UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Hakemus 1 (4) Hallinto- ja kehittämiskeskus A. Takala 29.08.2011 Valtiovarainministeriö Kuntaosasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen Uudenkaupungin kaupunki hakee 2.000.000 euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaista valtionosuuden korotusta. Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten palvelujen tarve kasvaa ikärakenteen epäedullisen suunnan takia. Koska Uudenkaupungin ikärakenne heikkenee poikkeuksellisen nopeasti, mm. sosiaali- ja terveystoimen vanhusväestön palvelujen tarve on kasvanut enemmän kuin muualla. Tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa se, että lasten määrä on Uudessakaupungissa jo merkittävästi alle vastaavankokoisten kuntien tai koko maan tason. Uusikaupunki on tehnyt koko 2000-luvun suunnitelmallista työtä menojen sopeuttamiseksi alentuneelle verotulotasolle. Kaupungin palveluja on rationalisoitu ja kustannustehokkuutta on lisätty. Kaupunki on saavuttanut tuloksia muilla toiminnan sektoreilla, mutta Uudenkaupungin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot olivat vuonna 2009 edelleen 7 % yli koko maan keskiarvon. Ne on saatava vertailukuntien tasolle, ja sektorille on laadittu oma kehittämissuunnitelma. Uusikaupunki on 2000-luvulla useita kertoja korottanut veroprosenttejaan ja tarkistanut maksuja ja taksoja. Kaupungin tuloveroprosenttia nostettiin 17:stä 18,00 %:iin vuonna 2002, 18,5 %:iin vuonna 2005 ja 19,25 %:iin vuonna 2007 ja 20,25 %.iin vuonna 2010. Kiinteistöveroprosentteja on nostettu vuosina 2003, 2008 ja 2010. Uudenkaupungin kaupungin taloudellisen tilanteen parantaminen on kaupungin strateginen tavoite. Uusikaupunki Uutta energiaa 2009-2016 strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Toisaalta strategiassa on vahva kuntalaisnäkökulma: Strategisena visiona on, että Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteena on mm., että palvelutuotannon laatua Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax PL 20 Välskärintie 2 C (02) 845 151 (02) 8451 5388 23501 UUSIKAUPUNKI 23500 UUSIKAUPUNKI
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 2 (4) ja rakennetta kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Strategian palvelurakenteen kehittäminen kohdassa toimenpiteenä on, että selkiytetään työnjako ja luodaan toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämä työ on alkanut vuonna 2010. Taloudellisten resurssien ja laadukkaan palvelutuotannon yhteensovittaminen on kaupungille haastava tehtävä. Kaupungin talouden vakauttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi Uudessakaupungissa tarvitaan sekä säästöjä että vakaata verotulokasvua. Kaupunginvaltuusto on tämän takia hyväksynyt erillisen toimenpideohjelman/säästöohjelman kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Sen painopistealueena on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Säästöohjelma perustuu Kuntamaisema Oy:n ja Perlacon Oy:n selvitykseen Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämisestä. Sen lisäksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella on käynnissä perusterveydenhuollon toiminnan kehittämishankkeessa esille tulleen listautumismallin käyttöönottovaihe. Uudenkaupungin kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö on tiivistynyt, ja ne ovat perustaneet työryhmän terveydenhuollon säästötoimenpiteiden etsimiseksi ja toteuttamiseksi. Työ on edennyt hyvin, mutta sovituilla toimenpiteillä saadaan vasta viiveellä taloudellisia säästöjä ja hillittyä kustannusten nousua. Uudenkaupungin talouden tilanne on vuonna 2011 edelleen erittäin vaikea. Tämä johtuu siitä, että vaikka sosiaali- ja terveystoimen kustannukset eivät ole enää olleet nousussa, ne eivät ole vielä kääntyneet laskuunkaan. Pelkät säästötoimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan ainoa keino turvata Uudenkaupungin pitkän aikavälin menestys ja talouden vakaus on uusien työpaikkojen ja veronmaksajien saaminen kaupunkiin. Uudenkaupungin pitkään jatkuneella panostuksella elinkeinopolitiikkaan on saatu näkyviä tuloksia: työttömyysaste on saatu laskemaan alle koko maan tason ja kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut ja elinkeinorakenne on monipuolistunut. Kehittämistyötä jatketaan edelleen periksi antamatta. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin vasta viiveellä kaupungin tuloveropohjaa vahvistavasti. Vaikean työttömyyshistoriansa vuoksi Uusikaupunki on joutunut ja joutuu edelleen panostamaan elinkeinopolitiikkaansa huomattavasti enemmän kuin keskivertokunnat maassamme. Samalla Uusikaupunki on yksin joutunut rakentamaan satoja työpaikkoja myös naapurikuntien asukkaille. Kaupungin suurin työnantaja eli Valmet Automotive joutui lomauttamaan elokuussa 2010 160 henkilöä toistaiseksi. Näiden lomautusten piti päättyä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Tehtaan hybridiautoprojekti on kuitenkin edelleen viivästynyt ja lomautusten odotetaan kokonaan päättyvän vasta vuonna 2012. Nor-
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 3 (4) jalaisen Think AS:n ajauduttua konkurssiin tehdas on joutunut lomauttamaan toistaiseksi lisää noin 50 henkilöä. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että noin 200 henkilön lomautus merkitsee noin 2,7 %:n nousua kaupungin työttömyysasteeseen. Turun alueen meriteknisen teollisuuden vaikeudet heijastuvat suoraan myös Uuteenkaupunkiin aiheuttaen lomautuksia ja irtisanomisia. Näiden kohteena on Uudessakaupungissa kymmeniä henkilöitä. Uusikaupunki on jo pitkään neuvotellut ja neuvottelee edelleen kahdesta suuresta kansainvälisestä investointihankkeesta eli soijanjalostuslaitoksesta ja vehnää raaka-aineenaan käyttävästä bioetanolilaitoksesta. Soijalaitoksen kokonaisinvestointi energiaratkaisuineen on tämän hetken arvion mukaan noin 220 milj. euroa ja bioetanolilaitoksen noin 110 milj. euroa. Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi on kuitenkin viivästyttänyt lopullisten päätösten tekoa molemmissa hankkeissa. Soijanjalostuslaitosta päästään rakentamaan todennäköisesti kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä ja etanolilaitosta vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Mainitut hankkeet tuovat Uudenkaupungin seudulle ja Varsinais- Suomeen noin 200 uutta välitöntä työpaikkaa, mutta vasta viiveellä tulevina vuosina sekä suunnilleen lisäksi saman verran välillisiä työpaikkoja. Kaupunki on kuitenkin jo tässä vaiheessa joutunut investoimaan hankkeisiin miljoonia euroja, jotta infrastruktuuri on valmiina siinä vaiheessa, kun lopulliset rakentamispäätökset tehdään. Valtakunnan tasolla edellä selostetut hankkeet lisäävät Suomen proteiinija valkuaisaineomavaraisuutta sekä Varsinais-Suomen maatalouselinkeinon kilpailukykyä. Erilaiset lomautukset ja irtisanomiset suurissa yrityksissä alentavat Uudenkaupungin verotulokertymää sekä tuloveron että yhteisöveron osalta. Uudenkaupungin kaupunki toivoo saavansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jotta se voi jatkaa aktiivista elinkeinopolitiikkaansa ja toteuttaa esitetyt sosiaali- ja terveystoimen organisaatioja toimintamuutokset. Uudenkaupungin kaupunginhallitus Kari Koski kaupunginjohtaja Anne Takala talousjohtaja
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 4 (4) LIITTEET 1. Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi - Kaupungin hyväksymä tasapainottamisohjelma - Erikoissairaanhoidon menojen kehitys 2011 - Sairaanhoitopiirin sitoumus menojen laskemiseksi 2. Lomake 1 3. Lomake 2 4. Lomake 3
1 Tarkempi esitys harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen liitteeksi 1 Uudenkaupungin talouden kehitys historiallisesti ja painelaskelmana lähitulevaisuuteen Uusikaupunki on alueensa Vakka Suomen keskus. Se myös kantaa keskusasemansa perusteella suurimman vastuun ylikunnallisten palveluiden tuottamisesta, ei vain järjestämisestä. Ylikunnalliset palvelut ja niiden organisoiminen kaupungin alueella ei kompensoi palveluiden tuottamista aiheutuvia kaupungin menoja. Esimerkiksi Vakka Suomen sairaalan palveluksessa on edelleen noin 200 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joiden verotettava tulo voidaan arvioida noin 8 miljoonaan euroon vuodessa. Tämän verotulo Uudenkaupungin efektiivisellä tuloveroprosentilla laskettuna on noin 1,154 miljoonaa euroa. Tulo alittaa selvästi sen lisämenon, minkä kaupunki joutuu sairaalasta maksamaan varsinkin, kun suuri osa sairaalan työntekijöistä asuu jokin muun kunnan kuin Uudenkaupungin alueella. Erikoissairaanhoidon menot, jotka eivät kaikilta osiltaan kohdistu Vakka Suomen sairaalaan, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Kaupungin talous on jatkuvasti heikentynyt siitä huolimatta, että kaupunki on tehnyt säästötoimenpiteitä ja samalla pyrkinyt alueella jatkuvasti alueen kuntarakennetta tervehdyttäviin kuntaliitoksiin. Tämän esityksen avulla tarkastellaan kaupungin talouden tilaa ja kehityssuuntaa. Esitys poikkeaa kaupungin talousarvioraamituksesta ja talousarviosta, koska siihen on sisällytettävä jo sovittu tavoitteellisuus. Arviossa on otettu huomioon kuntaliiton verokehikon mukainen ennuste kuitenkin niin, että vuoden 2012 kuntien jako osuutta on pienennetty kuntaliitosta saatujen ohjeiden mukaan. Valtionosuudet on arvioitu niin ikään kuntaliiton laskelmien mukaisiksi. Kaupungin työttömyystilanne ei vahvistu riittävän nopeasti eikä lopullinen verotulojen toteutuma tule olemaan vuonna 2011 eikä vielä vuonna 2012 arvioidun suuruinen. Muut laskentakertoimet perustuvat kunnan talouden parametrien laskettuun reaaliarvojen muutokseen. Arvion on Uudenkaupungin toimeksiannosta laatinut Eero Laesterä.
2 Kuva 1 Kaupungin talous joidenkin kumulatiivisten mittareiden avulla tarkasteltuna 70 000 35 000 60 000 30 000 50 000 25 000 20 000 40 000 15 000 30 000 10 000 20 000 5 000 10 000 0 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Uusikaupunki Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Uusikaupunki Kumulatiiviset poistot 1000 e 5 000 10 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Uusikaupunki Lainakanta 1000 e Uusikaupunki Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kaupungin talouden kehitys on koko 2000 luvun ollut epätasapainoinen. Kumulatiivinen vuosikate on pysynyt paikallaan koko vuosikymmenen, mutta poistot ja nettoinvestoinnit eivät ole. Seuraukset näkyvät selvimmin oikeanpuoleisessa kaaviossa: kaupungin lainakanta kasvaa jatkuvasti, ja taseeseen kertyy kumulatiivista alijäämää. Tähän dokumenttiin liitetty yksityiskohtainen taulukko osoittaa saman numeroin: kaupunki ei ole edelleenkään koko 2000 luvun aikana pystynyt tekemään sellaista tilinpäätöstä, jossa vuosikate olisi olevan poistoja suurempi. Veroprosentin nousu samaan aikaan, kun alijäämä ja velka taseessa kasvaa, on ollut myös koko maassakin tarkasteltuna yksi nopeimmista. Kaupungin veroprosentti oli vuonna 2002 17, vuonna 2010 ollaan jo 20,25 %:ssa. Kaupungin talous on edelleen luisussa, joka saattaa olla yksi nopeimpia suomalaisessa kuntahistoriassa. Tulojen ja menojen keskinäinen kasvu on ollut kaupungille jatkuvasti epäedullista. Viimeisten tarkasteluvuosien aikana toimintatulot ovat kasvaneet noin kolme prosenttiyksikköä hitaammin kuin toimintamenot. Verotettava tulo on jopa taantunut pidemmällä tarkastelujaksolla tarkasteltuna ( 0,9 % vuodessa), nopean talouskasvun aikaan 2007 2009 verotettava tulo on kasvanut vain 1,8 % vuodessa. Valtionosuuksien nousu tasaa osittain tilannetta mutta valtionosuuksien eri erien kehitys on vaikea arvioitava verotulojen tasauksen vuoksi. Vuoden 2011 talousarvion toteutuma ei ole positiivinen, vaikka kaupunki onkin toteuttanut tasapainottamispakettiaan orjallisesti niillä keinoilla, jotka ovat kaupungin omassa päätösvallassa. Myös puuttuminen erikoissairaanhoidon menoihin ylikunnallisesti painostamalla on kääntänyt menojen kasvun oikeammalle tasolle, mutta ei vielä riittävästi. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin noteerannut kaupungin talouden paineen.
