Metsärikokset. Metsärikos tekotapa
|
|
- Annika Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsärikokset Ympäristörikoskoulutus Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala Pohjanmaan syyttäjänvirasto Metsärikos tekotapa 1 Rikoslaki 48 a luku 3 1 mom. Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo suojametsäaluetta tai suoja-aluetta koskevaa metsälain (1093/1996) säännöstä taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, on tuomittava metsärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jarmo Rintala
2 Suojametsäalue Metsätaloudesta suojametsissä on säädetty Metsälain 12 :ssä. Hoidossa ja käytössä edellytetään erityistä varovaisuutta. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä. Alue voidaan säätää suojametsäalueeksi Valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on estää metsärajan aleneminen. Käytännössä suojametsäalueet ovat maanpinnan korkeuden, pohjoisen sijainnin tai niiden yhteisvaikutuksen takia ilmastollisesti epäsuotuisilla alueilla kasvavia metsiä. Puustolla on pitkä kiertoaika ja siemenvuodet toistuvat harvoin, joten uudistuminen on epävarmaa ja hidasta. Jarmo Rintala Suoja-alue Metsätaloudesta suoja-alueilla on säädetty Metsälain 13 :ssä. Suoja-alueet muodostetaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Tavoitteena suojata asutusta tai viljelyksiä tuulilta ja ehkäistä maanvyörymiä. Suoja-alueet ovat pienialaisia. Jarmo Rintala
3 Metsärikos tekotapa 2 Rikoslaki 48 a luku 3 2 mom. Metsärikoksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan vahingoittaa metsän hoito- tai käyttötoimenpiteellä ympäristöstään selvästi erottuvaa metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista elinympäristöä metsälain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen vastaisesti taikka ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehdon vastaisesti siten, että teko on omiaan vaarantamaan kyseisen elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Jarmo Rintala Erityisen tärkeät elinympäristöt Määritelty Metsälain 10 :ssä: 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Erilaiset suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous 3) Rehevät lehtolaikut 4) Kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla tai luontaisen vesitalouden soilla 5) Vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut ja vähintään 10 m korkeat jyrkänteet 6) Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto Jarmo Rintala
4 Erityisen tärkeät elinympäristöt Erityisen tärkeät elinympäristöt ovat lähtökohtaisesti pienialaisia ja metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kyse ei ole Luonnonsuojelulain nojalla suojelluista alueista vaan metsissä enemmän tai vähemmän esiintyvistä elinympäristöistä, jotka on metsäluonnon monimuotoisuuden vuoksi tärkeä säilyttää. Tarkoitus ei ole suojella harvinaisuutta vaan monimuotoisuutta. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä on kartoitettu (esim. yksityismetsissä kartoitus ). Suoja perustuu kuitenkin suoraan Metsälakiin. Ei siis edellytetä, että elinympäristö olisi kartoituksessa tai muuten dokumentoitu. Jarmo Rintala Erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 a ja 10 b :issä on säädetty, miten tällaisia elinympäristöjä saa tai ei saa käsitellä. Jos erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyä koskevat määräykset aiheuttavat vähäistä suurempaa taloudellista menetystä tai haittaa, tulee metsäkeskuksen myöntää poikkeuslupa hoito- tai käyttötoimenpiteille (Metsälaki 11 ). Mikäli erityisen tärkeitä elinympäristöjä on käsitelty lain vastaisesti, voi täyttyä joko metsärikos tai metsärikkomus. Metsärikos edellyttää tältä osin tahallisuutta ja metsärikkomus vähintään törkeää huolimattomuutta. Lähtökohtana on, että ainakin metsätaloudessa ammattimaisesti toimivat henkilöt tunnistavat maastossa nämä kohteet, mikä puoltaa tahallisuutta (esim. Vaasan HO nro 892). Jarmo Rintala
5 Erityisen tärkeät elinympäristöt Kriittiset määritelmät ja riidan aiheet: a) ympäristöstään selvästi erottuva b) luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen Jarmo Rintala Erityisen tärkeät elinympäristöt Ympäristöstään selvästi erottuva Esimerkiksi kasvillisuus, vesitalous, puusto ja maastonpiirteet erottavat kohteen ympäristöstään. KHO:2006:37: Metsälain 10 :n 3 momentissa (nykyisin 2 mom.) säädetyn ympäristöstä selvästi erottumista tarkoittavan edellytyksen on katsottava koskevan pykälän 2 momentin mukaista kohdetta sinänsä. Kohteen rajojen ei sitä vastoin tarvitse olla selvästi maastossa havaittavissa. Jarmo Rintala
