1 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimisja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Siikajoen kunnan visio ja pitkä aikavälin tavoitetila on kuvattu yllä olevassa tekstissä, joka on syntynyt vuoden 2010 valtuustoseminaarin ryhmätöiden pohjalta. Visio on leimallisesti itsenäisen maaseutukunnan arvio omasta toiminnastaan, taloudestaan ja palvelujen järjestämistavoista. Siikajoen arvioidaan selviävän niin, että hyvin sujunut uuden kunnan viisivuotiskausi kantaa myös tuleville vuosille. Syksy 2011 toi kuntiin kuitenkin aivan uusia näkymiä. Euroalueen suuret ongelmat ja niiden vaikutukset Suomen kansantalouteen tulivat niin nopeasti, että erilaisia sopeuttamiskeinoja oli löydettävä välittömästi. Siikajoki sai oman talousaineistonsa ennakointitietoineen jo keväällä 2011 1. Nämä antoivat pohjan kunnan toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi seuraavan kahden suunnitelmakauden ajalle. Vastaavan kokoisiin verrokkikuntiin nähden Siikajoen palvelurakenne näyttäisi olevan n. 2 miljoonaa euroa liian tukeva. Hallituksen kevätiltakoulussa asiasta keskusteltiin ja kunnanhallitus päätti nimetä laaja-alaisen toimikunnan hakemaan pysyviä menoleikkauksia tilanteen korjaamiseksi. Laaja-alaisen työryhmän työ käynnistyi elokuussa ja vaihtoehdot esiteltiin ja käytiin läpi syksyn valtuustoseminaarissa. Laesterän ennakointiaineiston lisäksi huomioon on pitänyt ottaa myös valtionosuuksiin tulevat muutokset, jotka Siikajoella tarkoittavat n. 431 000 :n vähennystä. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu kunnanjohtajan menoleikkauspaketin ja veronkorotusten pohjalta niin, että tilikauden tulos jäisi n. 250 000 miinukselle. Laskelmien perusteella suunnitelmavuodet 2013-2014 näyttävät kääntyvän positiivisiksi; vuosilaskelmiin sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, niistä suurin on erikoissairaanhoidon kustannuskehitys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus on Siikajoen kokoiselle kunnalle kriittinen tekijä myös tulevaisuudessa. Vanhuspalveluihin pitää osoittaa jatkossa arviolta 1,5 veroprosentin verran lisärahoitusta, mikä on vuositasolla n. 1 miljoonaa euroa. Kunnan väestön ikärakenteessa suurin vähenemä on työikäisessä väestössä, joten pitkällä aikavälillä tulokehitys on vähintäänkin haasteellinen. Suunnitelmakauden 2012-2014 ennakoinnissa ei ole otettu huomioon mahdollisia uusia tulolähteitä. Niistä kiinnostavin on aivan lähivuosina tuulivoiman rakentuminen kunnan alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen laatiman mannertuuliselvityksen perusteella Siikajoella on useita potentiaalisia tuulivoima-alueita, joissa on jo vireillä erisuuruisia hankkeita. 1 Eero Laesterä 2.3.2011 valtuuston taloustilaisuus
2 Toteutuessaan tuulivoimalat tuovat kunnalle merkittävät kiinteistöverotulot ja maanomistajille vuotuisia vuokratuloja. Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu mm. tavoite vahvoista peruskunnista. Syksyn 2011 aikana julkisuudessa käytiin keskustelua tavoitteen toteuttamistavoista ja piirreltiin karttoja työssäkäyntialueiden pohjalta syntyvistä uusista kunnista. Vahvan peruskunnan kriteerit luvattiin vuoden 2011 loppuun mennessä ja niiden pohjalta käydään jokaisen kunnan kanssa rakennekeskustelu. Mikäli pohjana on työssäkäynti, on omalla alueellamme luonteva vaihtoehto Raahen seutukunnan muodostama uusi kunta. Riippumatta siitä, mikä on kunnan koko tai maantieteellinen alue, on ratkaisut löydettävä suuria kustannuksia ja heiluvuutta aiheuttaviin Sote palveluiden menoihin. Muutoinkin menojen kasvun hillitseminen on tärkein tehtävä ja tässä mielessä kasvu 2011-2012 on varsin maltillinen, n. 2,4 %. Vuoden 2012 alkupuolella laaditaan kaikkia hallintokuntia koskeva tavoiteorganisaatio. Siinä otetaan huomioon mm. lähivuosien eläköityminen sekä toiminnan muutenkin vaatima henkilöresurssien mitoitus. Syksyllä 2011 käynnistynyt SITRA:n ohjaama tuottavuushanke LATU jatkuu vuoden 2013 puolelle. LATU työssä ovat Siikajoen lisäksi mukana Hollola, Masku, Punkalaidun ja Lieksa. Siikajoella tavoitteena on pureutua mm. poissaolojen pienentämiseen ja sitä kautta vaikuttaa henkilöstökustannuksiin. Tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan kaikille kunnille myös mittarit, jotta toimintaa kyetään arvioimaan käytännön tasolla. Kunnan vetovoiman vahvistamiseksi on markkinointityöryhmän roolia uudistettava ja sille asetettava selkeät tavoitteet. Myös kunnan ja yrittäjien yhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan käytännön tasolla ja sitä varten esitetään perustettavaksi yrittäjyystoimikunta. Toimikunnassa voi olla kunnan ja yrittäjäyhdistyksen edustajien lisäksi myös muita yritys- ja elinkeinoelämän edustajia. Päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia varten voidaan ottaa käyttöön työvälineeksi lomake, jossa on muutama keskeinen sekä kielteisten että myönteisten vaikutusten näkökulma. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Toimintavuosi 2012 tuonee mukanaan kuntakentälle merkittäviä muutospaineita. Yleisen eurooppalaisen ja kansallisen taloustilanteen kehityssuunta on edelleen epävarmaa ja on aivan mahdollista, että myös oman julkisen sektorimme on sopeutettava toimintaansa ennakoitua rajummin. Kunnille se näkyisi valtionosuuksissa, joihin on tulossa muutoksia jo vuodelle 2012. Maaliskuussa annetaan valtion talouden kehys ja siihen liittyvä peruspalveluohjelma ja mahdollinen kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kunnan talouden suunnittelussa on noudatettava varovaisuutta erityisesti menojen kasvussa niin kauan kuin epävarmuus ja uhkakuvat säilyvät tulopohjan ennakoimisessa. Vuodelle 2012 ennakoidaan kotimaisen kysynnän ja kokonaistuotannon alenevan jopa niin, että taantumakin on mahdollinen. Korkotaso ja inflaatio pysynevät edelleen matalalla tasolla, vaikka kuluttajahintaindeksi on ollut nousussa vuonna 2011. Tulevana vuonna 3 kk:n euribor olisi 1,9 kk ja 10 vuodenkin korko varsin maltillinen 3,4 %. Koko maassa on työttömiä vuoden 2011 tietojen perusteella keskimäärin n. 200 000. Ongelmana on pitkäaikaistyöttömyys mutta toisaalta työllisyysaste nousisi nopeasti väestörakenteen muutosten takia. Työvoiman kysynnän arvioidaan nousevan myös vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamassa lähes kolmessa prosentissa.
