44 Lausunto Inkoon manneralueen yleiskaavan ehdotuksesta 341/05.01/2012 MHS Tiivistelmä Inkoon vuonna 2012 aloitettua strategisen yleiskaavan valmistelua on jatkettu Inkoon manneralueen oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Kaavassa esitetään maankäyttöstrategian mukaiset periaatteelliset linjaukset erilaisten alueiden kehittämiselle sekä tarvittavat yleiskaavatasoiset aluevaraukset maankäyttöja rakennuslain yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten mukaisesti. Yleiskaavassa keskeiset toiminnot ja tulevasta asuinrakentamisesta vähintään puolet osoitetaan nykyisen kuntakeskuksen sekä edullisesti saavutettaviin taajamiin ja kyliin ja puolet uudisrakentamisesta sijoitetaan haja-asutuksen alueille. Yleiskaavan yleiset tavoitteet ovat hyvät ja maakuntakaavojen mukaisia, mutta Uudenmaan liitto katsoo, ettei yleiskaavan ehdotus toteuta kaikilta osiltaan maakuntakaavan eikä yleiskaavassa asetettuja tavoitteita eikä kunnan maankäyttöstrategian periaatteita. Yleiskaavan valmistelussa tulee kiinnittää huomiota vielä seuraaviin asioihin ja tarkentaa kaavaratkaisua, ennen kuin yleiskaava voidaan hyväksyä. Kunnan tulee keskittää voimavaransa Inkoon keskusta-alueen kehittämiseen, jotta alueen houkuttelevuus asuin- ja monipuolisten toimintojen paikkana lisääntyy. Väestön kasvu mahdollistaa keskustan sekä joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantamisen ja kehittämisen. Rantaradan lähiliikenteellä ei voida perustella kyläasumisen laajentamista eikä kylärakenne ole oikea tapa varmistamaan uutta raideliikenteeseen perustuvaa taajamaa. Jotta raideliikenteen pysäkki voidaan rakentaa, tulevat väestön määrät olla suuremmat pysäkkien alueilla. Nykyinen kunnan väestöennuste kaavan tavoitevuonna 2035 ei riitä nykyisen keskustan ulkopuolella olevan aseman kehittämiseen eikä uusien raideliikennepysäkkien rakentamiseen. Kaavan tavoitteena on ohjata asuinrakentamisesta vähintään puolet olemassa oleviin taajamiin ja kyliin ja loput haja-asutusalueille eri puolille kunnan manneraluetta. Kaavan mitoitus ja sen aluevaraukset mahdollistavat kuitenkin suuremman uudisrakentamisen kasvun haja-asutusalueille. Maankäyttö- ja rakennuslain säädökset ovat muuttumassa hajarakentamisen helpottamiseksi, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena laajemmin. Uudisrakentamisen hajauttaminen ei ole kuitenkaan toivottavaa kehitystä, sillä se ei tue kunnan palveluverkon kehittämistä eikä ole kuntatalouden näkökulmasta järkevää. Yleiskaavan ehdotuksessa esitettyjen yritystoiminnan ja asumisen reservialueet eivät ole pääosin voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisia. Reservialueiden sijaintia ja laajuutta tulee perustella paremmin, mihin tarpeisiin ja tulevaisuuden visioihin alueet perustuvat, jos voimassa
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 20 Asian vireilletulo Asian taustat olevien maakuntakaavojen mahdollistavat työpaikka- ja taajama-alueen laajuudet eivät ole riittävät. Inkoon kunta/yhdyskuntatekninen lautakunta on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa manneralueiden yleiskaavan ehdotuksesta 23.4.2017 mennessä. Kaavalausuntoon on pyydetty ja saatu lisäaikaa 8.5.2017 asti. Uudenmaan maakuntahallitus on antanut aikaisemmin (mhs 28.1.2013 5) lausunnon, joka on koskenut Inkoon kunnan strategisen yleiskaavan valmisteluaineistoa. Strategisen yleiskaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen perusteella siirryttiin laatimaan oikeusvaikutteista manneralueiden yleiskaavaa, minkä yhteydessä mitoitusperusteet on laadittu uudelleen ja kaava-alue rajattiin käsittämään pääpiirteittäin kunnan manneralueet olemassa olevan manneralueiden yleiskaavan rajausta seuraten. Aikaisemmassa lausunnossa Uudenmaan maakuntahallitus on todennut, että strateginen yleiskaava luo edellytykset kunnan kestävälle