Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus

Transkriptio

1 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus Juha Pykälä SYKE Metsäbiologian kerho Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt - luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia - niitä koskevat metsän käyttöja hoitotoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttäen

2 Lain tavoite Lakiesityksen yleisperustelut: metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat tavanomaisesta metsäluonnosta poikkeavia, yleensä pienialaisia kohteita, jotka ovat tärkeitä elinalueita tietyille harvinaistuneille ja vaateliaille eliölajeille (HE 63/1996 VP). Tavoite turvata näiden vaateliaiden lajien elinympäristöjen säilyminen Pesäjuuri (Neottia nidus-avis) Vähäistä suurempi haitta Mikäli erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä aiheutuu metsänomistajalle taloudellista menetystä, mikä ei ole vähäistä, metsäkeskuksen tulee myöntää poikkeuslupa sellaiseen metsänkäsittelyyn, että metsänomistajalle aiheutuva taloudellinen menetys jää vähäiseksi. Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos menetyksen korvaamiseksi myönnetään kestävän metsätalouden rahoitusta (metsätalouden ympäristötukea) tai muuta valtion tukea.

3 Metsäasetus /1200 Supisti lain soveltamisalaa Jyrkänteet Laki: jyrkänne riittävän korkea Asetus: jyrkänne yleensä vähintään 10 m korkea Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat tyypit Laki: usein suhteellisen luontotilaisena säilynyttä puustoa vanhoine ylispuineen, keloineen ja lahopuineen Asetus: luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puusto vanhoine ylispuineen tai kelopuineen tai lahopuineen Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsälain soveltamisesta ( /224), nostettu metsäasetukseen Kiellettyjä toimenpiteitä ovat uudistushakkuu, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus, metsätien tekeminen, purojen ja norojen perkaus, kemiallisten torjunta-aineiden käyttö, Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomien puiden viljely ja muut metsätaloustoimet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta. - Sallittuja toimenpiteitä ovat mm. yleensä varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, puiden istuttaminen, siementen kylväminen ja puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä sekä muut toimenpiteet, jotka eivät vahingoita ominaispiirteitä

4 Varovaiset hakkuut = Varomattomat hakkuut (?) Ei ole selvästi määritelty Käytännössä voimaperäisiä harvennushakkuita hyväksytty varovaisiksi hakkuiksi Varovaiset hakkuut venäläistä rulettia uhanalaisille lajeille Takkuhankajäkälä (Evernia divaricata) (VU) Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt yksityismailla v (ha) Vähäpuustoiset suot Purot ja norot Kalliot, kivikot, louhikot Lehdot Letot Rantaluhdat Pienet lammet Lähteet Rehevät korvet Jyrkänteet, rotkot, kurut Kangasmetsäsaarekkeet Hietikot 52 Yhteensä Tapion vuositilasto 2011

5 Mitä ovat ominaispiirteet? Ominaispiirteitä ei ole yksiselitteisesti määritelty Metsälain perustelut: ominaispiirteitä ovat kaikissa elinympäristöissä luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus sekä osassa elinympäristöjä tavanomaisesta metsäluonnosta poikkeavuus, vaatelias kasvillisuus, varjoisuus, kostea pienilmasto, ravinne- ja lämpöolot, hydrologiset olot, vanha puusto, lahopuuston määrä ja huono puuntuottokyky METE-kartoituksessa ei ole määritelty kohteen ominaispiirteitä Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) (CR) Luontotiedot METE-kartoituksessa - yleensä niukalti tai puuttuvat kokonaan - luontotyyppitiedot ylimalkaisia ja toisinaan virheellisiä - lajitiedot heikot - METE-kartoitus yleensä tavallinen metsäsuunnittelun yhteydessä tehty puustokartoitus (ikä, kuutiomäärät, kasvu jne.) - lahopuuta arvioitu (luotettavuus heikohko) - kohteen luontoarvoja ei pysty arvioimaan kartoituksen perusteella Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere)

6 Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen merkityksen tutkimisesta tehty erittäin vaikeaa Kohdetiedot MMM:n päätöksellä salaisia Tutkimukseen tarvitaan maanomistajalupa Seuraus: tutkimuksia vähän, aineisto yleensä vääristynyt, tutkiminen kallista (metsäkeskuksille maksettava kohdetiedoista ja maanomistajaluvista) Tiedesensuurista huolimatta tutkimustulokset selviä: lain toimeenpano epäonnistunut METE-kartoituksen laadun analyysin johtopäätöksiä - rajausperusteet eroavat eri metsäkeskusten välillä - rajaukset pienentyneet kartoituksen edetessä - ei riippumatonta laadunvarmistusta - varsin suuri osa kohteista löytämättä ja löydetyillä kohteilla paljon virheitä Kotiaho & Selonen 2006: - Suomen Ympäristö 29:1-65

