PUKKILAN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PUKKILAN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Työ: E26531.10 Turku, 31.3.2014 Swec Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 2414 000 www.swec.fi Timistt: Tampere, Turku, Esp ja Oulu

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET... 2 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE... 3 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT... 3 3.2 POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN... 4 3.3 POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN... 5 3.4 VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET... 5 3.5 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA... 6 3.5.1 Pukkilan kk:n phjavesialue... 6 3.5.2 Vanhalanmäen phjavesialue... 8 3.5.3 Puntarmäen phjavesialue... 8 3.5.4 Uudentalnkulman phjavesialue... 10 3.5.5 Myllylänkulman phjavesialue... 11 3.5.6 Trpin kartituksesta ja lukituksesta pistettu phjavesialue... 11 4 POHJAVESITIEDOT... 11 4.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA... 11 4.2 VEDENHANKINTA... 11 4.3 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT... 12 4.4 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA... 13 4.4.1 Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat.. 13 4.4.2 Pukkilan kk phjavesialue... 14 4.4.3 Vanhalanmäen phjavesialue... 15 4.4.4 Puntarmäen phjavesialue... 15 4.4.5 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet... 15 5 POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET..... 16 5.1 MAAKUNTAKAAVA... 18 5.2 YLEISKAAVA... 18 5.3 ASEMAKAAVA... 18 5.4 RAKENNUSJÄRJESTYS... 19 5.5 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 19 6 RISKIKARTOITUKSEN LAATIMINEN... 20 7 RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT... 20 7.1 LIIKENNE JA TIENPITO... 21 7.1.1 Pukkilan phjavesialueet... 21 7.1.2 Riskiarviinti... 22 7.1.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 23 7.2 HAUTAUSMAAT... 23 7.2.1 Pukkilan kk phjavesialue... 23 7.2.2 Riskiarviinti... 24 7.2.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 24 7.3 POLTTONESTEEN JAKELUASEMAT... 24 7.3.1 Pukkilan kk phjavesialue... 24 7.3.2 Riskiarviinti... 26 7.3.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 27 7.4 MAA-AINESTEN OTTO... 27 7.4.1 Pukkilan kk ja Vanhalanmäen phjavesialueet... 28 7.4.2 Puntarmäen phjavesialue... 28 Swec Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköpsti: etunimi.sukunimi@swec.fi

7.4.3 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet... 29 7.4.4 Riskiarviinti... 29 7.4.5 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 30 7.5 ÖLJYSÄILIÖT... 31 7.5.1 Pukkilan phjavesialueet... 31 7.5.2 Riskiarviinti... 32 7.5.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 32 7.6 MAALÄMPÖKAIVOT... 34 7.6.1 Pukkilan phjavesialueet... 35 7.6.2 Riskiarviinti... 35 7.6.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 35 7.7 TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA POHJAVESIALUEILLA... 36 7.7.1 Pukkilan kk phjavesialue... 36 7.7.2 Myllylänkulman phjavesialue... 37 7.7.3 Riskiarviinti... 37 7.7.4 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 38 7.8 PILAANTUNEET MAA-ALUEET JA ROSKAAMINEN... 39 7.8.1 Pukkilan kk phjavesialue... 39 7.8.2 Puntarmäen phjavesialue... 40 7.8.3 Myllylänkulman phjavesialue... 40 7.8.4 Rskaaminen... 41 7.8.5 Riskiarviinti... 41 7.8.6 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 42 7.9 MAA- JA METSÄTALOUS... 43 7.9.1 Pukkilan phjavesialueet... 43 7.9.2 Pukkilan kk phjavesialue... 44 7.9.3 Vanhalanmäen phjavesialue... 44 7.9.4 Puntarmäen phjavesialue... 44 7.9.5 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet... 44 7.9.6 Riskiarviinti... 44 7.9.7 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 45 7.10 PUTKISTOT, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 47 7.10.1 Pukkilan phjavesialueet... 47 7.10.2 Riskiarviinti... 48 7.10.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 48 7.11 MUUNTAMOT... 49 7.11.1 Pukkilan phjavesialueet... 50 7.11.2 Riskiarviinti... 51 7.11.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 51 8 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA... 51 9 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 53 10 LÄHDELUETTELO... 59 LIITTEET: Liite 1. Phjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä hjeet ja susitukset Liite 2. Talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset sekä phjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 3. Kiinteistökyselylmake Liite 4. Kaavakartat Liite 5. Riskikartat Swec Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköpsti: etunimi.sukunimi@swec.fi

31.3.2014 / ARY 31.3.2014 / ARY 31.3.2014 / Lauri Jrnen VALMIS 24.3.2014 / ARY 24.3.2014 / ARY 24.3.2014 / Lauri Jrnen VALMIS 26.2.2014 / ARY 26.2.2014 / ARY 26.2.2014 / Lauri Jrnen VALMIS 29.11.2013 / ARY 29.11.2013 / ARY 29.11.2013 / Lauri Jrnen LUONNOS Muuts Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Humautukset Swec Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköpsti: etunimi.sukunimi@swec.fi

PUKKILAN KUNTA 31.3.2014 POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖ E26531.10 1 JOHDANTO Phjavesialueiden sujelusuunnitelman tarkitus n pyrkiä sujelemaan I ja II lukan phjavesialueet ehkäisemällä phjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään phjavesiesiintymien antisuudet ennallaan. Sujelun ensisijaisena tavitteena n kaikkien uusien riskien välttäminen ja lemassa levien riskien miniminti. Suunnitelmallisuus ja riittävä tiet phjavesialueista n välttämätöntä, jttei timintja rajitettaisi liikaa. Sujelusuunnitelman tarkitus n timia hjeena ja apuna viranmaisvalvnnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Phjavesitietja hyödyntävät muun muassa vesihultlaitkset, kunnalliset ympäristönsujelu-, rakennus-, kaavitus-, maa-aineslupa- ja terveydensujeluviranmaiset, maaseutuasiamiehet sekä kunnan asukkaat ja timinnanharjittajat. Phjavesialueiden sujelusuunnitelmamenettely täydentää ja sin krvaa vesilain mukaiset suja-aluepäätökset. Sujelusuunnitelmaa ei vahvisteta Etelä-Sumen aluehallintvirastssa (AVI), eikä sillä le välittömiä tai sitvia juridisia seurausvaikutuksia. Sujelusuunnitelma vidaan hyväksyä kunnan-/kaupunginvaltuustn käsittelyssä. Phjavesien sujelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesiplitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä sujelusuunnitelma nudattaa ympäristöministeriön hjeistusta sujelusuunnitelmien laatimiselle. Työn tarkituksena n päivittää vunna 2004 laadittu Pukkilan phjavesialueiden sujelusuunnitelma. Pukkilan kunnassa sijaitsee yhteensä viisi phjavesialuetta, jista Pukkilan kk, Vanhalanmäki ja Puntarmäki vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I lukan phjavesialueita ja Uudentalnkulma sekä Myllylänkulma vat vedenhankintaan sveltuvia II lukan alueita. Puntarmäen phjavesialue sijaitsee sittain Asklan ja Myrskylän kuntien alueilla ja Myllylänkulman phjavesialueen phjisin kärki sijaitsee Mäntsälän kunnan ja Orimattilan kaupungin alueilla. Pukkilan phjavesialueiden kartitus- ja lukitustiedt n tarkistettu vunna 2011 ja kunnan alueelta n edellisen sujelusuunnitelman jälkeen pistettu phjavesilukituksesta kaksi III lukan phjavesialuetta sekä yksi II lukkaan kuuluva kalliprakaiv. Lisäksi Puntarmäen alue nstettiin I lukkaan vedenhankinnan takia ja Myllylänkulman phjavesialue nstettiin II lukkaan alueen vedenhankintamahdllisuuksien takia. Tämän suunnitelman valmistuttua Trpin kalliprakaiv phjavesialue pistettiin kartituksesta ja lukituksesta, kska kiinteistöt vat liittyneet kunnan vesihultverkstn ja kaiva ei le käytössä. Pukkila kk:n phjavesialueen lukkaa laskettiin II:een kska phjavesialue ei le enää aktiivisessa vedenhankinta käytössä. Pukkilassa vedenhankintakäytössä vat tällä hetkellä Pukkilan kk:n ja Vanhalanmäen alueet sekä Puntarmäellä ttam I ja II, jista ttam II sijaitsee Asklan kunnan pulella. Kunnan phjavesialueista Pukkilan kk ja Vanhalanmäki n määritelty vesienhidn suunnittelussa riskialueeksi. Phjavesialueita uhkaavat mnet E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 2/60 riskitekijät, kuten liikenne ja tienpit, asutus, tellisuus, maa-ainesten tt sekä maatalus, jiden vaikutukset selvitetään suunnitelman yhteydessä. Vedenhankinnasta ja vesihultlaitksen käyttötehtävistä vastaa yhteistyöspimuksella Mäntsälän Vesi. Kunta käyttää vedenhankinnassa paikallisia phjavesivarja, jten sujelusuunnitelman päivittäminen ja alueiden sujelu n tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeää. Tähän sujelusuunnitelmaan kerätään yhteen phjavesialueilta levaa tutkimustieta, jnka phjalta täydennetään sekä päivitetään lemassa levia tietja phjavesimudstumista. Työssä päivitetään phjavettä uhkaavat riskitekijät ja annetaan timenpidesusituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdtuksia timenpiteiksi vahinktapauksissa. Sujelusuunnitelmassa määritellään myös phjavesialueilla mahdllisesti tarvittavat lisätutkimukset. Sujelusuunnitelmaa varten perustettiin hjausryhmä, jhn kuuluvat seuraavat henkilöt: Lauri Jrnen Antti Ryynänen Eija Haanela Jukka Pietilä Kaisa Leht Esk Nylander Sari Rajajärvi Tmmi Maasilta Minna Iskalli Hanna Sivén Jhanna Pur Swec Ympäristö Oy Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta Prnaisten kunta Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Mäntsälän Vesi Asklan kunta (yhteinen ympäristönsujelusihteeri) Asklan kunta (yhteinen ympäristönsujelusihteeri) Prvn kaupunki (alueellinen terveydensujelu) Päijät-Hämeen Ssiaali- ja Terveysyhtymä Sujelusuunnitelma n laadittu Prnaisten kunnan timeksiannsta Swec Ympäristö Oy:n Turun timistlla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keint phjavesien sujelulle, mutta vastuu phjavesistä n kunnilla, jtka myös hitavat käytännön sujelutiminnan. Kuntien timintaa valvvat alueelliset elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Phjavesien sujeluun vaikuttavat pääasiassa ympäristönsujelulaki (86/2000) ja vesilaki (587/2011). Uusi vesilaki astui vimaan 1.1.2012 ja myös uudessa laissa aiemman phjaveden muuttamiskielln tarkittamat timenpiteet sekä muu yli 250 m³/vrk vedentt edellyttävät vesitalusluvan hakemista. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan Etelä-Sumen AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. Vesilain 3 luvun 2 :n (vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitalushankkeella n ltava aluehallintvirastn lupa, js se vi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkrkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka phjaveden laatua tai määrää (Liite 1/1). Lainsäädännön kannalta n tarpeen humiida myös valtineuvstn asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) ja sen phjavesiä kskeva muutsasetus (VNA 342/2009), jka sisältää vaarallisten aineiden päästön suraan tai välillisesti phjaveteen (Liite 2/3). Vesienhidn järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muuts (341/20.5.2009) määrittelee phjaveden ympäristönlaatunrmit, jiden perusteella vesienhidn suunnittelussa määritetään riskiphjavesialueet ja arviidaan phjavesialueen tila (Liite 2/4). Myös E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 3/60 muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä maaaineslaissa (1981/555) n phjaveden sujeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1/2-3). Erityisesti phjaveden sujeluun liittyvät vesilaissa leva vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsujelulaissa leva phjaveden pilaamiskielt (1:8) (Liite 1/1). Näihin kieltihin sisältyy phjaveden vaarantamisen käsite, jnka mukaan pelkän phjaveden pilaantumisuhan aiheuttaminen n kiellettyä. Kiellt vat vimassa myös phjavesialueiden ulkpulella. Vedenttamiden ympärille vidaan määrätä myös suja-alue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1/2). Kunnalliset ympäristönsujelumääräykset ttavat humin paikalliset lsuhteet ja niillä vidaan vähentää phjavesiin khdistuvia riskejä ja estää phjavesien likaantumista. Pukkilan, Prnaisten, Asklan ja Myrskylän kunnilla n yhteiset ympäristönsujelumääräykset ja kuntien ympäristönsujelusta vastaa Asklan ympäristönsujeluyksikkö (Pukkilan kunta 2009). Ympäristönsujelumääräyksissä n phjavesialueilla humiitu jätevesien käsittely, tiesulan käyttö ja lumenkaatpaikat, lannan varastinti ja levitys sekä kasvinsujeluaineiden käyttö, hevstallit ja jalittelualueet, jätteiden käsittely, tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitkset sekä plttaineiden ja muiden kemikaalien käsittely ja varastinti. Lisäksi tärkeällä phjavesialueella keintekisten vesialtaiden rakentaminen ja niiden käyttö eläinten uittamiseen, taikka muuhun vastaavaan phjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan timintaan, n kielletty. Ympäristönsujelumääräyksistä n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT Kartitetut phjavesialueet lukitellaan käyttökelpisuuden ja sujelutarpeen mukaan eri lukkiin. I lukan phjavesialue vi lla myös pistemäinen, jllin phjavesialue n rajaamatta. Näiltä alueilta n esitetty vain vedenttkaivt pistemäisenä tietna. I lukan phjavesialueet vat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I lukan phjavesialue n sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jta jk käytetään tai tullaan käyttämään 20 30 vuden kuluessa tai muutin esimerkiksi vesihulln erityistilanteissa varavedenttn, vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenttamita palvelevia alueita vidaan merkitä tähän lukkaan kuuluviksi. Lukkaan I kuuluva alue vi käsittää kk phjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen sa-alueen. II lukan phjavesialue sveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei tistaiseksi le sitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan sveltuvia phjavesialueita vat esimerkiksi alueet, jiden antisuus n yli 250 m³/d tai jilla vi muutin lla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Lukkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen phjavesialueen tai sujelun kannalta tarpeelliset sa-alueet. III lukan muut phjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpisuuden arviimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 4/60 3.2 POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialuelukkaa vidaan nstaa tai laskea, mikäli tutkimuksin n tdettu muutksia alueen sveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkitus n muuttunut. Phjavesialue vidaan myös kknaan pistaa phjavesilukituksesta, js tutkimuksissa tdetaan hydrgelgisista syistä alun perin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikk sveltuvuus raakavesilähteenä. Phjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan pistaa phjavesilukituksesta. Mikäli phjavesialue päädytään pistamaan lukituksesta, turvaavat ympäristönsujelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdllisen yksityisen vedenhankinnan. Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Phjavesialueen rajaaminen varsinaiseen mudstumisalueeseen ja phjavesialueeseen (Phjavesialueiden kartitus ja lukitus 2009). E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 5/60 3.3 POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN Phjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen, jtka erttuvat varsinaisen mudstumisalueen ja phjavesialueen rajan perusteella. Phjavesien krkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla n myös merkitystä alueiden rajaamisessa. Phjaveden varsinaisen mudstumisalueen raja n samalla hyvin vettä läpäisevän san raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden n vastattava vähintään hienhiekan vedenläpäisevyyttä ja n ltava tätä tasa kk maanpinnan ja phjavedenpinnan välisen matkan. Myös kalli- ja mreenialueet, jtka lisäävät phjaveden määrää kuuluvat mudstumisalueeseen. Phjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana kk mudstumassa. Phjavesialueen raja sittaa aluetta, jlla n vaikutusta phjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen mudstumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulttuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti maavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimudstumaan, jnka kerrspaksuus n >3 metriä. Ulimpia rajja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrgelgisin perustein vaan rajat vidaan jskus tehdä maastssa helpsti havaittavaksi. 3.4 VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET Phjaveden likaantumisen estämiseksi vidaan vedenttamiden ympärille määrätä vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suja-alue (Liite 1/2). Suja-alueen perustamista vivat vaatia vedenttamluvan hakijan lisäksi myös asiansaiset (mm. maanmistaja) sekä viranmainen. Paikin liian suppea sujavyöhykejak sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset vat saaneet vanhemmat sujaaluepäätökset menettämään merkitystään. Suja-alueiden määrittäminen parantaa phjaveden laatua ja käyttökelpisuutta sekä mahdllisesti haittaavien timintjen estämismahdllisuuksia phjavesialueilla. Suja-alueet n jaettu sujavyöhykkeisiin, jtka vahvistaa Etelä-Sumen aluehallintvirast. Kirknkylän ja Savijen vedenttamiden valuma-alueiden sujaamissuunnitelmassa ttamille n määritelty suja-alueet ja niitä kskevia rajituksia, mutta niitä ei le vahvistettu Etelä- Sumen aluehallintvirastssa (Paav Ristla Oy 1992). Kauksujavyöhyke kattaa kk vedenttamn valuma-alueen. Näillä alueilla n kielletty phjaveden pitkäaikainen saastuttava timinta. Lähisujavyöhykkeellä eli vedenttamn lähialueella n myös phjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava timinta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ttamlle lisi nin 50 60 päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien letetaan tuhutuvan. Vedenttamalueella saa harjittaa vain vedentttimintaa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 6/60 Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Phjaveden laadun turvaamiseksi n vedenttamiden ympärille mahdllista hakea Etelä-Sumen aluehallintvirastlta suja-alueita. 