3 Kuva 2 Velkatasapaino Uudessakaupungissa 2010 2016 Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver. 2011-08-25 velkatasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 15 894 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 227 782 228 756 227 862 232 099 237 037 241 446 243 571 245 714 247 876 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 20,25 Toimintatuotot 20 490 19 501 22 169 22 333 23 970 25 727 27 613 29 637 31 809 Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut 90 977 94 719 102 951 96 413 100 559 104 883 109 393 114 097 119 003 Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate -70 487-75 217-80 782-74 080-76 589-79 156-81 780-84 460-87 194 Kunnallisverot 43 848 44 035 46 142 47 000 48 000 48 893 49 323 49 757 50 195 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Yhteisöverot 2 030 1 710 3 486 4 400 4 000 3 824 4 057 4 138 4 221 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 549 2 862 3 463 3 500 3 743 4 003 4 282 4 579 4 897 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot 48 427 48 608 53 091 54 900 55 743 56 720 57 662 58 474 59 313 Valtionosuudet 24 819 26 733 28 783 21 080 19 982 20 847 21 750 22 692 23 674 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 733 246 823 436 445 366 273 147 4 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 336-419 -1 223-2 095-3 147-4 202 Poistot 5 063 4 885 3 329 3 469 3 615 3 767 3 925 4 090 4 262 Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Ylijäämä/alijäämä -2 971-3 803-959 -317-3 263-4 335-5 365-6 582-7 810 Kumulatiivinen ylij/alij. 31 Kumulatiivinen ylij/alij./as 2-3 772-4 731-5 047-8 311-12 646-18 011-24 593-32 403-237 -298-320 -529-809 -1 158-1 589-2 104 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 336-419 -1 223-2 095-3 147-4 202 Nettoinvestoinnit 5 277 5 881 2 996 5 444 5 755 3 878 3 850 5 036 5 036 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 24 268 31 798 32 897 32 087 38 132 43 104 48 921 56 977 66 094 Lainakanta euroa/as 1 527 2 002 2 072 2 031 2 426 2 756 3 144 3 681 4 291 Rahavarat 1000 euroa 15 728 16 524 15 016 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 Rahavarat euroa/as 990 1 040 946 759 763 767 770 774 778
4 Kuva 3 Verotasapaino Uudessakaupungissa 2010 2016 Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver. 2011-08-25 verotasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 15 894 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 227 782 228 756 227 862 232 099 237 042 241 451 243 576 245 720 247 882 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,9 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 21,25 22,25 23,00 23,00 23,25 Toimintatuotot 20 490 19 501 22 169 22 333 23 970 25 727 27 613 29 637 31 809 Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut 90 977 94 719 102 951 96 413 100 559 104 883 109 393 114 097 119 003 Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate -70 487-75 217-80 782-74 080-76 589-79 156-81 780-84 460-87 194 Kunnallisverot 43 848 44 035 46 142 47 000 50 372 53 723 56 023 56 516 57 633 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,9 % 7,2 % 6,7 % 4,3 % 0,9 % 2,0 % Yhteisöverot 2 030 1 710 3 486 4 400 4 000 3 824 4 057 4 138 4 221 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 549 2 862 3 463 3 500 3 743 4 003 4 282 4 579 4 897 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot 48 427 48 608 53 091 54 900 58 114 61 550 64 361 65 233 66 751 Valtionosuudet 24 819 26 733 28 783 21 080 19 982 20 847 21 750 22 692 23 674 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 733 246 823 436 482 479 493 476 454 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 336 1 989 3 720 4 824 3 940 3 685 Poistot 5 063 4 885 3 329 3 469 3 615 3 767 3 925 4 090 4 262 Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Ylijäämä/alijäämä -2 971-3 803-959 -317-855 608 1 554 505 78 Kumulatiivinen ylij/alij. 31 Kumulatiivinen ylij/alij./as 2-3 772-4 731-5 047-5 902-5 294-3 740-3 235-3 157-237 -298-320 -376-339 -240-209 -205 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 336 1 989 3 720 4 824 3 940 3 685 Nettoinvestoinnit 5 277 5 881 2 996 5 444 5 755 3 878 3 850 5 036 5 036 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 24 268 31 798 32 897 32 087 35 723 35 752 34 650 35 620 36 848 Lainakanta euroa/as 1 527 2 002 2 072 2 031 2 273 2 286 2 227 2 301 2 393 Rahavarat 1000 euroa 15 728 16 524 15 016 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 Rahavarat euroa/as 990 1 040 946 759 763 767 770 774 778 Painelaskelmat osoittavat, että kaupungin talous on nousemassa kohden oikeaa tasoa, mutta terve se ei vieläkään ole ja kaavaillut tulojen leikkaukset heikentävät näkymää edelleen. Vuosikate ei kata laskennallisia poistoja. Velkatasapainoa etsittäessä kaupungin velkamäärä kasvaisi edelleen lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, verotasapainossa edes yli 23 prosenttiyksikön veroprosentti ei riitä saamaan taloutta tasapainoon. Valtion hallitusohjelmaan esitetyt toimenpiteet ovat heikentäneet kaupungin taloutta yhdellä prosenttiyksiköllä viimevuotiseen arvioon verrattuna, vaikka kaupunki on pannut täytäntöön tasapaino ohjelmaansa.
5 2 Uudenkaupungin palvelurakenne mistä voidaan sopeuttaa? Uudenkaupungin palvelurakenne on kallis, kun sitä vertaa samankokoisiin suomalaisiin kuntiin. Säästötoimenpiteistä huolimatta rakenne on aiempaa kalliimpi verrokkiin nähden, ero oli vuoden 2008 tilinpäätöstiedoilla tarkasteltuna noin 6,5 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi, vuonna 2009 ero on jopa lähes 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ja 2011 aikana tehdyt rakennemuutokset ovat todennäköisesti tuoneet tilanteen lähemmäs verrokkiryhmää. Erityisesti sivistykseen, sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon kohdennetut toimenpiteet vaikuttanevat tähän. Ongelmallisin tilanne on edelleen ollut vuonna 2009 terveydenhuollossa, joka on yli 4,1 miljoonaa euroa verrokkia kalliimpi. Terveydenhuollon menoista paine menojen leikkaukseen tulee erityisesti erikoissairaanhoidosta (noin 75 % ylikustannuksista). Yleishallinnon nettomenot ovat verrokkiryhmässä alentuneet huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että verrokkiryhmän kunnissa on ollut suurin keräymä kuntaliitoksia ja yhdistymisavustukset on kirjattu yleishallintoon. Kuva 4 Nettomenot toimialoittain suhteessa verrokkiin Toimialat yhteensä (nettomenot euroa/asukas) Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Yleishallinto eur/asukas 122 145 169 159 185 