Unicefin Lapsiystävällinen kunta: Forssan toimintasuunnitelma versio

Samankaltaiset tiedostot
Unicefin Lapsiystävällinen kunta mallin toteuttaminen

LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Lapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

UNICEFin Lapsiystävällinen maakunta koulutus Kehittämistyön mahdollisuudet ja haasteet/lapsiystävällinen kunta malli Oulussa

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Etelä-Pohjanmaan Kick off Seinäjoki

Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Osallisuussuunnitelma

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista seurakunnissa. Hanna Pulkkinen/ Seurakuntaopisto/

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Mitä osallisuus voisi olla?

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen -

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA TOIMITILAVERKKOSELVITYKSEN YHTEYDESSÄ

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Lapsiystävällinen maakuntastrategia. LAPE-päivät Raija Harju-Kivinen

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Asikkala Valtuustoseminaari

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toimintakulttuurin muutos (1.osa-alue) LAVA

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Kuva 3. Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä?

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Tampereen strategia Valmistelutilanne

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

HYVÄ YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TUO MYÖS AJATUSPROSESSIN NÄKYVIIN!

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

KOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

KH Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja henkilöstön, huoltajien ja lasten osallistaminen

Hämeenlinnan kaupungin Osallisuus- ja vaikuttamistoiminta. Nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut Noora Herranen

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

LAPE-hanke

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Transkriptio:

Unicefin Lapsiystävällinen kunta: Forssan toimintasuunnitelma versio 1 2017 05 03

Lapsen on saatava olla lapsi. Ja aikuisen on oltava aikuinen. LAPSIYSTÄVÄLLISESTI FORSSASSA Toimintasuunnitelma matkalla kohti Unicefin Lapsiystävällistä kuntaa

Vain merkityksiltään ja sisällöltään määriteltyä voi arvioida edes jotensakin objektiivisesti. Lapsiystävällisyyden tavoittelu on mielikuvien luomista ja mielikuvilla pelaamista. Mutta ennen kaikkea se on tekojen ja toimintatapojen lupaamista ja lupausten pitämistä. Siispä. Määritelkäämme. Luvatkaamme. Ja pitäkäämme lupauksemme. Näin helmikuussa 2010.

Mistä liikkeelle? Lapsiystävällisen Forssan peruskivet Ajatus Lapsiystävällisestä Forssasta syntyi valtuustoseminaarissa 2006, jonka jälkeen silloisella sivistystoimialalla määriteltiin toimialan visioksi: Forssa Suomen lapsiystävällisin kaupunki vuonna 2017. Vision tunnettavuus kasvoi pikku hiljaa ja sen kokonaisvaltainen sisällön määrittely ja arvioinnin mahdollistava toiminnallistaminen aloitettiin vuonna 2009 ( Konseptoinnista liikkeelle). Vision toiminnallistaminen aloitettiin määrittelemällä lapsiystävällisyys ja lapsiystävällinen kaupunki käsitteet forssalaisittain. Määrittelyn materiaali koottiin kahdesta kuntalaisille suunnatusta internet-kyselystä (03/2010 ja 03/2011), asiakaspalautteista, luottamushenkilöiden ideoista ja linjauksista, ammatillisten lapsitoimijoiden laadukkaan substanssin näkemyksistä ja arjen hyvistä käytänteistä. Laajan julkisen keskustelun ja kerätyn materiaalin pohjalta hahmottui forssalainen näkemys lapsiystävällisyydestä, lapsiystävällisen kaupungin tunnusmerkeistä sekä niistä toimista, joilla toimialan vision mukainen tavoite saavutettaisiin. Syntyi LastenForssa -kokonaisuus (liite 2 ). LastenForssa kokonaisuus muodostuu ytimestä, jossa tahdolla, asenteella, yhteistoiminnalla ja osaamisella luodaan pohja lapsipalveluille turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Laadukkaille palveluille, joiden järjestämisen periaatteet on mietitty lasta ja lapsuutta kunnioittaen. Palveluille, joita järjestettäessä aikuisten vahvan ammatillisuuden taustalla on aitoa välittämistä ja arvon antamista lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Kasvatuslautakunta hyväksyi 11.8.2011 Lapsiystävällisyyspolitiikan, joka linjaa LastenForssa kokonaisuuden toteuttamista. Lapsiystävällisyyspolitiikka Lapsiystävällisyyttä on ennen kaikkea sovittu tapa toimia lasten ja nuorten kanssa. Yhteisön jokainen aikuinen kantaa aikuisen vastuuta ja huolta lasten hyvinvoinnista. Erityisesti vastuuta ottavat Forssan kaupungin palveluksessa olevat, lasten parissa työtä tekevät ammattilaiset. He ovat sitoutuneet kasvatusja vapaa-aikatoimen toimintatapoihin, jotka on julkituotu palvelulupauksissa. Työtä ohjaa aito innostuneisuus, korkea työmoraali, ammattitaito ja avoimuus sekä ehdoton tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Yhteistyö ja työnjako huoltajien/vanhempien, viranomaisten ja eri lasten kanssa toimivien tahojen kanssa on tavoitteellista, suunnitelmallista ja ennaltaehkäisyä painottavaa.