3.5 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Pukkilan phjavesialueet sijaitsevat samassa lude-kaakk-suuntaisessa pitkittäisharjujaksssa. Phjaveden mudstumisalueet jäävät pienialaisiksi, sillä harju n Pukkilan kdalla epäyhtenäinen ja kalliiden halkma. Phjavesialueet kstuvat pääsin peräkkäisistä harjukumpareista, jiden välissä harju kulkee savikerrsten alla. Savikerrsten seurauksena phjaveden rauta- ja mangaanipitisuudet vat khlla. Harjumudstuma ei jatku savenalaisena laajalle vaan n suhteellisen kapea. Vettajhtavat maakerrkset vat hentuneet runsaan maaainestentn seurauksena. Kunnan phjavesialueista n tieta taulukssa 1. Phjaveden krkeustast vat N2000 krkjärjestelmässä ja krkeudet vat metrejä merenpinnan yläpulella. Taulukk 1. Tietja Pukkilan alueella levista phjavesialueista. Phjavesialueen nimi, aluelukka Pukkilan kk, I Vanhalanmäki, I Puntarmäki, I Uudentalnkulma, II Myllylänkulma, II Numer 01 616 01 01 616 02 01 616 51 01 616 03 01 616 52 Pukkila Pukkila Pukkila, Askla, Myrskylä Pukkila Pukkila, Mäntsälä, Orimattila 3022 02 3022 02 3022 02 3022 03 3022 03 Sijaintikunta Karttalehti Kknaispinta-ala (km²) Mudstumisalueen pinta-ala (km²) 2,39 0,51 Kirknkylä (vedentt lpetetaan) 1,87 0,33 Savijki 5,05 2,05 1,61 0,93 0,75 0,35 Puntarmäki I ja II Vedenttamt Akviferityyppi, imeytymiskertin Peitteinen mudstuma, Synkliininen (keräävä), 0,4 Peitteinen mudstuma, Synkliininen (keräävä), 0,4 Harju, Antikliininen (purkava), 0,4 Harju, Antikliininen (purkava), 0,4 Harju, Antikliininen (purkava), 0,4 3.5.1 Pukkilan kk:n phjavesialue Phjavesialue n sa lude-kaakk-suuntaista pitkittäisharjua, jka halk Prvnjkea. Alue n mudstunut pitkittäisharjuselänteistä ja tasanteista. Harjun ydinsa suuntautuu Lyhdinmäeltä Prvjen ali Napinksken phjispulitse Kirknkylän ja edelleen Savijen vedenttamille. Harjussa aines n hyvin vettäläpäisevää hiekkaa ja sraa. Vettäjhtavat harjukerrkset vat peittyneet mnin paikin hienaineskerrsten alle ja näkyvät ainastaan pienialaisina kumpareina. Välikerrksina esiintyy paikin silttiä ja savea. Phjavesialueen reuna-alueilla esiintyy paksuja savikerrksia ja niiden alapulella n paikin vain hut phjamreenikerrs. Sumen Malmin vunna 2005 tekemien kairausten mukaan phjavesialueen luteispäässä lähellä phjavesialueiden välistä rajaa (Hp 605) srakerrksen paksuus E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 7/60 n nin 15,5 metriä ja phjavesi esiintyy lähellä maanpintaa. Harjukerrstumia n alueella näkyvissä ainastaan pienialaisina kumpareina ja niiden välillä (Hp 705) nin 10 metriä paksua srakerrsta peittaa paikin yli 22 metriä paksu savikerrksen. Vesitekniikan (1968) tekemien kairausten mukaan Vedenttamn alueella savikerrksen paksuus vaihtelee nin 5-10 metrin välillä. Vettäjhtavien maakerrsten paksuus n alueella paikin jpa 15 metriä. Kallinpinta n vedenttamn khdalla nin 18 metrin syvyydessä. Vedenttamn kaakkispulella ttamn ja Prvjen välillä ei le tdettu hydraulista yhteyttä, vaan jen ympäristössä esiintyy jpa 20 metriä paksuja savikerrksia ja niiden alla esiintyy paikin hut mreenikerrs. Myöskään kirkn eteläpulelta Prvnjen rannasta ei le tavattu vettäjhtavia maakerrksia vaan ainastaan savi- ja silttikerrksia, jiden alla n nin 8,5 12,8 metrin syvyydessä phjamreeni (Paav Ristla Oy 2004). Prvnjen eripulilla sijaitsevien harjumudstumien välinen hydraulinen yhteys n kuitenkin mahdllinen. Lyhdinmäen alueella (Hp 1005) jen itäpulella kallinpinta n nin 22,5 metrin syvyydellä. Alueella esiintyy 6 metriä paksun srakerrksen alla nin 5 metriä paksu savinen välikerrs ja sen alapulella jatkuu lhkareinen srakerrs (Sumen Malmi Oy 2005). Paav Ristlan (2004) tekemien kairausten mukaan kulun etelä- ja kaakkispulella tavataan nin 13 16 metriä paksuja hyvin vettäjhtavia maakerrksia ja phjavedenpinta n alueella suhteellisen syvällä llen nin 11,4 12,7 metrin syvyydessä. Kulun kaakkis- ja itäpulelta tehdyissä kairauksissa näkyy letettu vedenjakaja, sillä kalli n alueella nin 8 metrin syvyydessä, eikä kairauspisteissä havaittu phjavedenpintaa. Phjavesialueen länsilaidalla sijaitsevan jakeluaseman alueella esiintyy nin 3 metrin paksuinen siltti ja savikerrs ja sen alapulella nin 7 metriä paksu hyvin vettäjhtava hiekkakerrs. Jakeluaseman alueella kallinpinta n 13 metrin syvyydellä ja phjavedenpinta nin 10,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kalliperä n alueella kiilleliusketta, -gneissiä tai sunigneissiä. Kalliperän tpgrafia n alueella vimakas ja kallimäet mudstuman reunilla ja keskellä vat yleisiä. Napinksken khdalla n kalliharjanne, jka jatkuu Kirknmäessä ja kulun phjispulella mudstaen itä-länsi-suuntaisen phjavedenpinnan yläpulelle nusevan ainakin sittaisen phjaveden jakajan Pukkilan kirknkylän vedenttamn eteläpulelle. Phjaveden virtaussuunta n vedenjakajalta khti killisessa levaa vedenttama sekä itään ja kaakkn khti Prvnjkea (Paav Ristla Oy 2004). Yleisesti phjaveden virtaus suuntautuu alueella sekä luteesta että kaaksta khti Prvnjkea. Phjavesialueen eteläpäässä phjavesi virtaa kaakkn khti Puntarmäen phjavesialuetta. Kirknkylän vedenttamn ympäristössä phjaveden virtausnpeudeksi n arviitu nin 1-2 m/d (Paav Ristla Oy 1992). Alueella esiintyy paikin rsivettä (Vesitekniikka Oy 1968). Phjavesialue näyttäisi phjaveden virtauskuvan mukaan jakautuvan klmeksi eri alueeksi. Vedenttamlle phjavesi virtaa Napinksken vedenjakajalta sekä luteesta. Vedenjakajan eteläpulella phjavesi virtaa itää ja kaakkn khti Prvnjkea ja jen itäpulella n ma phjavesiesiintymä. Vesitekniikka Oy:n (1968) tekemän nin viikn kestäneen kepumppauksen (1050 m³/d) aikana phjavedenpinta laski Kirknkylän vedenttamn khdalla 0,65 metriä ja viereisessä lähteessä alenema li 0,2 metriä. Alueen kaivissa pumppauksen vaikutus tuntui melk lievänä. Kirknkylän vedenttamn alueella levan lähteen luntainen virtaama n llut nin 300 m³/d ja nykyisin ylivirtaama n vain nin E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 8/60 30 m³/d. Lähde purkaa Prvnjkeen. Vedenttamn alueelta n saatavilla 300 m³/d phjavettä ilman, että phjavedenpinta laskee. Lähteen virtaama kuitenkin pienenee ttmäärän myötä. Mikäli phjavettä pumpataan yli 300 m³/d, alentaa se phjavedenpinnan krkeutta alueella. 3.5.2 Vanhalanmäen phjavesialue Phjavesialue sijaitsee Kirknkylän phjavesialueen luteispulella ja kuuluu samaan katknaiseen pitkittäisharjuun. Alueiden välillä sijaitsee tdennäköisesti vedenjakaja. Phjavesialue kstuu kallin reunilla levista hiekka- ja srakerrstumista sekä pienehköistä lajittunutta ainesta käsittävistä selänteistä. Harjun aines vaihtelee hyvin lajittuneesta hiekasta karkeaan, tiiviiksi pakkautuneeseen sraan. Vettäjhtavien maakerrsten paksuus n paikin suuri ja kapean harjumudstuman liepeillä esiintyy paksu savikerrs. Alueelta tehtyjen kairausten mukaan maanpinnalla näkyvät harjumudstumat laskevat suhteellisen jyrkästi savikerrsten alle. Kalliperä n alueella kiilleliusketta, -gneissiä tai sunigneissiä. Sumen Malmi n vunna 2005 asentanut phjavesialueelle viisi phjavesiputkea. Phjavesialueen keskivaiheilla (Hp 105) kallinpinta n 18,7 metrin syvyydessä ja maaperä n pääsin sraa. Alueella n nin 4 metriä paksu savinen välikerrs ja phjavesi n nin 11 metrin syvyydessä maanpinnasta. Vedenttamn länsipulella harjun hiekka- ja srakerrstumien paksuus n putken 205 khdalla jpa 30 metriä. Phjavesi n nin 14,5 metrin syvyydessä maanpinnasta. Putken 305 khdalla hiekka- ja srakerrsten paksuus n nin 16 metriä ja phjavesi esiintyy nin 14 metrin syvyydellä maanpinnasta. Savijen vedenttamn alueella n hiekkaa ainakin 12 metrin syvyydelle saakka, mutta vettäjhtavat maakerrkset jatkuvat tdennäköisesti yli 20 metrin syvyydelle maanpinnasta (Paav Ristla Oy 1992). Ympäröivillä peltalueilla esiintyy savenalaisia hyvin vettäjhtavia maakerrksia. Vedenttamn killispulisella peltalueella (Hp 405) esiintyy jpa 24 metriä paksu savikerrs, jnka alla esiintyy nin 1,5 metriä paksu srakerrs. Lähempänä Kirknkylän phjavesialueen rajaa 14 metriä paksun savikerrksen alla tavataan nin 3,5 metriä paksu mreenikerrs. Phjissassa mudstuvat phjavedet purkautuvat Virenjaan (100 m³/d) ja eteläsassa phjavedet purkautuvat lunnntilassa tdennäköisesti Kuutinjaan (Rambll 2008). Alueelle saattaa kerääntyä phjavettä laajemmalta alueelta, mm. läheisiltä kalli- ja mreenirinteiltä. Phjaveden päävirtaussuunta n kk alueella luteesta kaakkn. Savijen ttamn antisuudeksi n arviitu nin 300 m³/d. Phjavesikerrksen paksuus n alueella suurimmillaan nin 15,5 metriä. Paav Ristlan (1992) laatiman phjavesitutkimuksen yhteydessä alueelta suritettiin kuukauden mittainen kepumppaus tehlla 430 460 m³/d. Kepumppaus li havaittavissa kaikista ympäröivistä havaintpisteistä ja vedenttamlla phjavedenpinnan alenema li 1,64 metriä. Mudstuvan phjaveden määräksi arviitiin tullin nin 400 m³/d. 3.5.3 Puntarmäen phjavesialue Puntarmäen phjavesialue n Pukkilan harjujakssta Teikarinmäen ja Malminharjun välinen alue. Alue nstettiin I lukkaan vunna 2011. Mäntsälän Vesi n rakentanut alueelle kaksi vedenttama ja alue n nykyään vedenhankintakäytössä. Phjavesialue sijaitsee sittain myös Asklan ja Myrskylän kuntien alueilla. Harjun ydinsat vat tiiviiksi pakkautunutta karkeata ainesta ja reunasat vat hiekkavaltaisia. Harjun karkea keskiselänne n kapeahk ja paikin hienaineskerrsten E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 9/60 peittämä. Esiintymä mudstuu useista erillisistä srakumpareista ja sraselänteistä, jiden hydraulinen yhteys tisiinsa n mnin paikin heikk kalliselänteiden ja savintkelmien takia. Veden rautapitisuus vaihtelee humattavasti lyhyelläkin matkalla. Vedensaannin kannalta phjavesialue n epäyhtenäinen. Phjavettä purkautuu useista khdista harjun reuna-alueilla. Tärkeimpiä purkautumispaikkja vat Malminharjun länsipää ja Kkkusja. Tutkimusten perusteella phjavesialueen arviitu kknaisantisuus n 1600 m³/d. Phjavesi judutaan kuitenkin ttamaan hyötykäyttöön useasta eri khdasta phjaveden virtauskuvan takia. Alueen phjispäässä kalliperä n kiilleliusketta, -gneissiä tai sunigneissiä, keskisa esiintyy myös grandiriittia ja eteläsa n graniittia. GTK n tehnyt selvityksen vunna 2008 Puntarmäen gelgisesta rakenteesta. Tutkimusten mukaan maanpinnan krkeus vaihtelee alueella välillä 42 90 m mpy, kun kallinpinnan krkeus n välillä 7 82 m mpy. Kallinpinta n krkeimmillaan alueen keski- ja eteläsissa ja hieman matalammalla phjissassa. Kallipinnan muutkset vat paikin jyrkkiä ja krkkuva n alueella muutenkin erittäin vaihteleva. Alueella n mahdllisesti myös ruhjevyöhykkeitä. Maakerrksen paksuus vaihtelee runsaasti llessa nin 3 40 metriä. Phjavedenpinta n ylimmillään alueen eteläisissä sissa, missä krkeus n nin 56 m mpy ja alimmillaan phjissassa, missä krkeus n nin 43 m mpy. Suurimmillaan phjavesikerrksen paksuus n phjissassa llen nin 41 metriä, mutta suurimmassa sassa phjavesialuetta kerrksen paksuus n krkeintaan 10 metriä (Kuva 2). Phjavedenpinnan yläpulisten maakerrsten paksuus n pääsin krkeintaan muutaman metrin, mutta yltää phjavesialueen eteläsassa jpa 38 metriin. Kuva 2. Phjavesivyöhykkeen paksuus Puntarmäen phjavesialueella (GTK 2008). E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 10/60 Phjavesialueella sijaitsee kaksi vedenttama, jista phjisempana sijaitsee Puntarmäki I ja etelämpänä Puntarmäki II. Vedenttamilta tehtyjen kepumppausten perusteella n määritelty ttamiden valuma- ja vaikutusalueet. Tutkimusten mukaan Puntarmäen alueella sijaitsee kaksi laajempaa valuma-aluetta (Paav Ristla Oy 2005 ja Rambll 2009). Phjavesialueen luteissan valuma-alue rajautuu kalliharjanteiden ja phjavedenkrkeushavaintjen perusteella Tuhkamäen ja Puntarmäen väliselle harjualueelle. Phjavettä kertyy harjuun jssain määrin myös kalliharjanteiden mreenirinteiltä. Valuma-alueella mudstuva phjavesi purkautuu Kkkusanjan phjispäässä levasta lähteestä Kskustenjaan. Lähteen virtaama n ennen vedentta llut nin 1100 m³/d, mikä n samalla myös valumaalueella mudstuvan phjaveden arviitu määrä. Kepumppauksen seurauksena lähteen virtaama laski llen vain 40 m³/d. Kskustenja virtaa phjavesialueen pikki kulkevassa kallipainanteessa, jsta erkanee tinen painanne kaakkn Kkkusanjan suuntaan. Vedenttamlle phjavesi virtaa kaaksta ja luteesta. Vaikka lähteessä vesi n rautapitista, n ttamlla vesi hyvälaatuista. Puntarmäki I:n alueella kallinpinta n nin 19 metrin syvyydellä maanpinnasta ja hyvin vettäjhtavien hiekkakerrsten paksuus n nin 15 metriä. Alueella esiintyy maanpinnassa paikin nin 3 metriä paksu silttikerrs ja nin metrin paksuinen savinen välikerrs. Tinen valuma-alue sijaitsee Puntarmäen ja Malmiharjun länsisan välisellä harjualueella. Phjavesi virtaa Puntarmäki II ttamlle luteesta ja idästä. Alueella mudstuva phjavesi purkautuu lähteestä pelt-jan kautta Huhdinjaan. Lähteen virtaama n ennen vedentta llut nin 700 m³/d ja hiekka- sravaltaisella valuma-alueella n arviitu mudstuvan phjavettä nin 600 700 m³/d. Kepumppaus laski lähteen virtaaman 185 m³/d. Ottamn alueella kallinpinta n nin 19 metrin syvyydessä maanpinnasta. Hyvin vettäjhtavien hiekkakerrsten paksuun n nin 10 13,5 metriä. Alueella maanpinnassa n paikin hut silttikerrs ja syvemmällä esiintyy paikin heikmmin vettäjhtava silttinen hiekkakerrs. Vedentn ei le arviitu vaikuttavan merkittävästi alueilla levien yksityiskaivjen vedensaantiin. Lisäksi phjavesialueen phjispäähän Teikarinmäen-Pyöräsun alueelle sekä eteläpäähän Malminharjun alueelle jää erilliset valuma-alueet. Alueilla mudstuvan phjaveden määrä n vedenttalueisiin verrattuna pienempi. Phjaveden päävirtaussuunta n Teikarinmäen-Pyöräsun alueella khti kaakka ja Malminharjun alueella khti itää. 3.5.4 Uudentalnkulman phjavesialue Uudentalnkulma sijaitsee Vanhalanmäen phjavesialueen phjis- ja luteispulella, mutta alueiden välillä sijaitsee kalliselänne. Kalliperä n alueella kiilleliusketta, -gneissiä tai sunigneissiä sekä grandiriittiä. Harjumudstuman phjisin sa n jaettu Myllylänkulman phjavesialueeksi. Harjumudstuma sijaitsee kalliharjanteiden khdalla siten, että phjavesialueet vat jakautuneet useammaksi pieneksi valuma-alueeksi. Tämän seurauksena phjavesivarja ei saada käyttöön yhdestä pisteestä, eivätkä alueet näin svi erityisen hyvin vedenhankintaan (Paav Ristla Oy 2005). Alueen phjississa n havaittavissa selväpiirteinen harjuselänne, jka njaa tdennäköisesti killissan kalliselännettä vasten. Eteläsan harjukerrstumat vat kerrstuneet kalliselänteiden väliin. Harjuselänteiden ydinsissa aines vaihtelee hiekasta karkeaan sraan ja reuna-alueilla maa-aines n silttiä ja hiena hiekkaa. Hienrakeisia välikerrksia esiintyy varsin vähän. Phjaveden päävirtaussuunnan arviidaan levan phjisesta ja killisesta etelään ja E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 11/60 lunaaseen. Phjavesi purkautuu selänteiden reunilla useassa khtaa lähteisiin. Harjun lunaisreunalla phjavettä purkautuu Virenjaan useasta lähteestä, jiden yhteenlaskettu virtaama n nin 400 m³/d. Arvi mudstuvan phjaveden määrästä kk alueella n nin 600 m³/d. 3.5.5 Myllylänkulman phjavesialue Alue n jatke Uudentalnkulman phjavesialueelle. Phjavesialueiden välissä lienee phjaveden jakaja, jnka tarkkaa sijaintia ei le tutkittu. Alueella ei tunneta phjaveden virtausta rajittavia kallikynnyksiä. Kalliperä n alueella kiilleliusketta, -gneissiä tai sunigneissiä sekä grandiriittiä. Phjaveden päävirtaussuunta n vedenjakaja-alueelta luteeseen. Phjavettä purkautuu lähteistä Rapujaan. Mudstuman aines n keskisassa pääasiassa hiekkaa sekä sraa ja reunasissa maa-aines n hiekkavaltaista. Phjavesialue n nstettu II lukkaan vunna 2011. Arvi mudstuvan phjaveden määrästä n nin 220 m³/d, mikä n mahdllisesti tettavissa käyttöön phjavesialueen phjispäästä. 3.5.6 Trpin kartituksesta ja lukituksesta pistettu phjavesialue Pistemäinen phjavesialue käsittää 187 metriä syvän kalliprakaivn. Kaiv sijaitsee kalliisella, savipeltjen ympäröimällä mreenimäellä. Kalliperä n alueella amfibliittia tai emäksistä tuffiittia. Kaivn vedenantisuus n nin 50 m³/d. Kaivsta saadaan vielä tällä hetkellä vettä Trpin kulun ja muutaman muun kiinteistön tarpeisiin. Vedessä n tavattu khnneita fluridi- ja radnpitisuuksia. 4 POHJAVESITIEDOT 4.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA 4.2 VEDENHANKINTA Valtineuvst hyväksyi vunna 2009 vesienhitsuunnitelmat ja timenpidehjelmat, jissa esitetään tieta vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista timista, jilla vesien hyvä laadullinen ja määrällinen tila saavutetaan vuteen 2015 mennessä. Kymijen-Sumenlahden vesienhitalueen vesienhitsuunnitelmassa ja vesienhidn timenpidehjelmassa Pukkilan kk ja Vanhalanmäen phjavesialueet n määritelty riskiphjavesialueiksi. Pääasialliset tilaa heikentävät aineet Pukkilan kk alueella vat krmi, nikkeli sekä sulfaatti ja Vanhalanmäen alueella nitraatti. Alueiden määrällinen ja kemiallinen tila n arviitu hyväksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää riskialueilta minaispiirteiden lisätarkastelua eli sujelusuunnitelmamenettelyä. Tämä edellyttää Pukkilan sujelusuunnitelman päivittämistä, mikä n tehty tämän suunnitelman yhteydessä. Vuden 2008 alusta Mäntsälän Vesi n vastannut myös Pukkilan kunnan vesihultlaitsten käyttötehtävistä. Mäntsälän Vesi n Mäntsälän kunnan mistama liikelaits. Pukkilan kunta mistaa edelleen vesilaitksen ja päättää timinta-alueista, taksista sekä investinneista. Vedenjakeluverkstn pituus n nin 20 km, putkimateriaalina n käytetty muvia. Kirknkylän ja Savijen vedenttamilta timitetaan vettä nin 950 henkilön tarpeisiin. Lisäksi Pukkilan kunnan alueella sijaitsee Puntarmäen I vedenttam ja Asklan kunnan alueella Puntarmäki II. Kunnan ph- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 12/60 javesialueista vain Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet eivät le vedenhankintakäytössä. Kirknkylän vedenttama llaan lpettamassa kesän 2014 aikana ja ttam tullaan purkamaan, eikä se tule timimaan lpettamisen jälkeen kunnan varavedenttamna. Pukkilan kk phjavesialueen phjavesilukka lasketaan II lukkaan vedentn lputtua. Kunta n lupunut Trpin kalliprakaivn käytöstä vuden 2014 aikana kulun ja rivitaljen yhdistyttyä siirtlinjaan. Kaiva käyttää myös Trpin seurantal, jnka tulevaisuuden vedentsta ei le tieta. Pukkilan kunnan vesihultlaits ei tällä hetkellä sta eikä myy vettä tisille vesihultlaitksille. Puntarmäen laitksesta jhdetaan vettä pääsääntöisesti Mäntsälän kunnan tarpeisiin. Kirknkylän vedenttamn timinnan lpettamisen jälkeen Pukkilan kirknkylälle tetaan lisävettä Pukkila-Mäntsälä -siirtvesilinjasta (Mäntsälän Vesi 2013). Pukkilan Arnmäen alueen vesihulln valmistuttua alueelle jhdetaan vettä kyseisestä linjasta. Vesi sekittuu yhteisessä jakeluverkstssa. Veden kulutus Pukkilan alueella n llut vunna 2012 nin 141 m³/vrk. Pukkilaan n mahdllista timittaa vettä pikkeustilanteissa myös Mäntsälän veden muilta vedenttamilta. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Vesihulln kehittämissuunnitelma tulee päivittää. 4.3 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT Phjavesiesiintymistä n saatavilla vettä hetkellisesti määriteltyjä vedenantisuuksia enemmän, mutta seurauksena n yleensä phjavedenpinnan reilu aleneminen tai kuivana aikana phjaveden saannin estyminen. Liiallinen vedentt vaikuttaa lähteiden virtaamiin sekä sille tihkuvan phjaveden määrään ja hunntaa myös yleensä veden laatua (Fe ja Mn). Tieta Pukkilan vedenttamista n taulukssa 2. Taulukk 2. Tietja Pukkilan phjavesialueilla levista vedenttamista. POHJAVESI- ALUE Pukkilan kk Vanhalanmäki Puntarmäki VEDEN- OTTAMOT, OMISTAJA, RAKEN- NUSVUOSI Kirknkylä, Pukkilan kunta, 1968 Savijki, Pukkilan kunta, 1995 Puntarmäki I ja II, Mäntsälän Vesi, 2013 POHJA- VESIALU- EEN VE- DENAN- TOISUUS m³/d VE- DEN- OTON LUPA- MÄÄ- RÄ m³/d 300 300 260 300 1600 1000 (I) 600 (II) VEDENOTTO- MÄÄRÄ/ SUURIN PUMPPAUS- MÄÄRÄ m³/d 76 (2012) 128 (8/2013) 64 (2012) 90 (4/2012) VEDENKÄSITTELY YM. Alkalinti natriumhydrksidilla (50 % lipeälius), Tarvittaessa desinfiinti natriumhypklriitilla, Yksi siiviläputkikaiv, Vedenttam lpetetaan vuden 2014 aikana. Alkalinti natriumhydrksidilla (50 % lipeälius), Tarvittaessa desinfiinti natriumhypklriitilla, UV-desinfiinti, Yksi siiviläputkikaiv Ilmastus, Kalkkikivialkalintilaits, UV-desinfiinti, Tarvittaessa desinfiinti natriumhypklriitilla, Kaksi siiviläputkikaiva I sekä kaksi II E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 13/60 Vesilain mukaan vedenttmäärän ylittäessä 250 m³/d, samin kuin muu timenpide, jnka seurauksena phjavesiesiintymästä pistuu muutin kuin tilapäisesti phjavettä vähintään 250 m³/d vaatii lupaviranmaisen luvan. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan Etelä-Sumen AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. ELY-keskukselle n tehtävä ilmitus pinta- tai phjaveden ttamisesta, kun tettava määrä n yli 100 m³/d. Aluehallintvirastn myöntämät vedenttluvat vat pidemmän ajanjaksn keskiarvja, jten hetkellisesti vedenttmäärät saavat ylittää lupamäärät, js keskiarv ei ylity. 4.4 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA Ssiaali- ja terveysministeriön asetus talusveden laatuvaatimuksista ja valvntatutkimuksista (461/2000) antaa yleiset määräykset talusveden laadulle sekä tarvittaville tutkimuksille. Näiden määräysten tarkitus n taata sellainen talusvesi, jsta ei aiheudu käyttäjälle vaaraa tai terveydellistä haittaa. Talusveden laatuvaatimusten ja -susitusten tulee nudattaa liitteissä 2/1-2 esitettyjä enimmäispitisuuksia. Phjaveden laatuun vaikuttavat mnet tekijät, kuten maaperän ja kalliperän rakenne sekä kemiallinen kstumus ja erilaisten ympäristötekijöiden, kuten asutuksen, maataluden ja tellisuuden päästöt. Phjaveden khnneet rauta- ja mangaanipitisuudet vat usein seurausta savikkjen alaisissa vesissä esiintyvästä happivajauksesta, jnka seurauksena rauta ja mangaani eivät sastu vaan siirtyvät liukisessa mudssa phjaveteen. Rauta värjää veden ruskeaksi ja aiheuttaa mangaanin tapaan sastumia putkiin sekä makuhaittja. Myös alumiini aiheuttaa sastumia ja lisää pistekrrsita. Alhainen ph lisää alumiinin liukenemista. Phjavesialueilta mitattuja vedenlaatutietja n nähtävissä ELY-keskuksen OIVAympäristö- ja paikkatietpalvelusta. Phjavedessä mahdllisesti esiintyvistä haittaaineista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. Pukkilan alueella veden kvuus n nin 0,8 mml/l (pehmeää). 4.4.1 Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat Kunnan terveydensujeluviranmaisen tulee yhteistyössä talusvettä timittavan laitksen kanssa laatia säännöllistä valvntaa varten laitskhtainen valvntatutkimushjelma, mikäli talusvettä tetaan vähintään 10 m³/d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Jaksttaisen seurannan avulla n tarkitus selvittää täyttääkö talusvesi asetuksen mukaiset vaatimukset (Liite 2/1). Jatkuvan valvnnan tarkituksena n hankkia säännöllisesti tieta veden laadusta sekä talusveden käsittelyn, erityisesti desinfiinnin tehkkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Otettavien näytteiden määrä riippuu vedenttmääristä. Kuntien valvntatutkimushjelmat päivitetään 5-vuden välein sekä tarvittaessa. Mäntsälän veden laatima valvntatutkimushjelma n laadittu vusille 2014 2018. Mäntsälän Veden laatiman valvntatutkimushjelman (2013) mukaan Pukkilan Kirknkylän ja Savijen vedenttamiden käyttötarkkailun näytteitä tetaan vedenttamiden raakavedestä kaksi kertaa vudessa, vedenttamilta lähtevästä vedestä neljä kertaa vudessa ja käyttötarkkailun verkstpisteistä yhteensä 8 näytettä vudessa. Puntarmäen vedenttamn käyttötarkkailun näytteitä tetaan raakavedestä viisi kertaa vudessa ja lähtevästä vedestä kuusi kertaa vudessa. Raakavesinäytteet tetaan jkaisesta kaivsta erikseen, jllin jkaisen kaivn veden laatu saadaan selville. Puntarmäen vedenttamlta Mäntsälään tulevasta linjasta tetaan neljä verkstnäytettä vudessa. Vedenttamiden vedenttluvissa n mnesti edellytetty, että phjaveden vaikutuksia seurataan laadittavan tarkkailuhjelman mukaisesti. Kirknkylä ja Savijki E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 14/60 ttamilta n mitattava tettavia vesimääriä ja luvan saajan n tarkkailtava ainakin phjaveden krkeuksia ja laatua ttamlla, vedentn vaikutusalueella ja alueen kaivissa. Tarkkailuhjelmat tulee hyväksyttää Uudenmaan ELY-keskuksella ja tarkkailutiedt timittaa vusittain ELY-keskukseen. Kirknkylän vedenttamn lpettamisen ja purkamisen seurauksena ttamn tarkkailuvelvitteelle tulee hakea purkua. Alueille n asennettu phjavesiputkia, jista seurantaa tulisi surittaa. Kirknkylän ja Vanhalanmäen phjavesialueiden tarkkailuhjelman mukaan phjaveden laaduntarkkailua n tteutettu siten, että kerran vudessa tetaan näytteet viidestä havaintputkesta. Tutkittavia havaintpisteitä n kierrätetty vusittain siten, että kummaltakin phjavesialueelta tutkitaan aina vähinään kahden havaintputken vesi. Kaikki havaintputket vat vielä käyttökelpisia eikä vedenlaadussa le tapahtunut suuria muutksia, jten vesilaitksen phjaveden laadun mavalvntaa tulisi jatkaa vanhan tarkkailuhjelman mukaisesti. Puntarmäen I ja II vedenttamille n laadittu vunna 2011 tarkkailusuunnitelman. Suunnitelman mukaan phjaveden pinnankrkeuksia mitataan klmen kuukauden välein ja pumpattu vesimäärä mitataan vurkausikulutuksena. Vedenttamn vedenlaatua tarkkaillaan vedenttamn käyttötarkkailun sekä valvntatutkimushjelman mukaisesti. Lisäksi Puntarmäki I vedenttamn veden happi-, rauta- ja mangaanipitisuutta sekä sameutta n esitetty tarkkailtavan säännöllisin väliajin, kuten klmen kuukauden välein. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Vanhalanmäen phjavesialueen phjaveden laadun mavalvntaa tulee jatkaa vanhan tarkkailuhjelman mukaisesti. Pukkilan kk phjavesialueen phjaveden laadun mavalvntaa tulee jatkaa vanhan tarkkailuhjelman mukaisesti ttamn lpettamiseen saakka. 4.4.2 Pukkilan kk phjavesialue Kirknkylän vedenttamlta verkstn jhdettava talusvesi n täyttänyt talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset. Phjavesialueelta levissa havaintputkissa klridipitisuus sekä rauta- ja mangaanipitisuus n llut paikin khlla (Kuva 3). Pitisuudet vat pääsin alle talusveden laatuvaatimusten. Mangaanipitisuus n vaihdellut välillä 30 40 μg/l, rauta 50 110 μg/l ja klridi 12 17 mg/l (Liite 2/1-2). Klridipitisuuden khaminen jhtuu tdennäköisesti teiden talvihidsta. Khnneet rauta- ja mangaanipitisuudet saattavat jhtua savikerrsten vaikutuksesta. Myös nitraattipitisuus n llut khlla, mikä saattaa jhtua peltjen lannituksesta tai jätevesien vaikutuksesta. Kirknkylän vedenttamn killispulella levassa Hp 905 vedenlaatu n hun. Esimerkiksi vunna 2011 tetussa näytteessä ph li 4,4, alumiinipitisuus 11500 μg/l, mangaani 1020 μg/l, rauta 2960 μg/l ja sulfaatti 350 mg/l. Putkessa phjavedenpinta n nin 3 metrin syvyydessä maanpinnasta ja alueella n lhkareista sraa ainakin 6,6 metrin syvyydelle. Lisäksi nikkelipitisuus n vusina 2005 2011 vaihdellut 81 160 μg/l välillä, kun talusveden raja-arv n 20 μg/l. Vesienhidn suunnittelussa pääasiallisiksi tilaa heikentäviksi aineiksi Pukkilan kk alueella n määritelty krmi, nikkeli sekä sulfaatti. Pitisuudet vat Hp 905 lukuun ttamatta alhaisia. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 15/60 Kuva 3. Kirknkylän vedenttamn raakavedestä sekä lähtevästä vedestä mitattuja rautapitisuuksia. Talusveden enimmäispitisuus n 200 μg/l. 4.4.3 Vanhalanmäen phjavesialue Savijen vedenttamlta verkstn jhdettava talusvesi n täyttänyt talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset. Vesienhidn suunnittelussa pääasiallinen tilaa heikentävä aine Vanhalanmäen alueella nitraatti, jnka pitisuus n llut khlla. Khnnut nitraattipitisuus n tdennäköisesti seurausta peltjen lannituksesta. Nitraattipitisuus n havaintputkissa vaihdellut vusina 2009 2010 välillä 15,4 20,24 μg/l. Rautapitisuudet vat vaihdelleet vusina 2009 2011 välillä 50 560 μg/l ja mangaanipitisuus 20 40 μg/l (Liite 2/1-2). 4.4.4 Puntarmäen phjavesialue Vedenttamilta verkstn jhdettava talusvesi n täyttänyt talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset. Kepumppauksen yhteydessä (Hp3 ja Hp16) tehtyjen laajjen veden laatututkimusten mukaan vedessä ei le haitallisia aineita tai ihmistiminnan seurauksena merkittävästi khnneita pitisuuksia. Lisäksi radiaktiivisuuspitisuudet vat alhaisia ja vesi li lievästi hapanta sekä hyvin pehmeää. Phjavedessä rautapitisuus n alueella kuitenkin khlla ja vunna 2012 Hp16 rautapitisuus li 370 μg/l ja vunna 2010 Hp3 rautapitisuus 210 μg/l, kun talusveden raja-arv n 200 μg/l. 4.4.5 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueilta ei le saatavilla phjaveden laatutietja. Alueilla ei le vedenttamita eikä phjaveden havaintputkia. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Tarkkailuhjelmista sekä valvntatutkimushjelmasta saadut phjaveden laadun tarkkailutulkset tulee timittaa ELY-keskukseen ja päivittää ympäristöhallinnn tietkantihin. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 16/60 5 POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Yleiskuva maankäytön jakautumisesta Pukkilan phjavesialueilla n nähtävissä kuvasta 4. Phjavesialueet n pääsin maa- ja metsätaluskäytössä, mutta salla alueista myös asutuksen ja maa-ainestenttalueiden suus suuri. Kaavitus ja rakentaminen vaikuttavat phjaveden mudstumisalueen pinta-alaan ja vedenttamiden lähialueilla tulisikin välttää rakentamista. Tulevaan maankäyttöön vidaan tehkkaimmin vaikuttaa juuri kaavituksella ja lisäksi kaavituksella vidaan sujella tärkeitä phjavesialueita tulevaisuuden riskeiltä. Maankäyttö- ja rakennuslailla (1999/132) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksella (1999/895) säädellään kaavitusta ja rakentamista. Maakunta- ja yleiskaavalla vidaan määrittää alueille sijittuvia timintja. Tämä mahdllistaa esimerkiksi riskitekijöiden sijittamisen phjavesialueiden ulkpulelle. Asemakaavalla vidaan pulestaan täsmentää rakentamista ja maankäyttöä kskevia timintja. Asemakaavalla vidaan esimerkiksi vaikuttaa öljysäiliöiden sijittamiseen ja jätevesien käsittelyyn sekä maaaineksen ttn. Kaavissa ja rakennusjärjestyksessä n annettu phjavesialueita kskevia määräyksiä. Phjavesialueilla ei le vireillä kaavahankkeita. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 17/60 Kuva 4. Maankäytön yleiskuva Pukkilan phjavesialueilla (SYKE CLC 2013). E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 18/60 5.1 MAAKUNTAKAAVA 5.2 YLEISKAAVA 5.3 ASEMAKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 4 luvun mukaan maakuntakaava pitää sisällään yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämiseksi ja yhdyskuntarakenteen periaatteeksi. Samalla se timii hjeena muutettaessa ja laadittaessa yleis- ja asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön järjestämisessä. Pukkilassa n vimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010. Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava n hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustssa ja n parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Itä-Uudenmaan maakuntakaava n kknaiskaava, jssa n esitetty kaikki maankäyttömudt. Vaihekaavat täydentävät ja päivittävät kknaiskaavja valittujen teemjen salta. Maakuntakaavassa sa phjavesialueista n määritelty maa- ja metsätalusalueeksi, Pukkilan keskusta-alue taajamatimintjen alueeksi ja Prvnjen ympäristö kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 5 luvun mukaan yleiskaava timii yksityiskhtaisen kaavituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustana. Yleiskaava vi kskea kk kuntaa tai sen tiettyä sa-aluetta, jllin sitä kutsutaan sayleiskaavaksi. Prvnjkilaaksn sayleiskaava n tullut vimaan 3.1.2003. Kaava n vimassa Pukkilan kk phjavesialueen kaakkissassa, jssa kaavamerkinnän mukaan alue n maisemallisesti arvkas peltalue ja pientalvaltainen asuinalue. Myös phjavesialueen aivan phjisin sa sekä lähes kk Vanhanmäen phjavesialue kuuluu yleiskaava-alueeseen. Alue n määritelty maa- ja metsätalusalueeksi, pientalvaltaiseksi asuinalueeksi ja vedenttamnalue yhdyskuntatekniseksi hultalueeksi ja Savijen vedenttamn itäpuli maa-ainesten ttalueeksi. Lisäksi kaava n vimassa Puntarmäen phjavesialueen phjissassa Pyöräsun alueella maa- ja metsätalusalueena, maa-ainesten ttalueena sekä pientalvaltaisena asuinalueena. Uudentalnkulman eteläisin sa n kaavassa maa- ja metsätalusaluetta ja pientalvaltaista asuinaluetta. Phjavesialueet vat lähes kknaan myös valtakunnallisesti arvkasta maisemaaluetta. Phjavesialueille n kaavissa annettu phjavesialueita kskevia kaavamääräyksiä. - Alueella n kemikaalien ja phjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastinti kielletty. - Öljysäiliöt n sijitettava rakennusten sisätilihin tai suja-altaaseen, jnka tilavuus vastaa vähintään varastivan öljyn enimmäismäärää. - Jätevesien imeyttäminen maaperään n kielletty. - Rakentaminen, jitukset ja maankaivu n tehtävä siten, ettei aiheudu phjaveden laatumuutksia tai pysyviä muutksia phjaveden krkeuteen. Trpin kalliprakaivn alueella n vimassa Trpin sayleiskaava, jka n tullut vimaan 17.1.2007. Kaivn alue n merkitty kaavaan yhdyskuntateknisenä hultkhteena ja ympäröivä alue palvelun ja hallinnn alueena sekä pientalvaltaisena asuinalueena. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 7 luvun mukaan asemakaava n yksityiskhtaista järjestämistä sekä rakentamista ja kehittämistä kskeva suunnitelma. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 19/60 Asemakaavalla määrätään tapahtuvaa maankäytön suunnittelun sekä annetaan määräyksiä haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai rajittamiseksi. Asemakaava-alueelle ei saa sijittaa timintja, jtka vat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajittamista kskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Pukkilan phjavesialueista lähes kk Pukkilan kk alue ja Puntarmäen aivan phjisin sa vat asemakaavitettua aluetta. Osalle asemakaavitetuista alueista n annettu kaavamääräyksiä phjavesialueille. - Alueelle ei saa sijittaa sellaisia laitksia ja rakenteita, jtka aiheuttavat phjaveden likaantumista ja muuttumista. - Jätevesiä ei saa päästää phjavesiin. - Öljysäiliöt n sijitettava rakennusten sisätilihin tai maan päälle vesitiiviiseen sujaaltaaseen, jnka tilavuuden tulee lla suurempi kuin varastivan öljyn suurin määrä. 5.4 RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 14 :n mukaan rakennusjärjestyksellä n tarkitus edistää rakentamista ja helpttaa kaavituksen tteutumista. Rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä paikallisista lista jhtuvien kulttuuri- ja lunnnarvjen sekä rakentamisen säilymisestä. Pukkilan kunnassa rakennusjärjestys n tullut vimaan 16.1.2011 (Pukkilan kunta 2011). Sama rakennusjärjestys n vimassa Pukkilan, Prnaisten, Asklan ja Myrskylän kunnissa. Rakennusjärjestyksessä n annettu erityismääräyksiä tärkeille phjavesialueille. - I ja II lukan phjavesialueilla öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt sekä jätevesijärjestelmät n sijitettava niin, ettei niistä le phjaveden pilaantumisvaaraa. - I ja II lukan phjavesialueilla tehtävissä maanrakennustöissä n erityistä humita kiinnitettävä phjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa n phjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä sujakerrs. Täyttöjen n ltava sveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakentajan n pyydettäessä sitettava sujakerrksen riittävyys ja täyttömaiden sveltuvuus. - Öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastt tulee sijittaa maan päälle ja rakentaa kaksivaippaisena rakenteena tai varustaa sellaisella sujaaltaalla, jka estää surat valumat maastn säiliön rikkutuessa tai muun vahingn yhteydessä. - Phjavesialueilla vesikäymälöiden jätevesi tai erttelevan kuivakäymälän virtsa n jhdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei vida jhtaa tiiviissä putkessa phjavesialueen ulkpulelle. Phjavesialueella jätevesien imeyttäminen n kielletty. - Phjavesialueilla maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää sellaisia lämpönesteitä, jtka vat haitallisia phjavedelle. - Mikäli rakennuspaikan ja ympäröivän alueen maaperä n pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, n se tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Kunnan rakennusjärjestyksessä tulee kieltää uudet maalämpöjärjestelmät I lukan phjavesialueilla. 