Persoonallisuushäiriö ruma nimilappu pitkäkestoisille ongelmille 16.10.2013 Maaria Koivisto LL, psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti
Mitä persoonallisuudella tarkoitetaan? Psykiatrinen tautiluokitus DSM-V määrittelee persoonallisuuden pysyviksi tavoiksi havainnoida, suhtautua itseen ja toisiin, ymmärtää itseä ja ympäristöä.
Eri persoonallisuushäiriöitä Ryhmä A: eristäytyvä (skitsoidi) psykoosipiirteinen (skitsotypaalinen) epäluuloinen (paranoidinen) Ryhmä B: epävakaa huomionhakuinen narsistinen epäsosiaalinen Ryhmä C: estynyt riippuvainen vaativa (obsessiivis-kompulsiivinen)
Persoonallisuushäiriöihin liittyviä uskomuksia ja selviytymistyylejä muokattu lähteestä Holmberg ja Karila, 2001 Persoonallisuushäiriö Perususkomus itsestä Perususkomus muista Selviytymistyylejä Estynyt Olen ikävystyttävä ja riittämätön. Muut ovat torjuvia ja kriittisiä. Avautumisen ja läheisyyden välttäminen Riippuvainen Olen avuton. Muiden on huolehdittava minusta. Tukeutuminen muihin, avun hakeminen Vaativa (obsessiiviskompulsiivinen) Olen vastuullinen. Muut ovat lepsuja ja vastuuttomia. Sääntöihin tukeutuminen, kontrolli, perfektionismi Epäluuloinen (paranoidinen) Olen haavoittuva. Muut ovat ilkeitä ja pahantahtoisia. Varautuneisuus ja valppaus
Persoonallisuushäiriö Perususkomus itsestä Perususkomus muista Selviytymistyylejä Huomionhakuinen Olen riittämätön. Muut arvioivat, ja heidät pitää valloittaa. Dramaattinen käytös, voimakkaat tunneilmaisut, vaikutuksen tekeminen Narsistinen Olen yksinäinen ja ulkopuolinen. Bad you : muut ovat tyhmiä, yms. Itsetehostus: esiintyy ylivertaisena., kilpailee, kohtelee muita alempiarvoisina. Turruttaa tunteitaan. Epävakaa Olen paha. Olen viallinen, Olen haavoittuva. Olen avuton. Muut ovat torjuvia ja hylkääviä. Itsetuhoisia yrityksiä vaimentaa tuskallisen voimakkaita tunteita. Taitamattomia yrityksiä saada muilta enemmän tukea. Antisosiaalinen lonely rider Muut käyttävät minua hyväkseen, ellen itse ehdi ensin. Vallankäyttö, aggressio, kontrolli, hyväksikäyttö
Persoonallisuus Persoonallisuutta voidaan kuvata neljällä tasolla: (1) Piirteet temperamentti (2) Luonteenomainen sopeutuminen sopeutumiskeinot yksilölliset tavoitteet (3) Narratiivinen minuus identiteetti elämäntarina (4) Vuorovaikutussuhteet Persoonallisuus on enemmän kuin piirteidensä summa: toimintojen kokonaisuus.
Taso 1: temperamentti Temperamentti viittaa jo imeväisiässä tunnistettaviin yksilöllisiin, biologiaan pohjautuviin valmiuksiin aktiivisuudessa sosiaalisuudessa tunteiden säätelyssä voidaan ymmärtää persoonallisuuden biologisena perustana
Taso 1: temperamentti Temperamenttipiirteet lyövät läpi kaikkien tasojen vaikuttavat yksilöllisten elämäntavoitteiden asetteluun, luonteenomaisten sopeutumiskeinojen valintaan, ihmissuhteisiin
Kaikilla on piirteitä Piirteet sinänsä eivät tarkoita häiriötä! Temperamenttiominaisuudet esiintyvät jatkumolla: Piirteet sinänsä eivät erottele persoonallisuushäiriöstä kärsiviä ihmisiä muista. Kun temperamenttipiirre on äärimmäinen, se altistaa persoonallisuushäiriölle.
Miten piirteitä voi hoitaa? Hoidossa ideana lisätä ymmärrystä omista piirteistä ja piirteiden hyväksyntää ja piirrepohjaisen käyttäytymisen säätelyä
Taso 2: luonteenomainen sopeutuminen: äärimmäiset sopeutumiskeinot Persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä luonnehtii nimenomaan se, että he ovat joutuneet kehittämään äärimmäisiä sopeutumiskeinoja tullakseen toimeen. Hoidossa sopeutumiskeinoja tunnistetaan, tutkitaan ja autetaan vähitellen kehittämään uusia, toimivampia sopeutumiskeinoja.