7 Metsälakikohteiden ja muiden samaa luontotyyppiä olevien ei-lakikohteiden vertailu Uhanalaiset lajit ei eroa: käävät (Junninen & Kouki 2006, Hanhimäki 2003, Hottola & Siitonen 2008), sammalet (Juutinen & Kotiaho 2011) Lahopuuta enemmän (Siitonen ym. 2009) Lajimäärä usein korkeampi Luontoarvot ei eroa (Selonen ym. 2011) Kuusenpiilojäkälä (Arthonia leucopellaea) (VU) Uhanalaiset lajit metsäorganisaatioiden määrittelemillä avainbiotoopeilla suhteessa muihin samaa luontotyyppiä oleviin kohteisiin Timonen ym. 2011: - Biol. Conserv. 144:

8 Metsälakikartoituksen luotettavuus Lounais-Suomen soilla - puolet kohteista (47 %) rajattu metsäkeskuksen oman ohjeen mukaan - kolmannes (31 %) rajaus liian suppea - viidennes (19 %) väärin perustein rajattu metsälakikohteeksi - 4 % metsälakisoista uudisojitettu lain voimassaoloaikana Tulokset huolestuttavan epäluotettavia soiden osalta Silver ym. 2008: - Metsätieteen aikakauskirja 3/2008: Indikaattorijäkälien kasvupuiden lukumäärä) metsälakikohteilla (puronvarret, jyrkänteet, lehdot) Pykälä ym. 2006: - Forest Ecology and Management 223:84-92

9 Metsälain kriteerit täyttävät erityisen tärkeät elinympäristöt Lohjalla ,4 % Lohjan metsätalousmaasta ha METE-kartoitus 0,13 % metsätalousmaasta eli kattavuus 4 % 0 Kallio Lehto Puro Jyrkänne Muu Pykälä 2007: - Suomen ympäristö 32:1-57 METE-kartoituksen kattavuus Lohjalla metsälain mukaisesta pinta-alasta % Vähäp. suo 72 * Jyrkänne 8,9 Puro 5,4 Lehto 3,7 Kallio 0,7 Korpi 0 Letto 0 Lähde 0 Rantaluhta 0 Pieni lampi 0 * = METE-kartoitetuista vähäpuustoisista soista suurimman osan ei tulkittu täyttävän tämän tutkimuksen mukaisia metsälakikohteen kriteerejä Silomunuaisjäkälä (Nephroma bellum) (NT) Pykälä 2007: - Suomen ympäristö 32:1-57

10 Metsälakiin sisältyvät luontotyypit uhanalaisten lajien keskittymiä Metsälakiin sisältyvillä luontotyypeillä 78 % uhanalaisten kasvien, sammalten, jäkälien esiintymistä Lohjalla (suojelualueet pois lukien) Näistä 35 % eli 27,5 % kaikista suojelualueiden ulkopuolisista uhanalaisesiintymistä arvioitiin olevan metsälain kriteerit täyttävillä kohteilla Pykälä 2007: - Forest Ecology and Management 242: Punavalkku (Cephalanthera rubra) (CR) Mutta: hyvin pieni osa uhanalaisten lajien esiintymistä metsäkeskuksen rajaamilla kohteilla Lohja metsälain metsälakikoh- kriteerit teeksi täyttävät rajatulla alueella Jyrkänne 22 2 Lehto 22 0 Puronvarsi 7 1 Kallio 14 0 Korpi 3 0 Lähde 4 0 Vähäpuustoinen suo 0 0 Letto 1 0 Rantaluhta 1 0 Lampi 0 0 Yhteensä 74 3 (4,1 %) Pykälä 2007: - Suomen ympäristö 32:1-57

11 Lohjalla metsälain tarkoittamissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä tavattavien uhanalaisten lajien esiintymien osuus (%), jotka voivat hävitä toimenpiteiden (hakkuut, puuston istutukset) seurauksena, joiden ei MMM:n päätöksen metsälain soveltamisesta mukaan tulkita vaarantavan metsälakikohteen ominaispiirteitä % Putkilokasvit Sammalet Jäkälät Pykälä 2007: - Suomen ympäristö 32:1-57 Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Jos lakia noudatettaisiin hyvin, merkitys olisi hyvin suuri: Lohjalla kolmannes uhanalaisten lajien esiintymistä metsälakikohteissa Metsälain mukaisissa kohteissa (Lohjalla) n. 10-kertainen määrä uhanalaisia lajeja muihin alueisiin verrattuna Harsosammal (Trichocolea tomentella) (VU)