5.5 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Pukkilan kunnan yleiset jätehultmääräykset vat tulleet vimaan 21.7.2006 (Pukkilan kunta 2006). Määräysten tarkitus n ehkäistä jätteistä terveydelle tai E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 20/60 ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Jätehultmääräyksissä ei le annettu suraan phjavesialueita kskevia määräyksiä, mutta esimerkiksi muun kuin puutarhajätteen kmpstia ei saa sijittaa 15 metriä lähemmäksi kaiva tai vesialuetta. Jätehultmääräyksillä pyritään vaikuttamaan yksityisten sekä muiden kiinteistöjen jätteiden keräykseen ja säilytykseen. Ongelmajätteiden ja vaarallisten aineiden puutteellinen säilytys vi jhtaa maaperän ja phjaveden pilaantumisen. 6 RISKIKARTOITUKSEN LAATIMINEN Sujelusuunnitelmaan kuuluu phjavesialueilta tehtävä riskikhteiden kartitus. Tieta riskikhteista n saatu kunnan viranmaisilta, ELY-keskukselta, maastkäynneiltä, ympäristö- ja maa-ainesluvista sekä aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Riskin suuruuteen vaikuttavat lähinnä khteen sijainti, haitta-aineet ja niiden määrä sekä nnettmuuden tdennäköisyys. Riskikhteiden sijainnilla maaperään ja phjaveden virtaukseen nähden sekä etäisyydellä vedenttamihin n merkitystä määriteltäessä riskin suuruutta. Haitta-aineiden kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat maaperän ja haitta-aineen kemialliset minaisuudet sekä ilmast. Maaperän minaisuuksista vedenjhtavuus ja kerrsrakenteet vaikuttavat haitta-aineiden kulkeutumiseen. Npeinta kulkeutuminen n hyvin vettä läpäisevässä ja jhtavassa sra- ja hiekkamaassa ja savikt vivat kknaan estää haitta-aineiden pääsyn syvemmälle maaperään ja phjaveteen. Phjavesimudstuman klla n myös vaikutusta haitta-aineiden leviämiseen phjavedessä. Riskikhteista saatujen tietjen perusteella aiheutuva riski n arviitu erittäin pieneksi, pieneksi, khtalaiseksi tai suureksi. Riskikhteille n määritelty timenpiteitä riskien pienentämiseksi tai pistamiseksi ja timenpiteiden surittamiselle n määritelty aikataulu sekä tteuttaja (Taulukk 8). Kunnan ympäristönsujelusta vastaava Asklan ympäristösujeluyksikkö suritti kiinteistökyselyn 01.10 11.11.2013 välisenä aikana Prnaisten ja Pukkilan alueilla. Kysely lähetettiin kiinteistönmistajille ja kyselyyn li myös mahdllista vastata sähköisellä lmakkeella. Kyselyssä selvitettiin phjavesialueilla levien kiinteistöjen öljy- ja plttainesäiliöitä ja niiden rakenteita sekä maalämpöjärjestelmiä, jäteveden-käsittelyä, käymälätyyppiä, talusveden hankintaa sekä tellista timintaa ja maatalustimintaa (Liite 3). Kyselyn tulksista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 7 RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Phjavesialueilla sijaitsee riskikhteita, jtka n kartitettu sujelusuunnitelmassa. Phjavesialueiden riskikhteet muuttuvat ajan myötä, jten sujelusuunnitelmaa tulee päivittää. Phjavettä pilaavat aineet vivat päätyä veteen hitaasti, jten niitä vi esiintyä myös päästölähteen pistuttua. Phjavesialueille sijittuu pilaantuneita tai pilaantuneeksi epäiltyjä maa-aluetta. Näytteentn kehittyessä aikaisemmin selvitetyt ja sin kunnstetut alueet vivat vaatia uusia tutkimuksia esimerkiksi ennen kaavituksen laatimista tai alueen rakentamista. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 21/60 7.1 LIIKENNE JA TIENPITO Liikenteen ja tienpidn riskit syntyvät lähinnä vaarallisten aineiden kuljetuksista, liikennennettmuuksista ja maanteiden sulauksesta. Riskin pienentämiseksi vidaan rakentaa sujaus tai määrittää vaarallisten aineiden kuljetusreitit niin, että syntyvä riski lisi mahdllisimman pieni. Muita keinja vat pintavesien mahdllisimman tehkas jhtaminen phjavesialueilta, sujakaiteiden rakentaminen sekä tieympäristön pehmentäminen nnettmuustilanteissa säiliöiden hajamisen ehkäisemiseksi. Sulauksen vähentämisellä tai vaihtehtisten liukkaudentrjuntaaineiden käytöllä vidaan pienentää tienpidsta jhtuvaa klridipitisuuden nusua. Liikenteen päästöt kuten rikkidiksidi ja typen ksidit aiheuttavat maaperän happamitumista, mutta vaikutus phjaveteen n pieni. Vaarallisten aineiden kuljetuksista (1994/719) levan lain tarkituksena n ehkäistä ja trjua vahinka ja vaaraa, jta kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai maisuudelle. Phjaveden virtauksella ja ttamiden sijainnilla tiehen nähden n merkitystä erityisesti haitta-aineiden leviämisen kannalta. Vedenttamiden sijaitessa lähellä teitä vi nnettmuuden sattuessa aiheutua välitöntä vaaraa myös veden käytölle. Phjaveden likaantumistdennäköisyyttä nstaa kasvillisuudesta paljaiden sranttalueiden ja phjavesilammikiden esiintyminen aivan teiden välittömässä läheisyydessä. 7.1.1 Pukkilan phjavesialueet Pukkilan phjavesialueilla kulkee muutama suurempi maantie, jilla liikennemäärät vat khtalaisia. Lisäksi alueilla kulkee runsaasti pienempiä teitä, jiden liikennemäärät vat alhaisia (Taulukk 3). Mäntsäläntiellä raskaan liikenteen määrä vunna 2012 li nin 108 ajneuva/vrk. Phjavesialueilla ei le käynnissä ELYkeskuksen klridiseurantaa, mutta Pukkilan kk phjavesialueella timenpiteeksi n määritelty klridiseurannan alittaminen (Uudenmaan tiepiiri 2005). Kirknkylän vedenttam tullaan lpettamaan ja purkamaan, jten mahdllinen klridiseuranta tulisi keskittää vedenhankinnassa leville alueille. Tiesulauksen lisäksi alueilla kulkee pienempiä hiekkateitä, jilla salla käytetään kesäsulaa pölynsidnnassa. Kesäsulaa käytetään phjavesialueilla sama määrä kuin muillakin alueilla. Kesäsulan kknaismäärä n nin 0,7 tn/tiekm. Vaarallisten aineiden kuljetusmääristä le tarkkaa tieta, mutta plttnesteitä kuljetetaan Pukkilan teillä niiden kkn nähden melk paljn (Paav Ristla Oy 2004). Sulausmäärät riippuvat talvesta, mutta phjavesialueilla teillä käytetään sulaa liukkauden trjuntaan varsin vähän. Suurin riski maantiekuljetuksista ja sulauksesta syntyy phjaveden mudstumisalueilla kulkevilla tiesuuksilla, jissa hyvin vettäjhtavat maakerrkset ulttuvat maanpinnalle. Paikitellet paksut savikerrkset sujaavat phjavettä pilaantumiselta ja lisäksi kallikynnykset jakavat phjavesialueet useaksi eri mudstumisalueeksi. Phjavesiriskiin vaikuttaa phjaveden virtaussuunta, mikä n useamman tien khdalla tieltä ttamiden suuntaa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 22/60 Tie, numer Pukkilan kk Mäntsälän- Myrskyläntie, 162 Taulukk 3. Tietja Pukkilan phjavesialueilla sijaitsevista teistä. Liikennemäärät (ajn/vrk) 2010 Tien pituus phjavesialueella 1093 1,2 km Keskustie, 1635 1540 2 km Veteraanitie Puntarmäentie, 11821 Vanhalanmäki Hmmantie Prrassuntie Liljantie Puntarmäki Puntarmäentie, 11821 Uudentalnkulma Hautjärventie, 1633 Myllylänkulma Hautjärventie, 1633 Halmaantie, 11799 430 m 73 570 m 1,1 km 1,1 km 730 m 73 8 km 800 m, Kirknkylä 260 m, Kirknkylä 440 m, Kirknkylä 850 m, Kirknkylä 680 m, Savijki 720 m, Savijki 1,4 km, Savijki 10 m, Puntarmäki I 100 m, Puntarmäki II Etäisyys vedenttamsta Talvihitlukka (Sratielukka) Sulaus 2012 2013 tn/tiekm Ib 4,86 II III (II lk Perussratie) III (II lk Perussratie) 370 2,3 km II 370 1,2 km II 78 500 m III (II lk Perussratie) Myllyläntie 49 530 m X: Pukkilan keskustassa kulkevaa Keskustietä n sulattu vain mustan jään aikaan ja talvella peilijääkeleillä nin 10 20 kertaa talvessa. X 7.1.2 Riskiarviinti Kirknkylän ttamlta mitattu klridipitisuuden khaminen jhtuu tdennäköisesti Keskustien sulauksesta. Kirknkylän vedenttamn länsipulella phjavedenvirtauksen yläpulella kulkeva Keskustie aiheuttaa suuren riskin vedentlle ttamiden läheisyyden, talvihidn sekä suurten liikennemäärien takia. Muiden alueella kulkevien teiden aiheuttama riski n kallikynnysten ja savikerrsten takia khtalainen. Vanhalanmäen alueella tiet vat pienempiä hiekkateitä, jissa liikennemäärät vat pieniä. Teillä ei käytetä sulaa liukkauden trjunnassa. Phjaveden päävirtaussuunta n teiltä khti ttama, mutta etäisyydet vat suuria. Teiden aiheuttama phjavesiriski vidaan tdeta pieneksi. Puntarmäen alueella ttamt sijaitsevat lähellä Puntarmäentietä, jten kuljetusnnettmuuden seurauksena haitta-aineet vivat päätyä vedenttamille. Maa- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 23/60 ainestentn seurauksena phjavettä sujaavat maakerrkset vat hentuneet. Alueella kulkee maa-aineskuljetuksia, mutta kknaisliikennemäärät vat kuitenkin pieniä. Liikenne aiheuttaa Puntarmäen phjavesialueella khtalaisen phjavesiriskin. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa ja esimerkiksi lietekuljetuksissa tulisi välttää vedenttamiden läheisiä tiesuuksia, mikäli se n mahdllista. Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet eivät le vedenhankintakäytössä ja phjavesialueet vat jakautuneet useammaksi pieneksi valuma-alueeksi. Liikennemäärät vat suhteellisen pieniä, eikä teillä käytetä sulaa liukkauden trjunnassa. Aiheutunut phjavesiriski n khtalainen. 7.1.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Phjavesialueilla tiesulan käytön yhteydessä tulee erityistä humita kiinnittää phjaveden sujeluun ja tarpeetnta sulausta n vältettävä. Lumenkaatpaikkaa ei saa sijittaa phjavesialueelle. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Vaarallisten aineiden kuljetuskielta tulee tarvittaessa hakea Puntarmäen vedenttamiden vieressä kulkevalle Puntarmäentielle. 7.2 HAUTAUSMAAT YLEISIÄ OHJEITA: - Kemikaalien imeytyminen maaperään sekä pääsy sadevesikaivihin tulee nnettmuustilanteissa estää. - Maantien rakentamisen tai kunnstamisen yhteydessä tulee tehdä phjavedensujaus. - Erilaisten vaihtehtisten liukkaudenestaineiden käyttöä tulee harkita sujaamattmilla tiesuuksilla. - Phjavesialueelle ei tule perustaa tiesuljen varastja. - Yleiset pysäköintipaikat tulee rakentaa sellaisin sujarakennelmin, jilla estetään pilaavien aineiden imeytyminen phjaveteen. Hautausmailla käytettävien lannitteiden vaikutukset phjavesiin vat samansuuntaisia kuin hautaustiminnasta aiheutuvat päästöt. Hautaustiminnasta peräisin levia yhdisteitä vat typpi, rikki ja fsfri. Muita hautaustiminnasta jhtuvia phjaveden pilaantumisen tunnusmerkkejä vat veden krkea kemiallinen hapenkulutus, khnnut hiilidiksidipitisuus sekä rgaanisten yhdisteiden lisääntyminen. Phjaveteen vi vapautua myös bakteereja, sillä suuren hukskn takia sra- ja hiekkamailla bakteerit eivät jää maaperän huksiin vaan pienempikkisina ne kulkeutuvat phjaveteen. Phjaveden pinnan ja hautjen phjien välillä levan maakerrksen paksuus vaikuttaa phjaveden pilaantumisriskiin. 7.2.1 Pukkilan kk phjavesialue Pukkilan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Kirknkylän vedenttamn lunaispulella nin 150 metrin päässä ttamsta. Alueella phjavettä vaarantavaa timintaa n hautaustiminnan lisäksi kneiden mahdlliset vudt, plttnesteiden säilytys sekä lannitteiden käyttö. Phjavesi virtaa khti vedenttama sekä sit- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 24/60 7.2.2 Riskiarviinti tain myös khti Prvnjkea (Paav Ristla Oy 2004). Maaperä n alueella pääsin hyvin vettä läpäisevää. Hautausmaa sijaitsee lähellä vedenttama ja maaperä n alueella hyvin vettä läpäisevää. Hautausmaa ei le kltaan suuri, mutta sijaintinsa pulesta se aiheuttaa khtalaisen riskin vedenttamlle ja phjaveden laadulle. 7.2.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset - Uusia hautausmaita ei saa sijittaa tärkeille I-lukan phjavesialueelle. - Hautausmaiden alueelle n susiteltavaa laatia phjaveden tarkkailuhjelma, mikäli hautaustiminnan vaikutus n nähtävissä phjaveden laadussa. - Lannitteiden liiallista käyttöä tulee välttää. 7.3 POLTTONESTEEN JAKELUASEMAT Timivien jakeluasemien lisäksi myös käytöstä pistetut puhdistamattmat jakeluasemat aiheuttavat riskin phjavedelle. Entisillä jakeluasemilla saastunutta maaperää ei aina saada kknaan puhdistettua kunnstuksen yhteydessä, vaan maaperään saattaa jäädä öljy-yhdisteitä. Jakeluasemien plttnestesäiliöt tulee edellyttää pistettavaksi timinnan lputtua. Nykyisin timinnassa levien jakeluasemien timintaedellytykset arviidaan ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Maaperän pilaantumisriskin vi aiheuttaa plttnesteiden siirrssa tapahtuva säiliön ylitäyttö tai liikennennettmuus sekä säiliön, putkistn, mittarin tai tankkauksen yhteydessä tapahtuva vut. MTBE päätyy phjavesiin lähinnä hultasemien yhteydessä ja n erittäin vesiliukinen yhdiste, jka maaperään päästyään kulkeutuu helpsti phjaveteen ja saattaa levitä virtauksen mukana kauemmas ja npeammin kuin muut bensiininyhdisteet. Suuren vesiliukisuuden ja heikn pidättyvyyden vuksi pienet määrät MTBE:ä riittävät pilaamaan suuren määrän phjavettä. MTBE rajittaa j hyvin alhaisissa pitisuuksissa phjaveden käyttöä talusvetenä. Liuenneille hiilivedyille, jihin MTBE lukeutuu, n annettu jumavesistandardin maksimipitisuus 10 μg/l. Lisäksi valtineuvst n antanut asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviinnista, jnka liitteessä maaperän MTBE:n kynnysarvksi n määritetty 0,1 mg/kg, alemmaksi hjearvksi 5 mg/kg ja ylemmäksi hjearvksi 50 mg/kg. MTBE:n ympäristölaatunrmi phjavedelle n 7,5 µg/l ja öljyjakeiden (C10-40) ympäristölaatunrmi n 50 µg/l. 7.3.1 Pukkilan kk phjavesialue ABC-jakeluasema Phjavesialueella sijaitsee timinnassa leva ABC:n kylmäasema, kaksi entistä jakeluasemaa sekä tellisuusalueella sijaitsee jakelumittari. ABC:n jakeluasema sijaitsee nin 660 metrin päässä Kirknkylän vedenttamsta. Asemalla n vimassa ympäristölupa, jnka määräykset tulee tarkistaa vuden 2016 lppuun mennessä. Luvan mukaan jakeluaseman alueella phjavedenpinnan krkeutta tulee seurata neljännesvusittain ja tarvittaessa phjaveden laatua tulee tarkkailla. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 25/60 Jakeluaseman maaperän ja veden sujelu n hidettu KTM päätöksen n: 415/1998 ja jakeluasemastandardin SFS 3352 mukaisesti. Jakelualueen ja täyttöpaikan päällystyksillä, kaivratkaisuilla, bentniittimatlla ja HDPE kalvtuksilla n pyritty estämään plttnesteiden pääsy maaperään ja phjaveteen. Lisäksi säiliöt ja putkistt vat kaikki 2-vaippaisia. Säiliöt n varustettu ylitäytön estlaitteella ja ne sijaitsevat betnisessa nin 11 m³ suuruisessa altaassa. Säiliöiden yhteistilavuus n 30 m³ (bensiini 95 E 15 m³, bensiini 98 E 5 m³ ja dieselöljy 10 m³). Täyttöja jakelualueen vedet hjataan hiekan- ja öljynertuskaivn kautta kunnan jätevesiviemäriin. Paav Ristla Oy:n (2004) tekemien tutkimusten mukaan phjavesi n tntilla nin 10,5 m syvyydessä ja kallinpinta nin 13 metrin syvyydessä maanpinnasta. Hyvin vettä jhtava maakerrs alkaa nin 3 metrin syvyydeltä ja sen yläpulinen phjavettä sujaava siltti ja savikerrs n tdennäköisesti puhkaistu säiliöitä asennettaessa. Phjavedet virtaavat alueelta itään ja purkautuvat Prvnjkeen. Kallikynnyksen n arviitu estävän phjavesien virtaamisen khti vedenttama. Veteraanitien jakeluasema Phjavesialueella sijaitsee aiemmin timinut Veteraanitien jakeluasema, jnka kiinteistöllä n llut plttnesteiden jakelua sekä autjen hult- ja krjaustimintaa vusina 1961 2005. Kiinteistö sijaitsee Kirknkylän vedenttamn lunaispulella nin 400 metrin päässä ttamsta. Kiinteistöllä n sattunut vuden 1999 alussa bensiinipäästö maaperään ja vajvesikerrs n puhdistettu huksilmatekniikalla 1999. Lisäksi phjavettä ja maaperää n puhdistettu air sparging tekniikalla vusina 2000 ja 2001. Maanpäälliset jakelumittarit perustuksineen n pistettu timinnan lputtua, mutta neljä maanalaista 7 m³ suuruista 2-vaippaista ja lujitemuvipintaista plttainesäiliötä n vielä maaperässä. Ne n kuitenkin tarkastettu ja puhdistettu vunna 2006. Maaperän bensiini- ja mineraaliöljypitisuus tulisi tutkia ja maaperän mahdllinen pilaantuneisuus selvittää. Alueella sijaitsee letettu vedenjakaja, jnka seurauksena kiinteistön phjavedet virtaisivat khti Prvnjkea, eikä killispulella levaa Kirknkylän ttama (Paav Ristla Oy 2004). Kyläkaupan jakeluasema Phjavesialueen eteläsassa n sijainnut Kyläkaupan jakeluasema. Khde sijaitsee Kirknkylän vedenttamn lunaispulella nin 720 metrin päässä ttamsta. Phjavesi ei tdennäköisesti virtaa alueelta kallikynnysten takia vedenttamlle. Kiinteistössä n llut päivittäistavarakaupan yhteydessä plttnesteiden jakelua vudesta 1953 ja timina n päättynyt 1970-luvun alkupulella. Bensiinin ja kaasuöljyn myyntiä n tiettävästi harjitettu kahdesta maanpäällisestä säiliöstä. Kiinteistössä sijaitsee nykyään päivittäistavarakauppa ja kiinteistössä n maanalainen 3 m³:n lujitemuvinen lämmitysöljysäiliö. Piha-alueen maaperässä n nin 0,5 1,0 metrin paksuinen vaihtelevasti humusta, hiekkaa tai savea sisältävä pintakerrs, jnka alapulella n savea ja nin 4-5 m syvyydellä maaperä n hiekkaa (Sumen IP-Tekniikka Oy). Sumen IP-Tekniikka Oy n tehnyt maaperäselvityksiä ja ttanut maanäytteitä kahdeksasta pisteestä vaunuprakneella 1.12.2006. Näytteitä tettiin piha-alueella sijaitsevalta entiseltä säiliöalueelta sekä lämmitysöljysäiliön vierestä. Maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi tehdyissä maaperätutkimuksissa ei tdettu kynnysarvja ylittäviä öljyhiilivetypitisuuksia. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 26/60 7.3.2 Riskiarviinti Puntarmäentien jakeluasema Phjavesialueen eteläsassa phjaveden mudstumisalueen rajalla sijaitsee vanha kunnstamatn jakeluasema. Puntarmäentien alkupäässä sijaitsevan kiinteistön etäisyys Kirknkylän vedenttamsta n nin 850 metriä. Phjavesi virtaa alueelta tdennäköisesti khti ludetta ja purkautuu Prvnjkeen. Jakelutiminta n lppunut vunna 2002. Plttnestesäiliöitä ei le pistettu maaperästä ja ne saattavat sisältää plttainejämiä. Kiinteistön maaperän ja phjaveden pilaantuneisuutta ei le selvitetty. Kiinteistön maaperän n arviitu levan hiekkaa/karkeaa silttiä ja syvemmällä n karkeampaa maa-ainesta (Paav Ristla Oy 2004). Pukkilan Liikenne Oy:n jakelumittari Rauhanpelln tellisuusalueella sijaitsee Pukkilan Liikenne Oy:n jakelumittari. Jakelumittari sijaitsee nin 600 metrin päässä Kirknkylän ttamsta ja phjaveden virtaus n khti ttama. Maaperä n alueella hienjakista eikä alueen le arviitu sijaitsevan Kirknkylän vedenttamn valuma-alueella, mutta se sijaitsee hyvin lähellä sen letettua rajaa (Paav Ristla Oy 2004). Säiliö n 2-vaippainen ja se n asennettu uutena vunna 2002. Säiliötä ei le sen jälkeen tarkastettu. Säiliö n kltaan 9,9 m³ ja se täytetään nin 2 viikn välein. Tankkaus tapahtuu pääsin asfaltin päällä, mutta säiliön ympäristö ei le kknaan asfaltitu. Ympäristöluvassa ABC jakeluaseman timinnalla ei le katsttu levan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Kallikynnys saattaa estää phjavedet virtauksen Kirknkylän ttamlle, mutta jakeluasema plttainekuljetuksineen aiheuttaa khtalaisen riskin yhdyskuntien vedenhankinnalle ja phjaveden laadulle. Veteraanitien entisellä jakeluasemalla n tehty puhdistustimenpiteitä bensiinivudn seurauksena, mutta timinnan lputtua maaperän mahdllinen pilaantuneisuus n selvittämättä. Ennen pilaantuneisuuden selvittämistä ja mahdllista puhdistamista khde aiheuttaa khtalaisen phjaveden pilaantumisriskin. Kyläkaupan jakelupisteen kiinteistössä tehtyjen tutkimusten perusteella Uudenmaan ELY-keskus n katsnut, että kiinteistön maaperä ei le pilaantunut, eikä maaperän kunnstustarvetta le. Kiinteistössä sijaitsee kuitenkin maanalainen lämmitysöljysäiliö, jten khteen aiheuttama phjavesiriski vidaan tdeta pieneksi. Puntarmäentien alkupäässä levan entisen jakeluaseman kiinteistön maaperän ja phjaveden pilaantuneisuutta ei le selvitetty, jten jakeluasematiminnan perusteella ja maaperän vedenjhtavuuden takia khde aiheuttaa khtalaisen phjaveden pilaantumisriskin. Pukkilan Liikenne Oy:n jakelumittari sijaitsee alueella, missä phjavettä sujaa hienaineskerrkset. Säiliön ympäristö ei le kknaan asfaltitu. Riski haittaaineiden pääsystä maaperään ja sitä kautta myös phjaveteen n khtalaisen suuri. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 27/60 7.3.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Käytöstä pistettavat maanalaiset plttneste- ja kemikaalisäiliöt sekä putkistt n pistettava maasta, puhdistettava ja timitettava asianmukaisen luvan maavalle laitkselle. Säiliön pistn yhteydessä tulee selvittää maaperän mahdllinen pilaantuminen. Plttnesteen jakelu säiliöistä ajneuvihin ja muihin työkneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla tai muutin humiida ettei tankkauksesta aiheudu maaperän tai phjaveden pilaantumisen vaaraa. Plttnesteiden jakelupaikilla sekä kemikaalien käsittely ja varastintipaikilla n ltava imeytysainetta mahdllisten vutjen keräämistä varten. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Veteraanitien entisen jakeluaseman maaperän bensiini- ja mineraaliöljypitisuus tulee tutkia ja maaperän mahdllinen pilaantuneisuus selvittää. Entisen Kyläkaupan jakelupisteen maaperä tulee tutkia ja puhdistaa, mikäli kiinteistö puretaan. Puntarmäentien alkupäässä sijainneen jakeluaseman plttnestesäiliöt tulee pistaa maaperästä ja kiinteistön maaperän ja phjaveden pilaantuneisuutta tulee selvittää. Pukkilan Liikenne Oy:n jakelumittarin maaperän ja veden sujelu tulee hitaa KTM päätöksen n: 415/1998 ja jakeluasemastandardin SFS 3352 mukaisesti. YLEISIÄ OHJEITA: - Plttnesteen jakeluasemien tulee jakeluasemapäätöksen (5 ) mukaan sijaita ensisijaisesti tärkeiden tai muiden vedenhankintaan sveltuvien phjavesialueiden ulkpulella. - Jakeluasemat vidaan sijittaa phjavesialueiden reunavyöhykkeille, mikäli vyöhykkeiden hydrgelgiset lsuhteet vähentävät phjaveden pilaantumisriskiä ja jakeluasema n rakenteeltaan ja sujauksiltaan uusimman tekniikan mukainen. - Phjaveden tarkkailu tulee surittaa phjaveden virtaussuunnassa jakeluaseman yläsekä alapulella ja phjavedenpinnan llessa syvällä vidaan mitata myös maaperän huksilmaa. 7.4 MAA-AINESTEN OTTO Maa-ainesten tta säädellään maa-aineslailla (555/1981) ja sääntely tteutetaan lupamenettelyllä. Timinnasta ei saa seurata phjaveden laadun tai antisuuden vaarantumista. Maan pintakerrksen pistaminen lisää riskiä haitta-aineiden pääsystä phjaveteen, sillä pintakerrs sit hyvin haitta-aineita. Kasvillisuuden ja lunnntilaisen pintakerrksen pistaminen lisää phjaveden mudstumista ja phjavedenpinnan nustessa sujaava kerrs pienenee entisestään. Riskejä aiheuttavat myös työkneiden käyttö, plttaineiden säilytys, pölynsidnnassa käytettävä sula, phjavedenpinnan alapulelle ulttuva kaivaminen, suveden purkautuminen phjavesialueille, kiviaineksen pesu sekä srakuppiin khdistuva virheellinen käyttö esimerkiksi mttriratina ja kaatpaikkina. Maa-aineslain 23 a :n mukaan ktitarvetsta tulee ttajan ilmittaa valvntaviranmaiselle ttamispai- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 28/60 kan sijainti ja arviitu ttamisen laajuus sillin, kun ttamisalueesta n tettu tai n tarkitus ttaa enemmän kuin 500 kiintkuutimetriä maa-aineksia. Maaainestentn päätyttyä myös ktitarvettalue tulee siistiä ja luiskata reunat turvallisiksi. 7.4.1 Pukkilan kk ja Vanhalanmäen phjavesialueet Pukkilan kk phjavesialueella ei le llut laajamittaista maa-ainestentta, mutta phjavesialueen phjissassa n kaksi pienempää ktitarvekuppaa phjaveden mudstumisalueella. Kupista tinen n metsittynyt, mutta tisessa n pienimutista ktitarvetta. Kupat sijaitsevat nin 900 metrin päässä Kirknkylän vedenttamsta ja phjaveden virtaus suuntautuu khti ttama. Vanhalanmäen phjavesialueella n vimassa yksi maa-aineslupa (Taulukk 4) ja lisäksi alueella n ktitarvekuppia sekä vanhja maa-ainesalueita. Luvanvarainen maa-aineslupa sijaitsee kknaisuudessaan phjavesialueen varsinaisella mudstumisalueella ja Savijen vedenttamn sekä yksityisen talusvesikaivn valuma-alueella. Phjaveden virtaussuunta n khti nin 1,25 km päässä levaa vedenttama. Phjavedenpinnan krkeutta tullaan alueella seuraamaan phjaveden tarkkailuputkesta sekä yksityisestä talusvesikaivsta ja tarkkailuputkesta analysidaan veden laatu vähintään kerran vudessa. Phjavesialueella sijaitsee muutama käytössä leva ktitarvekuppa sekä metsittyneitä vanhja kuppia. Savijen vedenttamn länsipulella aivan ttamn vieressä sijaitsee vanha maaainesalue, jka n pääsin metsittynyt. Alue n sin asfaltitu, mikä vaikuttaa kasvillisuuden leviämiseen ja phjaveden mudstumiseen. Taulukk 4. Pukkilan phjavesialueilla vimassa levat maa-ainesluvat. Tila Vimassa Määrä Pinta-ala Etäisyys k-m3 ha vedenttamsta Vanhalanmäki SANTAMÄKI RN:O 14:33 28.1.2020 42 200 1,13 1,25 km, Savijki Puntarmäki MÄKELÄ RN:O 18:25 9.11.2016 270 000 5,4 500 m, Puntarmäki II TUOHIMAA RN: 2:28 17.10.2015 49 800 1,37 570 m, Puntarmäki I HAAPAKORPI RN: 6:67 30.11.2015 164 800 3,06 1 km, Puntarmäki I HAAPAKORPI RN: 2:7 30.11.2015 31 500 1,13 630 m, Puntarmäki I HAAPAMÄKI RN:O 6:52 9.11.2018 102 300 2,09 900 m, Puntarmäki I Uudentalnkulma ANTTILA RN:O 13:4 22.6.2015 120 000 4,3 7.4.2 Puntarmäen phjavesialue Phjavesialueella n vimassa 5 maa-aineslupaa (Taulukk 4) ja Asklan pulella n vireillä ympäristölupa sran murskaamiseen. Lisäksi alueella n kaksi lupaa, jiden jälkitöitä ei le tehty hyväksytysti. Phjavesialueen keskivaiheilla levan ELY-keskuksen L-vastuualueen luvan sekä phjavesialueen phjissassa levan kunnan luvan jälkityöt n svittu tehtäväksi vunna 2014. Maa-ainesalueet sijaitsevat phjavesialueen phjis- ja keskisissa. Maa-ainesalueet sijaitsevat pääsin phjaveden mudstumisalueella ja Puntarmäen vedenttamiden valumaalueilla. Phjavesi virtaa maa-ainesalueilta pääsin khti vedenttamita. Phja- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 29/60 vesialueen keskivaiheilla Haapakrvenmäen alueella n maa-ainestentn seurauksena syntynyt nin 5 metriä syvä lampi, jssa tiiviimpi maakerrs pidättää vettä lammessa (Paav Ristla Oy 2004). Alueella n lisäksi pienempiä ktitarvekuppia sekä j metsittyneitä maa-ainesalueita. Puntarmäki II:n vedenttamn länsipulella nin 500 metrin päässä ttamsta sijaitsee lisäksi kylän yhteinen ktitarvekuppa. Vanhihin maa-aineskuppiin ei le kertynyt jätteitä, mutta sassa kupista n vanhja kneita ja niissä ajetaan mtcrssia. Phjavesialueen keskisassa nin 1,3 km päässä Puntarmäki I:n vedenttamsta sijaitsee entisen murskaamn alueella varikkalue, jssa säilytetään ainakin kneita ja plttnesteitä (Taulukk 6). 7.4.3 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet 7.4.4 Riskiarviinti Uudentalnkulman phjavesialueen keskivaiheilla n vimassa yksi maaaineslupa (Taulukk 4). Lisäksi alueella n vireillä yksi maa-aineslupa. Alueella n myös pienempiä ktitarvekuppia, jista sa n metsittynyt ja sa vielä käytössä. Pakananmäen alueella sijaitsee laajempi vanha maa-ainesalue, jka n metsittynyt. Alueella n pienimutista mtcrss timintaa. Myllylänkulman phjavesialueella ei le laajja maa-ainesalueita vaan lähinnä pieniä ktitarvekuppia. Phjissassa levissa maa-aineskupissa sijaitsee betnivalim. Maa-ainesluvissa n annettu määräyksiä phjavesien sujelemiseksi. Määräysten mukaan ttalueilla ei saa säilyttää pltt- ja viteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä sujarakenteita, pölynsidnnassa ei saa käyttää sulaa eivätkä alueet svi ylijäämämaiden läjitys- taikka varastalueiksi. Alueilla ei saa tankata tai hultaa kurmaus- ja kuljetuskalusta muualla kuin vettä läpäisemättömällä alustalla. Työkneissa n käytettävä kasviöljyphjaisia tai bihajavia öljytutteita aina kun ne sveltuvat kneiden teknisiin järjestelmiin. Srakuppiin ei saa jhtaa pintavesiä eikä rsivesiä, alueita ei saa käyttää phjavedelle vaarallisten aineiden eikä jätteiden varastpaikkana, eikä alueilla saa plttaa eikä haudata jätteitä. Pukkilan kk phjavesialueella maa-ainestentt n erittäin pienimutista ja syntynyt phjavesiriski n erittäin pieni. Vanhalanmäen alueella maa-ainestentt n suhteellisen pientä ja vanhat kupat vat pääsin metsittyneet. Maa-ainesten tt aiheuttaa alueella pienen phjavesiriskin. Puntarmäen alueella maa-ainestentt ulttuu laajalle alueelle ja phjavesialueella n vimassa useita maa-aineslupia. Phjavettä sujaava maakerrs n paikin hentunut humattavasti. Maa-ainesluvissa n annettu runsaasti määräyksiä, jilla phjaveden pilaantuminen n pyritty minimimaan. Maa-ainestentn vidaan tdeta aiheuttavan alueella khtalaisen phjaveden pilaantumisriskin. Uudentalnkulman phjavesialueella n vimassa yksi maa-aineslupa ja vanhat kupat vat pääsin metsittyneet. Aiheutunut riski n alueella pieni. Myllylänkulman phjavesialueella maa-ainestentt n pienimutista ja sen aiheuttama phjavesiriski n erittäin pieni. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 30/60 7.4.5 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan rakennusjärjestys: I ja II lukan phjavesialueilla tehtävissä maanrakennustöissä n erityistä humita kiinnitettävä phjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa n phjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä sujakerrs. Täyttöjen n ltava sveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakentajan n pyydettäessä sitettava sujakerrksen riittävyys ja täyttömaiden sveltuvuus. Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Tärkeällä phjavesialueella keintekisten vesialtaiden rakentaminen n kielletty. Phjavesialtaiden käyttö eläinten uittamiseen, taikka muuhun vastaavaan phjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan timintaan, n kielletty. Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitksen pölyntrjunnassa ei saa käyttää sulaa tai muita phjavedelle haitallisia kemikaaleja. Tilapäistä asfalttiasemaa ei saa perustaa phjavesialueelle. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Vedenttamilla tai niiden lähialueillakaan ei tule sallia maa-aineisten tta lainkaan. Sranttalueiden väärinkäyttö esimerkiksi kaatpaikkina, mtcrss ratina sekä laittmina ttalueina tulee mahdllisuuksien mukaan estää, jk maastliikennekielllla, ajteitä katkaisemalla tai pumien asentamisella. Puntarmäen phjavesialueen keskivaiheilla levan ELY-keskuksen L- vastuualueen maa-ainesluvan jälkityöt tulee hitaa svitusti vunna 2014. Puntarmäen phjavesialueen phjissassa levan kunnan maa-ainesluvan jälkityöt tulee hitaa svitusti vunna 2014. Plttnesteiden säilytykseen maa-ainesalueiden varikilla tulee kiinnittää humita. YLEISIÄ OHJEITA: Srakuppien jälkihittimenpiteitä vat muun muassa kupien mutilu ja rinteiden luiskaus siten, että kasvillisuuden n mahdllista levitä niihin. Jälkihidssa n myös mahdllista jättää sa maa-ainesalueista metsittämättä, jllin niihin kehittyy paahdeympäristöjä. - Srakuppien ja phjavesilampien täyttämisessä saa käyttää vain puhtaita karkearakeisia kiviainesmaita, jtka eivät aiheuta varaa phjaveden laadulle tai haittaa phjaveden virtausta ja mudstumista. - Rakennusjätteiden ja saven käyttö täyttömateriaalina n kielletty. - Phjavesilampien kunnstamisen yhteydessä tulee ttaa humin niissä mahdllisesti esiintyvät erityisesti sujeltavat lajit ja direktiivilajit, jiden tärkeitä esiintymispaikkja tai lisääntymis- ja levähdyspaikkja ei saa hävittää eikä heikentää. Bilgisesti arvkkaita elinympäristöjä vidaan pitää maa-aineslain tarkittamina erikisina lunnnesiintyminä. Phjavesilampien täyttämisessä vidaan törmätä ristiriitaan lunnnsujelulain ja luntdirektiivin kanssa. Tietyt vesikvakuriaiset ja viitasammakk esiintyvät usein tällaisissa lammissa. Maiseminnista kärsivät mahdllisesti myös törmäpääsky ja paahdeympäristöjen lajit. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 31/60 7.5 ÖLJYSÄILIÖT - Pienimutinen ktitarvett ei saa aiheuttaa veden laadun tai antisuuden vaarantumista. - Phjavedenpinnan päällä levan sujakerrksen paksuus tulee lla I ja II lukan phjavesialueilla 4 metriä ja käytössä levilla ttamilla vähintään 6 metriä. - Maa-ainestentn seurauksena syntyneet suuret phjavesilammet tulee täyttää tai rupata vähintään 3 metriä syviksi, jtta phjaveden hyvä laatu vitaisiin säilyttää. - Uusia maa-aineslupia myönnettäessä tulee ensiksi selvittää perusteellisesti maaainesten tn vaikutukset phjaveteen ja ttlupien yhteydessä lisi maa-aineksen tn vaikutuksia phjaveteen hyvä seurata tehstetusti. - Vettä pidättäviä hienaineskerrksia ei saa puhkaista. Öljysäiliöitä ei susitella sijitettavaksi maan alle, sillä säiliöiden ja siirtputkistjen vudista vi päätyä öljyä maaperään ja phjaveteen. Myös maanpinnalle sijitetut sujaamattmat säiliöt ja pumppauslaitteet aiheuttavat pilaantumisriskin. Phjaveteen päässeet mineraaliöljytutteet aiheuttaa maku- ja hajuhaittja sekä veden käyttäjille terveyshaittja. Phjavedelle haitallisimpia vat kevyet öljytutteet kuten kevyt plttöljy, muuntamöljy, petrli ja bensiini, sillä esimerkiksi raskas plttöljy ei juuri imeydy maaperään. Öljy imeytyy vettä hyvin läpäiseviin hiekka- ja sramaalajeihin npeasti. Öljy ei kulkeudu phjavedessä öljynä tai öljykalvna pitkiä matkja, vaan pidättyy vahinkpaikan maaperään, jsta siitä liukenee vesiin erilaisia hiilivetyjä. Öljystä mudstuu lautta phjavedenpinnan yläpulelle. 7.5.1 Pukkilan phjavesialueet Öljysäiliöiden nykytilanteen selvittämiseksi phjavesialueilta suritettiin kiinteistökysely, jnka yhteydessä suritettiin myös öljysäiliökartitus. Kiinteistökysely antaa yleiskuvan phjavesialueilla levista öljysäiliöistä. Kyselyn perusteella Pukkilan phjavesialueilla levilla kiinteistöillä n 41 öljysäiliötä, jista 23 n maanpäällistä, nin 9 sijaitsee maan alla ja 7 ei le tällä hetkellä käytössä. Säiliöistä ainakin 10 n tarkastettu viimeisen kymmenen vuden sisällä ja vain klme ilmitti öljysäiliön levan suja-altaassa tai bunkkerissa. Edellisen sujelusuunnitelman yhteydessä vunna 2004 rakennusten öljylämmityksen perusteella tehdyssä selvityksessä kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöitä li phjavesialueilla 71 kpl (Kuva 5). Kuva 5. Edellisen sujelusuunnitelman yhteydessä vunna 2004 selvitettyjen kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden määrä phjavesialueittain. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 32/60 7.5.2 Riskiarviinti Maastkäyntien yhteydessä farmarisäiliöitä li Pukkilan kk phjavesialueella klme, Vanhalanmäen alueella kahdeksan, Puntarmäen alueella kaksi, Uudentalnkulman alueella yksi ja Myllylänkulman alueella yksi. Maanpäälliset farmarisäiliöistä sa li suja-altaallisia. Liikuteltavia plttainesäiliöitä vi lla myös esimerkiksi rakennustyömailla sekä metsätyöalueilla. Suurempien öljysäiliöiden lisäksi phjavesialueilla li usealla kiinteistöllä pienempiä öljytynnyreitä, jtka eivät lleet sujaaltaassa. Kirknkylän vedenttamn luteispulella nin 500 metrin päässä ttamsta sijaitsee 15 000 l suuruinen maanalainen lämmitysöljysäiliö. Lisäksi meijerillä n sijainnut 15 000 l suuruinen öljysäiliö. Aivan Savijen vedenttamn vieressä sijaitsee viljakuivuri ja sen maanpäällinen öljysäiliö sekä maanalaiset öljyputkistt. Vunna 1970 asennettu rautainen öljysäiliö sijaitsee suja-altaassa ja se n tarkitus uusia lähiaikina. Puntarmäki II:n vedenttamn länsipulella nin 200 metrin päässä ttamsta sijaitse myös kuivuri ja sen maanpäällinen öljysäiliö. Kuivurin käytöstä tai öljysäiliön kunnsta ei le tiet. Rauhanpelln tellisuusalueella sijaitsee hakelämpölaits jlla n käytössä öljysäiliö. Phjavesialueilla sijaitsee runsaasti öljysäiliöitä ja putkistja. Säiliöiden kunnsta ei le tarkkaa tieta ja sa säiliöistä n suhteellisen vanhja. Säiliöiden ja putkistjen vutjen lisäksi riskiä aiheuttaa myös esimerkiksi säiliöiden ylitäyttö. Sujaamattmia öljysäiliöitä sijaitsee phjaveden mudstumisalueella sekä lähellä vedenttamita. Phjavesialueille sijittuvien öljysäiliöiden vidaan tdeta aiheuttavan suuren phjaveden pilaantumisriskin. Sujaamattmat öljysäiliöt lisäävät pilaantumisriskiä ja suurimman riskin aiheuttavat vanhat maanalaiset säiliöt ja putkistt sekä phjaveden mudstumisalueella levat säiliöt. Ottamiden lähellä levat öljysäiliöt aiheuttavat suurimman riskin vedentlle. Säiliöiden tilavuutta vastaavilla katetuilla suja-altailla phjaveden ja maaperän pilaantumisriski n minimitu. Myös pienemmät öljytynnyrit tulee sijittaa niin, että säilytyksen tai käytön yhteydessä vudt maaperään n estetty. Öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksilla riskiä vidaan pienentää. Vastuu tarkastuksista ja mahdllisista öljyvahingista n kiinteistön mistajalla. 