Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous Oy Projektin kuvaus Projektin aikana on tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritetaan yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla 743-01453-35 vuosina 2011 2013. Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljellään perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite on selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 1. Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. KWS Scirocco kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 6. KWS Scirocco kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 7. KWS Scirocco kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin 05.05. 2011 28 m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe- kevätvehnää Cerall peitattuna ja KWS Scirocco- kevätvehnää Celestpeitattuna. Kylvölannoitus tehtiin Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) Suomensalpietari 481 (130 kg N) b) Suomensalpietari 556 (150 kg N) c) Suomensalpietari 556 (150 kg N)
Lohkolle kylvettiin verranteeksi myös koeala Trappe- kevätvehnää normaalilla 100 kg:n typpilannoitustasolla. Tällä koealalle kaikki typpi annettiin kylvölannoituksena Suomensalpietaria 370. 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille YaraBela N26, S14, 115 (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa + Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä mangaanin puutteeseen YaraVita Mantrac Pro 2 x 1 l/ha Kasvustosta teetettiin ravinneanalyysi 23.06. Tavoitearvot kevätvehnä Arvot näyte 23.06. Typpi, N g/kg ka 40 55 50 Fosfori, P g/kg ka 3,3 6,0 4,7 Kalium, K g/kg ka 33 45 44 Kalsium, Magnesium, Ca g/kg ka 4 10 5,9 Mg g/kg ka 2,0 3,0 2 Rikki, S g/kg ka 1,5 4,0 4,4 Boori, B mg/kg ka 6 12 6,6 Kupari, Mangaani, Cu mg/kg ka 7 15 8,9 Mn mg/kg ka 35 100 100 Sinkki, Zn mg/kg ka 25 70 49 Rauta (Fe) mg/kg 120 120 Analyysissä havaittiin ravinteiden olevan tavoitearvojen mukaisia 4. Koelohkojen kasvinsuojelu a) T1(pensomisen loppu), 7.kesäkuuta Logran 20 g Plus Oxitril 0,5 l + CCC 0,5 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha b) T1+ viikko, 16.kesäkuuta Menara 0,25 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l + Mantrac Pro 1,0 l /ha c) T2 (korrenkasvun loppu), 27.kesäkuuta Moddus 0,15 l + MCPA 1 l /ha (valvatti ja ohdakeongelma) d) T3 (tähkälletulo), 3.heinäkuuta Amistar 0,4 l + Menara 0,25 l + Karate Zeon 0,075 l /ha 5. Koelohkojen puinti 5. syyskuuta Kutakin koealaa puitiin tasan hehtaari puimurin pinta-alamittarin mukaan Kunkin koejäsenen jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaakaanturit.
Olkisato määritettiin puimalla kultakin koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali tuli mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso, jyväkoko, hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Fazer- myllyjen laboratoriossa. kilon typpilannoitustasolla meni alhaisen valkuaispitoisuuden vuoksi rehuviljaksi, muut koejäsenet täyttivät leipäviljavaatimukset. Puinti kosteus Sato 14,5 % hlp tjp valk % Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat typpilannoitustason kohotessa sako luku KWS kg N/ha 19,1 5773 75,9 33,4 15,8 282 KWS kg N/ha 19,7 5995 75,3 34,0 16,1 389 KWS kg N/ha 21,4 6826 73,2 32,3 16,1 286 kg N/ha 20,3 6352 72,4 22,8 12,3 354 kg N/ha 18,6 6759 74,9 28,8 13,5 403 kg N/ha 18,9 7052 73,8 30,5 14,1 377 kg N/ha 21,0 7664 71,0 27,5 14,5 375 8000 17 7000 6000 5000 4000 3000 2000 16 15 14 13 12 Jyväsato kg/ ha Olkisato kg/ ha valk % 1000 11 2. Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan 170 kg:n typpilannoitustasolla KWS Sciroccolla jäi lannoitustypestä käyttämättä 10 kg / ha, kaikilla muilla koejäsenillä tuli kaikki lannoitetyppi käytettyä minkä lisäksi kasvit irrottivat typpeä vielä maasta. 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 30,0 10,0-10,0-30,0-50,0 Maasta
Käyttämätön KWS 164,4 22,6-25 KWS 149,4 26,9 10 KWS 196,7 26,5-7 136,5 19,6-56 167,0 20,3-37 198,8 26,1-55 193,0 41,0-34 Typen kotiuttaminen jyväsadossa Kun huomioidaan vain jyväsato, 4 koejäsentä otti lannoitetypen lisäksi vielä maasta typpeä. Kolmella koejäsenellä jäi pieniä määriä typpeä olkisadon mukana peltoon. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO- VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Käyttämätön KWS 164-14 KWS 149 21 KWS 197 3 137-37 167-17 199-29 193 7 200 150 100 50 0-50 Maasta Käyttämätön Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä fosforin otto maasta lisääntyi. Fosfori yht/ha KWS 27,1 3,8 31 KWS 21,6 4,1 26 KWS 28,7 3,3 32 23,5 2,6 26 26,4 2,2 29 28,9 3,8 33 29,9 5,7 36 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 MAASTA Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla.