3 Julkisen velan määrä bruttokansantuotteesta on vuonna 2011 48,7 % ja ensi vuonna 50,3 %; julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta pysynee nykyisessä n. 54 %:n tasossa. Valtiovallan toimenpiteet menojen ja velkaantumisen kurissa pitämiseksi heijastuvat kuntatalouteen, jolle on lähtökohtaisesti samat talouden tasapainottamisvaateet kuin valtiollekin. Kuntien valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osiota: peruspalvelujen valtionosuus sekä koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus. Peruspalvelujen valtionosuuteen, ns. yhden putken järjestelmään sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi sekä asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Koulutuksen ylläpitäjät (mm. kuntayhtymät, kunnat) saavat rahoituksen lukiokoulutukseen ja ammatti- ja ammattikorkeakoulutukseen. Siikajoki saa lisäksi omaan kansalaisopistoonsa erillistä rahoitusta. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelutoiminnan kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin. Laskennallinen peruste muuttuu vuosittain mm. lainsäädännön myötä, jolloin kunnille mahdollisesti annettavien uusien tai laajentuvien tehtävien rahoitus otetaan huomioon valtionosuutta korottamalla. Molempiin osiin sisältyy aina kunnan itse rahoitettava osuus ja se on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 ja omarahoitusosuus asukasta kohti on 2999,96. Peruspalveluohjelmaan sisältyy joukko kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä hallitusohjelman mukaisesti. Näistä on luettelo Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntatalous 3/11, josta edellä oleva yleisperusteluaineisto on lainattu. Seutukunnallinen yhteistyö Vuodelle 2012 on seutukunnalliseen toimintaan varattu 23 /asukas. Tällä määrärahalla voidaan toteuttaa käynnissä olevat hankkeet mutta uusia avauksia hyvin harkiten. Toiminnan painopiste on erilaisissa yrityshankkeissa, ja tulevina vuosina panostetaan erityisesti oman alueen yritysten valmiuksiin suurhankkeissa. Seudulliselle yrityspalvelukeskukselle kuuluu myös mm. uusien yrittäjien neuvonta ja asiantuntijapalveluiden järjestäminen. Seutukunnan kehittämiskeskus laatii lausuntoja ja kannanottoja asioissa, joissa alueen kunnilla on samanlaiset intressit. Seutulautakunta edustaa kuntien lisäksi alueen yrittäjiä ja elinkeinoelämää; lisäksi siinä on maakuntahallituksen alueellinen edustus sekä ammattijärjestön edustaja. Lautakunta pitää kokouksia vuorollaan jokaisessa seutukunnan kunnassa, yhteensä kokouksia on vuodessa 10-11. Oman kunnan toiminta ja talous Suunnitelmakauden 2012-2014 toimintaa ja taloutta on valmisteltu niin, että tulojen ja menojen kuilu ei kasva liian suureksi. Vuosi 2011 toteutuu alijäämäisenä erikoissairaanhoidon määrärahojen ylityksen johdosta ja myös vuoden 2012 tulos jää miinukselle. Seuraavien tilanne näyttäisi jo paremmalta kuten tuloslaskelma sivulla 17 osoittaa. Ongelmana on kuitenkin edelleen, ettei kunnan oma tulorahoitus riitä investointien omarahoitusosuuteen eikä lainojen lyhennyksiin. Vuosien 2011-2013 suunnitelmassa oli neljä keskeistä teemaa. Näistä elinkeinotoiminnan aktivointi, hyvinvointipalvelujen toteuttaminen sekä vetovoiman lisääminen kaavoituksen avulla (asuminen, elinkeinot) ovat edelleen ajankohtaisia. Voimassa oleva maankäyttöstrategia muuttuu kuntasuunnitelmaksi, jossa toiminnat on jaettu palvelukoriin ja elinvoimakoriin. Palvelukorissa ovat kuntalaisten peruspalvelut hallinto, varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio ja 2. asteen koulutus sekä isona kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalvelut. Peruspalveluille on
4 määritelty yhteinen tavoite ja korin osille omat tavoitteensa, joihin ohjataan valtuuston päätöksillä tarvittavat resurssit. Elinvoimakorissa ovat asumiseen liittyvät asiat, elämänlaatu ja viihtyminen, elinkeinot ja yritystoiminta sekä liikenneverkot. Molempien korien yhteiset reunaehdot ja punainen lanka ovat maankäyttö ja kuntatalous. Elinvoimakorin tavoitteena on synnyttää kuntalaisten peruspalveluihin tarvittavia voimavaroja. Siksi on tärkeää, että tiukasta taloudesta huolimatta kunta kykenee panostamaan myös pitkällä aikavälillä vaikuttavaan kehittämiseen. Uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi päätettiin Pyhäjoki. Fennovoima Oy julkisti tiedon 5.10.2011 klo 13, minkä jälkeen seutukunnassa koettiin sekä ilon että pettymyksen hetkiä. Siikajoella varaudutaan tulevina vuosina kaavoituksen keinoin uusien asukkaiden tuloon, samalla kun huolehditaan peruspalvelujen säilymisestä kilpailukykyisinä. Ruukin Yrityspuiston tehtävänä on tarjota yrityksille sopivia toimitiloja sekä uusien rakentamismahdollisuutta. Tuulivoiman laajamittainenkin rakentaminen on mahdollista Siikajoen alueelle. Kunnan tehtävä on koordinoida hankkeita sekä huolehtia kaavoituksen sujumisesta niin, että kymmeniksi vuosiksi pystytettävät tuulipuistot eivät häiritse asumista tai vapaa-ajan virkistystoimintaa. Kuten kunnanjohtajan katsauksessa on mainittu, on tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotto merkittävä. Tällä hetkellä tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan ja niiden teho lasketaan tuulivoimayksikön (esim. 3 MW) perusteella. Kuntaliiton esitys on, että veropohjan laskennassa tulisi käyttää koko puiston tehoa ja muutenkin siirtyä verottamaan tuulivoimaloita voimalaitoksen veroprosentilla (Siikajoella 2,85 %). Verotusarvo määritellään rakennuskustannusten perusteella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan verotusarvossa ikäalennus lasketaan 10 vuoden käyttöiän mukaan, vaikka voimaloiden käyttöikä on n. 30 vuotta. Kuntaliitto ehdottaa myös tähän muutosta 2. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta tarkastellaan; tässä on kunnallekin edunvalvontatehtävä. Kunnan taloutta hoidetaan vastuullisesti. Käytännössä se tarkoittaa sekä tilikautta että pitemmän aikavälin kumulatiivista tarkastelua. Taseessa on kertynyttä ylijäämää, jolla voidaan kirjanpidollisesti tasoittaa miinusvuosia. Tavoitteena on, että asukaskohtainen velkamäärä ei ylittäisi 2000 euroa. Investointiohjelmaan on kerätty hallintokunnittaiset kohteet. Vuoden 2012 suurimmat rakennuskohteet ovat paloaseman saneeraaminen Ruukin Yrityspuiston tiloihin sekä Ruukin terveysaseman töiden aloittaminen. Jälkimmäisen on määrä valmistua vuoden 2013 puolella. 2 Suomen Kuntaliitto / Veroasiantuntija Jukka Hakola 18.11.2011
5 Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet 18.11.2011. Kylä/postino Väestöyht 0-14 Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä 18.11.2011 15-29 30-64 65- Karinkanta(92330) 184 27 28 88 41 Luohua(92450,86400) 353 90 64 139 60 Paavola(92430,92440) 1049 220 177 451 201 Revonlahti(92350) 789 233 117 345 94 Ruukki(92400) 1830 352 312 859 307 Siikajoki(92320) 1099 280 171 468 180 Tuomioja(92470,92260,92140) 313 45 45 160 63 Yhteensä: 5617 1247 914 2510 946 Jakamaton: 16 Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteisiin paneuduttiin maakunnassa ja seutukunnassa hanketyön avulla vuonna 2011. Seutukunta on varannut rahoitusta tarkoitukseen myös ensi vuonna ja keskeisenä toimijana on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Perinteisten sote palvelujen rinnalla on ihmisten jokapäiväiseen toimintaan kuuluva omaehtoinen hyvinvointityö. Hallintokuntien toimintaan sisältyvät toimenpiteet on kirjattu otsikon Hyvinvointiteema päävastuualueittain alle. Siinä toimenpiteet on jaoteltu kolmeen pääteemaan, jotka ovat samat kuin vuoden 2011 suunnitelmassa. Hyvinvoinnin tukemista on myös työllisyydestä ja työkuntoisuudesta huolehtiminen. Työllisyystoimikunta jatkaa myös vuonna 2012 ja siinä on edelleen edustaja myös hyvinvointikuntayhtymästä. Hyvin liikkeelle lähtenyt kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen on pääteema; työllistämisen painopiste on ensi vuonna nuorissa (alle 30 vuotiaat) ja siinä on erityisasemassa etsivä nuorisotyö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on mukana myös uudessa kuntasuunnitelmassa sekä palvelu- että elinvoimakorin osioissa.
6 Sisäinen valvonta Konserniohjaus ja valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen kuuluu kunnanhallituksen vastuualueelle. Valvontaan kuuluvat sisäinen tarkkailu, tarkastus sekä toiminnan ja talouden seuranta. Kunnanhallitus valitsee keskuudestaan 2 jäsentä, jotka tarkastavat vähintään kerran vuodessa kassa- ja pankkitilien varat sekä kunnan hallussa olevat arvopaperit ja erilaiset vakuudet. Tarkastuksista annetaan kunnanhallitukselle raportit. Sisäinen tarkkailu kuuluu organisaation normaaliin toimintaan. Päävastuualueiden esimiesten tehtävänä on valvoa, että kunkin hallintokunnan vastuulle kuuluvat tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan lautakuntien hyväksymällä tavalla ja tehtäviin osoitetuin voimavaroin. Yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset on kirjattu kunnanhallituksen 8.12.2008 hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeisiin. Hallinnosta annetaan lisäksi määräykset kunnan hallintosäännössä, jonka viimeisin tarkistettu versio on tullut voimaan 1.1.2011(Kv 15.12.2010). Siikajoen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Ruukin Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Kvantti, Ruukin Yrityspuisto Oy sekä Paavolan Vesi Oy. Kunnalla on tyttärissään vieraan pääoman takausvastuiden lisäksi pääomalainaa. Valtuusto päätti 9.11.2011, että Vuokratalot Oy:n ja Kvantin siirrosta Kunta-asunnot Oy:lle aloitetaan mahdolliseen siirtoon tähtäävät neuvottelut. Siirto pienentäisi kunnan vastuita joskin niin, että pääomalainaa vastaavalle summalle on annettava kunnan takaus, samoin nykyiset takaukset on pidettävä voimassa vähintään 5 vuotta. Kunnassa on voimassa oleva konserniohje, joka on hyväksytty 16.12.2009 /Kv 180. Valtuusto valitsee kunnan edustajan tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin.
7 Taloudelliset resurssit Tulovero Vuoden 2012 talousarvio on laadittu 21 %:n tuloveron pohjalle. Vuonna 2011 tuloveroprosentti on 20. Korotuksen vaikutus on 660 000 euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroprosentit 2011 2012 yleinen kiinteistövero 0,75 1,00 vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,50 2,85 Kiinteistöverojen korotusten vaikutus on 219 000 euroa. Ansioverotulojen tuottoarvio on 13 960 000, kiinteistöverojen 865 000 ja yhteisöverojen 750 000 euroa.