LastenForssa kokonaisuudessa toiminnalliset, arvioitavissa olevat tavoitteet kohdistuvat Palvelulupauksiin (liite 3) ja niiden konkretisointeihin. Itse palvelulupaukset määriteltiin vuorovaikutuksellisessa työskentelyssä, jonka ytimenä oli vuosina 2010-2011 toteutettu Sivistys- ja tulevaisuustoimialan ensimmäinen Esimiesvalmennus. Palvelulupausten määrittelyn jälkeen sivistys- ja tukevaisuustoimialan toimijat työskentelivät moniammatillisissa ryhmissä pohtien yleisellä tasolla niiden toiminnallistamista (liite 4 ryhmätyöt). Varsinaiset Palvelulupausten konkretisoinnit tehtiin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuoriso- ja liikuntatoimen, Wahren-Keskuksen sekä työllisyyspalveluiden palvelualueilla ja yksiköissä sopien niistä teoista ja toimintatavoista, joiden toteuduttua palvelulupaukset todentuvat toimialalla järjestettävin palvelujen arjessa (liite 5 toimialojen lupaukset). Forssan kaupunkistrategian Forssa koko elämän väärtti (kv 14.4.2014) valmistuttua, LastenForssasta muodostui kaupunkiohjelma, jonka kotipesä oli Sivistys- ja tulevaisuustoimialalla, mutta joka määrittää tarkoituksenmukaisilta osin myös kaupunkikonsernin muiden organisaatioiden toimintaa ja palveluja.

LastenForssa kokonaisuutta määriteltäessä pidettiin tärkeänä, että konsepti mahdollistaa arvioinnin. Lapsiystävällisyyden toteutumisen kriteereiksi ja siten arvioinnin pohjaksi muodostuivat Palvelulupaukset konkretisointeineen. Forssa Suomen lapsiystävällinen kaupunki vuonna 2017 -vision arviointi sovittiin LastenForssa kokonaisuutta määriteltäessä tapahtuvan monitahoarviointina keväällä 2017. Lasten arvioinnit toteutettiin em. sopimuksen mukaisesti helmi-maaliskuun vaihteessa 2017. Arvioinnit toteutettiin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien 3-5 vuotiaiden lasten ja esioppilaiden haastatteluina sekä perusopetuksen oppilaiden koulupäivän aikana tehtyinä sähköisinä kyselyinä. Lasten arviointimateriaaliin liitettiin palvelulupausarvioinnin ohella myös FSHKY:n perhepalveluiden toteuttama Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan liittyvä lasten osallistaminen, varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön liittyvä lasten osallistaminen sekä perusopetuksen Pedagogiseen suunnitelmaan liittyvä materiaalin kerääminen. Arviointi toimi myös Unicefin Lapsiystävällinen kunta mallin lasten alkukartoituksena. Aikuiset arvioivat Lasten Forssan ja palvelulupausten todentumista huhti-toukokuun vaihteessa 2017 toteutettavassa sähköisessä kyselyssä. Arviointien tulokset julkistetaan 18.5.2017 valtuustoseminaarissa, johon osallistuvat sekä nykyiset että tulevalle kaudelle valitut valtuutetut. Arviointien tulokset tulevat täydentämään tarkoituksenmukaisilta osin Unicefin Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen saamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman sisältöä kesäkuussa 2017.