kehittämiselle, mutta on huomauttanut maakuntakaavassa esitettyihin ja strategisesta yleiskaavasta puuttuviin yhdyskuntateknisiin merkintöihin. Vireillä olevan yleiskaavan keskeiset tavoitteet ovat: Yhdyskuntarakenteen ja kunnallistekniikan kehittämisen painopisteiden määrittely Asumisen ja erityisesti haja-asutuksen mitoitus erilaisilla alueilla, asumisen kokonaismitoitus tarkasteluvuoteen 2035 saakka Yhdyskunnan ekotehokkuuden ja hiilitaseen parantaminen pitkällä aikavälillä Yleiskaavan perustietoja: Kaavan tavoitevuosi on 2035 Manneralueen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tarkoituksena on tulkita maankäyttöstrategiassa esitetyt periaatteelliset linjaukset erilaisten alueiden kehittämiselle ja aluevarauksia osoittavaksi oikeusvaikutteiseksi kaavaksi ottaen huomioon kaavaan varten tehdyt tarkemmat selvitykset. Kaavaehdotuksen laatimisessa käytettiin edullisuusvyöhykkeitä, joiden avulla etsittiin uuden rakentamisen sijoittumiselle edullisia alueita käyttämällä muuttujina palvelujen saavutettavuutta, maisemaa, luontoarvoja, liikkumista ja teknisiä verkostoja. Työn edetessä havaittiin, että eniten lisäarvoa yleiskaavatason tarkasteluun toivat saavutettavuuteen, palveluihin ja teknisiin verkostoihin liittyvät vyöhykkeet. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten rakentamismahdollisuuksien sijoittumisessa ja sen jakautumisessa A- ja M-1-alueiden kesken käytettiin perusteluna tätä edullisuusvyöhykejaottelua. Uudet merkittävät rakentamisalueet sijoittuvat keskustaan ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Maaseutualueiden haja-asutus ohjataan yhdyskuntarakenteellisesti suotuisille alueille. Kyläalueilla (AT), ympärivuotisen asumisen alueilla (A) sekä maatilojen talouskeskusalueina (AM) osoitetuilla alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Laajat metsä- ja peltoalueet on rajattu kokonaan asuinrakentamisen ulkopuolelle.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 21 Ehdotus lausunnoksi Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavat: Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna 2006. Kaava on ns. kokonaiskaava, jossa on käsitelty kaikkia maankäyttömuotoja. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2010, käsiteltiin merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia teemoja. Suunnittelualuetta koskevat merkittävät kiviainesmerkinnät sekä metsätalousvaltainen aluemerkintä, (MLY). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna 2014, tarkensi ja täydensi voimassa olevia maakuntakaavoja. Siinä suunnittelualuetta koskivat erityisesti kylien kohdemerkintöjen kumoaminen Inkoon asemalla ja Päivölässä sekä taajama-alueen rajauksen supistaminen Inkoon keskustassa kantatie 51 eteläpuolelle. Yleiskaava Voimassa oleva ja väistyvä manneralueen yleiskaava on vuodelta 2000. Manneraluetta koskevat myös voimassa olevat Kopparnäsin retkeilyalueen osayleiskaava sekä Ingerskilan alueelle tehty yleiskaavan muutos golfkentän rakentamista varten. Kopparnäsin ja Ingarskilan osayleiskaavat eivät kuulu nyt vireillä olevaan yleiskaava-alueeseen. Muut kaavan laatimisen kannalta keskeiset suunnitelmat ja päätökset Inkoon valtuusto on hyväksynyt Inkoon maankäytön strategian 24.3.2011. Sen mukaan painotetaan asukkaiden ja työpaikkojen sijoittamista ja tiivistämistä nykyisen yhdyskuntarakenteen (keskusten ja kylien) sisälle ja yhteyteen, missä on muun muassa hyvä liikenteellinen saavutettavuus, missä voidaan turvata palvelujen tarjonta ja missä voidaan keskittää lämmöntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä. Maankäytön strategian mukaan kuntataloudellisen kustannusten näkökulmasta pyritään hyödyntämään olemassa oleva kunnallistekniikan infrastruktuuri sekä hallitaan hajarakentamisen määrä ja sijoittuminen, jottei väestömäärän kasvaessa aiheudu ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Yleiskaavan yleiset tavoitteet ovat hyvät ja maakuntakaavojen mukaisia, mutta Uudenmaan liitto katsoo, ettei yleiskaavan ehdotus toteuta kaikilta osiltaan maakuntakaavojen eikä yleiskaavan tavoitteita eikä kunnan maankäyttöstrategian periaatteita. Yleiskaavan valmistelussa tulee kiinnittää huomiota vielä lausunnossa esitettyihin asioihin ja tarkentaa kaavaratkaisua, ennen kuin yleiskaava voidaan hyväksyä. Väestökasvuennusteet Kaavaselostuksen mukaan kaavassa varaudutaan kunnan tasaiseen 1,5 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun, mikä tarkoittaa, että kunnan asukasluku on 8000-8500 asukasta kaavan tavoitevuonna 2035. (Kaavaselostuksessa on esitetty useita keskenään eriäviä lukuja). Nykyinen kunnan asukasluku on noin 5600. Ennuste on optimistisempi kuin Uudenmaan liitossa tehdyt Uusimaa 2050 kaavaa varten laaditut vaihtoehtoiset väestöprojektiot vuonna 2016. Inkoolle edullisimpien vaihtoehtojen mukaan noin 8000 asukasmäärä saavutetaan vasta vuonna 2050. Väestömäärän kasvu liiton väestöprojektioiden mukaan on yleiskaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä noin +1,1%. Uudenmaan liitto katsoo, että yleiskaavan ratkaisuissa on hyvä varautua kaavaselostuksessa mainittua 1,5 %:n väestönkasvua maltillisimpiin
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 22 väestöennusteisiin, sillä myös Tilastokeskuksen ennuste osoittaa maltillisempaa kasvua. Yhdyskuntarakenne, Asuminen Uudenmaan liitto katsoo, että uuden asumisen sijoittamisessa tulee pitäytyä vahvimpiin, olemassa oleviin keskuksiin: Inkoon kuntakeskustaan ja Degerbyn -kylätaajamaan, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata tulevaisuudessa. Kuntakeskuksen lounaispuolelle osoitetaan asumisen laajentumisen aluetta, (A-res), joka on osittain maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen ulkopuolella. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, mihin alueen laajuuden osoittaminen perustuu. Asumiseen osoitettu reservialue on melko lähellä Inkoon syväsatamaa ja sen teollisuusaluetta. Aluevarauksen laajuutta tulee perustella sekä kiinnittää huomiota siihen, ettei teollisuuden toimintamahdollisuuksia kavenneta asumisen osoittamisella sen läheisyyteen ja toisaalta siihen, ettei asumiseen osoitetulle alueelle kohdistu terveellisyyteen ja viihtyisyyteen vaikuttavia häiriöitä teollisesta toiminnasta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Helsingin seudun ulkopuolisten valkoisten alueiden kehittämissuosituksen mukaan alue, jolle ei ole maakuntakaavakartalla osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä määriteltiin Inkoon maakunnallisesti merkittävät kylät, joita ovat Degerby ja Tähtelä. Näihin kyliin tulisi ohjata keskusta- ja taajama-alueen ulkopuolista, maaseutumaista asumista. Rantaradan lähiliikenteellä ei voida perustella kyläasumisen laajentamista Tähtelään ja Päivölään. Kylärakenne ei ole oikea tapa varmistamaan uutta raideliikenteeseen perustuvaa taajamaa. Rakentamisen määrät tulevat olla suuremmat raideliikennepysäkkien lähiympäristössä. Nykyinen kunnan väestöennuste kaavan tavoitevuonna 2035 ei tue edes nykyisen aseman kehittämistä eikä uusien raideliikennepysäkkien rakentamista. Nykyisin uuden raideliikenteen aseman tai pysäkin rakentamisen kustannusten vuoksi 1-2 kilometrin säteellä asemasta tulee olla vähintään 5000-10000 asukkaita. Kunnan lounaisosaan, Brukträsket-järven rannoille osoitetaan useita kymmeniä rakennuspaikkoja sekä vapaa-ajan asutukseen (RA) että ympärivuotiseen asutukseen (A). Alueelle suunniteltu rakentaminen vaatii yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jotta rakentamisen vaikutukset ympäristöön ja kuntatalouteen voidaan arvioida riittävällä tavalla. Maa- ja metsätalousalueille on osoitettu (M-1)- merkinnällä alueet, joille sallitaan maa- ja metsätaloutta palvelevien tuotanto- ja talousrakennusten lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen, joka kaavamääräyksen mukaan tulee ratkaista suunnittelutarvealueina. Vaikka kaavaselostuksessa todetaan, että rakennuspaikkojen mitoitus voi olla enemmän teoreettista, ei hajautuvasti osoitettu rakentamisen määrä (noin 1200 uutta rakennuspaikkaa) ole yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta toivottavaa. Yleiskaavaselostuksen mukaan kaavassa sijoitetaan tulevasta