Maan keskiarvo eur/asukas 141 144 144 154 154 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 115 113 113 133 99 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -105 097-521 455-896 433-413 851-1 361 144 Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Muut palvelut eur/asukas 388 338 284 258 288 Maan keskiarvo eur/asukas 255 231 228 269 279 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 235 226 223 262 260 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -2 473 987-1 802 315-970 897 50 259-449 859 Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Sivistys eur/asukas 1 172 1 201 1 250 1 326 1 446 Maan keskiarvo eur/asukas 1 040 1 073 1 073 1 124 1 150 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 116 1 152 1 152 1 213 1 211 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -907 209-782 185-1 557 441-1 804 620-3 728 156 Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asukas 933 1 006 1 289 1 491 1 643 Maan keskiarvo eur/asukas 1 051 1 121 1 410 1 499 1 583 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 041 1 098 1 366 1 495 1 558 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 1 743 231 1 474 558 1 225 598 52 810-1 338 468 Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Terveydenhuolto eur/asukas 1 405 1 489 1 368 1 560 1 564 Maan keskiarvo eur/asukas 1 274 1 340 1 197 1 336 1 394 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 251 1 298 1 167 1 283 1 306 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -2 492 489-3 054 485-3 209 030-4 401 069-4 091 518 Uusikaupunki 2005 2006 2007 2008 2009 Kaikki yhteensä eur/asukas 4 019 4 179 4 360 4 796 5 125 Maan keskiarvo eur/asukas 3 706 3 873 4 052 4 382 4 559 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 3 682 3 854 4 021 4 386 4 434 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -5 470 190-5 221 733-5 408 203-6 516 471-10 969 145
6 3 Ikääntymisen mukanaan tuoma haaste Uudellekaupungille Varsinais Suomen sairaalan alueen kuntien keski ikä on lähellä maan keskiarvoa, mutta useiden kuntien keski ikä tulee kasvamaan huomattavasti. Sairaanhoitopiiriin kuuluvista kunnista kolmen keski ikä tulee kasvamaan yli 50 vuoden kahden lähivuosikymmenen aikana. Uusikaupunki on yksi näistä kunnista. Keski ikä kasvanee nopeamminkin, jos kaupunki ei pysty virkistämään elinkeinoelämäänsä, tällöin työikäiset lähtevät kaupungista työn perässä ja kaupungin keski ikä kasvaa ennustetusta. Lasten lukumäärä tulee vähenemään, mutta samalla lasten hoitoisuus siirtyy kodeista päiväkoteihin kaupungin päivähoitomenot eivät alene. Uudenkaupungin menot tulevat kasvamaan todennäköisesti väestön ikääntymisen seurauksena lähes 63 euroa/asukas / vuosi (yli miljoona euroa). Tämä ikääntymisen mukanaan tuoma nettomenojen nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta nykyisen rasituksen päälle. Havainnollisuuden vuoksi voidaan todeta, että määrä vastaa lähes samansuuruisia nettomenoja, mitä kaupunki käyttää vuodessa kirjastoon ja nuoriso ja vapaaaikatoimeen. Tätä muutosta ei ole otettu huomioon painelaskelmassa. Kuva 5 Vanhuspalveluiden nettomenoja kasvattava määrä Sektorin nettomenot Muutos vuositasolla tarkasteluvuonna laskettuna eur/as Sektorin nettomenojen Muutos vuodessa muutos yhteensä tarkastelujaksolla keskimäärin %:ia edellisvuodesta Uusikaupunki Nettomenot Vuodet Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa 2009 2010 15 2015 20 2020 25 2010 15 2015 20 2020 25 2010 15 2010 16 2010 17 Asukasluvun muutos -363-214 -142 15 691 15 328 15 114-0,5 % -0,3 % -0,2 % Vanhusten laitospalvelut 2 419 000 732 126 558 466 333 550 9 7 4 5,7 % 3,4 % 1,7 % Muut vanhusten ja vamm 6 180 000 1 870 417 1 426 755 852 144 24 19 11 5,7 % 3,4 % 1,7 % Vanhusten kotipalvelu 2 060 544 623 637 475 711 284 123 8 6 4 5,7 % 3,4 % 1,7 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto ja laitoshoito 10 092 600 3 054 591 2 330 044 1 391 643 39 30 18 5,7 % 3,4 % 1,7 % Nettomenot yhteensä 20 752 144 6 280 772 4 790 976 2 861 460 80 63 38 Kaikki nettomenot yhteensä 82 668 008 1,5 % 1,2 % 0,7 % Kirjasto Liikunta Nuoriso- ja vapaa-aika 48 eur/as 93 eur/as 22 eur/as Uudenkaupungin talouden tasapainottaminen ja palvelurakenteen erityinen ongelma terveydenhuolto Uudenkaupungin täytäntöön pantava tasapainottamispaketti on tämän asiakirjan liitteenä. Liitteenä on myös erikoissairaanhoidon menojen laskua kuvaava dokumentti. Onko lasku todellista ja pysyvää, vai onko menoja vyörytetty muille sairaanhoitopiirin kunnille jää todentamatta. Sovitusta paketista ei kuitenkaan ole toteutunut erikoissairaanhoidon menoleikkaus. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin sitoutunut nyt omalla päätöksellään noin miljoonan euron leikkaukseen (liite). Tämä on osoitus siitä, että kaupungin edunvalvonta on tuottanut tulosta ja on johtanut erikoissairaanhoidon pohtimaan palveluntuotantoaan sekä potilaan mutta myös jäsenkuntien maksukyvyn mukaan. Kun terveydenhuollon kokonaisuus on saneerattu riittäväksi mutta virtaviivaiseksi, vaikutus näkyy myös kaupungin tasapainottuneena taloutena.
7 4 Tarve harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen ja avustuksen ennakoitu käyttäminen Kaupungin taloudentila on kohentunut toteutettujen toimenpiteiden seurauksena, mutta kaupungin ulkopuoliset rahoitukselliset muutokset ovat lisänneet tasapainottamisen tarvetta. Hallitusohjelman nettovaikutus Uudellekaupungille lienee noin kahden miljoonan euron luokkaa vuodessa, tämä vastaa noin 0,8 veroprosenttiyksikköä). Oheisesta laskelmasta käy ilmi sekä menojen kehittyminen ja tasapainopaketin vaikutus. Menettely tarkoittaa käytännössä lisämenoista pidättäytymistä. Lisäksi vuosikatetta on laskelmassa vahvistettu veroprosentin nostolla lähes maan korkeimpaan veroprosenttiin vuonna 2012. Tämä on laskentatekninen osoitus Uudenkaupungin talouden tasapainottomuuden suuruudesta siitä huolimatta, että kaupunki tekee jatkuvasti korjaustoimenpiteitä. Uusikaupunki sitoutuu edelleen pienentämään alijäämäänsä niiltä osin, kuin se on kaupungin toimenpitein ja päätöksin mahdollista. Samalla Uusikaupunki sitoutuu edelleen ponnistelemaan alueen yleisen hallintorakenteen eheyttämiseksi ja terveydenhuollon järkeistämiseksi myös käyttämällä apunaan asiantuntijoita. Koska kaikki päätöksenteko ei ole Uudestakaupungista itsestään kiinni JA positiivisten päätöstenkin jälkeen asiat eivät oikene hetkessä, tarvitsee Uusikaupunki akuutisti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, jonka suuruus olisi esimerkiksi vuonna 2011 kaksi miljoonaa euroa (n 125 euroa/asukas).