8 TALOUSARVION OSAT JA RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.
9 Talousarvion rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötaloudessa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen
10 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa, sitovuus Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi.
11 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 7 500 7 000 0 0 Toimintakulut -54-18 489-35 049 0 0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -11 234-12 833-12 554-12 989-13 424 KUNNANHALLITUS Toimintatuotot 2 890 985 2 467 992 2 132 302 2 117 846 2 122 746 Toimintakulut -4 154 980-20 940 727-21 804 408-21 755 845-21 782 631 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 941 817 758 164 701 888 605 788 605 788 Toimintakulut -11 884 145-12 097 249-12 280 470-12 088 798-12 050 874 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 3 409 303 2 954 484 3 210 572 3 316 839 3 296 839 Toimintakulut -3 450 386-3 144 803-3 378 740-3 432 060-3 412 060 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 7 242 105 6 188 140 6 051 762 6 040 473 6 025 373 Toimintakulut -19 500 799-36 214 101-37 511 221-37 289 692-37 258 989 Toimintakate -12 258 694-30 025 961-31 459 459-31 249 219-31 233 616 Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Toimintakate on 273 660 euroa talousarviossa 2012. Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Kunnanhallituksella on valtuudet nostaa pitkäaikaista lainaa enintään valtuuston päättämä määrä. Vuoden 2012 talousarvioon esitetään pitkäaikaisen lainan lisäämistä 3 100 000 eurolla investointien rahoittamiseen. Mikäli kuitenkin talousarviovuoden aikana tulee tarvetta pitkäaikaisen lainan lisäämiseen, esitys tästä tuodaan erikseen valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaisen lainoituksen (kassalaina, maksuvalmiuden turvaaminen) lainanottovaltuus vuonna 2012 on korkeintaan 6,5 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2012 on arviolta 3,9 miljoonaa euroa.
12 Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus. Yli- / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2012 ennakoitu alijäämä 251 078 euroa katetaan taseen edellisten vuosien ylijäämistä. Kumulatiivinen ylijäämä on tilinpäätösennusteen 2011 mukaan 2,2 miljoonaa euroa.
13 KUNNAN VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2013 2014 TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Tilinpäätösennuste 2011 1 000 euroa 2007 2008 2009 2010 TA2011 TP 2011** TOIMINTAKATE -23 685-25 909-28 459-28 483-30 026-30 806 Verotulot 13 309 13 607 13 522 14 220 14 416 14 538 Valtionosuudet 13 135 14 320 15 655 16 644 16 675 16 642 Muut rahoituserät, netto 872-129 32 423 218-230 VUOSIKATE 3 631 1 889 750 2 804 1 283 143 TILIKAUDEN TULOS 2 753 948-218 1 642 263-637 KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ 483 1 431 1 214 2 856 3 119 2 219 Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -31 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2010 on 8,1 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset toteutuvat tilinpäätösennusteen mukaan miljoona euroa yli budjetoidun. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 2,2 % verrattuna tilinpäätökseen 2010. Tilikauden tulos on ennusteen mukaan 637 000 euroa. Vuoden 2011 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen ylijäämä on 2,2 miljoonaa euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2011 tilinpäätösennusteessa 11 156 177 euroa eli 1 931 euroa / asukas. Talousarviossa 2011 lainamäärä on arvioitu 10 535 761 euroa eli 1 824 euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 5,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan lisäys tilinpäätökseen 2010 arvioidaan olevan 2,2 miljoonaa euroa.
14 Talouden kehittyminen SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS 1 000 Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts2013 Ts2014 Asukasluku 31.12. 5 823 5 759 5 776 5 682 5 776 5 680 5680 5680 Väestön kasvu % -1,1 0,3-1,6 1,7-1,7 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 Verotulot 13 309 13 607 13 522 14 220 14 416 15 575 15 730 15 850 /asukas 2 286 2 363 2 341 2 503 2 496 2 742 2 769 2 790 Valtionosuudet 13 135 14 320 15 655 16 644 16 675 16 522 16 670 16 670 /asukas 2 256 2 487 2 710 2 929 2 887 2 909 2 935 2 935 Verorahoitus yhteensä 26 444 27 927 29 177 30 864 31 091 32 097 32 400 32 520 Muutos % 5,6 4,5 5,8 0,7 3,2 0,9 0,4 /asukas 4 541 4 849 5 051 5 432 5 383 5 651 5 704 5 725 Toimintamenot -32 086-33 273-36 128-33 846-33 883-34 695-34 375-34 364 Muutos % 3,7 8,6-6,3 0,1 2,4-0,9 0,0 Toimintakate -23 685-25 909-28 459-28 482-30 026-31 459-31 249-31 234 Muutos % 9,4 9,8 0,1 5,4 4,8-0,7 0,0 /asukas -4 067-4 499-4 927-5 013-5 198-5 539-5 502-5 499 Vuosikate 3 631 1 889 749 2 805 1 283 798 1 257 1 382 /asukas 624 328 130 494 222 140 221 243 vuosikate / poistot ja arvonal. % 413,6 200,7 77,5 279,1 114,9 76,1 118,4 133,8 Sumu - poistot -878-941 -967-1 005-1 028-1 049-1 062-1 033 Tilikauden tulos 2 753 948-218 1 642 263-251 303 349 Tulorahoitus 3 418 1 882 698 2 578 1 283 798 1 257 1 382 Investointien tulorahoitus % 188,3 156,0 57,6 161,0 47,5 26,2 61,1 110,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 55,9 76,1 22,0 108,2 36,5 17,1 44,7 67,5 Investoinnit netto -1 928-1 211-1 301-1 410-2 703-3 044-1 851-1 250 /asukas -331-210 -225-248 -468-536 -326-220 Lainanhoitokulut -4 681-731 -2 151-1 006-963 -1 751-937 -987 Kumulatiivinen ylijäämä 484 1 431 1 214 2 856 3 119 1 968 2 271 2 620 Lainakanta pa +ly kunta 1000 10 639 9 817 9 766 9 770 10 536 13 401 13 994 13 862 /asukas 1 827 1 705 1 691 1 719 1 824 2 359 2 464 2 440
15 Vuoden 2012 talousarviossa sekä suunnitelmavuosissa 2013 2014 huomioidut menonleikkaukset Menonleikkaukset Keskushallinto 2012 2013 Vaihtoehto 2 2012 2013 työsuunnittelija 4h - avustukset -2 000-2 000 Sivistystoimi asiointiliikenteen lakkautus -33 500 kansalaisopiston lisäkurssitarjonta -5 000-5 000 lähikirjastojen lakkautus -33 000-130 000 Komppalinna 14,5 h/vko -23 744-104 531 nuorisotoimen avustukset -5 000-5 000 yläaste henkilöstösäästöt -45 000-45 000 Gumeruksen säästöt -45 000-88 600 päivähoidon henkilöstösäästöt -20 000-40 000 tuntijako minimiin -20 800-50 000 perhepäivähoito -20 000-20 000 Ruukki S2 - opetus -37 000-37 000 yläkoulun luokkajako -14 000-34 000 Tekninen toimi aluearkkitehti -32 000-32 000 yksityistieavustukset -55 750-55 750 kunnaninsinöörin eläköityminen -40 000 kiinteistöhoidon eläköitymiset -10 000-40 000 Yhteensä menonleikkaukset -344 550-617 850-335 294-632 381 Tulojen lisäykset Sivistystoimi kansalaisopisto 8 200 8 200 Tekninen toimi Ruukin lämpölaitoksen taksa 27 510 27 510 Huumolan kaatopaikka 9 250 9 250 myyntihakkuutulot 20 000 20 000 Paavolan lämpölaitoksen taksa 22 400 22 400 rakennusvalvonnan tulot 10 000 10 000 maa - aineslupatulot 2 560 2 560 Yhteensä tulojen lisäykset 99 920 99 920 99 920 99 920 Mikäli menonleikkauksia ja tulojen lisäyksiä ei tehdä on vuoden 2012 tilikauden tulos -616 000 euroa.