7.5.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan rakennusjärjestys: Öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastt tulee sijittaa maan päälle ja rakentaa kaksivaippaisena rakenteena tai varustaa sellaisella suja-altaalla, jka estää surat valumat maastn säiliön rikkutuessa tai muun vahingn yhteydessä. I ja II lukan phjavesialueilla öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt n sijitettava niin, ettei niistä le phjaveden pilaantumisvaaraa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 33/60 Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Phjavesi- ja ranta-alueella uusien plttaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijittaminen maan alle n kielletty ilman erityistä, painavaa syytä. Käytöstä pistettavat maanalaiset plttneste- ja kemikaalisäiliöt sekä putkistt n pistettava maasta, puhdistettava ja timitettava asianmukaisen luvan maavalle laitkselle. Mikäli säiliön pist ei teknisesti le mahdllista (esim. rakennusten srtumisvaara), vidaan säiliö tyhjennyksen ja valtuutetun timinnanharjittajan surittaman puhdistuksen jälkeen täyttää puhtaalla kuivalla hiekalla. Säiliön pistn yhteydessä tulee selvittää maaperän mahdllinen pilaantuminen. Phjavesialueella sijaitsevien säiliöiden pistn yhteydessä tulee kunnan ympäristönsujeluviranmaiselle varata mahdllisuus tarkistaa kaivant ennen kaivannn täyttämistä. Uusien maanpäällisten yli 1 m³:n plttnestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden n ltava kaksisvaippaisia tai ne n vaihtehtisesti sijitettava tiiviille, reunalliselle alustalle. Säiliöt tulee varustaa lapnestlaittein. Plttnesteiden jakelupaikilla sekä kemikaalien käsittely ja varastintipaikilla n ltava imeytysainetta mahdllisten vutjen keräämistä varten. Sisätilissa edellä tarkitetut plttaineet ja muut kemikaalit tulee säilyttää tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadin varustetussa viemäröimättömässä tilassa siten, että vuttilanteessa plttaineen tai kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään n estetty. Kaikki uudet tai uusittavat plttaine- ja kemikaalisäiliöt n sijitettava maan päälle, hunetilaan tai sujakammin. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Öljysäiliöiden määräaikaistarkastusten tarpeellisuudesta ja öljytynnyreiden säilytyksestä tulee tiedttaa kunnan internet-sivuilla sekä paikallislehdessä. Kiinteistökyselyn tiedt tulee timittaa pelastusviranmaiselle ja tiedt päivittää öljyvahinkjen trjuntasuunnitelmaan. Phjavesialueilla levien sujaamattmien farmarisäiliöiden kunt tulee tarkistaa ja säiliöiden ympäristön maaperä tarvittaessa tutkia. Savijen vedenttamn vieressä levan öljysäiliön siirtmahdllisuuksia tulee selvittää säiliön uusimisen yhteydessä. Savijen vedenttamn viereisen öljysäiliön täytöissä tulee nudattaa erityistä varvaisuutta. Puntarmäki II:n vedenttamn länsipulella sijaitsevan kuivurin öljysäiliön kunt tulee tarkistaa. YLEISIÄ OHJEITA: - Paikallisella pelastusviranmaisella tulee lla öljyvahinkjen trjuntasuunnitelma ja rekisteri, jssa näkyy kaikki tärkeillä phjavesialueilla levat öljysäiliöt. - Viranmaisten tulee tarkistaa kaikki uudet öljysäiliöt asennuksen jälkeen sekä vanhat säiliöt määräaikaistarkistuksien yhteydessä. - Maanpäälliset öljy-, plttneste- ja kemikaalisäiliöt n kiinteistön mistajan tai haltijan timesta tarkastutettava vähintään kerran kymmenessä vudessa. - Tarkastuksista saadut tiedt tulee päivittää säiliörekisteriin. - Pelastusviranmaisilla tulee lla ajan tasalla levaa tieta öljysäiliöiden tarkastustilanteesta. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 34/60 7.6 MAALÄMPÖKAIVOT - Tiedn kulkua öljysäiliöiden tarkastuksista tulee parantaa eri timijiden välillä ja yhteistyötä lisätä. Lämpökaivt tai energiakaivt, jita käytetään sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen prataan usein 200 300 metriä kallin sisään. Maalämpökaivjen praaminen ja käyttö aiheuttavat phjaveden ja maaperän pilaantumisvaaran. Riskiä phjavedelle aiheuttavat pintavesien valuminen suraan phjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivrakenteiden takia sekä kalliphjaveden eri kerrsten sekittuminen, esimerkiksi sulaisen phjaveden sekittuminen makeaan phjaveteen. Lisäksi rsivesi saattaa sekittua syvemmällä levan phjaveden kanssa. Prauslaitteista vi aiheutua öljyvutja ja lisäksi riskiä aiheuttavat lämmönsiirtainevudt. Lämpökaivn praaminen vi vaikuttaa phjaveden virtauslsuhteisiin sekä muuttaa phjaveden määrää. Radnin vi päätyä rakennukseen puutteellisesti tiivistettyjen läpivientien kautta. Nykyisin maalämpöjärjestelmissä käytettävät lämmönsiirtnesteet eivät le ympäristölle taikka terveydelle vaarallisia, mutta ne vat samalla lailla phjavedelle haitallisia kuin esimerkiksi plttöljy tai liuttimet. Tällä hetkellä käytössä levista lämmönkeruunesteistä vähiten haittaa aiheuttavia aineita vat etanlilius ja kaliumfrmiaattilius. Vanhemmissa maalämpöjärjestelmissä käytössä lleista etyleeniglyklista ja metanlista n luvuttu niiden haitallisuuden takia. Etanlipitiset lämmönkeruunesteet sisältävät lisäaineina esimerkiksi denaturintiaineita muutaman prsentin. Lämmönkeruunesteissä käytetään myös esimerkiksi krrsita estäviä lisäaineita (0,5 % liuksen massasta). Lisäaineet saattavat hidastaa käytettävien lämmönsiirtaineiden hajamista. Nykyisin energiakaivjen keruuputkistissa käytetään pääsääntöisesti vain rustumattmia materiaaleja ja näissä tapauksissa n mahdllista jättää krrsita estävät lisäaineet pis. Taulukk 5. Lämpökaivn susiteltavat minimietäisyydet eri khteisiin. Spivat etäisyydet vivat vaihdella prareiän kaltevuuskulmasta, phjaveden virtauslsuhteista ja maaperästä riippuen. (Ympäristöministeriö 2013). Khde Energiakaiv 15 m* Lämpöputket ja kauklämpöjhdt Kalliprakaiv Rengaskaiv Rakennus Susiteltu minimietäisyys 3 m** 40 m 20 m Kiinteistön raja 7,5 m* Kiinteistökhtaisen jätevedenpuhdistamn purkupaikka Kaikki jätevedet 30 m, Harmaat vedet 20 m Viemärit ja vesijhdt 3 m (mat putket) -5 m (muiden putket)** Tunnelit ja lulat * prareiän llessa pystysura 3 m 25 m, etäisyys selvitetään tapauskhtaisesti ** etäisyys riippuu maaperän laadusta, kaivusyvyydestä ja kaivantn sijitettavista putkista Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan maalämpökaivjen rakentamiseen tarvitaan 62 :n mukainen timenpidelupa, jnka myöntää kunnan rakennusvalvntaviranmainen. Uudisrakentamisessa maalämpöjärjestelmä käsitellään rakennus- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 35/60 luvan yhteydessä. Maalämpökaivn rakentaminen tuli luvanvaraiseksi 1.5.2011. Maalämpökentän rakentaminen vi aiheuttaa esimerkiksi muutksia phjavedenpinnan krkeudessa tai vedenlaadussa, jllin hankkeella n ltava timenpideluvan lisäksi vesilain mukainen lupa. Mikäli timenpiteistä vi ennalta arviituna aiheutua phjaveden pilaantumista, ei lupaa tule myöntää. Maalämpökaivjen susiteltavia minimietäisyyksiä n nähtävissä tauluksta 5. 7.6.1 Pukkilan phjavesialueet 7.6.2 Riskiarviinti Pukkilan maalämpökaivjen rakentaminen phjavesialueilla ei le kiellettyä kunnan ympäristönsujelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä. Kunnan rakennusjärjestyksen mukaan phjavesialueilla ei maalämpöjärjestelmissä saa kuitenkaan käyttää sellaisia lämpönesteitä, jtka vat haitallisia phjavedelle. Pukkilan phjavesialueilta suritetun kiinteistökyselyn yhteydessä kysyttiin myös kiinteistöjen maalämpöjärjestelmistä. Vastauksia saatiin 173 kiinteistöstä. Phjavesialueilla li kyselyn mukaan neljään kiinteistöön asennettu maalämpö ja yhteen li suunnitteilla maalämpökaiv vuden 2014 aikana. Ennen maalämpökaivjen luvanvaraisuutta eli vutta 2011 phjavesialueille li asennettu klme maalämpökaiva. Yksi kaiv li rakennettu j vunna 1979, mutta se n uusittu vunna 2009. Suurin sa kunnan phjavesialueilla levista maalämpökaivista n asennettu ennen timenpideluvan vimaantula. Luvanvaraisuus saltaan pienentää uusimpien maalämpökaivjen phjavesiriskiä. Maalämpökaivjen määrä phjavesialueilla n tällä hetkellä pieni ja niiden aiheuttama phjavesiriski vidaan arviida myös pieneksi. Mikäli maalämpökaivt kielletään kunnan rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsujelumääräyksissä phjavesialueilla kknaan tai vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeillä alueilla, vidaan maalämpökaivista syntynyt riski phjavedelle minimida. 7.6.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan rakennusjärjestys: Phjavesialueilla maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää sellaisia lämpönesteitä, jtka vat haitallisia phjavedelle. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Kunnan rakennusjärjestyksessä tulee kieltää uudet maalämpöjärjestelmät I lukan phjavesialueilla. YLEISIÄ OHJEITA: Kunnat vivat kieltää rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsujelumääräyksissä uudet maalämpöjärjestelmät niillä phjavesialueilla tai phjavesialueiden silla, jtka vat kuntien vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeitä. Vedenttamille vidaan hakea myös vesilain mukaisia suja-alueita. Susiteltavaa ei le kaavittaa phjavesialueelle uusia maktitalalueita, jiden lämmitys perustuu maalämpöön. Maalämpökenttiä ei myöskään le susiteltavaa sijittaa phjavesialueelle. Ympä- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 36/60 ristöhallinnn susituksena n, että vedenttamiden tai eri selvityksissä hyviksi vedenttpaikiksi tdettujen alueiden lähialueille ei rakenneta maalämpöjärjestelmiä. Ohjeellisena etäisyytenä vidaan pitää 500 metriä vedenttamsta, mikäli lähialuetta ei le esim. tutkimuksilla tai suja-aluemenettelyllä tarkemmin määritelty. Phjavesialueen hydrgelgiset lsuhteet, kuten virtaussuunnat ja npeudet vivat vaikuttaa sujaetäisyyteen sitä kasvattavasti tai pienentävästi. Phjaveden sujelun kannalta ei le tivttavaa, että phjavesialueelle vähitellen mudstuu laajja alueita, jiden lämmitys perustuu maalämpöön. - Vanhan lämmitysjärjestelmän krvaamista maalämpöjärjestelmällä tulee harkita phjaveden sujelun kannalta tapauskhtaisesti. - Js phjavesi tai maaperä sittautuu pilaantuneeksi, n havainnista ilmitettava kunnan ympäristönsujeluviranmaiselle ja ELY-keskukselle. Kaivjen praamista ei tule sallia ennen kuin phjavesi/maaperä n puhdistettu. - Phjavesialueelle sijitettavan maalämpöjärjestelmän vesilain mukaisen luvan tarve n aina arviitava. Energiakenttien rakentamiseen phjavesialueelle susitellaan aina vesilain mukaista lupaa. - Tarkempia tietja maalämpöjärjestelmän rakentamisesta phjavesialueille löytyy energiakaiv-ppaasta (Ympäristöministeriö 2013). 7.7 TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA POHJAVESIALUEILLA Ympäristön sekä terveydensujeluviranmaisten, turvatekniikan keskuksen ja pelastuslaitsten tehtäviin kuuluvat kemikaalien käsittelyyn ja varastintiin liittyvien ympäristöhaittjen valvnta ja ehkäisy. Timinnanharjittajan tulisi lla perillä timintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdllisuuksista. Kemikaalien käsittely ja varastinti edellyttävät usein kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) sekä ympäristönsujelulain (86/2000) mukaista lupaa. Vaarallisten kemikaalien laajamittainen tellinen käsittely edellyttää lupaa turvatekniikan keskukselta sekä alueelliselta ELY-keskukselta tai kunnan ympäristönsujeluviranmaiselta. Js kyseessä n vähäinen kemikaalien käsittely ja varastinti, tulee asiasta ilmittaa paikalliselle pelastusviranmaiselle. Yritystiminnan seurauksena liikennemäärät yleensä kasvavat ja haitallisten aineiden lastaus, varastinti ja kuljetus aiheuttavat riskiä phjavedelle. Tellisuuden aiheuttamat phjavesivahingt jhtuvat yleensä viemäreiden vudista, hulimattmasta kemikaalien käsittelystä, sujarakenteiden puuttumisesta, puutteista varastinnissa ja kuljetuksista. Pukkilan phjavesialueilla ei sijaitse suuria ilmansaastuttajia, vaan ilmansaasteet kulkeutuvat aluille kaukkulkeutumalla tai liikenteen aiheuttamista päästöistä. 7.7.1 Pukkilan kk phjavesialue Pukkilan kk phjavesialueella suurin sa riskikhteista sijaitsee Rauhanpelln tellisuusalueella. Tellisuusalue sijaitsee nin 500 metrin päässä Kirknkylän vedenttamn luteispulella. Alueella säilytään suuria määriä öljyä. Khteessa sijaitsee rakennusliikkeiden varastja/varikkja, linja-autvarikk, katsastusasema, autkrjaam, kuljetusliikkeen varikk, putkialan yritys, hakelämpölaits sekä kalanjalstuslaits, jlla n vimassa leva ympäristölupa. Kirknkylän vedenttamn länsipulella nin 540 metrin päässä sijaitsee lisäksi liikennöitsijän varikk/krjaam, jssa phjavesiriskiä aiheuttaa ainakin öljytutteiden säilytys. Kalanjalstuslaitksen ympäristöluvan mukaan laitksen pesu- ja muut jätevedet jhdetaan kunnalliseen viemäriverkstn. Phjavesiin ei jhdeta mitään vesiä, E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 37/60 ajneuvja ei pestä kiinteistöllä ja timinnassa käytettävät kemikaalit varastidaan sisätilissa tiiviillä phjilla. Laitksella ei le phjaveden seurantavelvitetta. 7.7.2 Myllylänkulman phjavesialue 7.7.3 Riskiarviinti Phjavesialueen phjissassa sijaitsee betnivalim sekä se kaatpaikka. Valimlla n vimassa leva ympäristölupa, jnka mukaan tehtaan tutantmäärä n 20 000-25 000 m³ betnia vudessa. Tehtaalla levat plttainesäiliöt n sijitettu suja-altaisiin. Kiinteistössä sijaitsee lämpölaitksen 4 m³ ja 12 m³ suuruiset öljysäiliöt, kaksisvaipalliset plttainesäiliöt vat kltaan 2,5 m³ ja 4 m³ ja jäteöljysäiliö n 4 m³. Tehdasalueella ei le maanalaisia plttaineputkia. Tutannssa käytettävät kemikaalit varastidaan valmisteiden myyntipakkauksissa tutanthallien sisätilissa. Tehtaan saniteettivedet kerätään umpikaivihin. Ympäristöluvassa n annettu lupamääräyksiä, jilla sujellaan alueen phjavettä. - Betniautjen säiliöiden pesu tulee tapahtua tiiviin betnilaatan tai vastaavan tiiviin alusta päällä siten, ettei maaperään pääse pesuvesiä. Pesuvedet tulee käsitellä laskeuttamalla ja öljynertuksella tai vastaavalla tavalla. - Autjen ulkpuliset pesut tulee tapahtua tiiviin pesupaikan päällä. Kerätyt pesuvedet puhdistetaan I-lukan öljynerttimella sekä maaperäkäsittelyllä. - Työkneiden tankkauspaikat eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. - Phjaveden laatua n seurattava kahdesta phjavesipisteestä ainakin kerran vudessa mittaamalla ainakin öljyhiilivedyt, ph, sähkönjhtavuus, sameus, alumiini, klridi, sulfaatti ja kalsium. - Rapujan vedenlaatua n tarkkailtava vähintään kerran vudessa mittaamalla ainakin kiintainepitisuus, sähkönjhtavuus, öljyhiilivedyt, bilginen hapenkulutus sekä ph. - Analyysitulkset n lähetettävä Pukkilan kunnan ympäristönsujeluviranmaiselle ja Uudenmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vusittain Betnivalimn eteläpulella sijaitsee kaatpaikka, jhn n varastitu betnijätettä ja rautarmua. Alueen aikaisemmasta käytöstä ei le tieta. Varastkentillä säilytettävistä betnitutteista sekä kuivuneesta ylijäämäbetnista ei le arviitu aiheutuvan päästöjä maaperään. Kuivatettavasta lietemäisestä betnista vi materiaalin kuivuessa irrta vähäisiä määriä vettä, jka n laadultaan autjen säiliöiden pesuvesien kaltaista. Rauhanpelln tellisuusalueelta phjaveden virtaus n khti Kirknkylän vedenttama. Maaperä n alueella hienjakista eikä alueen le arviitu sijaitsevan Kirknkylän vedenttamn valuma-alueella, mutta sen n arviitu sijaitsevan hyvin lähellä sen letettua rajaa (Paav Ristla Oy 2004). Alueella säilytetään suuria määriä öljyä ja jnkin verran muita haitta-aineita, jiden sujaus n paikin puutteellista. Aiheutunut phjavesiriski vidaan tdeta khtalaiseksi. Pukkilan kk phjavesialueella leva varikk/krjaam aiheuttaa pienen phjavesiriskin, sillä öljytutteiden säilytysmäärät vat pieniä. Kalanjalstuslaitksen riskit n arviitu ympäristöluvan yhteydessä. Ympäristöluvan mukaan timinnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai phjaveden pilaantumista, erityistä lunnnlsuhteiden hunntumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdllisuuden vaarantumista. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 38/60 Betnitehtaan kiinteistöllä kalli n alueella aiemmin harjitetun maa-ainestentn takia paikin näkyvissä tai lähellä maanpintaa, jllin kallin päällä n ainastaan hut kerrs sraa. Paikin Betnitehtaan piha-alueet vat päällystämättömiä, jllin sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään tai kulkeutuvat pintavaluntana ympäristöön. Phjavesi virtaa betnivalimn alueella etelästä khti ludetta ja phjista ja purkautuu välittömästi tehtaan phjispulella Rapujaan. Laitksen nrmaalitiminnasta ei le arviitu aiheutuvan vaarallisten aineiden päästöjä maaperään tai phjaveteen ja phjaveden sekä Rapujan laatua tarkkaillaan vusittaisilla näytteentilla. Ympäristöluvan mukaan timinnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai phjaveden pilaantumista, erityistä lunnnlsuhteiden hunntumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdllisuuden vaarantumista. Vudn tai nnettmuuden seurauksena vi phjaveteen kuitenkin päätyä haittaaineita. Tehtaan aiheuttama khtalainen phjavesiriski rajittuu phjaveden virtauksen takia lähinnä tehdasalueelle ja sen phjispulelle. 