8 Kuva 6 Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa Kunnan nimi: Uusikaupunki Uusikaupunki ver. 2011-08-25 tasapaino TP2008 TP2009 TP2010 TPE2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 15 894 15 885 15 876 15 797 15 718 15 639 15 559 15 480 15 401 Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot 227 782 228 756 227 862 230 617 235 529 239 910 242 021 244 151 246 300 Verotett. tulojen muutos % 0,4 % -0,4 % 1,2 % 2,1 % 1,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Veroprosentti 19,25 19,25 20,25 20,25 21,25 21,25 21,50 21,50 21,50 Toimintatuotot 20 490 19 501 22 169 22 333 23 970 25 727 27 613 29 637 31 809 Toimintatulot muutos % 12,1 % -4,8 % 13,7 % 0,7 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % 7,3 % Toimintakulut 90 977 94 719 102 951 96 413 99 509 101 723 103 762 108 223 112 877 Menojen vähennykset 0 0-1 050-2 065-2 335 0 Toimintakulujen muutos % 8,7 % 4,1 % 8,7 % -6,4 % 3,2 % 2,2 % 2,0 % 4,3 % 4,3 % Toimintakate -70 487-75 217-80 782-74 080-75 539-75 996-76 149-78 587-81 068 Kunnallisverot 43 848 44 035 46 142 46 700 50 050 50 981 52 035 52 493 52 954 Kunnallisverojen muutos % 0,4 % 4,8 % 1,2 % 7,2 % 1,9 % 2,1 % 0,9 % 0,9 % Yhteisöverot 2 030 1 710 3 486 4 400 4 000 3 824 4 057 4 138 4 221 Yhteisöverojen muutos % -15,8 % 103,8 % 26,2 % -9,1 % -4,4 % 6,1 % 2,0 % 2,0 % Kiinteistöverot 2 549 2 862 3 463 3 500 3 743 4 003 4 282 4 579 4 897 Kiinteistöverojen muutos % 12,3 % 21,0 % 1,1 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 6,9 % 7,0 % Verotulot 48 427 48 608 53 091 54 600 57 793 58 808 60 373 61 210 62 073 Valtionosuudet 24 819 26 733 28 783 21 080 19 982 20 847 21 750 22 692 23 674 Valtionosuus, muutos% 7,7 % 7,7 % -26,8 % -5,2 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 733 246 823 463 520 524 565 578 581 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 063 2 756 4 184 6 539 5 892 5 260 Poistot 5 063 4 885 3 329 3 469 3 615 3 767 3 925 4 090 4 262 Poistot, muutos% -3,5 % -31,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % Satunnaiset tuotot/harkvar. 10 0 0 2 000 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä -2 971-3 803-959 1 410-88 1 072 3 269 2 457 1 652 Kumulatiivinen ylij/alij. 31-3 772-4 731-3 321-3 409-2 337 932 3 389 5 041 Kumulatiivinen ylij/alij./as 2-237 -298-210 -217-149 60 219 327 VUOSIKATE 1 026 370 1 915 2 063 2 756 4 184 6 539 5 892 5 260 Nettoinvestoinnit 5 277 5 881 2 996 5 444 5 755 3 878 3 850 5 036 5 036 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 24 268 31 798 32 897 30 360 33 230 32 795 29 976 28 989 28 627 Lainakanta euroa/as 1 527 2 002 2 072 1 922 2 114 2 097 1 927 1 873 1 859 Rahavarat 1000 euroa 15 728 16 524 15 016 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 11 987 Rahavarat euroa/as 990 1 040 946 759 763 767 770 774 778 Harkinnanvarainen rahoitusavustus ei luonnollisestikaan yksin riitä. Sen avulla voidaan edelleen jatkaa kehittämishankkeita, uudistaa palvelurakennetta ja maksaa pois lainaa. Se vähentää velanottamisen tarvetta ja alentaa edes hetkeksi painetta laskelmaa suurempaan veronkorotukseen. Kaupunki odottaa myös paljon taloudellista asemaa vahvistavaa rakenneuudistukselta ja yhteistoiminta alueiden rakennevaatimuksilta, joiden seurauksena toivottavasti saadaan poistettua kuntakohtainen osaoptimointi ja esimerkiksi tukipalveluiden skaalaedut täysimääräisesti käyttöön.
9 Kuva 7 Eräiden tulo ja menoerien reaalinousut vuodessa suhteessa samalla tavalla asukaslukuaan muuttaneisiin kuntiin ja koko maahan Uusikaupunki -0,75 % -0,70 % -0,45 % 1997-2010 1997-2010 2000 2010 2000 2010 2005 2010 2005 2010 Uusikaupu Sama kasvkoko m aa UusikaupunSama kasvukoko maa UusikaupunSama kasvukoko m aa Toimintatuotot 7,43 % 3,44 % 4,04 % 7,33 % 4,17 % 4,77 % 11,65 % 4,82 % 5,04 % Toimintamenot 5,07 % 4,07 % 4,83 % 4,33 % 3,19 % 3,70 % 5,41 % 2,81 % 2,94 % Toimintakate 2,53 % 2,75 % 3,27 % 3,46 % 3,04 % 3,55 % 3,67 % 2,44 % 2,57 % Verotettava tulo 0,60 % 0,67 % 1,33 % 0,88 % 1,75 % 2,27 % 0,92 % 1,04 % 1,25 % Veroprosentti 0,250 0,137 0,139 0,019 0,008 0,008 0,019 0,010 0,010 Yhteisöverot -6,85 % -3,19 % -2,74 % -9,13 % -4,93 % -4,77 % 9,36 % 5,21 % 5,15 % Kiinteistöverot 18,83 % 8,59 % 9,68 % 13,52 % 6,71 % 7,62 % 12,75 % 8,99 % 9,41 % Valtionosuudet 10,48 % 5,24 % 5,84 % -2604,35 % -2,51 % -0,95 % 7,41 % 5,37 % 5,41 % Poistot -1,50 % 1,54 % 2,26 % -3,57 % 0,98 % 1,73 % -2,55 % 1,19 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as 456 359 450 750 467 485 535 564 573 vos/menot 2010 koko maa 27 % 37 % 2000 2010 2005 2010 Uudenkaupungin valtionosuusmuutos on vaikeasti kuvattavissa, koska kaupunki on ollut suuri verotulon tasauksen maksaja ja siitä on työttömyyden kasvaessa ja sisäisen tulotason laskiessa tullut tilapäinen tasauksen saaja. Kiinteistöveron kasvu on ollut nopeaa, mutta nousu pitää sisällään myös veronkorotuksia. Tämän vuoksi laskelmaan otetaan kiinteistöveron muutokseksi puolet ajanjakson 2000 2010 noususta.