16 Talousarvio 2012 sisältö Tuloslaskelma Siikajoen kunnan talousarvioesityksen 2012 mukaan tilikauden tulos on -0,3 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat 2,4 % ja verorahoitus 8,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Verorahoituksen kasvuun vaikuttaa tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien korottamiset. Tulorahoitus Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2012 tulorahoitus on 0,8 miljoonaa euroa. Investoinneista ja lainojen lyhennyksistä jää 82,9 % katettavaksi vieraalla pääomalla. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan 3,1 miljoonaa ja lyhytaikaista 0,8 miljoona euroa. Tilinpäätöksessä 2011 lyhytaikaisen laina määrä on 5,3 ja pitkäaikaista 5,8 miljoonaa euroa. Lainojen lisäys tilinpäätösennusteeseen 2011 on 3,9 miljoonaa euroa. Investoinnit Investoinnit ovat yhteensä 3 miljoonaa euroa. Perusturvan rakennuksiin on osoitettu yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja sivistystoimen rakennuksiin 0,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 aloitetaan Ruukin terveysaseman rakentaminen, rahaa on varattu vuosille 2012 2013 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Ruukin kylän paloaseman rakentamiseen yrityspuiston tiloihin on varattu rahaa 0,5 miljoonaa euroa. Lainat Vuoden 2012 lopussa arvioidaan lainamääräksi (lyhyt ja pitkäaikainen) 13,4 miljoona euroa eli 2 359 euroa / asukas. Vuonna 2012 lainanhoitokulut ovat 1,8 miljoonaa euroa sisältäen korot ja lyhennykset. Vuonna 2012 erääntyy maksettavaksi Bullet luotto 1 000 000 euroa. Sijoitusomaisuus Kunnan sijoitusomaisuus on ollut vuoden 2009 loppusyksystä Ålandsbankenin varainhoidossa. Salkussa on ollut korkopainotus sijoitussuunnitelman mukaisesti, osakepaino on ollut alle 40 %:n. Vuonna 2011 osakkeet vaihdettiin korkosidonnaisiin kohteisiin. Varainhoitaja toimii kunnan ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä sijoitustyöryhmän kanssa. Tilikauden tulos Tilikauden 2012 tulokseksi arvioidaan -0,3 miljoonaa euroa.
17 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 TA 2012 (Ulk. erät) Muutos- % TS 2013 TS 2014 TOIMINTATULOT Myyntituotot 1 647 276 1 862 404 1 733 756-6,9 1 734 256 1 734 756 Maksutuotot 1 571 107 279 260 321 020 15,0 321 020 321 020 Tuet ja avustukset 1 316 526 868 889 353 850-59,3 243 550 247 850 Muut toimintatuotot 828 788 846 860 826 480-2,4 826 580 826 680 TOIMINTATULOT 5 363 697 3 857 413 3 235 106-16,1 3 125 406 3 130 306 TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot -11 419 834-8 368 308-8 369 423 0,0-8 084 233-8 107 104 Eläkekulut -2 963 351-2 307 524-2 351 645 1,9-2 326 759-2 333 351 Muut henkilösivukulut -605 543-447 182-463 221 3,6-447 604-448 850 Palvelujen ostot -15 113 180-19 613 338-20 470 472 4,4-20 366 461-20 342 989 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 198 319-2 163 583-2 077 928-4,0-2 068 566-2 068 976 Avustukset -1 262 241-747 950-722 100-3,5-722 600-723 100 Muut toimintakulut -283 881-235 489-239 776 1,8-358 402-339 552 TOIMINTAMENOT -33 846 349-33 883 374-34 694 565 2,4-34 374 625-34 363 922 TOIMINTAKATE -28 482 652-30 025 961-31 459 459 4,8-31 249 219-31 233 616 Verotulot Kunnan tulovero 12 850 971 13 111 000 13 960 000 6,5 14 100 000 14 240 000 Kiinteistövero 619 649 603 000 865 000 43,4 870 000 890 000 Yhteisövero 749 292 702 000 750 000 6,8 760 000 720 000 Verotulot 14 219 912 14 416 000 15 575 000 8,0 15 730 000 15 850 000 Valtionosuudet 16 643 797 16 675 000 16 522 000-0,9 16 670 000 16 670 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 93 357 113 715 110 000-3,3 101 000 101 000 Muut rahoitustuotot 503 403 265 250 200 000-24,6 200 000 200 000 Korkokulut -131 720-150 000-135 000-10,0-180 000-190 000 Muut rahoituskulut -41 564-11 000-15 000 36,4-15 000-15 000 Rahoitustuotot ja -kulut 423 476 217 965 160 000-26,6 106 000 96 000 VUOSIKATE 2 804 533 1 283 004 797 541-37,8 1 256 781 1 382 384 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 004 657-1 028 158-1 048 619 2,0-1 062 057-1 033 308 Arvonalentumiset -88 725 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 97 185 108 374 Satunnaiset kulut -158 190 TILIKAUDEN TULOS 1 641 686 263 306-251 078-195,4 303 098 349 076
18 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % -15,8-11,4-9,3-9,1-9,1 Vuosikate / Poistot ja arvonalent., % 279,2 114,9 76,1 118,3 133,8 Vuosikate, euro / asukas 494 222 140 221 243 Kertynyt ylijäämä 2 855 709 3 119 015 1 967 844 2 270 942 2 620 018 Asukasmäärä vuoden lopussa 5 682 5 776 5 680 5 680 5 680 Toimintatuotot: Toimintatuotot pienenevät 16,1 % verrattuna talousarvioon 2011. Tuet ja avustukset pienenevät 59,3 johtuen siitä, että kunta ei saa enää vuonna 2012 yhdistymisavustusta (vuonna 2011 avustus oli 0,3 miljoonaa euroa). Tuottojen saaminen Kunnan kokonaistuotot ovat vuonna 2012 noin 35,6 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 32 miljoonaa euroa.