perus hinta valkuais lisä /tn hinta /tn Sadon arvo Lannoite kustannus Sadon arvo - lann. kust. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Kalium yht KWS 28,9 29,8 59 KWS 31,2 45,7 77 KWS 32,1 52,5 85 34,9 45,1 80 40,6 38,8 79 33,1 60,4 94 42,9 69,7 113 80,0 30,0-20,0-70,0-120,0 MAASTA Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Taloudellinen kannattavuus parani molemmilla koejäsenillä typpilannoitustason kohotessa. Laskelmassa käytetty lannoitekustannuksena huhtikuun 2011 hintaa ja sadon arvona marraskuun 2011 hintaa. 1400 1200 1000 800 600 400 Sadon arvo Sato 14,5 % hlp tjp valk % sakoluku KWS kg N 5773 75,9 33,4 15,8 282 178 12,5 190,5 1100 157 942 KWS kg N 5995 75,3 34,0 16,1 389 178 12,5 190,5 1142 181 961 KWS kg N 6826 73,2 32,3 16,1 286 178 12,5 190,5 1300 219 1081 kg N/ha 6352 72,4 22,8 12,3 354 170 0 170 1080 118 961 kg N/ha 6759 74,9 28,8 13,5 403 178 5 183 1237 157 1080 kg N/ha 7052 73,8 30,5 14,1 377 178 7,5 185,5 1308 181 1127 kg N/ha 7664 71,0 27,5 14,5 375 178 10 188 1441 219 1221 Lannoitekustannus Sadon arvo - lann. kust. 200 0 KWS kg N/ha KWS kg N/ha KWS kg N/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha kg N/ha Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukausi 2011 oli ennätyslämmin. Jyvän täyttymisjakso koelajikkeilla kesti vain runsaat 30 päivää kun se keskimääräisesti on runsas 50 päivää.
1600 Lämpösummakertymä esimerkkinä Tampere 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 5.5. 15.5. 25.5. 4.6. 33 pv 12.8. 55 pv 14.6. 24.6. 4.7. 14.7. 24.7. 3.8. 13.8. 23.8. 2.9. 12.9. 22.9. 27.9 2.10. 12.10. 22.10. vv.1980-2000 v.2002 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v. 2009 600 1100 ºC 49 pv Kesä- heinäkuussa oli pitkiä hellejaksoja ja kasvukaudella koettiin myös muutama rankka sadekuuro. Pohdinta ja arviointi Kesä- heinäkuun hellejaksot ja kuivuus saattoivat rajoittaa sadon muodostumista. Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi joka askelmalla merkittävästi.
Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 200 kg N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2011olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia ja kalia. Kesän 2011 tuloksista jäi arveluttamaan oliko sadon muodostumista eniten rajoittava tekijä sää vai loppuiko jokin ravinne sittenkin kesken.