ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE 21.04.2017 MUISTUTUS: LEPOLAN PURON OSITTAINEN HÄVITTÄMINEN JA LUONNONTILAISUUDEN HEIKENTÄMINEN, NURMIJÄRVI Dnro ESAVI/2410/2017 Viite Kuulutuksenne vesilain mukaisesta lupahakemuksesta 15.3.2017 ESAVI/2419/2017. Hakemus liittyy Metsä-Tuomelan maankaatopaikan ympäristölupahakemukseen ESAVI/12223/2014. Muistuttaja Nurmijärven Luonto ry, Nurmijärvi. Yhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Uudenmaan piirin paikallisyhdistys. Yhteystiedot Nurmijärven Luonto ry:n puheenjohtaja Selen Raiskila, s-posti: selen.raiskila@sll.fi VAATIMUKSET 1. Vesilupaa ei tule myöntää Lepolan puron osittaiseen hävittämiseen ja luonnontilaisuuden heikentämiseen. 2. Lepolan luonnontilainen puro (LUO 23, Perttulan osayleiskaava ja LUO 14, Kirkonkylän osayleiskaava) on jätettävä maanläjitystoiminnan ulkopuolelle ja toiminnalle on haettava lupaa siten, että Lepolan puro on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. 3. Maantäyttötoimenpiteitä ja muita esivalmisteluja ei pidä sallia ennen kuin luvat ovat lainvoimaisia. YLEISTÄ Metsä-Tuomelan jäteaseman maanläjitysalueen laajentamisella Nurmijärven kunta pystyisi
tarjoamaan maa-ainesten vastaanottopaikkaa myös yritysten maamassoille. Nurmijärven kunnan ylläpitämä ja valvoma maankaatopaikka vähentää tarvetta yksittäisille maankaatopaikoille muualla kunnassa. Huomautamme kuitenkin, että Lepolan puro on jätettävä maanläjitystoiminnan ulkopuolelle. Purot ja norot on todettu Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luontotyypeiksi (Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet, SYKE 5/2013) eikä niiden hävittämistä pidä sallia ilman merkittävää yhteiskunnallista tai taloudellista hyötyä. Huomautamme myös, että Nurmijärven kunta on jälleen myös tämän hankkeen kohdalla tehnyt laajan avohakkuun suunnittelualueella (vrt. Dnro ESAVI/7436/2016, Hyvämäen vanha tiilitehdas) ennen ympäristö- ja vesiluvan myöntämistä (Liite 1). Näin merkittävistä aluetta valmistelevista toimenpiteistä pitäisi pidättäytyä lupaprosessin ajan. Nyt tehty avohakkuu on ulotettu aivan Lepolan puron LUO-alueelle (Metsälaki 10 : Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näiden kohteiden ominaispiirteitä ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto). Mikäli hakkuun on tarkoitus olla metsänhoidollinen toimenpide, huomautamme, että Valtioneuvoston asetuksella metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010) määritellään mitä hoito- ja käyttötoimenpiteitä voidaan yleensä pitää elinympäristöjen, kuten Lepolan puron, ominaispiirteet säilyttävinä ja mitä ei (Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet, SYKE 5/2013). Ominaispiirteitä säilyttäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä ovat asetuksen 19 :n mukaan yleensä varovaiset hakkuut, sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä. Ominaispiirteitä säilyttäviä hoito- ja käyttötoimenpiteitä eivät sen sijaan ole uudistushakkuu, eivätkä muut metsätalouden toimenpiteet, jotka olennaisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta. Suunnittelualue, jolle laajennus kohdistuu soveltuu maanläjitystoimintaa muilta osin paitsi Lepolan puron syntylähteen osalta. Huomautamme, että purot on luokiteltu Etelä-Suomessa avainbiotoopeiksi, joilla on vastaavuus metsälain 10 :n elinympäristön kanssa (METLA 2002 ja METEI 3-luokitus 2004). PERUSTELUT 1. Hankekokonaisuus Metsä-Tuomelan jäteasema on tärkeä kunnan maankaatopaikka. Katsomme, että maanläjitys on
kuitenkin toteutettavissa niin ettei Lepolan puron hävittämistä tarvitse tehdä. Perttulan ja Kirkonkylän osayleiskaavojen yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä ilmenneiden seikkojen vuoksi Lepolan puron LUO-alue (Liite 2) ei sovellu maanläjittämiseen. Etelä-Suomen purot on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) eikä Lepolan puroa siten pidä hävittää. 