7.7.4 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Laajamittainen ajneuvjen, veneiden, kneiden ja muiden laitteiden pesu n sallittu ainastaan tähän tarkitukseen rakennetulla pesupaikalla, jsta pesuvedet jhdetaan hiekan- ja öljyertuskaivn kautta kunnan yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön. Terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai pal- ja räjähdysvaaralliset plttaineet ja muut kemikaalit n säilytettävä niitä kskevien käyttöturvallisuustiedtteiden mukaisesti sekä muulla tavin siten, että niiden pääsy maaperään, phjavesiin, vesistöihin ja muualle ympäristöön n estetty myös mahdllisen vudn sattuessa. Säiliöt n myös pyrittävä sujaamaan mahdlliselta ilkivallalta. Säiliöiden tai astiiden päällä n luettava mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Vaarallisten kemikaalien tellinen käsittely ja varastinti n luvan- tai ilmituksenvaraista. Sisätilissa edellä tarkitetut plttaineet ja muut kemikaalit tulee säilyttää tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadin varustetussa viemäröimättömässä tilassa siten, että vuttilanteessa plttaineen tai kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään n estetty. Kaikki uudet tai uusittavat plttaine- ja kemikaalisäiliöt n sijitettava maan päälle, hunetilaan tai sujakammin. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Timintansa j lpettaneiden ja tulevaisuudessa lpettavien yritysten kiinteistöjen maaperän ja phjaveden pilaantuneisuus tulee tarpeen vaatiessa selvittä. Kska betnivalimn kaatpaikka-alueen aikaisemmasta käytöstä ei le tieta, tulee alueen maaperä tutkia viimeistään käytön lputtua. YLEISIÄ OHJEITA: - Uudet riskiä aiheuttavat tellisuuslaitkset n sijitettava kaavituksessa ensisijaisesti phjavesialueiden ulkpulelle. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 39/60 - Kemikaaleja käsittelevissä laitksissa phjavesien sujelun tulee nudattaa turvatekniikan keskuksen (TUKES) antamaa hjeistusta. - Käytettävien allas- ja vallirakenteiden tulee kestää säilöttäviä kemikaaleja ja lla tiiviitä sekä riittävän suuria. Altaiden ja vallitiljen tyhjennysputkissa tulisi lla sulkuventtiilejä. Kertyneet vedet tai kemikaalit tulee jhtaa jatkkäsittelyyn tai öljynertuskaivjen kautta viemäriverkkn. - Laitsalueilla kemikaaliajneuvjen kulkureittien ja lastauspaikkjen maaperä tulee lla tiivistetty sekä asfaltitu ja viemäröinti tulee lla asianmukaisesti järjestetty, jtta vudn sattuessa aineet vitaisiin kerätä talteen. - Tellisuuslaitksissa syntyvät sadevedet tulee jhtaa phjavesialueen ulkpulelle. - Kaikille riskejä aiheuttaville laitksille tulee järjestää riittävä phjaveden tarkkailu. Phjaveden tarkkailu tulee surittaa phjaveden virtaussuunnassa tellisuuslaitksen yläja alapulella. - Tellisuuslaitksilla tulee lla valmiussuunnitelmassa timenpiteet nnettmuus- ja pikkeustilanteisiin. 7.8 PILAANTUNEET MAA-ALUEET JA ROSKAAMINEN Pilaantunut maa-alue (PIMA) n alue, jssa haitallisen aineen tai tekijän pitisuus ylittää humattavasti kyseessä levan alueen luntaisen pitisuuden, ja aineen kknaismäärä maaperässä n merkittävä tai saastuminen aiheuttaa alueen maakäytöstä ja ympäristölsuhteista jhtuen merkittävää välitöntä tai välillistä vaaraa lunnlle, ympäristölle tai terveydelle. Mahdllisesti pilaantuneita maa-alueita vat mm. vanhat kaatpaikat, kyllästämöt, sahat ja muut alueet, jilla n käsitelty ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaista maaperän sujausta. Haitallisia aineita n saattanut jutua maaperään ja phjaveteen erilaisten vahinkjen, nnettmuuksien, pitkäaikaisen vähittäisen päästön seurauksena tai jätteitä n saatettu aikaisemmin haudata maahan. Kiinteistöllä puutteellisesti säilytetyt autnrmut, kneet, tynnyrit ja muut rmut sekä rskat aiheuttavat myös phjaveden pilaantumisriskiä. Maaperän saastumisen aiheuttamat haitat vidaan pistaa puhdistamalla saastunut alue tai estämällä haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön tai rajittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. Pilaantuneiden maa-alueiden haitat ja riskit tulee vähentää alueen maankäytöstä riippuen viranmaisen määrittelemälle taslle. 7.8.1 Pukkilan kk phjavesialue Phjavesialueella sijaitsee pilaantuneita tai pilaantuneeksi epäiltyjä khteita (Taulukk 6). Pukkilan kk phjavesialueella levista entisistä ja nykyisistä jakeluasemista n kerrttu kappaleessa 7.3. Naarksken sahan timinta n lppunut 1970-luvulla ja kiinteistöllä n käytetty sinistymisenestaineita. Saha-alueilla yleisesti käytetyissä sinistymänestaineissa n llut tehaineena klrifenleita sekä epäpuhtautena diksiineja, furaaneja (PCDD/F) sekä arseenia, krmia ja kuparia. Khde sijaitsee Kirknkylän vedenttamn eteläpulella nin 760 metrin päässä ttamsta. Phjavesi purkautuu alueelta tdennäköisesti Prvnjkeen. Alueen maaperää ei le tutkittu. Rauhanpelln tellisuusalueella n sijainnut Sumen Öljyntrjunta Oy:n kemikaalivarast. Kiinteistössä timii nykyään LVI-yrityksen varast. Etäisyys vedenttamsta n nin 700 metriä. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 40/60 Phjavesialueella sijaitsee muutama mahdllinen PIMA-khde, jiden pilaantuneisuus tulisi selvittää. Mahdllisia khteita vat liikennöitsijän varikk/krjaam, entisen meijerin alue sekä Rauhanpelln tellisuusalueen khteet (Kappale 7.7). Taulukk 6. Ympäristöhallinnn maaperän tilan tietjärjestelmän (MATTI) khteet. Pukkilan kk Numer ja Nimi Tila Timiala Laji 1, Naarksken saha Lpetettu 04.1 Saha Selvitystarve 2, Hult- ja krjausliike sekä jakeluasema Lpetettu 11.1 Hultasema Selvitystarve 3, Pukkilan Authult ja Varasapalvelu Mäkinen Lpetettu 11.1 Hultasema Selvitystarve 4, Autmaattiasema Timiva 11.2 Plttnesteiden jakeluasema Timiva khde 5, Kyläkaupan jakelupiste 11.2 Plttnesteiden Ei puhdistustarvetta Lpetettu jakeluasema 6, Sumen Öljyntrjunta Oy Lpetettu 12.2 Varikk Selvitystarve Puntarmäki 7, Murskausasema 10 Asfaltti-, öljysra- Lpetettu ja murskausasemat Selvitystarve 8, Entinen Tvl:n varikk Lpetettu 12.2 Varikk Selvitystarve Myllylänkulma 9, Savijen Saha Lpetettu 04.1 Saha Selvitystarve 10, Myllylän Betni Oy:n kaatpaikka Timiva 14.2 Tellisuuskaatpaikka Timiva khde 11, Myllylän Betni Oy Timiva 18 Ei metallisten mineraalitutteiden valmistus Timiva khde 7.8.2 Puntarmäen phjavesialue Puntarmäen phjavesialueella sijaitsee kaksi mahdllisesti pilaantunutta aluetta (Taulukk 6). Murskausaseman alueelta ei le tiedssa, että alueella lisi llut asfalttiasemaa. Mahdllisen maaperän pilaantumisen vat aiheuttaneet plttnesteiden varastinti ja käsittely. Alue sijaitsee nin 1,3 km päässä Puntarmäki I:n vedenttamn kaakkispulella. Phjaveden virtaussuunta n khti vedenttama. Entisen murskaamn alueella sijaitsee varikkalue, jssa säilytetään ainakin kneita ja plttnesteitä. Entinen Tvl:n (Tie- ja Vesirakennuslaits, nykyinen Liikennevirast) varikk sijaitsee phjavesialueen phjissassa nin 1,4 km päässä Puntarmäki I:n vedenttamsta (Taulukk 6). Phjavesi virtaa alueella khti kaakka ja vedenttama, mutta kallikynnysten takia alue ei tdennäköisesti sijaitse vedenttamn valumaalueella. Alueella n llut mahdllisesti mttriajneuvjen hult- ja krjaus- sekä plttnesteiden jakelutimintaa, mttriajneuvjen pesua, kemikaalien käsittelyä ja varastintia sekä bitumin käsittelyä. Alueella sijaitsee vielä kneita ja rmua. 7.8.3 Myllylänkulman phjavesialue Myllylän Betni Oy:stä ja sen kaatpaikasta n kerrttu tarkemmin kappaleessa 7.7. Savijen saha-alue sijaitsee phjavesialueen eteläpäässä. Phjaveden päävirtaussuunta n alueella luteeseen. Phjavettä purkautuu myös lähteistä Ra- E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 41/60 7.8.4 Rskaaminen 7.8.5 Riskiarviinti pujaan. Sahalla ei le ilmeisesti käytetty sinistymisenestaineita, vaan käsittely n tapahtunut hankintapaikilla. Sahan timinta n lppunut nin vunna 1970. Phjavesialueilla rskaaminen khdistuu mnesti entisiin maa-aineskuppiin, jita käytetään laittmina kaatpaikkina. Pukkilassa maa-aineskupissa sijaitsi maastkäyntien aikana vain muutamia vanhja työkneita ja muutama käytössä leva varastalue. Muilta sin maa-aineskupat livat ainakin päältäpäin siistissä kunnssa. Phjavesialueilla n muutamia kiinteistöjä, jiden pihalla n runsaasti rskaa ja vanhja autnrmuja. Vanhista tynnyreistä, kanistereista, akuista ja autnrmuista vi päätyä haitta-aineita maaperään ja sitä kautta phjaveteen. Puntarmäen phjavesialueen eteläsassa Puntarmäki II:n vedenttamn länsipulella nin 290 metrin päässä levalla kiinteistöllä n runsaasti rskaa ja autnrmuja. Kiinteistö sijaitsee phjavesialueen rajan tuntumassa. Kiinteistöllä levan viljakuivurin vieressä n lisäksi nin 200 metrin päässä ttamsta öljysäiliö. Phjaveden virtaus n khti vedenttama. Uudentalnkulman phjavesialueen rajan tuntumassa sijaitsee useita kiinteistöjä, jiden pihalla säilytetään vanhja autnrmuja, tynnyreitä, työkneita sekä rskaa ja rmua. Phjavesialue ei le vedenhankintakäytössä, mutta khteista saattaa päätyä phjaveteen haitta-aineita. Pukkilan kk phjavesialueella levien khteiden riskiarviinti n tehty pääsin aiempien kappaleiden yhteydessä. Naarksken sahan timinta n lppunut kauan aikaa sitten, mutta tutkimatn ja mahdllisesti puhdistamista tarvitseva khde aiheuttaa phjavesiriskin. Sahan vaikutus ei le llut näkyvissä Kirknkylän vedenttamlla, jten mahdlliset vaikutukset vat tdennäköisesti paikallisia. Timinnan seurauksena maaperään ja phjaveteen n saattanut päätyä kuitenkin haitta-aineita. Aiheutunut phjavesiriski vidaan tdeta pieneksi. Puntarmäen entinen murskaam ja nykyinen varikkalue sijaitsee phjaveden mudstumisalueella ja Puntarmäki I:n vedenttamn valuma-alueella. Etäisyys vedenttamsta n kuitenkin khtalaisen suuri. Khde sijaitsee maa-ainekupan phjalla ja phjavettä sujaavan kerrksen hentuminen lisäävät riskiä. Khde aiheuttaa khtalaisen riskin phjaveden laadulle ja vedentlle. Entinen Tvl:n varikn alueella n llut mahdllisesti phjavettä pilaavaa timintaa ja alueella n edelleen kneita ja rmua. Khde ei sijaitse tdennäköisesti Puntarmäki I:n vedenttamn valuma-alueella, eikä aiheuta näin riskiä vedentlle. Phjavettä sujaavan maakerrksen hentumisen seurauksena phjaveden laadulle aiheutunut riski vidaan tdeta khtalaiseksi. Savijen saha-alueen maaperän tai phjaveden laatua ei le tutkittu, mutta timinnan seurauksena maaperään ja phjaveteen n saattanut päätyä haittaaineita. Aiheutunut phjavesiriski vidaan tdeta kuitenkin pieneksi. Kiinteistöt, jissa n runsaasti rskaa ja vanhja autnrmuja, aiheuttavat pienen phjaveden pilaantumisriskin. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 42/60 7.8.6 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan jätehultmääräykset: Js kiinteistöllä n järjestetty keräys ngelmajätteille, siihen n varattava erillinen lukittava tai valvttu tila, jssa eri ngelmajätteet vidaan pitää erillään merkityissä keräysvälineistä. Kiinteistön haltija vastaa siitä, että tila täyttää ngelmajätteiden varastinnista ja käsittelystä annetut hjeet ja määräykset. Kiinteistöllä ei saa varastida ngelmajätteitä 12 kuukautta kauemmin. Pukkilan rakennusjärjestys: Mikäli rakennuspaikan ja ympäröivän alueen maaperä n pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, n se tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Kiinteistöjen jätehult, jätteiden keräily- ja välivarastintipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee tteuttaa ja varustaa siten, että jätehullsta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristön, maaperän tai phjavesien pilaantumisvaaraa. Ympäristölle vaaralliset jätteet, kuten nestemäiset ngelmajätteet, n varastitava ja säilytettävä siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön n estetty. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): MATTI-rekisterissä levien khteiden maaperän ja phjaveden mahdllinen pilaantuneisuus tulee selvittää. Muiden mahdllisesti pilaantuneiden alueiden kiinteistöjen maaperän ja phjaveden pilaantuneisuus tulee selvittää viimeistään alueen rakentamisen tai kaavituksen yhteydessä. Maa-ainesten ttalueilla levat varikkalueet tulee tarkistaa ja ylimääräiset rmut ja laitteet pistaa. Phjavesialueilla levien kiinteistöjen alueilta tulee pistaa rmut ja rskat. YLEISIÄ OHJEITA: - Ympäristönsujelulain 12 luvun 75 mukaan selvitysvastuu kuuluu pilaantumisen aiheuttajalle. Js maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai taviteta taikka tätä ei saada täyttämään puhdistamisvelvllisuuttaan ja js pilaantuminen n tapahtunut alueen haltijan sustumuksella tai tämä n tiennyt tai tämän lisi pitänyt tietää alueen kunt sitä hankkiessaan, n alueen haltijan selvitettävä alueen maaperän ja phjaveden tila siltä sin kuin se ei le ilmeisen khtuutnta. Siltä sin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei vida velvittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, n kunnan selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä. Js maaperä tai phjavesi n ilmeisesti pilaantunut, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus vi määrätä puhdistamisesta vastuussa levan selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen. - Viranmaisvalvnnan avulla tulee hulehtia siitä, että alueella ei sallita phjaveden saastumisriskiä aiheuttavaa timintaa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 43/60 7.9 MAA- JA METSÄTALOUS Maanviljelyn phjavedelle aiheutuvat riskit syntyvät lannitteiden ja trjuntaaineiden käytöstä, lietelannan levittämisestä sekä kneiden mahdllisista vudista. Lietelannan lisäksi pellille levitetään myös virtsaa sekä kemiallisia lannitteita. Myös karjanpit, eläinsujat, kauppapuutarhat sekä lanta- ja turerehusäiliöt tuvat mat riskinsä phjavedelle. Valtineuvstn asetus (931/2000) maataludesta peräisin levien nitraattien vesiin pääsyn rajittamisesta antaa määräyksiä lannan varastinnista, levityksestä ja lannitemääristä. Lietelannan levitystä phjavesialueilla n rajitettu usein myös ympäristöluvissa sekä ympäristönsujelumääräyksissä. Lannan levittämisestä pellille vi seurata bakteerien runsas lisääntyminen phjavedessä. Hyvin vettä läpäisevät maalajit ja lannitteiden runsas käyttö jhtavat yleensä phjavesien nitraattipitisuuksien nusuun. Asumisjätevesien ja tellisuuden jätteiden levittäminen pellille vi myös lisätä typen määrää. Js lannitteita käytetään spivasti, ne vastaavat kasvien tarpeita ja ravinteet tulevat käytettyä tehkkaasti. Lannitteiden varastinti vi tulipaltilanteissa aiheuttaa räjähdysvaaran ja sammutusvesien mukana maaperään vi päätyä suuria määriä nitraattia. Rikkakasveja, tuhhyönteisiä ja kasvitauteja vastaan käytetään trjunta-aineita. Phjavesissä trjunta-ainepitisuudet vat yleensä pieniä ja yleisin havaittu aine n atratsiini. Osa kielletyistä aineista n kestäviä sekä bikerääntyviä ja niiden pysyviä muuttumistutteita tavataan edelleen. Trjunta-aineen huuhtutumisriskiä phjaveteen lisäävät aineen vesiliukisuus, heikk situtuminen maapartikkeleihin sekä hidas hajaminen maaperässä. Erikisviljelyyn käytetään perinteisesti enemmän trjunta-aineita, kuin viljanviljelyyn. Phjavesissä esiintyvät trjuntaaineet vivat lla peräisin myös vanhjen tien- ja radanvarsien vesakntrjunnasta. Tukes päättää kasvinsujeluaineeksi tarkitettujen valmisteiden hyväksymisestä ja käytön ehdista Sumessa. Tukesin Internet-sivuilta löytyy lista phjavesialueilla rajitetuista tai kknaan kielletyistä kasvinsujeluaineista. Peltpalstilla viljeltävät kasvit vivat vaihdella vusittain, jten haitta-aineita n saattanut päätyä phjaveteen pidempänä ajanjaksna. Jtta phjavesialueilla levaa maatalutta ei rajitettaisi liikaa, lisi alueiden phjavesilsuhteet hyvä tietää. Metsätaluden timenpiteet vivat lisätä ravinteiden huuhtutumista phjavesiin, vaikka metsiä ei yleensä phjavesialueilla lanniteta. Hakkuut vivat nstaa phjavedenpintaa ja lisätä typpi- ja fsfrihuuhtumaa hakkuutähteistä sekä maaperästä. Lisäksi työkneiden vudista ja tankkauksista vi päätyä phjaveteen haittaaineita. Metsän ja pintamaan pistaminen lisäävät phjaveden mudstumista ja saltaan haitta-aineiden imeytymistä maaperään ja phjaveteen. 7.9.1 Pukkilan phjavesialueet Pukkilan phjavesialueet vat pääsin metsätaluskäytössä, mutta myös peltviljelyn suus pinta-alasta n paikin suuri (Kuva 4). Phjavesialueille ei sijitu erikiskasvinviljelyä vaan pellilla viljellään pääsin viljaa. Pukkilan phjavesialueilta tehdyn kiinteistökyselyn mukaan 18 kiinteistöllä viljellään peltja ja kahdella n metsätalutta. Kyselyyn vastanneista 15 käytti keinlannitusta, kaksi lietelanta, yksi kuvalantaa ja klme kasvinsujeluaineita. Yhdellä tilalla n 20 30 hevsta ja yhdellä 25 lammasta. Lisäksi kahdella tilalla li muutamia eläimiä ja klmella tilalla li pientä kasvihunetimintaa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 44/60 7.9.2 Pukkilan kk phjavesialue Pukkilan kk phjavesialueella viljely sijittuu pääsin vedenttamn ympäristöön. Phjavesialueella ei sijaitse eläintilja, mutta phjavesialueen länsipulella aivan rajan tuntumassa n yksi karjatila. Phjaveden nitraattipitisuus n llut paikin khlla, mikä saattaa jhtua sittain myös peltjen lannituksesta. 7.9.3 Vanhalanmäen phjavesialue Vanhalanmäen phjavesialueella n runsaasti peltviljelyä ja myös Savijen vedenttamn ympäristö n viljeltyä. Phjavettä sujaa paikin paksut hienaineskerrkset. Phjavedessä n mitattu kuitenkin khnneita nitraattipitisuuksia, jka n tdennäköisesti seurausta peltjen lannituksesta. Nitraattipitisuus n havaintputkissa vaihdellut vusina 2009 2010 välillä 15,4 20,24 μg/l. Phjavesialueella sijaitsee kaksi eläintilaa, jista tinen sijaitsee phjaveden mudstumisalueella nin 700 metrin päässä vedenttamn länsipulella ja tinen ttamn luteispulella nin 800 metrin päässä ttamsta. Phjavesialueella sijaitsee lisäksi kaksi viljakuivuria öljysäiliöillä, jista tinen sijaitsee aivan vedenttamn vieressä. 