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 23 asuinrakentamisesta vähintään puolet olemassa oleviin taajamiin ja kyliin ja loput haja-asutusalueille eri puolille kunnan manneraluetta. Kaavan mitoitus ja sen aluevaraukset mahdollistavat kuitenkin suuremman uudisrakentamisen kasvun haja-asutusalueille. Kuntataloudellisesti ja kunnan palvelurakenteen kehityksen kannalta voi olla vaikutuksiltaan merkittävää ja haitallista, jos suuri osa tulevasta kasvusta osoitetaan hajautuvasti. Työpaikka-alueet, Teollisuus Maakuntakaavassa on osoitettu merkittävä taajamatoimintojen alueiden ulkopuolinen työpaikka-alue Inkoon keskustan ja kantatie 51 luoteispuolelle. Alue on jo osittain toteutunut. Yleiskaavassa alue on osoitettu yritystoiminnan alueena (T). Yleiskaavan ehdotuksessa osoitetaan lisäksi laaja yritystoiminnan reservialue (T-res) maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen ja kantatie 51 pohjoispuolelle. Yritystoiminnan reservialueen osoittaminen yleiskaavassa esitetyllä tavalla ei ole voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista. Reservialueen sijaintia ja sen laajuutta tulee kaavassa perustella, mihin tarpeisiin ja tulevaisuuden visioihin sekä millaisiin liikenteen ja liikkumisen ratkaisuihin alue perustuu, jos nykyinen maakuntakaavassa osoitettu työpaikka-alueen laajuus ei ole riittävä. Yhdyskuntatekniset ratkaisut Kaavaselostukseen on hyvä tarkentaa, että Inkoon syväsataman Seveso-direktiivin mukainen konsultointivyöhyke on osoitettu Turvatekniikan keskukselta (TUKES) saatavan tiedon mukaisesti. Seveso-vyöhykettä ei ole osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa Inkoon syväsataman alueelle. Kaavakartalla sijaitsee Inkoon syväsataman eteläpuolella punainen yhdysnuoli merkintä. Merkintä ja sen kuvaus puuttuvat kaavamääräyksistä. Ilmeisesti tarkoitetaan ohjeellisista merkintää, joka koskee tuulivoiman liittämistä sähkönsiirtoverkkoon. Merkintä ja sen kuvaus tulee lisätä kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Suomi - Viro maakaasuputken suunnittelu on edennyt. Parhaillaan on menossa ennakkolausuntokierros lunastusmenettelyä varten (21.4.2017 mennessä). Kaavakartalle on syytä päivittää uusin linjaus ja kaavaselostukseen suunnittelun tilanne. Liikenne ja liikkuminen Vaikka kaavaselostuksessa kerrotaan, että liikkumisen ja liikenteen näkökulma on ollut mukana koko kaavaprosessin ajan, ovat aineistot niiden osalta puutteelliset. Kaava-aineistossa tulee kertoa, mitä on käytetty lähdeaineistona, ja se, miten joukkoliikenteen saavutettavuutta on selvitetty. Näin laaja-alainen ja kunnan tulevia maankäyttöratkaisua merkittävästi ohjaava kaava edellyttäisi myös kattavaa liikenneverkkoselvitystä. Kaavaselostuksessa viitataan jo vanhentuneeseen joukkoliikenteen palvelutasoselvitykseen. Uudenmaan ELY-keskus on yhdessä kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa laatinut vuosille 2017 2010 joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman ja tehnyt vuonna 2016 siihen liittyvän palvelutasopäätöksen. Kaava-aineistoon tulee päivittää joukkoliikenteen nykytilannetta ja tavoiteltavaa palvelutasoa koskevat tiedot sekä tekstin että liitekarttojen osalta. Junaliikenteen osalta on syytä todeta, että liikennöinti Inkoon asemalla on päättynyt vuonna 2016. Keskustan joukkoliikenneyhteyksiä voidaan kehittää