10 Kuva 8 Uudenkaupungin talouden eräiden parametrien kehitys 1997 2010 Uusikaupunki 895 Harkinnanvaraisen kanssa 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Asukasluku 17552 17479 17216 17019 16851 16696 16405 16260 ###### 16 405 0,9 % 16 059-2,1 % 15 926-0,8 % 15 894-0,2 % 15 873-0,1 % 15 833-0,3 % 15 833 0,0 % Reaaliarvot Tarkasteluvuosi 2011 Taulukossa käy ttötuloihin lasketaan taulukon tuloerät toimintatulot, v erotulot, v altionosuudet ja rahoitustulot. Verotettav a tulo lasketaan kunnallisv eron ja v eroprosentin osamääränä. Käy ttömenoihin kuuluv at toimintamenot ja rahoitusmenot. Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % Käyttötulot yhteensä 94 056 95 206 87 711 88 436 94 560 73 263 85 250 81 054-5 % 87 107 7 % 89 494 3 % 92 791 4 % 98 449 6 % 99 793 1 % 114 195 14 % 97 714-14,4 % Käyttötulot ilman veroprosentin m 94 056 95 206 87 711 88 436 94 560 73 263 85 250 78 643-8 % 83 589 6 % 85 976 3 % 87 540 2 % 93 198 6 % 94 542 1 % 106 606 13 % 95 376-10,5 % Toimintatulot 14 885 17 905 16 600 16 526 17 693 19 004 18 018 17 191-5 % 18 547 8 % 19 770 7 % 19 756 0 % 21 284 8 % 20 256-5 % 29 614 46 % 22 326-24,6 % Toimintatuotot eur/as 848 1 024 964 971 1 050 1 138 1 098 1 057 1 145 1 231 1 240 1 339 1 276 1 870 1 410 Maksut ja my y nnit 11 952 10 957 11 098 10 098 10 769 10 353 10 812 10 500-3 % 11 389 8 % 12 672 11 % 12 364-2 % 13 428 9 % 13 350-1 % 22 002 65 % Muut toimintatulot 2 934 6 948 5 502 6 427 6 924 8 650 7 206 6 691-7 % 7 159 7 % 7 098-1 % 7 392 4 % 7 856 6 % 6 907-12 % 7 612 10 % Verotettava tulo (lask) 214 213 232 273 237 489 207 968 229 970 241 044 231 263 215 672-7 % 221 595 3 % 225 363 2 % 231 001 3 % 236 603 2 % 237 618 0 % 233 848-2 % 230 617-1,4 % Verotettava tulo eur/as 12 204 13 289 13 795 12 220 13 647 14 437 14 097 13 264-6 % 13 680 3 % 14 033 3 % 14 505 3 % 14 886 3 % 14 970 1 % 14 770-1 % 14 566-1,4 % Veroprosentti 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,00 18,00 0,00 18,50 0,50 18,50 0,00 19,25 0,75 19,25 0,00 19,25 0,00 20,25 1,00 20,25 0,0 % Kunnallisvero 36 416 39 486 40 373 35 355 39 095 43 388 41 627 38 821-7 % 40 995 6 % 41 692 2 % 44 468 7 % 45 546 2 % 45 741 0 % 47 354 4 % 46 700-1,4 % Vero%:lla lisää tuloja 0 0 0 0 0 2 410 0 0 1 108 0 1 733 0 0 2 338 0 Vero%:lla lisää tuloja/kumulat. 0 0 0 0 0 2 410 2 410 2 410 3 518 3 518 5 251 5 251 5 251 7 589 2 338 Yhteisöv ero 36 183 31 229 40 920 39 584 29 025 4 356 2 620 2 839 8 % 2 416-15 % 1 894-22 % 1 971 4 % 2 109 7 % 1 776-16 % 3 578 101 % 4 100 14,6 % Kiinteistöv ero 823 856 885 1 253 1 316 1 343 1 872 1 888 1 % 1 958 4 % 2 010 3 % 2 071 3 % 2 616 26 % 2 937 12 % 3 554 21 % 3 441-3,2 % Valtionosuudet 12 355 6 306 2 488-110 3 421 2 998 13 222 19 170 45 % 21 363 11 % 22 107 3 % 22 912 4 % 25 780 13 % 27 768 8 % 29 539 6 % 21 080-28,6 % Valtionosuudet eur/as. 704 361 144-6 203 180 806 1 179 46 % 1 319 12 % 1 377 4 % 1 439 5 % 1 622 13 % 1 749 8 % 1 866 7 % 1 331-28,6 % Harkinnanvaraiset 0 0 0 0 0 0 2 279 1 306 917 0 0 0 0 1 539 1 500 Korkotulot 1 567 1 848 2 387 2 794 2 837 2 089 7 515 481-94 % 452-6 % 497 10 % 483-3 % 479-1 % 328-31 % 309-6 % 4-98,7 % Muut rahoitustulot 1 721 2 557 2 726 1 366 1 602 1 112 929 459-51 % 1 183 157 % 1 363 15 % 1 019-25 % 604-41 % 949 57 % 925-3 % 63-93,2 % 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 Käyttömenot 75 344 78 282 76 780 74 558 81 289 78 996 81 322 84 446 4 % 86 082 2 % 88 599 3 % 91 496 3 % 97 383 6 % 99 409 2 % 110 300 11 % 96 955-12,1 % Toimintamenot yhteensä 74 219 77 665 76 490 73 824 81 005 78 721 80 426 83 910 4 % 85 342 2 % 87 758 3 % 90 494 3 % 94 500 4 % 98 387 4 % 109 375 11 % 96 413-11,9 % Toimintamenot eur/as 4 229 4 443 4 443 4 338 4 807 4 715 4 903 5 160 5 269 5 465 5 682 5 946 6 198 6 908 6 089 Valtionosuudet/toimintamenot 16,6 % 8,1 % 3,3 % -0,1 % 4,2 % 3,8 % 16,4 % 22,8 % 25,0 % 25,2 % 25,3 % 27,3 % 28,2 % 27,0 % 21,9 % -19,0 % Toimintakate 59 334 59 760 59 891 57 298 63 312 59 717 62 408 66 719 7 % 66 795 0 % 67 988 2 % 70 738 4 % 73 217 4 % 78 131 7 % 79 761 2 % 74 087-7,1 % Palkat ja muut hlöstömenot 40 494 42 512 40 723 39 369 43 432 41 610 41 550 39 838-4 % 39 579-1 % 39 866 1 % 40 698 2 % 42 691 5 % 44 569 4 % 50 013 12 % Ostopalv elut 22 169 22 427 23 865 22 970 25 672 25 889 27 103 31 773 17 % 33 142 4 % 34 958 5 % 37 275 7 % 39 006 5 % 40 847 5 % 45 502 11 % Muut ostot 5 162 5 110 5 348 5 039 5 857 5 632 5 686 6 023 6 % 5 837-3 % 6 626 14 % 6 144-7 % 6 592 7 % 6 755 2 % 7 288 8 % Av ustukset 4 318 4 095 4 291 4 287 3 993 3 773 3 870 3 911 1 % 4 267 9 % 4 185-2 % 4 136-1 % 4 222 2 % 4 236 0 % 4 012-5 % Muut menot 2 052 3 533 2 262 2 165 2 074 1 909 2 231 2 438 9 % 2 516 3 % 2 123-16 % 2 241 6 % 1 989-11 % 1 981 0 % 2 561 29 % Korkomenot 526 104 129 239 235 247 447 490 10 % 604 23 % 737 22 % 951 29 % 1 189 25 % 891-25 % 805-10 % 516-35,9 % Muut rahoitusmenot 599 512 161 494 49 28 449 47-90 % 136 193 % 104-24 % 50-52 % 1 693 3304 % 131-92 % 121-7 % 26-78,5 % Vuosikate 21 821 23 296 16 474 19 091 10 411-4 730 4 659-3 541-176 % 1 025-129 % 895-13 % 1 295 45 % 1 066-18 % 383-64 % 4 572 1093 % 1 655-63,8 % Poistot 6 378 7 059 7 968 7 821 8 820 6 328 6 486 5 882-9 % 5 906 0 % 5 620-5 % 5 013-11 % 5 259 5 % 5 074-4 % 5 199 2 % 3 469-33,3 % Vuosikate-poistot 15 443 16 237 8 506 11 269 1 590-11 058-1 827-9 423-4 881-4 725-3 717-4 193-4 691-627 -1 814 189 %