7.9.4 Puntarmäen phjavesialue Puntarmäen phjavesialueella n jnkin verran peltviljelyä, mutta suurin sa alueesta n metsätalus käytössä. Alueen phjissassa aivan phjavesialueen rajan tuntumassa sijaitsee yksi karjatila. Phjavesialueen keskivaiheilla n llut karjatila, jnka etäisyys Puntarmäki I:n vedenttamsta n nin 1,77 km. Lisäksi Puntarmäki II:n vedenttamn länsipulella nin 290 metrin päässä levalla kiinteistöllä n hevsia sekä viljakuivuri öljysäiliöllä. 7.9.5 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueet 7.9.6 Riskiarviinti Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueilla peltviljelyn suus n pieni ja pellt sijittuvat phjavesialueiden reunasiin mudstumisalueen ulkpulelle. Mudstumisalueet vat sin metsätalusalueita. Phjavesialueen länsisassa sijaitsee muutama viljakuivuri öljysäiliöillä sekä yksi karjatila. Pukkilan kk phjavesialueella phjaveden nitraattipitisuus n llut khlla. Kska phjavedessä n havaittu tdennäköisesti sittain maataludesta peräisin levaa nitraattia, vidaan phjavesiriski ja riski vedentlle arviida khtalaiseksi. Metsätaluden phjavesiriski n alueella pieni. Vanhalanmäen phjavesialueella n runsaasti peltviljelyä ja vedestä n mitattu khnneita nitraattipitisuuksia, jka n tdennäköisesti seurausta peltjen lannituksesta. Alueella n myös kaksi eläintilaa. Maataluden aiheuttama phjavesiriski ja riski vedentlle vidaan tdeta khtalaiseksi, mutta metsätaluden aiheuttama phjavesiriski n pieni. Puntarmäen alueella peltviljelyn suus n pieni ja alue n pääsin metsätaluskäytössä. Phjavedessä ei le havaittu maa- tai metsätaludesta peräisi levia päästöjä, jten aiheutunut phjavesiriski ja riski vedentlle n alueella pieni. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 45/60 Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueilla maatalus sijittuu phjavesialueiden reuna-alueille. Peltviljelyn suus phjavesialueilla n pieni. Maa- ja metsätaluden aiheuttama phjavesiriski n alueilla pieni. 7.9.7 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Talusveden ttn käytettävien kaivjen ja lähteiden ympärille n maastn krkeussuhteista, kaivn rakenteesta ja maalajista riippuen jätettävä vähintään 30 100 m:n levyinen sujavyöhyke käsittelemättä ktieläintenlannalla, virtsalla tai puhdistamlietteellä. Lantaa ei saa myöskään levittää siten, että siitä vi aiheutua phjaveden laadun heikentymistä taikka muuta phjaveden pilaantumisen vaaraa. Phjavesialueella tulee välttää lannan levitystä. Erityisesti varsinaisella mudstumisalueella ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, säiliörehun puristenestettä tai puhdistamlietettä. Lannan patterinnista tulee ilmittaa kunnan ympäristönsujeluviranmaiselle ennen patterin perustamista. Kasvinsujeluaineita ei saa käyttää lähempänä kuin 3 metriä kaivsta. Kasvinsujeluaineiden käytössä tulee nudattaa erityistä varvaisuutta phjavesialueilla. Kasvinsujeluaineita käytettäessä tulee aineen pakkauksesta aina varmistaa, vidaank sitä käyttää phjavesialueella. Hevstallit, lantalat, ulktarhat ja ratsastuskentät tulee phja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi rakentaa asianmukaisesti ja sijittaa riittävän etäälle vesistöistä, valtajista, lukitelluista phjavesialueesta ja talusveden hankintaan käytettävistä kaivista ja lähteistä. Ulktarhjen ja ratsastuskenttien vähimmäisetäisyydet vat pääsääntöisesti 30 100 m talusveden hankintaan käytettävästä vesistöstä, kaivsta tai lähteestä. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Eläintiljen ja hevstallien ympäristöluvanvaraisuus tulee selvittää. Tärkeille phjavesialueille ei tule sijittaa uusia ympäristöluvanvaraisia sikalita, kanalita, turkistarhja, hevstalleja, kauppapuutarhja tai muita eläinsujia tai turerehusäiliöitä. Erikiskasveja ei tule viljellä ttamiden läheisyydessä tai phjaveden mudstumisalueilla. Peltjen lannitusta vedenttamiden ympäristössä tulee välttää tai alueille visi perustaa sujavyöhykkeitä maataludesta peräisin levien riskien pienentämiseksi. Tärkeillä ja vedenhankintaan sveltuvilla phjavesialueilla ei saa käyttää trjunta-ainerekisterissä levia valmisteita, jilla n phjavesirajitus (www.evira.fi). Phjavesirajituksesta n maininta valmistepakkauksessa. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 46/60 YLEISIÄ OHJEITA: Maataludesta peräisin levien riskien pienentämiseksi n phjavesialueilla mahdllisuus perustaa sujavyöhykkeitä, jihin n saatavilla ympäristötukea. Sujavyöhykkeiden tavitteena n vähentää pellilta vesistöihin ja phjavesiin kulkeutuvien maa-ainesten, ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden määrää. Sujavyöhykkeen perustamista susitellaan myös pellille, jissa pelt viettää jyrkästi tai pellilla n tistuvasti vettymishaitista tai tulvista. Sujavyöhykkeiden nurmi tulee niittää ja niittjäte krjata pis. Niittjätteen saa käyttää hyödykseen esimerkiksi eläinten rehuna tai kuivikkeina, sen vi kmpstida tai käyttää silputtuna maanparannusaineeksi tai hyötykäyttää riistan rukintaan. Ongelmana n kuitenkin mnesti, että niittjätteellä ei le knkreettista hyötykäyttömahdllisuutta. Myös trjunta-aineiden ja lannitteiden käytön vähentäminen vi pienentää phjavesiriskiä - Kunnissa n nudatettava valtineuvstn asetusta (931/2000) maataludesta peräisin levien nitraattien vesiin pääsyn rajittamisesta. Lisäksi phjavesialueiden käyttöä erikseen rajittavia tekijöitä löytyy maataluden tukijärjestelmän täydentävistä ehdista. Trjunta-aineet: - Trjunta-aineen käyttöä karkeilla hietamailla tai sitä karkeammilla maalajeilla lisi hyvä välttää. - Ainastaan phjavesialueilla sallittuja trjunta-aineita n mahdllista käyttää khtuudella. Js valmisteessa levan tehaineen n tdettu kertyvän maaperään, tulee valmisteen käyttö kieltää samalla peltpalstalla peräkkäisinä vusina. Lannan levitys ja varastinti: - Lietelannan, virtsan, puristenesteen ja yhdyskuntalietteen levitys tulisi kieltää phjavesialueilla, ellei ensin le tutkimuksin tdettu, ettei timinnasta aiheudu phjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuivalannan levitys n mahdllista sallia phjaveden varsinaisen mudstumisalueen ulkpulella, ellei lannanlevitys aiheuta tutkitusti phjaveden pilaantumisvaaraa. - Talusveden hankintaan käytettävien kaivjen ja lähteiden ympärille tulee jättää maastn krkeussuhteista, kaivn rakenteesta ja maalajista riippuen 30 100 metrin levyinen sujavyöhyke käsittelemättä lannalla. (931/2000) - Lantapatteria ei saa sijittaa tulvanalaisille alueille eikä phjavesialueille. (931/2000, 4 ) Muut sujelutimenpiteet: - Ktieläinten jalittelualueiden sijittamisessa ja hidssa n tettava riittävästi humin phjavesien sujelun tarpeet. (931/2000, 7 ) - Työkneiden hullt ja tankkaukset tulee surittaa vettä läpäisemättömällä alustalla. - Ympäristöluvanvaraisille timinnille tulisi määrätä phjaveden seurantavelvite. - Phjavesialueille ei saa haudata eläinraatja, vaan itsestään kulleet ja lpetetut tutanteläimet (siat, siipikarja, märehtijät, hevset) n hävitettävä sivututeasetuksen ja elintarviketurvallisuusvirast Eviran antamien hjeiden mukaisesti. - Phjavesialueilla ei tule kaivaa jia tai harjittaa sellaista maankaivua, jsta vi seurata phjaveden likaantumista tai purkautumista. - Phjavesialueilla tulee nudattaa Tapin ja metsähallituksen sekä metsäsertifiinnin mukaisia susituksia maan mukkaukseen ja lannitukseen liittyen. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 47/60 7.10 PUTKISTOT, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevesiviemäriverkstn timinta-alueella kiinteistö tulee liittää jätevesiviemäriin, mutta jätevesiverkn ulkpulisten kiinteistöjen tulee hitaa itse jätevesien käsittely. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset vat muuttuneet ja jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsujelulain muuts tuli vimaan 9.3.2011 ja uusi hajajätevesiasetus 15.3.2011. Uusien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulee vastata uusia vaatimuksia j rakennusvaiheessa ja ennen vutta 2004 rakennettujen kiinteistöjen n täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset 15.3.2016 mennessä. Kiinteistönmistajat, jtka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja vat täyttäneet 68 vutta ennen 9.3.2011, vapautuvat jätevesien puhdistustasa kskevista vaatimuksista. Näiden kiinteistöjen jätevesistä ei kuitenkaan edelleenkään saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa levat, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaissairaat tai muun ssiaalisen suritusesteen takia, vi saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten nudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vudeksi kerrallaan. Kunta vi ympäristönsujelumääräyksissään edellyttää phjavesialueilla perusvaatimuksia krkeampaa puhdistustasa. Jätevesijärjestelmästä n ltava selvitys, jnka perusteella n mahdllista arviida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kurmitus. Selvitys n säilytettävä kiinteistöllä ja se n pyydettäessä esitettävä valvntaviranmaiselle. Jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee perustua riittäviin rakennuskhteen maastmittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä pinta- ja phjavesilsuhteiden ja talusvesikaivjen selvityksiin. Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisen timenpideluvan. Kunta vi edesauttaa alueellista viemäröintiä sittamalla varja runklinjjen rakentamiseen. Viemäriputkien, jätevesipumppaamiden ja umpisäiliöiden vudt, umpisäiliöiden tyhjennyksessä tapahtuva vut, jätevesien laitn maahan imeyttäminen sekä jätevesien ylivut maaperään, vivat aiheuttaa phjaveden likaantumista. Jätevedet sisältävät mm. bakteereja, nitraattia, fsfria ja ammniumtyppeä. Jätevesiasetuksessa n määritelty puhdistustasvaatimukset rgaaniselle aineelle, fsfrille sekä typelle. 7.10.1 Pukkilan phjavesialueet Pukkilan Naarksken jätevedenpuhdistam n lpettanut timintansa 24.4.2013. Alueen jätevedet jhdetaan siirtviemäriä pitkin Mäntsälän Kirknkylän jätevedenpuhdistamlle käsiteltäväksi. Pukkilassa vesi- ja viemärilaitksen timinta-alue ulttuu lähes kk Pukkilan kk phjavesialueelle. Vain phjavesialueen kaakkis- ja luteiskulma vat timintaalueen ulkpulella. Lisäksi Puntarmäen phjavesialueen phjisin sa kuuluu timinta-alueeseen. Muilla phjavesialueilla talusveden hankinta ja jätevesien käsittely hidetaan kiinteistökhtaisesti. Kirknkylän taajama-alueen viemäriverksta n nykyaikaistettu sujuttamalla muviputkea vanhjen betniviemäreiden sisälle. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 48/60 7.10.2 Riskiarviinti Entiseltä jätevedenpuhdistamlta kulkee siirtviemäri Pukkilan kk phjavesialueen halki. Phjavesialueella sijaitsee viisi jätevedenpumppaama, jista yksi sijaitsee Kirknkylän vedenttamn länsipulella nin 160 metrin päässä ttamsta. Muut pumppaamt sijaitsevat vedenttamn ja arviidun kallikynnyksen eteläpulella. Pukkilan phjavesialueilta suritettiin kiinteistökysely jätevesijärjestelmistä. Kyselyssä saatiin vastauksia 173 kiinteistöltä. Kyselyyn vastanneista 91 kiinteistöä li liittynyt kunnan vesi- ja viemäriverkkn ja 65 kiinteistöä hiti man jätevesien käsittelyn. Lisäksi nin viisi kiinteistöä n liittymässä viemäriverkkn. Viidellä kiinteistöllä wc-vedet jhdettiin umpitankkiin ja neljällä kiinteistöllä kaikki jätevedet jhdettiin umpitankkiin. Viemäriverkn vudista tai tukkeutumisesta sekä jätevedenpumppaamiden häiriötilanteista ja kiinteistökhtaisista puhdistamista vi maaperään ja phjaveteen päätyä haitta-aineita. Pukkilan keskustan alueella muviputkien sujutus vanhjen betniviemäreiden sisälle n pienentänyt jätevesistä aiheutuvaa phjavesiriskiä. Suurimmalla salla phjavesialueista jätevesien käsittely n hidettu kiinteistökhtaisilla puhdistamilla. Uudet kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset tulevat pienentämään jätevesistä phjavedelle aiheutuvaa riskiä. Lisäksi viemäriverkn laajentuminen pienentää phjavesiriskiä. Jätevesistä phjavedelle ja vedentlle aiheutuva riski phjavesialueilla vidaan tdeta khtalaiseksi. 7.10.3 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset Pukkilan jätehultmääräykset: Hiekan-, öljyn- ja rasvanertuskaivt, umpikaivt ja sastuskaivjen lietetilat n tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vudessa. Kiinteistön haltijan n pidettävä kirjaa em. kaivjen tyhjentämisajista ja paikista, jnne kaivista kerätyt jätteet n timitettu. Pukkilan rakennusjärjestys: Phjavesialueilla vesikäymälöiden jätevesi tai erttelevan kuivakäymälän virtsa n jhdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei vida jhtaa tiiviissä putkessa phjavesialueen ulkpulelle. Phjavesialueella jätevesien imeyttäminen n kielletty. I ja II lukan phjavesialueilla jätevesijärjestelmät n sijitettava niin, ettei niistä le phjaveden pilaantumisvaaraa. Pukkilan ympäristönsujelumääräykset: Phjavesialueilla vesikäymälöiden jätevesi tai erttelevan kuivakäymälän virtsa n jhdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei vida jhtaa tiiviissä putkessa phjavesialueen ulkpulelle. Ulkna sijaitsevan kuivakäymälän alusastian tulee lla tiivis, jtta kaikki päästöt maaperään ja muuhun ympäristöön n estetty. Phjavesialueilla jätevesien imeyttäminen n kielletty. Jätevesien käsittelylaitteistja ei tule sijittaa maaststa ja maaperästä riippuen 30 50 metriä lähemmäksi talusvesikaiva. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 49/60 Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevedenjärjestelmien tulee vastata uusia vaatimuksia 15.3.2016 mennessä. Jätevesiviemäriverkstn timinta-alueella kiinteistön tulee liittyä jätevesiviemäriin. Jätevedenpumppaamiden ylivut tulee hjata phjavesialueen ulkpulelle. Vesihultlaitksen timinta-alueita tulee laajentaa phjavesialueilla. 7.11 MUUNTAMOT YLEISIÄ OHJEITA: - Öljyä, plttnesteitä, liuttimia tai rasvja käsittelevien yritys- ja tellisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitsmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen jätevesiviemäriin jhtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerttimissa. - Uudet ertinlaitteistt n varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistlla. - Tärkeillä phjavesialueilla piha- ja paikitusalueiden pintavedet lisi hyvä jhtaa phjavesialueen ulkpulelle. - Käsiteltyjen jätevesien purkupaikan sujaetäisyys phjavesialueesta tulee ratkaista tapauskhtaisesti humin ttaen jäteveden määrä, maastn kaltevuus ja maaperän laatu. - Ympäristönsujeluviranmainen vi myöntää pikkeuksen puhdistettujen jätevesien jhtamisesta phjavesialueen ulkpulelle, mikäli jätevesien käsittelystä ja jhtamisesta ei aiheudu phjaveden tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. - Jäteveden käsittelyjärjestelmä tulee aina pyrkiä sijittamaan phjaveden virtaussuunnassa vedenttamn (talusvesikaivn) alapulelle. Teh- ja jakelumuuntamiden liiallista kuumenemista estetään mineraaliöljyphjaisilla muuntamöljyillä. Muuntamiden vauriprsentti n erittäin pieni ja yleisin vian aiheuttaja n ukknen. Mineraaliöljyjen haittjen vähentämiseksi n kehitelty kasviphjaisia öljyjä sekä synteettiseen esteriin phjautuva Midel-öljy. Esterimuuntamissa leva esterineste hajaa lunnssa, eikä le ympäristölle myrkyllistä ja lisäksi se etenee suhteellisen hitaasti maaperässä. Kasviphjaisen muuntamöljyn ngelmana n npea vanheneminen ja kuivamuuntamiden liian alhainen pakkaskestävyys sekä krkea hinta. Parhaiten phjavettä sujaavat puistmuuntamt. Muuntamöljyn tunkeutumissyvyyteen vaikuttavat maaperän rakenne ja maalaji (Taulukk 7). Taulukk 7. Maahan yhden neliömetrin alalle leviävän muuntamöljyn tunkeutumissyvyys eri maalajeissa. Tunkeutumissyvyys n laskettu räjähdystapauksessa, jllin öljy n kuumaa ja sen visksiteetti n alhaisempi (Otava 1999). Öljymäärä Maaperä 80 kg 100 kg 200 kg 300 kg 350 kg 450 kg Kivikk, karkea sra 12 m 15 m 30 m 45 m 52 m 67 m Sra, karkea hiekka 7 m 9 m 19 m 28 m 33 m 42 m Keskikarkea hiekka 4 m 5 m 10 m 15 m 17 m 22 m Hien hiekka 2 m 3 m 6 m 9 m 10 m 13 m Siltti 1 m 2 m 4 m 6 m 7 m 8 m E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014

Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta E26531.10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 50/60 7.11.1 Pukkilan phjavesialueet Pukkilan phjavesialueilla sijaitsee Kymenlaaksn Sähkön muuntamja. Kymenlaaksn Sähköllä n Pukkilan phjavesialueilla 19 muuntama (Kuva 6). Tyypilliset muuntajakt pylväsmuuntamissa vat Kymenlaaksn sähköllä 50 200 kva, jllin öljyn pain n nin 100 200 kg. Puistmuuntamissa vi lla ismmat muuntajakt mutta niissä n öljynkeruuallas. 10 Kymeenlaaksn Sähkön muuntamt Pukkilan phjavesialueilla 3 2 1 3 Kuva 6. Kymenlaaksn Sähkön muuntamt, jtka sijaitsevat Pukkilan phjavesialueilla. Pukkilan kk phjavesialueella levista 10 muuntamsta neljä n puistmuuntama ja muut pylväsmuuntamja. Muuntamja ei sijaitse aivan vedenttamn läheisyydessä. Lähin muuntam n nin 360 metriä päässä Kirknkylän ttamn lunaispulella. Kaksi muuntamista sijaitsee Prvnjen itäpulella ja viisi letetun kallikynnyksen eteläpulella. Lisäksi yksi muuntam sijaitsee aivan phjavesialueen rajan länsipulella. Vanhalanmäen alueella yksi pylväsmuuntam sijaitsee 180 metrin päässä vedenttamn länsipulella. Phjaveden virtaus n khti vedenttama. Muuntamssa ei le tdennäköisesti sujausta. Muut muuntamt vat mudstumisalueen ulkpulella. Puntarmäen phjavesialueella tinen muuntam sijaitsee aivan phjavesialueen phjissassa phjavesialueen rajalla ja Puntarmäki I:n vedenttamn valumaalueen ulkpulella. Tinen muuntam n phjavesialueen keskivaiheilla phjavesialueen rajalla. Mlemmat muuntamt vat phjavesialueen mudstumisalueen ulkpulella. Uudentalnkulman ja Myllylänkulman phjavesialueilla muuntamt sijaitsevat phjaveden mudstumisalueella. E26531.10_Pukkila_pv-sujelusuunnitelma 31.3.2014