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 24 bussiliikenteen varaan ja luoda yhteydet muille hyvän palvelutarjonnan juna-asemille ja laajenevaan pääkaupunkiseudun metroverkkoon. Degerbyn sijainti kantatie 51 varrella luo myös kylämäiselle alueelle mahdollisuudet hyödyntää kantatien kautta kulkevaa bussiliikennettä. Maankäyttöstrategian 2035 tavoitteiden mukaan pyritään yhdyskunta- ja palvelurakenteessa palvelukuljetusten vähentämiseen joko keskittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien koulujen läheisyyteen. Yleiskaavan rakentamisen ja asumisen hajauttavat ratkaisut tulisivat suurella todennäköisyydellä lisäämään palvelukuljetusten määrää ja kustannuksia tulevaisuudessa, joka ei ole kunnan eikä maakunnan aluerakenteen kannalta tavoiteltavaa. Viherrakenne ja luonto Maakuntakaavan viherrakenne on otettu kaavassa pääosin hyvin huomioon, mutta ekologiset yhteydet on kaavamääräyksessä rajattu koskemaan vain eläinten liikkumista. Määräyksessä tulee paremmin ottaa huomioon laajempi lajiston leviäminen ja liikkuminen. Virkistys Retkeily- ja virkistysalueen kaavamääräyksessä kerrotaan, että alueelle saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita, mikä jättää paljon tulkinnanvaraa rakentamisen koon ja laajuuden suhteen. Asia tulisi avata kaavaselostuksessa. Kaavamääräyksen mukaan alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Siinä määrätään, että alueen hoidossa tulee ottaa huomioon sen ominaispiirteet eikä niitä saa vaarantaa. Selostuksessa tulee avata, mitä ominaispiirteitä tarkoitetaan. Kaavaselostuksessa annetaan luontoselvityksen perusteella suosituksia eri luontoarvojen vaalimiseen. Niissä todetaan muun muassa, että Inkoossa on melko vähän järviä, joten rantarakentaminen heikentää kunnan asukkaiden mahdollisuuksia käyttää ranta-alueita virkistykseen. Se, mitä vakituisen asumisen sijoittaminen tarkoittaa Brukträsketin ympäristössä järven ekologiaan sekä virkistyskäyttöön, tulisi selvittää. Kulttuuriympäristöt Inkoon kulttuuriympäristö on rikas ja monipuolinen. Se kuvastaa hyvin Uudenmaan historiaa valtakunnallisestikin arvokkaine kulttuurimaisemineen sekä rakennusperintöineen. Kunnan halki mutkittelee itä-länsisuunnassa Suuri rantatie, joka on Museoviraston inventoima valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön (RKY 2009) kohde. Myös sen kaavamääräykseen tulee lisätä, että tietä koskevien merkittävien toimenpiteiden yhteydessä on kuultava museoviranomaisia. Yleiskaavassa alueen kulttuuriympäristöt on selvitetty ja ne on otettu huomioon kaavakartalla sekä yleispiirteisin kaavamerkinnöin ja määräyksin. Tulevaisuuden haasteena on säilyttää Inkoon kulttuuriympäristön erityis- ja ominaispiirteet erityisesti niillä alueilla, joihin kohdistuu kasvua ja uutta rakentamista. Muuta Kaavaselostukseen tulee päivittää 4. vaihemaakuntakaavan tilanne ja myös sen ajantasainen karttaote. Kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 9.11. 9.12.2016. Palautteen perusteella on tehty ehdotukseen vähäisiä teknisiä tarkistuksia. Maakuntavaltuusto tullee hyväksymään 4. vaihemaakuntakaavan kesäkuussa 2017.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 25 Asian aiempi käsittely Uusimaa 2050 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville ja kommentoitavaksi 13.2.-13.3.2017. Kaavaselostukseen on hyvä päivittää tiedot kaavan valmistelun tilanteesta. On huomattava myös, että Helsingin seutu käsittää 14 kunnan aluetta, joihin ei kuulu Inkoo. Tämän vuoksi kaavaselostuksesta voidaan poistaa kaavan suhde Helsingin seutua koskeviin alueiden käytön erityiskysymyksiin. MHS 28.1.2013 käsittely löytyy kokousasialistan -otsikkoa klikkaamalla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva 040 6386 669 Heli Vauhkonen 050 3200 431
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2017 26