11 Liitteet Kaupungin hyväksymä tasapainottamisohjelma Erikoissairaanhoidon menojen kehitys 2011. Sairaanhoitopiirin sitoumus menojen laskemiseksi Kuviot ja taulukot Kuva 1 Kaupungin talous joidenkin kumulatiivisten mittareiden avulla tarkasteltuna...2 Kuva 2 Velkatasapaino Uudessakaupungissa 2010 2016...3 Kuva 3 Verotasapaino Uudessakaupungissa 2010 2016...4 Kuva 4 Nettomenot toimialoittain suhteessa verrokkiin...5 Kuva 5 Vanhuspalveluiden nettomenoja kasvattava määrä...6 Kuva 6 Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vaikutus yhdessä tehtävien säästöjen kanssa...8 Kuva 7 Eräiden tulo ja menoerien reaalinousut vuodessa suhteessa samalla tavalla asukaslukuaan muuttaneisiin kuntiin ja koko maahan...9 Kuva 8 Uudenkaupungin talouden eräiden parametrien kehitys 1997 2010...10
Liite Ote Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston 16.12.2010 hyväksymästä talousarviosta 2011 ja taloussuunnitelmasta 2011-2013. 5. KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2011 JA SUUNNITELMAKAUDELLA 2011-2013 Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu 1.8.2006 voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Kaupungin strategian mukaan Uudenkaupungin kaupungilla ei saa olla kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Taloussuunnitelman mukaan kaupungilla on kattamatonta alijäämää vuoden 2013 tilinpäätöksessä ja vuosien 2009-2013 tulos on negatiivinen. Kaupungin taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 ei ole tasapainossa. Jotta kaupunki saa katettua taseessa olevan kattamattoman alijäämän suunnitelmakauden jälkeen ja jotta tilikauden tulos on jatkossa positiivinen, kaupunginvaltuusto on hyväksynyt erillisen toimenpideohjelman/säästöohjelman talouden tasapainottamiseksi. Kaupungin
taloussuunnitelma saadaan tasapainoon toteuttamalla toimenpideohjelma / säästöohjelma. Sen painopistealueena on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Säästöohjelma perusteena on Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä selvitys ja sen toimenpide-ehdotukset ja syksyllä 2009 hyväksytty Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategia. Vuonna 2009 perustettu talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2011. TOIMENPIDEOHJELMA / SÄÄSTÖOHJELMA Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Terveydenhuollon selvitys valmistuu ja päätökset tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut A. Vanhusten palvelut 1. Vanhusten palveluissa on panostettava laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja tehostetun palveluasumisen lisäämiseen siten, että kustannukset vähenevät 300.000 euroa 2013 mennessä ja 200.000 euroa vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä säästöt ovat yhteensä 500.000 euroa vuodessa. 2. Sakunkulman ja Kompassin toiminta yhdistetään ja toimintatapa muutetaan siten, että kustannuksia voidaan vähentää 50.000 eurolla vuodessa. Yhteiskustannukset ovat 166. 000 euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. Palvelut tuotetaan kolmella henkilöllä. B. Terveyspalvelut 1. Uudenkaupungin akuutti-, kuntoutus ja lyhytaikaispaikkoja on oltava vähintään 2,0 % yli 75 -vuotta täyttäneille ja nykyinen määrä alle 75 -vuotiaille. Tämä tarkoittaa akuuttihoidon tehostamista 6 paikalla vuoden 2011 aikana ja varautumista noin 20 lisäpaikkaan vuoteen 2020 mennessä. Akuuttihoidon paikkojen lisäys hoidetaan perustamalla yhteispäivystyksen yhteyteen 6-paikkainen toimiva valvonta-/seurantayksikkö, joka toimii puskurina akuuteissa tilanteissa erikoissairaanhoitoon ottamisessa. Potilaat voidaan kotiuttaa yksiköstä ilman osastolle ottoa. Yksikön kustannus on noin 600.000 euroa. Tämä on kokonaisuudessa kustannusneutraali, toteutettavissa sisällä jo olevilla resursseilla pienentämällä sisätauteja ja yhdistämällä valvontaosasto. 2. Uudessakaupungissa on tehtävä akuutti- ja kuntoutus- ja lyhytaikaispaikkojen kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, koska pelkästään Uudenkaupungissa näiden palvelujen tarve kasvaa vuoteen 2020 yhteensä 25 paikkaa. Sen lisäksi koko yhteistoiminta-alueen terveyskeskustasoinen akuuttihoito tulee medisiinisistä syistä
keskittää yhteen paikkaan. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä psykiatrisen että somaattisen sairaalan mahdollisesti vapautuvat tilat. 3. Avovastaanottopalveluiden tehostaminen aloitetaan vuoden 2011 aikana siten, että päivystyspainotteisuus saatetaan alle 25:een prosenttiin potilaskäynneistä vuonna 2012. 4. Listaamismalli otetaan käyttöön koko yhteistoiminta-alueella vuonna 2012. 5. Terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisrakenne muutetaan sairaanhoitajapainotteiseksi. Vastaanotto- ja kontrollikäyntejä sairaanhoitajille lisätään. Lakimuutoksen tultua voimaan sairaanhoitajia ohjataan lisäkoulutukseen, jotta he saavat reseptinkirjoitusoikeudet vuoteen 2014 mennessä. 6. Terveyskeskuslääkäreiden vastaanottoaikojen yhtenäistäminen toteutetaan. Lääkäreiden määrää ei tässä vaiheessa lisätä 1(2) lääkärillä, vaan henkilöstötarve tarkastellaan edellisten toimenpiteiden jälkeen. 7. Mielenterveyspotilaiden hoito ja kuntoutus järjestetään uudistamalla psykiatrisia palveluja siten, että kustannukset vähenevät 135.000 euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. C. Sosiaalityö 1. Lapsia ja nuoria kotiutetaan muualle sijoitetuista lastensuojelulaitoksista. Kustannukset vähenevät kolmen vuoden aikana yhteensä 500.000 eurolla (15 %). Vähennys on yhteensä noin 165.000 euroa vuonna 2012, 330.000 euroa vuonna 2013 ja 500.000 euroa vuonna 2014. 2. Tarkistetaan toimeentulotuella olevien tuet (kuuluuko toimeentulotuen vai jonkin muun järjestelmän piiriin). Säästö on 50.000 euroa vuodessa vuodesta 2011 alkaen. D. Ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta 1. Kotisairaalatoimintaa kehitetään, niin että Uudessakaupungissa ja yhteistoimintaalueella toimii erikoissairaanhoidon syöpäpoliklinikan kanssa yhteistyössä kotisairaala, jonka tehtävänä on kotisairaalatoiminnan lisäksi mm. vanhusten akuuttisairauksien ensihoito (henkilökunta siirretään muualta, kustannusneutraali). Toiminta alkaa vuoden 2011 aikana. 2. Vanhuspsykiatrinen hoito jalkautetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Vanhusta ei enää siirretä vanhuspsykiatrian osastolle, vaan hoidon osaaminen tuodaan vanhuksen luokse. Tarvittaessa yhteistoiminta-alueella on pieni oma tai ostopalveluna toteutettu kuntoutusyksikkö levottomille vanhuspotilaille. Vanhuspsykiatrinen osasto lopetetaan erikoissairaanhoidossa. 3. Mielenterveyspotilaiden avokuntoutusta kehitetään niin, että yhteistoiminta-alueella on kotihoitotiimi sekä avohoidon konsultaatiomalli erikoissairaanhoidon kanssa. Kuntoutusosasto lopetetaan erikoissairaanhoidossa.