2. Lepolan puron luontoarvot Lepolan puro on Metsä-Tuomelan jäteaseman pohjoispuolelta alkava tekolampeen laskeva metsäpuro, jonka varrella on saniaislehtoa ja ruoho-ja heinäkorpea. Lepolan purouoma on melko kapea ja luonnontilainen. Environ luontoselvityksessä (2013) on mainittu, että puronotkon loivapiirteisillä rinteillä kasvaa useita vaateliaita kasvilajeja, mm. metsälehmusta, pähkinäpensasta (Liite 3) ja lehtopähkämöä. Puronvarressa on myös mm. kotkansiipeä. Lisäksi luontoselvityksessä mainitaan, että Lepolan puro on arvioitu 1990-luvun alun pienvesiselvityksessä (Nironen 1991) paikallisesti arvokkaaksi pienvedeksi. Nurmijärven Luonto ry on tehnyt alueella myös luontokartoituksia. Alueen suopohja toimii puron alkulähteenä. Lepolan purolla on myös myös yhteys Liimatunojaan sekä Luhtajokeen, vaikka maastokartalla yhteydet näyttäisivät katkeavan. Suunnittelualueen länsipuolella on mm. Tervaleppäkorpea, jota ei ole alueen kaavoituksen yhteydessä tuotetuissa luontokartoituksissa tunnistettu (Liite 2). 3. Vaikutukset Lepolan puroon Lupahakemuksissa ei ole tehty Lepolan puron ekosysteemin toiminnan arviointia. Lupaasiakirjoista puuttuvat esimerkiksi kivien pinnoilla kasvavan vesisammalen tai rantakasvillisuuden sekä puron pohjaeläinten kartoitus. Purot lähiympäristöineen ovat monien lajien tärkeitä elin- ja lisääntymisalueita. Puron eliöstö (esim. uhanalainen jokihelmisimpukka) ja sen määrä kertovat puron tilasta. Esimerkiksi keväällä puro on tärkeä kutupaikka sammakoille. Purojen ja muiden pienvesien rantametsät ovat myös linnustoltaan monipuolisia. Tämä johtuu muun muassa siitä, että puron lähiympäristö on rehevää ja lehtipuustoista metsää, missä lintujen parimäärät ovat korkeimmillaan. Lepolan alkulähteen ja puronvarren rantametsien säästäminen suojelee siten myös alueen linnustoa. Lepolan puron alkulähde ja puronvarsi (LUO-aluerajaus, Liite 2) on rauhoitettava kaikesta toiminnasta eikä näille alueille saa läjittää maa-aineksia. Purovesistö voi kärsiä veden vähäisyydestä, jos uoman alkulähde hävitetään. Veden vähyys aiheuttaa ongelmia uoman eliöstölle, varsinkin, jos uoma alivirtaamien aikaan kuivuu kokonaan. Kriittisiä vuodenaikoja ovat EteläSuomessa kesän hellejaksot.
4. Aloittamiskielto Maantäyttöä ja muita esivalmisteluja ei saa aloittaa ennen hankekokonaisuuden lupien lainvoimaisuutta. YHTEENVETO Katsomme, että Lepolan puron hävittäminen tulee vaikuttamaan aina Luhtajoelle saakka. Puro ja sen varsi ovat luontainen osa alueen lajiston käyttämää elinympäristöä ja maanläjitystoiminta tulee vaikuttamaan alueen valumavesiin kokonaisvaltaisesti sekä häiritsemään puron toiminnallisuutta. Hankkeelle on muita vaihtoehtoja ja alue tulee rajata maanläjitystoiminnan ulkopuolelle esittämällämme tavalla. Luonnolle ja elinympäristölle koituvia haittoja ei useinkaan pystytä täydellisesti ennallistamaan, mikäli alueella tehdään maantäyttöjä. Lepolan puron kohdalla on kyseessä Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luokiteltu (VU luontotyyppi) puron alkulähde, sekä puronvarsi. Aluehallintoviraston ei tule myöntää anottua vesilupaa vaan palauttaa hanke uudelleen valmisteltavaksi tai toissijaisesti rajata lupaehdoilla hankealuetta esittämällämme tavalla. VAKUUDEKSI NURMIJÄRVEN LUONTO RY FT Selen Raiskila Petri Puolakka puheenjohtaja taloudenhoitaja LIITTEET 1 Hankealueen laaja avohakkuu on ulotettu Lepolan puron alkulähteelle. 2 Lepolan puron LUO-alue (Enviro Oy, 2013). 3 Kuva pähkinäpensaista ja Lepolan purosta.
LIITE 1. (1/2) Hankealueelle on tehty esivalmisteleva avohakkuu, joka on ulotettu Lepolan puron LUO-alueelle (vrt. Liite 2). Punainen nuoli osoittaa kuvaussuunnan. Kuva: Selen Raiskila 17.4.2017.
LIITE 1. (2/2) Hankealueelle on tehty esivalmisteleva avohakkuu, joka on ulotettu Lepolan puron alkulähteelle (vrt. Liite 2). Punainen nuoli osoittaa kuvaussuunnan. Kuva: Keijo West 17.4.2017.
LIITE 2. Hankealueelle (merkitty mustalla avoneliöllä, joka rajoittuu ajouraan) on mahdollista läjittää maamassoja muualle kuin Lepolan puron päälle. Lepolan puron alkulähde sekä puronvarsi (LUO 23) on jätettävä toiminnan ulkopuolelle ja suojeltava asianmukaisin suojaetäisyyksin (Perttulan osayleiskaava, luontoselvitys Enviro 2013). Punaisella ympyrällä on merkitty tervaleppäkorpi.
LIITE 3. Ylempi kuva: Lepolan puron varrella on useita pähkinäpensaita, jotka kuuluvat puronvarsilehdon kasvillisuuteen. Pähkinäpensaita tulisi suojella niiden esiintymän ei lukumäärän mukaisesti (Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet, SYKE 5/2013). Kuva: Selen Raiskila 17.4.2017 Alempi kuva: Lepolan puro hankealueen reunalla. Kuva: Selen Raiskila 17.4.2017