Taso 2: luonteenomainen sopeutuminen: yksilölliset tavoitteet Persoonallisuushäiriöstä kärsivällä yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista häiritsevät mm. itseohjautuvuuden mataluus (osin temperamenttipiirre) voimattomuuden kokemus ulkoinen kontrolliodotus (locus of control itsen ulkopuolella)
Taso 2: luonteenomainen sopeutuminen: yksilölliset tavoitteet Voi ilmetä vaikeutta asettaa itselle sopivia, merkityksellisiä tavoitteita ja suuntautua työskentelemään kohti niitä, esim. ailahtelu täydellisyysvaatimusten ja luovuttamisen välillä ohjautuminen enemmän epäonnistumisen ja/tai rangaistuksen pelosta kuin siitä käsin, mitä haluaa saavuttaa -> käyttäytymisen lamautuminen
Taso 2: luonteenomainen sopeutuminen: yksilölliset tavoitteet Aloittaa opiskelu Hoidossa ideana: auttaa tunnistamaan omia isompia elämäntavoitteita, pilkkomaan tavoitteita sopivan pieniksi kokonaisuuksiksi ja vaiheistamaan työskentelyä niitä kohti auttaa tutkimaan ja hoitamaan muutokseen liittyviä pelkoja Tavallinen syy persoonallisuushäiriöstä kärsivän hoidon epäonnistumiselle on se, että näitä vaikeuksia ei ymmärretä eikä käsitellä. Olen tässä
Taso 3: narratiivinen minuus Esim. epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien perususkomuksia: Olen paha. Olen puutteellinen. Muut eivät pidä minusta/vihaavat minua. Minäkuva häpeän sävyttämä Uskomusten voimakkuusaste vaihtelee paljon saman vuorokaudenkin sisällä Epävarmuus omista persoonallisista ominaisuuksista -> tuskallinen epäjatkuvuuden kokemus
Taso 4: ihmissuhteet Esimerkkejä ihmissuhteisiin liittyvistä uskomuksista ja vuorovaikutuksellisista noidankehistä: Muihin luottaminen on vaarallista. Jos rupean luottamaan toiseen, hän hylkää minut. Jos näytän muille, mihin pystyn, vaatimustaso nousee pilviin enkä enää selviydykään. Minun on parasta suojata itseäni ihmissuhteissa, jotta en haavoitu. Muiden pitää lukea ajatukseni ja toiveeni ilman että sanon niitä ääneen. Turha kertoa mitä toivon, en kuitenkaan tule kuulluksi. Pitää vaatia vihaisesti, muuten mikään ei mene läpi. -> liian niukka tai vihainen itseilmaisu -> itsetuhoisuus ainoana keinona osoittaa, ettei pärjää
Miten persoonallisuushäiriö kehittyy? Biologian ja ympäristön monimutkaiset vastavuoroiset vaikutukset alkavat jo sikiöaikana Esim. äidin raskausaikainen stressi voi johtaa vauvan temperamenttipiirteiden korostumiseen Stressihormoni kortisoli läpäisee istukan Synnytyksenaikaiset ongelmat, aivojen hapenpuute Lapsen ja vanhemman piirteiden heikko yhteensopivuus Traumat
Geneettinen alttius: ujo temperamentti Lapsuusiän kehityshistoria: Koin, että aikuiset pitivät enemmän avoimista ja rohkeista lapsista. En päässyt porukoihin koulussa. Häpesin omaa arkuuttani. Perususkomukset: En ole kiinnostava. Olen arvoton ihminen ja tylsä tyyppi. Selviytymistyylit: Vältän olemasta tekemisissä muiden kanssa. Estynyt persoonallisuushäiriö
Kenelle psykoterapiaa mitä sanovat tutkimukset? Ryhmä B: Epävakaa persoonallisuushäiriö: eniten tutkimuksia -> Käypä hoito-suositukset maailmalla ja meillä suosittelevat ensisijaisesti psykososiaalisia hoitoja dialektinen käyttäytymisterapia mentalisaatioterapia skeematerapia, myös ryhmäterapiana transferenssikeskeinen psykoterapia kognitiivinen psykoterapia STEPPS (Systems Training for Emotional Predictability and Problem Solving)
Kenelle psykoterapiaa mitä sanovat tutkimukset? Ryhmä C: muutamia tutkimuksia kognitiivinen ja psykodynaaminen psykoterapia näyttäneet kuta kuinkin yhtä hyviltä
Lähteitä American Psychiatric Association. Diagnostical and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM V). 2013 Washington, DC: American Psychiatric Association. Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Epävakaa persoonallisuushäiriö. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008. Holmberg N ja Karila I. Persoonallisuushäiriöt. Teoksessa: Kähkönen S, Karila I ja Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim 2001. Livesley WJ. Practical management of personality disorder. New York: Guilford Press, 2003.