LastenForssa kokonaisuus ja lapsiystävällinen kaupunki forssalaisittain on ajattelua ja tekoja. Ja teot vaativat toteutuakseen otollisen toimintakulttuurin. Toimintakulttuurin, jossa organisaatiorakenteet, johtamistoiminta, toimijoiden vuorovaikutus ja kehittämistoiminnan painoalueet luovat edellytyksiä kaikkien toimijoiden työskennellä lapsiystävällisyyttä edistäen. Lapsiystävällisyys Ohjelman laaditaan vastoin alkuperäistä suunnitelmaa vasta vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Ohjelman tarkoitus on tukea lapsiystävällisen toimintakulttuurin toteutumista ja kehittämistä Forssan kaupungissa. Ohjelma tulee sisältämään palvelupolkujen (vrt. prosessit) ja niihin liittyvien toimintaohjeiden ohella muun muassa jatkuvasti täydentyvät kuvaukset hyvistä lasten osallistamiskäytänteistä, arviointitoiminnan kuvaukset sekä Lapsiystävällisen Forssan toimintasuunnitelman (vrt. Unicef). Sähköiseksi vuorovaikutusfoorumiksi ja lapsiystävällisyyden teemaa avaavien materiaalien jakamiseen perustetaan keväällä 2017 LastenForssa internet-sivut, Facebook-sivut sekä Instagram. LastenForssa kokonaisuus ja Lapsiystävällinen kunta malli linkittyy tiiviisti Kanta- Hämeen LAPE-työhön: Forssan tie ja työ lapsiystävälliseksi kunnaksi toimii yhtenä pilarina ja sparrauskohteena maakunnallista lapsiystävällisen kunnan mallia rakennettaessa.

LAPSIYSTÄVÄLLISEN FORSSAN SEURAAVAT ASKELEET

UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLISEN KUNNAN 10 KRITEERIÄ/RAKANNUSPALIKKAA eli Näitä tavoitellaan: 1. Lasten oikeudet tunnetaan 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla Syrjimättömyys 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palvelujen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Poliittinen osallisuus 4. Lapsen voiva osallistua julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. Sosiaalinen osallisuus 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensi sijaisesti lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuus 10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.

Alkukartoitusta I suunniteltaessa ohjausryhmä valikoi Unicefin Lapsiystävällinen kunta ohjelman tavoitteista seuraavat kokonaisuudet Forssan kehittämistoiminnan keskiöön: 1. Lapsen oikeuksien tunnettuus ja toteutuminen organisaatiossa (Rakennuspalikat 1 ja 2) * Lapsen oikeudet tunnetaan 2. Lapsen osallisuuden tukeminen asioihin vaikuttamisen ja maailman muuttamisen näkökulmasta (Rakennuspalikat 3, 4, 5, 6, ja 7) * Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen * Lapset voivat osallistua julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen * Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin * Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan 3. Lapsivaikutusten arviointi (Rakennuspalikat 9 ja 10) * Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu * Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa

Forssan matkan reittivalintoja ja suuntaviittoja: Lähtökohtana on LastenForssa kokonaisuus ja työ, jota sen puitteissa on tehty lapsiystävällisen kaupungin rakentamisen eteen Alkukartoitukset ajoitetaan siten, että lasten osalta kartoitus voidaan yhdistää LastenForssan Juhlavuoden arviointiin Alkukartoitusten sisällöissä huomioidaan Unicefin Lapsiystävällisen kunnan kriteerit sekä LastenForssa kokonaisuus Palvelulupauksineen. LAPE-yhteys: Forssa toimii maakunnallisen LAPE-hankkeen Toimintaympäristön kehittäminen osiossa yhtenä veturikuntana. Ko. osiossa kehittämisen keskiössä on lapsiystävällisen kunnan rakentaminen. Tavoitteena on Unicefin Lapsiystävällinen kunta statuksen saaminen Forssalle 30.-31.10.2017 järjestettävässä Lasten Forssa Juhlaseminaarissa, joka on myös maakunnallisen LAPE-työn ohjelmassa.