12 Mitä saavutettu Paljon vähemmän kuin lainsäätäjä tarkoitti, mutta määritetyilläkin metsälakikohteilla paljon uhanalaisten lajien esiintymiä (ehkä kymmeniä tuhansia) Metsätalouden ympäristötuki keino säilyttää arvokkaat kohteet Ympäristötukeen sisältyy ha metsälakikohteita (v. 2011) (joista puolet vähätuottoisia) Mikä vikana - luontoarvoja ei osata tunnistaa - metsälain tulkinnassa pyritty enemmänkin minimoimaan lain vaikutukset kuin tehokkaaseen avainbiotooppisuojeluun - lakikohteet rajattu yleensä hyvin pieniksi, etteivät ne ylittäisi metsänomistajan omavastuuosuutta - poikkeuslupa myönnetty 98 % tapauksissa - lain tulkinnan ohjeet varsin puutteelliset, kunkin metsäkeskuksen viranomaispäällikkö päättää omalla tavallaan miten lakia tulkitaan Asenne, tutkimustulokset kielletään

13 Miten tilannetta voisi parantaa Metsälakikohteita koskeva tieto julkiseksi Pienialaisuus määritellään siten, että sen perusteella ei enää jätetä pääosaa arvokkaista kohteista metsälain ulkopuolelle Asetus ja soveltamisohjeet muutetaan siten, että ominaispiirteiden heikentäminen kiellettyä Lain soveltamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen luontoarvojen säilyttäminen eikä luontoarvojen säilyttämisestä valtiolle aiheutuvien kustannusten minimoiminen Poikkeuslupia metsälakikohteiden hakkuisiin myönnetään harkiten Metsäkeskuksiin osaamista luonnon monimuotoisuusasioissa, ja näillä henkilöillä todellinen vastuu lain noudattamisesta Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt metsälain muutosehdotuksessa ( ) - tutkimuksissa havaittuja ongelmia ei korjattu - alun perin tai nykyisin MMM:n päätöksessä tai metsäasetuksessa olevat vesitykset nostetaan uuteen lakiin ja uusia esitetään - heikennyksiä kaksinkertaisesti parannuksiin verrattuna - lain merkitystä luonnon monimuotoisuudelle supistetaan voimakkaasti

14 Parannukset 1. lakiin metsäkortekorvet 2. lakiin muurainkorvet 3. lakiin letot Lapin läänissä 4. luhdat voivat olla muitakin kuin karukkokankaita vähätuottoisempia rantaluhtia 5. jyrkänteillä ja niiden välittömässä alusmetsissä ei toteuteta puiden korjuuta (onko kielto todellinen, kun edellisessä pykälässä poimintahakkuut sallitaan kaikissa elinympäristöissä) Heikennykset I 1. metsälakikohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä (nykylain perusteluissa yleensä pienialaisia) 2. elinympäristöissä voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristölle ominaiset piirteet säilytetään. Ominaispiirteitä säilyttäviä ovat varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut, yksittäisten kuokkalaikkujen teko, puiden taimien istuttaminen ja niiden siementen kylväminen. 3. lakiin sisältyvät vain enintään 0,5 hehtaarin kokoisten lampien lähiympäristöt (nykyisin tavallisesti enintään 0,5 ha) 4. letot vähäpuustoisia 5. rotkot ja kurut vähintään 10 metriä syviä 6. jyrkänteet vähintään 10 metriä korkeita

15 Heikennykset II 7. Puutavaraa voidaan kuljettaa, kunhan ominaispiirteille ei aiheuteta pysyvää haittaa (eli ominaispiirteitä saa heikentää puutavarakuljetuksilla) 8. Puutavaraa saa kuljettaa myös sulan maan aikana (nykyisin MMM:n päätös: maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämä) 9. Metsänomistajan omavastuuosuutta pienennetään. Menetys on vähäistä, kun taloudellinen menetys vähemmän kuin neljä prosenttia metsäkiinteistön puuston arvosta. (nykylaissa suhteutetaan luvanhakijan metsäalaan, eikä sen prosentuaalista osuutta ole laissa määritelty) 10. Metsänkäyttöilmoituksen toimittamisen vähimmäisaikaa lyhennetään 14 päivästä 7 päivään. 11. Metsälain vastainen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely tuomittavaa, kun se on tahallista tai törkeää huolimattomuutta (nykylaki tahallista tai huolimattomuutta)