6 Erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen VNA metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) 14 Biologisen monimuotoisuuden kannalta olennaiset ominaispiirteet ovat säilyneet aikaisemmasta ihmisen toiminnasta huolimatta tai elinympäristön käsittelyssä on noudatettu Metsälain 10 a ja 10 b :ää sekä VNA:n 15 :ää. Pienvesien lähiympäristöjä voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisina, vaikka ihmisen toiminnan vaikutuksesta pienveden veden laatu on huonontunut tai virtaussuhteet ovat muuttuneet. Suoelinympäristön vesitaloutta pidetään luonnontilaisen kaltaisena, jos ojituksen vesitalouteen liittyvät vaikutukset ovat täysin poistuneet. Jarmo Rintala Metsärikkomus (Metsälaki 18 2 ja 3 mom.) Edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta Metsänkäyttöilmoituksen tekemiseen liittyvät laiminlyönnit Kasvamaan jätettävän tai käsittelyalueen ulkopuolisen puuston vaurioittaminen ja maastovaurioiden aiheuttaminen Metsälain 8 :ssä säädetyn uudistamisvelvoitteen laiminlyönti Erityisen tärkeään elinympäristöön kohdistuvan laittoman tai luvattoman hoito- tai käyttötoimenpiteen tekeminen Jarmo Rintala
7 Metsärikkomus (Metsälaki 18 2 ja 3 mom.) Metsälain säännösten vastaisen leimikkosuunnitelman tekeminen, jos sen nojalla toteutetaan puunkorjuu Suojametsissä ja suoja-alueilla harjoitettavaa metsätaloutta koskevien säännösten tai määräysten rikkominen, ellei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta ja rikkomus on vähäinen Jarmo Rintala Kuriositeetteja Puutavararikos (Rikoslaki 48 a luku 3 b ): EU-asetuksen N:o 995/2010 vastainen laittomasti korjatun puutavaran tai sellaisesta puutavarasta valmistettujen puutuotteiden ammattimainen markkinoille saattaminen Metsän hakkuun estäminen (Metsälaki 18 a ): Oleskelu metsälain mukaisen hakkuun käynnissä ollessa sen välittömässä vaikutuspiirissä tarkoituksenaan häiritä hakkuuta ja siten, että estää hakkuun Jarmo Rintala
8 Menettämisseuraamukset Metsärikoksen tai rikkomuksen tuottama taloudellinen hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi (Metsälaki 19, Rikoslaki 10 luku). Hyödystä vähennetään Metsälain 20 :ssä tarkoitettujen korjaavien toimenpiteiden kustannukset. Tyypillisesti rikoshyötyä on laittomasta hakkuusta saatu puunmyyntitulo (nettomääräisenä). Jarmo Rintala Vastuun kohdentumisesta Nykyisin puukauppa on pääsääntöisesti ns. pystykauppaa. Leimikkosuunnitelman tekijän vastuu on keskeinen esim. erityisen tärkeiden elinympäristöjen havaitsemisessa, tunnistamisessa ja merkitsemisessä. Myös hakkuun suorittajalla on itsenäinen vastuu lainsäädännön noudattamisesta. Joissain tapauksissa myös maanomistaja saattaa joutua rikosvastuuseen. Metsärikoksesta ei voida määrätä yhteisösakkoa, vaikka merkittävä osa niistä tehdään oikeushenkilön toiminnassa. Jarmo Rintala
9 Viranomaisyhteistyöstä Esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten keskeinen yhteistyötaho on Suomen metsäkeskus, jonka tehtäviin kuuluu valvoa metsälainsäädännön noudattamista. Jos metsäkeskus on tehnyt syyteilmoituksen, sille on varattava tilaisuus tulla esitutkinnassa ja alioikeudessa kuulluksi (kuultavan asema). Yleensä viranomaisyhteistyötä tarvitaan erityisesti erittäin tärkeisiin elinympäristöihin liittyviin tulkintaongelmiin sekä rikoshyödyn määrittämiseen. Myös Luonnonvarakeskuksesta voi tiedustella asiantuntija-apua. Jarmo Rintala Oikeuskäytäntöä Vaasan hovioikeus nro 892 (R 12/634) Metsäyhtiön puunostajana toiminut L oli suunnitellut noin 10 ha:n suuruisen leimikon avohakkuun. Leimikon alueella sijaitsi noin 2,1 ha:n laajuinen tihkupintoja, noroja ja purouomia sisältänyt lehtolaikku, joka hakattiin myös. KO katsoi, että lehtolaikku oli kokonaisuudessaan metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. KO totesi, ettei metsälaissa ole määritelty pienialaisuuden enimmäispinta-alaa. Kohde oli ennen hakkuuta luokiteltu kartoituksissa erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Myös metsäkeskuksen kolmijäseninen katselmustoimikunta oli yksimielisesti pitänyt sitä sellaisena. Jarmo Rintala
10 Oikeuskäytäntöä Vaasan hovioikeus nro 892 (R 12/634) (jatkuu) L oli metsätalousinsinööri ja toiminut pitkään puunostajana. Hänellä oli luonnonhoitajan tutkinto ja hän oli saanut koulutusta metsälakikohteiden tunnistamiseen. KO:n mukaan L:n oli tullut pitää varsin todennäköisenä, että avohakkuu ko. kuviolla oli kielletty (= tahallisuus). L tuomittiin metsärikoksesta 40 päiväsakkoon. Yhtiö menetti rikoshyötyä 5.675,43 euroa (yhtiön oma laskelma, jota metsäkeskus ei kyseenalaistanut). Hovioikeus ei myöntänyt L:lle tai yhtiölle jatkokäsittelylupaa. Jarmo Rintala Oikeuskäytäntöä Pohjois-Savon käräjäoikeus nro 1018 (R 13/165) KO katsoi näytetyksi, että hakkuu oli ulotettu luonnontilaisen tai sen kaltaisen puron varteen siten, että metsälain 10 :ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö oli vahingoittunut. Syyte hankinta-asiamiehenä toiminutta N:ää kohtaan hylättiin, koska hän oli saanut leimausselosteen metsänhoitoyhdistyksessä toimineelta T:ltä eikä leimausselosteesta ilmennyt, että alueella olisi ollut erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsänhoitoyhdistyksestä oli syytteessä H, jonka työtehtäviin ei kuitenkaan kuulunut hakkuun valvonta. Jarmo Rintala