Unicefin Lapsiystävällinen kunta kehittämistyön mallireitti Askel 1 Haku, koordinaatioryhmän perustaminen ja koulutus Askel 7 Kehittämistyön jatko ja uusien tavoitteiden valinta Askel 2 ALKUKARTOITUS Askel 6 ARVIOINTI JA TUNNUSTUS Askel 3 TOIMINTA- SUUNNITELMA Askel 5 RAPORTOINTI Askel 4 TOTEUTUS

Unicefin Lapsiystävällinen kunta kehittämistyön eteneminen Forssassa Haku, ohjausryhmän perustaminen ja koulutus kevät ja syksy 2016 Kehittämistyön jatko ja uusien tavoitteiden valinta 01/2018 ALKUKARTOITUS 1. 12/2016-01/20 ARVIOINTI JA TUNNUSTUS 10/2017 RAPORTOINTI 09/2017 ALKUKARTOITUS 2. 02/2017-03/2017 TOIMINTASUUNNITELMA 03/2017-04/2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKENNUS 06/2017 ALKUKARTOITUS 3. / 04/2017 TOTEUTUS 05/2017-

ALKUKARTOITUKSET Toteutus Aikuisille suunnatun alkukartoituksen toteuttaminen aloitettiin ohjausryhmälle suunnatulla kyselyllä joulukuussa 2016 (Alkukartoitus I). Ko. kartoituksen johtopäätökset koottiin ja työstettiin johtoryhmässä tammi-helmikuussa 2017. Lasten alkukartoitus (Alkukartoitus II) toteutettiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen lasten osalta helmi-maaliskuussa 2017. Samassa yhteydessä koottiin arviointimateriaalia myös LastenForssa arvioinniksi sekä perusopetuksen Pedagogisen suunnitelman materiaaliksi. Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnan ja varhaiskasvatussuunnitelmatyön osalta lasten osallistaminen tapahtui samassa yhteydessä. Alkukartoitus III:na toimii vielä aikuisille suunnattu LastenForssa arviointi huhti-toukokuun vaihteessa 2017. Toimintasuunnitelma on tarkoituksenmukaista laatia jo Alkukartoitus I:n pohjalta, jotta toimenpiteitä statuksen saavuttamiseksi päästään toteuttamaan. Suunnitelmaa tarkennetaan ja täydennetään alkukartoitusten II ja III analysointien perusteella.

Alkukartoitus I julkaistiin PedaNetissa 9.12.2016. Sähköpostikutsu vastaajille lähetettiin 1. aallossa Unicefin Lapsiystävällinen kunta konseptin ohjausryhmälle sekä kaupungin tekniselle toimialalle kohdennetusti yhteensä 21 henkilölle. Vastauskutsun saaneita vastaanottajia ohjeistettiin jakamaan kartoituksen vastauslinkkiä edelleen yhteisössään, jotta saataisiin mahdollisimman usealla olisi mahdollisuus kartoitukseen vastata. Ensimmäisessä aallossa kartoitukseen tuli 31 vastausta, joista yhdessä oli selkeästi ilmoitettu, että vastauksen oli pohdittu työyhteisössä yhdessä. Vastaajat edustivat eri yhteisöjä seuraavasti: Varhaiskasvatus 10 vastausta Perusopetus 4 vastausta 2. asteen koul. 5 vastausta Nuorisotoimi 1 vastaus Liikuntatoimi 1 vastaus Wahren-keskus 4 vastausta Työllisyyspalvelut 1 vastaus Tekninen toimiala 1 vastaus Kaupungin hallinto 0 vastausta Luottamushenkilöt 0 vastausta Nuorisovaltuusto 1 vastaus FSHKY 3 vastausta Seurakunta 0 vastausta Järjestöt 0 vastausta

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Alkukartoitus I:een liittyen 1. Lapsen oikeuksien tunnettuus organisaatiossa YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen (LOS) sisältöä ei tarkkaan tunneta eikä se siten ohjaa toimintaa LOS:ia sisällöltään osittain myötäilevä LastenForssa kokonaisuus ja Palvelulupaukset sen sijaan vaikuttavat etenkin kaupunkiorganisaatiossa palveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen 2. Lapsen osallisuuden tukeminen asioihin vaikuttamisen ja maailman muuttamisen näkökulmasta Lasten osallisuutta on Forssassa edistetty ja edistetään, mutta vielä aikuisjohtoisesti aikuiset määrittelevät, mihin asioihin ja miten lapset voivat vaikuttaa Jo olemassa olevia lapsia ja nuoria osallistavia foorumeita ja menetelmiä ei hyödynnetä vielä riittävästi 3. Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arvioinnin käynnistämisestä toivottiin ja asiasta on jo olemassa päätös; ko. arviointi on keskiössä myös maakunnan LAPE-hankkeessa