19 Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 2,4 %. Palveluiden ostot kasvat 4,4 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. Kulujen käyttö Kunnan kokonaiskulut ovat vuonna 2012 noin 35,9 miljoonaa euroa. Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 4,8 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna.
20 Verorahoitus: Sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenttien korotusten myötä kunnan verotuloiksi arvioidaan 15,6 miljoonaa euroa. Verotulot kasvavat 8,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet pienenevät 0,9 %. Kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästä pienentää Siikajoen kunnan valtionosuuksia 0,4 miljoonaa euroa. Vuosikate 797 541 euroa ei riitä poistojen 1 048 619 kattamiseen. Tilikauden tulos: Vuoden 2012 tilikauden tulokseksi arvioidaan -251 078 euroa.
21 RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta 2 577 685 1 283 004 797 541 1 256 781 1 382 384 Vuosikate 2 804 534 1 283 004 797 541 1 256 781 1 382 384 Satunnaiset erät -158 190 0 0 108 374 0 Tulorahoituksen korjauserät -68 659 0 0-108 374 0 Investointien rahavirta -1 410 483-2 702 673-3 043 900-1 850 500-1 249 900 Investointimenot -2 284 429-3 733 495-3 043 900-2 588 900-1 986 500 Rahoitusosuudet invest.menoihin 542 968 755 840 0 533 400 736 600 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 330 978 274 982 0 205 000 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 167 202-1 419 669-2 246 359-593 719 132 484 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 22 632 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 22 632 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 3 472 1 308 185 2 244 248 593 483-132 244 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 3 100 000 1 350 000 665 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -873 901-813 361-1 615 752-756 517-797 244 Lyhytaikaisten lainojen muutos 877 373 2 121 546 760 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -676 086 111 484 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 517 219 0-2 111-236 240 TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -252 467-2 498 826-3 092 545-2 960 061 Lainanhoitokate 2,9 1,5 0,7 1,5 1,6 Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Huomioitavaa: Mahdollinen reporahojen käyttö Ruukin alakoulun peruskorjaukseen 2013 2015.
22 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tulorahoituksen riittävyys investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen 2007 2008 2009 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts 2014 Lainojen lyhennykset Investoinnit, netto Tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 17,1 talousarviossa 2012. Tunnusluku kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Investointien tulorahoitusprosentti on 26,2 talousarviossa 2012. Tunnusluku kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. 2007 2008 2009 2010 TP2011** TA2012 TS 2013 TS 2014 1000 eur Yhteensä 10 639 9 817 9 766 9 770 11 156 13 400 13 993 13 861 Euroa/asukas 1 827 1 705 1 691 1 720 1 931 2 359 2 464 2 440 Siikajoen kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi talousarviovuonna 2012. Vuoden 2012 arvioidaan lainamääräksi 13,4 miljoonaa euroa eli 2 359 euroa / asukas. Lainamäärän lisäys on 3,9 miljoonaa euroa ja lyhennykset 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2012. Huomioitavaa: Sijoitusomaisuuden mahdollisen käytön vaikutus lainamäärään ei ole huomioitu tässä.