11 Oikeuskäytäntöä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus nro (R 14/655) S oli metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana suunnitellut uudistushakkuun ja maanmuokkauksen kuviolle, jolla sijaitsi lähde. Syyte metsärikkomuksesta (törkeä huolimattomuus). Tekoaikana voimassa olleen lain mukaan metsärikkomus oli rangaistava myös huolimattomuudesta tehtynä. Lievemmän lain periaate. Kysymys oli siitä, oliko lähde luonnontilainen tai sen kaltainen ja ympäristöstään selvästi erottuva. Jarmo Rintala Oikeuskäytäntöä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus nro (R 14/655) (jatkuu) Yksityishenkilö oli havainnut lähteen vuosina 1996 ja Sitä ei oltu merkitty metsäsuunnitelmaan, jossa puhuttiin vain lähteisyydestä. Ristiriitaista näyttöä siitä, oliko lähde ollut ennen hakkuuta ja maanmuokkausta ympäristöstään selvästi erottuva. Toisella puolella metsäkeskuksen virkamies, toisella puolella Metsänomistajien liiton toimihenkilö. KO katsoi, ettei lähde ollut ollut ympäristöstään selvästi erottuva. Syyte hylättiin. Jarmo Rintala
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
Metsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen
Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa
Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
Tulkintasuosituksia metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen rajaamisesta ja käsittelystä
Tulkintasuosituksia metsälain 10 :n tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen rajaamisesta ja käsittelystä { 2 } Metsälain 10 -kohteiden tulkintasuositus 9.11.2018 Tämä suositus on valmisteltu
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puutavaran. puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta ja rikoslain 48 a luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
SÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan metsälain
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola
Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista
Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
RIKOSOIKEUDELLISEN VASTUUN JAKAUTUMINEN METSÄLAIN AVAINBIOTOOPPIEN SUOJELUSSA
Kati Tiittanen OTK, notaari, Lappeenrannan käräjäoikeus RIKOSOIKEUDELLISEN VASTUUN JAKAUTUMINEN METSÄLAIN AVAINBIOTOOPPIEN SUOJELUSSA Referee-artikkeli Marraskuu 2008 Julkaistu Edilexissä 17.7.2009 www.edilex.fi/lakikirjasto/6216
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
Ratkaisun KHO 2006:37 herättämiä ajatuksia. OTK, MMM, MH Tero Laakso Tutkija Joensuun yliopisto Ympäristöoikeus
Ratkaisun KHO 2006:37 herättämiä ajatuksia OTK, MMM, MH Tero Laakso Tutkija Joensuun yliopisto Ympäristöoikeus Käsiteltäviä asioita Metsälain alkuperäinen sääntelyjärjestelmä Uutuus v. 2004: Metsälain
Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
JÄTTEISIIN LIITTYVÄT KRIMINALISOINNIT. Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaan syyttäjänvirasto Poliisiammattikorkeakoulu
JÄTTEISIIN LIITTYVÄT KRIMINALISOINNIT Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala, Pohjanmaan syyttäjänvirasto Poliisiammattikorkeakoulu 13.11.2018 Ympäristön turmeleminen, RL 48 luku 1 1 mom. 1 kohta Joka saattaa,
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
Jätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää
Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää noki Uudenmaan piirin kevätkokous 23.3.2013 Keijo Savola Talousmetsien käyttöön liittyvistä tavanomaisemmista ympäristörikoksista 1) Metsälain 10 kriteerit
väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri ry. Kuninkaankatu Tampere p
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) TUTKINTAPYYNTÖ Kuninkaankatu 39 21.8.2018 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 c/o Soili Husso Sauriontie 6 33470 Ylöjärvi soilihusso@gmail.com p. 0400 838 418
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
Laki rikoslain muuttamisesta
EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus
Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta
EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus
Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus Juha Pykälä SYKE Metsäbiologian kerho 24.1.2013 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt - luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia
POLAMK , Tampere
POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 73/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsälakiin lisättäväksi kaksi uutta pykälää. Ehdotuksen mukaan metsäkeskus
30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
MUISTUTUS: LEPOLAN PURON OSITTAINEN HÄVITTÄMINEN JA LUONNONTILAISUUDEN HEIKENTÄMINEN, NURMIJÄRVI Dnro ESAVI/2410/2017
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE 21.04.2017 MUISTUTUS: LEPOLAN PURON OSITTAINEN HÄVITTÄMINEN JA LUONNONTILAISUUDEN HEIKENTÄMINEN, NURMIJÄRVI Dnro ESAVI/2410/2017 Viite Kuulutuksenne vesilain mukaisesta
Trafin VAK-päivä Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio
Trafin VAK-päivä 1.2.2018 Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjänvirasto 10 syyttäjänvirastoa ja Ahvenanmaa Organisaatiouudistus 1.9.2018
Metsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut
Metsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja
Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.
EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi
Seuraamukset - VAK-rikokset ja rikkomukset
Seuraamukset - VAK-rikokset ja rikkomukset Johanna Isoaho Niina Kallio-Nordlundin 9.2017 esityksen pohjalta Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Seuraamusjärjestelmä vaarallisten aineiden kuljetuksessa
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
SISÄLLYS. N:o 822. Laki. metsälain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2010
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2010 N:o 822 825 SISÄLLYS N:o Sivu 822 Laki metsälain muuttamisesta... 2753 823 Laki rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta... 2759
Metsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja
Laki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Kalastuksenvalvojien , Helsinki Park Hotel Käpylä. Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.-10.6.2015, Helsinki Park Hotel Käpylä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Syyttäjän tehtävät (ROL 1 luku): - arvioida,
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
Luontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Viite: Maa- ja metsätalousministeriön 11.10.2013 lähettämä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta
Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen
Luonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
Soiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
Ympäristörikokset/Luvanvastaisen toiminnan rikosoikeudelliset seuraukset
toiminnan rikosoikeudelliset seuraukset Ympäristörikosten torjunnan koulutuspäivä 28.11.2017 POLAMK/Tampere Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Perustietoa metsänomistajalle
Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan
Diaarinumero: 3367/1/05 Antopäivä: 16.6.2006 Taltio: 1565
16.6.2006/1565 KHO:2006:37 Metsätalous - Erityisen tärkeät elinympäristöt - Metsäkeskus - Metsänkäyttöilmoitus - Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä - Hallintopäätös - Oikeusvaikutus - Sitovuus
Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
osakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
Metsälain uudistaminen 2014
Metsälain uudistaminen 2014 Metsälakikoulutus Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Aluejohtaja Anssi Niskanen Pohjois-Karjalan alueyksikkö Joensuu, Tiedepuisto 19.11.2013 1 18.11.2013 Suomen metsäkeskus
Eriävä mielipide Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän loppuraporttiin ja esitykseen metsälaiksi
WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Eriävä mielipide Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän loppuraporttiin ja esitykseen metsälaiksi WWF
Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
Laki. rikoslain muuttamisesta
Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 N:o Laki. N:o 628. kemikaalilain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 628 631 SISÄLLYS N:o Sivu 628 Laki kemikaalilain muuttamisesta... 3087 629 Laki rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta...
Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN
Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin 1 Esityksen sisältö Mistä on kysymys? Sovellettava lainsäädäntökehikko Vastakkaiset intressit ja niiden punninta? Työelämän tietosuojalain
Ympäristörikosten selvittämisen pullonkaulat ja syyttäjän rooli. Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä
Ympäristörikosten selvittämisen pullonkaulat ja syyttäjän rooli Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä Ympäristörikosten (RL 48 luku) selvittäminen Poliisin i tietoon tulleet Selvitetyt rikokset