OLEMASSA OLEVIA LAPSIA OSALLISTAVIA KÄYTÄNTEITÄ Alkukartoitus I:een kirjatuilta osin 1. Lasten toteuttama arviointi ja lasten kuuleminen nuorten kuulemistilaisuudet (2/vuosi) nuorisovaltuustotoiminta oppilaskuntatoiminta poliitikkojen kummitoiminta 9. luokkalaisten kysely ja esioppilaiden haastattelu (mm. Lasten Laatupeli) 2. Lasten osallistuminen toiminnan suunnittelu Ideapalaverit, lasten kokoukset Aikuisten havainnointeihin perustuva toiminnan suuntaaminen 3. Lapsiystävällistä toimintakulttuuria edistävät toimintatavat Lasten ja nuorten tilaisuuksien maksuttomuus Hyvän Työyhteisön Toimintaperiaatteet Havainnointi ja dokumentointi ja Puheeksi ottamisen lupaus? OPS:ien mukainen arviointitoiminta TLP menetelmän käyttöönotto 4. Lapsiystävällistä toimintakulttuuria haittaavat tekijät ja huolen häiveet Toista loukkaava käytös Aikuisten sitoutuminen yhteisiin sopimuksiin Aikuisilla riittämättömästi tietoa erilaisista lapsia osallistavista toimintatavoista ja menetelmistä

Toimintasuunnitelma (versio 1)

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan Henkilöstön (koko kaupunkikonserni ja FSHKY) ja ohjausryhmän edustamien tahojen sekä heidän sidosryhmiensä perehdytys (05-06/-17) Perehdytyspäivä esioppilaille: Sopimus selväksi! (05/2017) Vornetti, Hykyintra Henkilöstöpalaverit LHVP, PedaNet some ja www-sivut Wilma SiTu VaKa Perehdytyspäivä perusopetuksen oppilaille: Tutustu ja Tiedä! (08/2017 9.-luokkalaiset, 2. aste, alakoulu ja 7.-8- -luokkalaiset) some ja www-sivut Wilma PeOp Perehdytys uudelle valtuustolle ja muille luottamushenkilöille (08/2017) Valtuustoseminaarit Lautakuntien iltakoulut Luot.henk. Perehdytys FSHKYn päätöksentekoelimet Keskushallinto ja SiTu Materiaalit kuntalaisille (08/2017) some, www-sivut Keskushallinto Järjestöjen ja sidosryhmien määrittelemät sopimukseen perehtymiseen liittyvät toimet PedaNet www-sivut Järjestöt ja SiTu Muut mahdolliset lasten ideoimat sopimukseen liittyvät tempaukset, tapahtumat, toimet ja tilaisuudet PedaNet Wilma Some ja www-sivut SiTu ja FSHKYn perhepalvelut

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla Lasten harrastustoiminnan tukeminen (koulujen kerhotoiminta, järjestöjen stipendit, FSHKY) / 2018- some ja www-sivut SiTu/Liikunta ja järjestöt FSHKY Suomen kieltä taitamattomien lasten ja nuorten kuulemismenetelmien kehittäminen / 2017-2018 Vornetti henkilöstöpalaverit PedaNet SiTu ja FSHKY Erityistä tukea vaativien lasten kuulemismenetelmien kehittäminen / 2017-2018 Vornetti henkilöstöpalaverit PedaNet SiTu ja FSHKY