23 KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 TA 2012 (Ulk.+sis. erät) TOIMINTATULOT Muutos 2011/2012 TS 2013 Muutos 2012/2013 TS 2014 Muutos 2013/2014 Myyntituotot 3 822 341 3 289 958 3 515 024 6,8 3 507 668-0,2 3 508 168 0,0 Maksutuotot 1 571 107 279 260 321 020 15,0 321 020 0,0 321 020 0,0 Tuet ja avustukset 1 316 526 868 889 353 850-59,3 243 550-31,2 247 850 1,8 Vuokratuotot 2 164 196 1 700 063 1 824 626 7,3 1 930 893 5,8 1 910 893-1,0 Muut toimintatuotot 287 336 49 970 37 242-25,5 37 342 0,3 37 442 0,3 TOIMINTATULOT 9 161 506 6 188 140 6 051 762-2,2 6 040 473-0,2 6 025 373-0,2 TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot -11 502 614-8 368 308-8 369 423 0,0-8 084 233-3,4-8 107 104 0,3 Eläkekulut -2 963 351-2 307 524-2 351 645 1,9-2 326 759-1,1-2 333 351 0,3 Muut henkilösivukulut -605 543-447 182-463 221 3,6-447 604-3,4-448 850 0,3 Palvelujen ostot -16 965 861-21 033 961-21 909 250 4,2-21 797 383-0,5-21 773 911-0,1 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 520 150-2 170 514-2 420 418 11,5-2 411 056-0,4-2 411 466 0,0 Avustukset -1 262 903-747 950-722 100-3,5-722 600 0,1-723 100 0,1 Vuokrat -1 723 020-1 042 963-1 187 522 13,9-1 412 599 19,0-1 372 949-2,8 Muut toimintakulut -100 715-95 699-87 642-8,4-87 458-0,2-88 258 0,9 TOIMINTAMENOT -37 644 157-36 214 101-37 511 221 3,6-37 289 692-0,6-37 258 989-0,1 TOIMINTAKATE -28 482 651-30 025 961-31 459 459 4,8-31 249 219-0,7-31 233 616 0,0 Verotulot Kunnan tulovero 12 850 971 13 111 000 13 960 000 6,5 14 100 000 1,0 14 240 000 1,0 Kiinteistövero 619 649 603 000 865 000 43,4 870 000 0,6 890 000 2,3 Yhteisövero 749 292 702 000 750 000 6,8 760 000 1,3 720 000-5,3 Verotulot 14 219 912 14 416 000 15 575 000 8,0 15 730 000 1,0 15 850 000 0,8 Valtionosuudet 16 643 797 16 675 000 16 522 000-0,9 16 670 000 0,9 16 670 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 93 357 113 715 110 000-0,6 101 000-8,2 101 000 0,0 Muut rahoitustuotot 503 403 265 250 200 000-2,5 200 000 0,0 200 000 0,0 Korkokulut -131 720-150 000-135 000-11,8-180 000 33,3-190 000 5,6 Muut rahoituskulut -41 564-11 000-15 000 259,5-15 000 0,0-15 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 423 476 217 965 160 000-26,6 106 000-33,8 96 000-9,4 VUOSIKATE 2 804 534 1 283 004 797 541-37,8 1 256 781 57,6 1 382 384 10,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 004 657-1 028 158-1 048 619 2,2-1 062 057 1,3-1 033 308-2,7 Arvonalentumiset -88 725 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 97 185 108 374 Satunnaiset kulut -158 190 TILIKAUDEN TULOS 1 641 687 263 306-251 078 303 098 349 076
24 Toimintatuottojen kertyminen päävastuualueittain Suurin osa kunnan tuotoista vuonna 2012 on budjetoitu tekniselle lautakunnalle 53 %. Talousarviossa 2011 teknisen lautakunnan osuus on 48 %. Toimintakulujen syntyminen päävastuualueittain Suurin osa kunnan kuluista on budjetoitu kunnanhallitukselle 58 %. Hyvinvointikuntayhtymälle maksettavat korvaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on budjetoitu kunnanhallituksen päävastuualueelle.
25 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Vaalien suorittaminen säädösten mukaisesti Toimeenpannaan seuraavat vaalit: Presidentin vaalit v. 2012 Kunnallisvaalit v. 2012 Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Vaalien toimittaminen Vaalien toimittamista varten: Tilastot säädösten ja aikataulujen - keskusvaalilautakunta mukaisesti - 4 vaalilautakuntaa - 2 toimikuntaa - toimistoapua Talous: Toimintatulot 7 500 7 000 muutos % -6,7-100,0 Toimintamenot -18 449-35 049 muutos % 90,0-100,0 Toimintakate -10 949-28 049 muutos % 156,2-100,0
26 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Toimitaan kuntalain edellyttämällä tavalla Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Tarkastuksen suoritetaan, tilintarkastussopimuksen, tarkastustoimen oman toimintasuunnitelman ja lainsäädännön mukaisesti Toimielimet - tilintarkastusyhteisö - tarkastuslautakunta - hallintokuntien valitsemat sisäiset tarkastajat Kertomukset, raportit Tarkastuspäivien määrät Talous: Toimintatulot muutos % Toimintamenot -11 234-12 833-12 554-12 989-13 424 muutos % 14,2-2,2 3,5 3,3 Toimintakate -11 234-12 833-12 554-12 989-13 424 muutos % 14,2-2,2 3,5 3,3
27 KUNNANHALLITUS Toiminta-ajatus: Kunnanhallitus sisältää seuraavat tulosyksiköt: valtuusto, hallitus, keskusvirasto, henkilöstöhallinto, muu yleishallinto, oikeudenhoito- ja turvallisuus, toimistopalvelut, atk-palvelut, muut palvelut, siivous- ja ruokapalvelu, maaseutuhallinto, markkinointi, elinkeinojen kehittäminen, seutukunta, kaavoitus, maanhankinta, kartastot, palo- ja pelastustoimi ja työllistäminen, hyvinvointipalvelut (perusturva) ja ympäristöterveydenhuolto. Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Kunnan toimintakyvyn ylläpitäminen; menojen ja tulojen tasapaino Hallintokuntien on pysyttävä annetussa raamissa Talousraportit kuukausittain kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain Talous: Kunnanhallitus yhteensä Toimintatulot 2 890 985 2 467 992 2 132 302 2 117 846 2 122 746 1 681 866 1 301 556 1 315 865 1 308 009 1 308 009 muutos % -14,6-13,6-0,7 0,2 Toimintamenot -4 154 980-20 940 727-21 804 408-21 755 845-21 782 631-160 562-128 117-119 192-119 192-119 192 muutos % 404,0 4,1-0,2 0,1 Toimintakate -1 263 995-18 472 735-19 672 106-19 637 999-19 659 885 muutos % 1 361,5 6,5-0,2 0,1 Poistot -62 533-32 979-67 540-77 633-73 145 Huomioitavaa: Maaseutuhallinto siirtyy 1.1.2012 yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi. Isäntäkuntana on Kalajoen kaupunki. Avustukset: 4h yhdistys, pitäjäpäivät, luomu- ja lähituotemarkkinat ja Paavolan markkinat
