tunnistettu niiden strategisuuden, talouden, toiminnan ja vahinkoriskien näkökulmista. Esiin nousseet toimintaympäristön muutokset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää tai ne voivat aiheuttaa uhkia, joihin tulee reagoida. Toimenpiteet riskien välttämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tullaan määrittelemään riskiprofiilien avulla.

Toimintaympäristön muutokset, keskeisiä nostoja Tehdyissä toimintaympäristöanalyyseissa ja riskiprofiileissa nousee yhteisinä nimittäjinä esille mm. kaupungin voimakas kasvu talouden tasapainottaminen sote-maku uudistus jatkuvuudenhallinta (erityisesti tietojärjestelmät) osaamisen kehittäminen kasvava palvelutarve suhteessa kireään talouteen muutosjohtaminen ja uudistumiskyky asiakastarpeiden muuttuminen ja niihin reagoiminen 37

Toimintaympäristön muutokset, sote- ja maakuntauudistus Tampereen kaupungin sisäinen sote- ja maakuntauudistuksen projekti selvitti uudistukseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia toimintaympäristöanalyysissa Merkittävimmiksi uudistuksen riskeiksi kaupungin palveluiden järjestämisen ja toimintakyvyn turvaamisen näkökulmasta tunnistettiin sopimusten hallittu siirto maakunnalle kaupungin avainosaamisen turvaaminen uudistuksessa ICT-resurssien niukkuus suhteessa vaadittuun muutokseen Hatanpään toiminnan hallittu siirtäminen sekä henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen 38

Kaupungin yhteiset painopisteet luonnostelua strategiaan Kestävä talous: toiminnan ja talouden tasapainottaminen menojen kasvu tulorahoituksen sallimissa rajoissa tulopohjan vahvistaminen hankintojen ja tilankäytön tehostaminen Digitalisaation hyödyntäminen tuottavuuden kasvattamiseksi digiohjelman toteutus, kokeilut projekteiksi ja hyötyjen todentaminen prosessien ja toimintatapojen päivittäminen uusien teknologioiden ja työkalujen mukaiseksi Sote-maku uudistuksen hallittu toteutus sekä organisaation sopeuttaminen ja uuden kunnan roolin kirkastaminen Kaupungin, kaupunkiseudun ja maakunnan välisten yhdyspintojen toimivuus Uudistumiskyvyn ja osaamisen kehittäminen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen henkilöstön osallistumisen vahvistaminen oman työn ja palvelujen kehittämiseen tiedolla johtamisen hyödyntäminen Asiakaskokemuksen parantaminen, yhteiskehittämisen vahvistaminen Turvallisuuden kehittäminen organisaation sisäisen turvallisuuden ja valmiuden sekä kaupunkiturvallisuuden kehittäminen Omistajapolitiikan vahvistaminen kaupunkikonsernin ohjaamisen merkitys kasvaa uudessa kunnassa 39

Kiitos!