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen lapset, esioppilaat, perusopetuksen oppilaat sekä NuVa arvioivat saamiaan palveluja (alkukartoitus/ kevät 2017) Varhaiskasvatuksen lapset, esioppilaat sekä perusopetuksen oppilaat ja NuVa tulkitsevat alkukartoituksen tuloksia ja valitsevat toimenpiteitä (kevät ja syksy 2017) Wilma PedaNet some ja wwwsivut Tiedotusvälineet Wilma Pedanet some ja wwwsivut Tiedotusvälineet VaKa Eop PeOp NuVa VaKa Eop PeOp FSHKY NuVa Oppilaskunnat ja NuVa ovat mukana laatimassa Pedagogista suunnitelmaa Wilma PedaNet some ja wwwsivut Tiedotusvälineet PeOp NuVa 2017 Lapsiarviointien materiaalien pohjalta kehitetään säännöllisesti toteutettava arviointimateriaali. Vornetti PedaNet Henkilöstöpalaverit SiTu

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin Lapsia ja nuoria kuullaan siitä, mitkä ovat asioita ja teemoja, jotka he kokevat itselleen tärkeiksi ja joihin he haluavat vaikuttaa (esim. alkukartoitus II, kouluterveyskysely, oppilaskunnat (2017) Wilma Pedanet some ja wwwsivut Tiedotusvälineet SiTu FSHKY Lapset ja nuoret pääsevät kommentoimaan Monitoimikeskuksen hankesuunnitelmaa ja koulujen ja/tai päiväkotien perusparannussuunnitelmia sekä mahdollisia kouluverkkovaihtoehtoja (2017) Pedanet www-sivut SiTu Tekninen ja ympäristö toimiala

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan Lasten ja nuorten toiveita kuullen kehitetään heidän mahdollisuuksiaan olla yhteydessä luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin (esim. lasten ja nuorten kuulemistilaisuudet ja poliitikkokummi toiminta (2017-) Wilma Pedanet some ja www-sivut tiedotusvälineet Valtuustoryhmät ja SiTu Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen (2017-) PedaNet PeOp ja oppilaskuntien hallitukset (FYL, FAI ja PeOp) Nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen (2017-) www-sivut Nuva, NuLi ja Ohjaamo Lasten ja nuorten esittämät toimenpiteet PedaNet Some ja www-sivut VaKa, PeOp ja Nuli Seurojen, järjestöjen ja yhdistysten esittämät toimenpiteet Some ja www-sivut SiTu ja järjestöt Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijatoiminnan sekä vertaissovittelutoiminnan kehittäminen (2018-) Some ja www-sivut FSHKY/PePa PeOp

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapset voivat osallistua julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaskunnat ja NuVa kommentoivat monitoimikeskuksen hanke-suunnitelmaa ja/tai koulujen ja päiväkotien perusparannussuunnitelmia (syksy 2017) Valmistellaan konsepti, jolla mahdollistetaan lasten ja nuorten kuuleminen julkisia tiloja suunniteltaessa (2018) Wilma some ja www-sivut tiedotusvälineet PedaNet Some ja www-sivut SiTu sekä Tekninen ja ympäristötoimiala SiTu sekä Tekninen ja ympäristötoimiala Ao. lautakunnat Valmistellaan konsepti, jolla lapset ja nuoret voivat osallistua harrastustilojen kehittämiseen (2018) Some ja www-sivut PedaNet Tekninen ja ympäristötoimiala sekä Situ Ao. lautakunnat Järjestöt ja seurat

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa Pilotoidaan Lapsivaikutusten arviointia (kesä ja syksy 2017) Päätöksenteon ja palvelujen resursoinnin perusteena käytettävät lapsitiedon lähteet kartoitetaan ja määritellään jatkossa hyödynnettävät indikaattorit (LAPE-yhteys) Vornetti Henkilöstöpalaverit Tiedotusvälineet Some ja wwwsivut Vornetti Hykyintra LHVP SiTu SiTu ja FSHKY

TAVOITE TOIMENPITEET TIEDOTUS VASTUUT Lapsia ja nuoria osallistavien käytänteiden haltuunotto Aikuisten forssalaisten sitoutuminen lapsiystävällisyyteen Käytössä olevien käytänteiden kokoaminen palvelualueittain ja jakaminen PedaNetissä (2017) Lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen kohdentuvat koulutukset lapsitoimijoille (2017-) Yksityishenkilöiden, perheiden, ryhmien Lapsiystävällisyys Lupaukset (2017) Vornetti henkilöstöpalaverit PedaNet Kasveverkosto Vornetti PedaNet Kasveverkosto Tiedotusvälineet some ja www-sivut SiTu SiTu Unicef SiTu Luottamushenkilöt