28 KESKUSHALLINTO Valtuusto Toiminta-ajatus: Kunnan korkeimpana päättävänä elimenä valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Kuntasuunnitelman linjausten toteuttaminen - Kunnan talous tasapainossa pitkällä aikavälillä - Huomioidaan hyvinvointiteema kaikessa toiminnassa - Edistetään lapsiperheystävällisen kunnan ja yrittäjäystävällisen kunnan imagon mukaista toimintaa Tehdään päätökset niin, että ne toteuttavat kuntasuunnitelman kirjauksia Asioita suunnitellaan ja valmistellaan valtuustoseminaareissa Yksi kokous/vuosi koululla; oppilaat kuuntelemassa Kuntalaisten kuuleminen ja tiedottaminen Toteutuminen toiminta- ja taloussuunnitelmassa Arviointi toimintavuoden päättyessä toimintakertomuksessa Kuntalaisten ja yhteistyötahojen antama palaute Tunnusluvut: TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kokouksia 11 9 10 10 10 10 Seminaareja 1 2 2 3 3 3 Kunnanhallitus Toiminta-ajatus: Johtaa kunnan hallintoa ja huolehtii kunnan hallintotehtävistä siten, kuin niistä säädetään kuntalaissa, erityislaeissa tai määrätään hallinto- ja johtosäännöissä. Tehtävänä on kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja huolehtiminen kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Kuntalaisten palveluiden turvaaminen, kunnan talouden tasapainottaminen tavoitteena ylijäämäinen tilinpäätös Toiminnan ja talouden seuranta ja reagointi tarvittaessa Ohjeistus hallintokunnille Vuosikate ja tilikauden tulos Ylijäämän määrä Työnantaja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista ja Työsuojelulliset toimenpiteet Työpisteissä asialliset
29 jaksamisesta työskentelyolosuhteet. Hyvinvointiteeman ylläpito kaikissa kunnan toimissa (luottamushenkilöt, henkilöstö, kuntalaiset) LATU-hanke/Sitra. Poissaolojen muutossuunta ja määrä. Poissaolojen analysointi Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteet hallintokuntien toiminnassa Henkilöstökustannusten pienentäminen (500 /henkilö/vuosi) Selvitys toimintakertomuksessa Tunnusluvut: TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Kokouksia 23 23 24 24 24 24 Iltakoulut 2 1 2 2 2 2 Henkilöstö -kunnanjohtaja 1 1 1 1 1 1 Keskusvirasto Toiminta-ajatus: Luo edellytykset kuntaorganisaation tulokselliselle toiminnalle ja huolehtii kunnalle kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta, ellei tehtävää ole lainsäädännön tai jonkun muun päätöksen perusteella siirretty muiden päävastuualueiden hoidettavaksi. Tuottaa koko kunnan toimintaorganisaatiolle keskitettyjä palveluita, auttaa hallituksen ja valtuuston asioiden valmistelussa ja päätösten täytäntöönpanossa kunnan jäsenten oikeusturvan varmistamiseksi. Keskeiset tavoitteet Keinot / Toimenpiteet Mittarit / Arviointi Asiakaspalvelun toimivuus (Ulkoinen ja sisäinen) Valmistelut kunnanhallitukseen ja valtuustoon tehdään ajallaan ja oikein Ajan tasalla olevat laitteet ja ohjelmistot Asiakaspalveluiden kehittäminen (perinteinen ja e- palvelut) Määräaikojen noudattaminen; palkat, maksatus, laskutus, talousarvio, tilinpäätös, taloustilastot ja tilitykset yms. määräaikojen puitteissa Palautteet, kantelut, valitukset, kiitokset Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon toimivuus Toimistoväen tiimikokoukset kerran kuukaudessa
30 Toimistoväen työskentely yli hallintokuntarajojen; tehtäväkierto tarvittaessa. LATU-hanke/Sitra Tavoiteorganisaatio Oikea henkilömäärä Avoin tiedottaminen ja hyvä kuntakuva Varaudutaan tuleviin eläköitymisiin Tavoiteorganisaatio laaditaan ottamalla huomioon kunnan eläköitymiset ja kunnan palveluiden tarve -Kunnan nettisivujen päivittäminen säännöllisesti -Esityslistat ja julkiset pöytäkirjat nettiin. -Virallisen ilmoitustaulun hoitaminen. -Siikasanomat joka talouteen kerran kuukaudessa -Kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksien jälkeen seuraavana aamuna tiedotetaan henkilöstölle kokouksien päätöksistä Palaute Tunnusluvut: Henkilöstö: -hallintopäällikkö -talouspäällikkö -pääkirjanpitäjä -laskentasihteeri -apuhenkilö -henkilöstösihteeri -palkkasihteeri* toimistosihteeri/** kunnanvirasto toimistosihteeri/ palvelupiste*** TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 1 1 1 1 2 1,8 2,8 1 1 1 1 1 0,6 2 1,8 2,8 1/0,5 1 1 1 1 0,3 2 1,1 2,8 0,5 1 1 0,5 + 0,5 1 0 2 0,5+ 0,5 2,3 0,5 1 1 0,5 + 0,5 1 0 2 0,5+ 0,5 2,3 0,5 1 1 1 1 0 2 0,5 2,3 0,5 Henkilötyövuodet 11,6 11,7 10,7 9,8 9,8 9,3
31 Nettokustannukset euroa/asukas 93,94 82,51 95,98 86,65 87,13 Käytetyt asukasluvut 5776 5776 5776 5776 5776 Keskushallinto yhteensä Talous: Toimintatulot 654 667 327 540 13 800 13 800 13 800 muutos % -50,0-95,8 0,0 0,0 Toimintamenot -847 731-793 309-889 528-841 211-849 065-76 155-56 588-57 505-57 505-57 505 muutos % -6,4 12,1-5,4 0,9 Toimintakate -193 064-465 769-875 728-827 411-835 265 muutos % 141,3 88,0-5,5 0,9 Poistot -2 108-2 108-1 873-606 -151 Huomioitavaa: * Vuonna 1.1.2012 alkaen toinen palkkasihteeri tekee noin 50 % Ruukin Yrityspuiston töitä ja toinen palkkasihteeri hoitaa kirjanpidon tehtäviä **Laskennallisesti yhden toimistosihteerin työpanoksesta 20 % tekniselle puolelle (10 % korjausavustukset, 10 % muut työt useiden suorittamina) **Toimistosihteeri tekee työllisyyshoitajan tehtäviä (sijainen palkkasihteeri) ***Palvelupisteen osuus 0,5 htv; toinen puoli sivistystoimessa Entinen talouspäällikkö vuosilomalla 31.7/2012 asti Pääkirjanpitäjä alkaa tekemään noin.50 %:n työaikaa 1.3.2012 alkaen..hänen eläkeikänsä täyttyy tammikuussa 2014. Uutta ei palkata. Vuoden 2012 aikana pidetään noin puolet säästövapaista ja loput vuonna 2013. Säästövapaat pidetty kaikilla ennen kuin kirjanpitäjä jää pois töistä. Liukumat eivät saa mennä enää vuonna 2012 yli 20 tunnin. Henkilömäärä arvioidaan tavoiteorganisaation mukaisesti