4. Mielenterveyspotilaiden palveluasuminen toteutetaan moniportaisena kuntouttavana toimintana, jossa ei tapahdu potilaan juuttumista tiettyyn palvelutasoon. 5. Sairaanhoitopiiri tekee suunnitelman kirurgisten toimintojen järjestämisestä siten, että kirurgisten toimintojen nettokustannukset laskevat 1.500.000 euroa vuoteen 2013 mennessä. 6. Toteutetaan sairaanhoitopiirin toimintaehdotus avohoidon ja vuodeosastohoidon yhteiskustannusten alentamiseksi 1.000.000 eurolla seuraavasti E. Muut avohoito 500.000 euroa vuosina 2011-2012 vuodeosastohoito 500.000 euroa vuosina 2012-2013 Lisäksi tässä vaiheessa yksilöimätön toiminnan tehostaminen sosiaali- ja terveyskeskuksessa Kuntamaisema Oy:n ja Audiapro Oy:n ehdotusten pohjalta, joista tehdään päätökset erikseen. Vaikutus 1.000.000 euroa vuosina 2011 ja 2012 ja 500.000 euroa vuodesta 2013 alkaen. Kohdentamattoman säästön toteuttamissuunnitelman valmistelua varten perustetaan valmistelutyöryhmä. Kohdentamattoman säästön osalta päätökset tehdään tammikuun 2011 loppuun mennessä. 2. Hallinto- ja kehittämiskeskus sekä sivistyspalvelukeskus Kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostamisen kautta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen sekä sivistyspalvelukeskuksen käyttötalouden kustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). FCG:n selvitys kaupungin kustannuksista suhteessa vertailukuntien kustannuksiin esitellään kaupunginvaltuustolle vuosittain. Hallinto- ja kehittämiskeskus; henkilöstöjärjestelyt ja muu rakenteiden kehittäminen 150.000 euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. Sivistyspalvelukeskus; järjestelyt 50.000 euroa vuodessa vuodesta 2012 alkaen. 3. Uudenkaupungin liikelaitokset Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen tulos on 100.000 euroa ylijäämäinen ennen varauksia vuodesta 2012 alkaen.
4. Toimenpideohjelman / säästöohjelman seuranta Toimenpideohjelman / säästöohjelman vaikutus yhteensä on 1.850.000 euroa vuonna 2011, 3.050.000 euroa vuonna 2012, 4.065.000 euroa vuonna 2013, 4.335.000 euroa vuonna 2014 ja 4.435.000 vuonna 2015. Ohjelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella 2011-2013 1. Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Kaupungin erittäin vakava taloustilanne on otettu siinä huomioon, ja strategiassa sovittuja toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2011-2013 talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. 3. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi, jotta kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. 4. Suositaan erilaisia säästöjä tuovia henkilöratkaisuja ottaen huomioon henkilöstön jaksaminen ja palvelujen turvaaminen. 5. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 6. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Vuoden 2011 talousarviossa ja 2012-2013 taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona 600.000 euron omaisuuden myyntivoitot. Tämä edellyttää, että kaupunki saa kaavoitettua ja myyntiin omistamansa vapaa-ajan asutukseen soveltuvat alueet. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna ilman toimenpideohjelman/säästöohjelman toimenpiteitä suunnitelmakaudella 2012-2013 heikko. Vuonna 2011 vuosikate kattaa poistot, mutta vuonna 2012 se kattaa vain 67 % ja vuonna 2013 n. 87 % poistoista. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa 2010-2013 noin 9,2 miljoonalla eurolla noin 34 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on koko suunnitelmakauden kattamatonta alijäämää suunnitelmakaudella. Toimenpideohjelmalla/säästöohjelmalla talous tulee saada vahvistuvaksi ja tulos positiiviseksi vuodesta vuonna 2012 alkaen.
Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat laman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. lasten määrän lasku. Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille 2009-2016. Sitä toteutetaan suunnitelmakaudella 2011-2013. Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on aina johdettava siitä. Kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon vaatii edelleen koko suunnitelmakauden poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka on aloitettu vuonna 2005. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu, ja kaupunki siirtyy prosessimaiseen toimintatapaan. Kaupungin kaikkien toimintojen tarkastelu ja työprosessien analysointi on jatkuvaa toimintaa - kaupungin uusi toimintamalli. Tätä kehittämistä suoritetaan jatkuvana prosessina, ja painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava. Strategian mukaisesti tämä tarkoittaa, että tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet ja tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan edellä selostettuun menettelyyn kaikkien toimintojensa ja prosessiensa osalta. YLEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa henkilöstöstrategia vuosille 2010-2016. Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstö on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen. Palvelut asiakkaille järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti toimintatapoja kehittämällä ja tuloksellisuutta parantamalla. Toimintakauden aikana 2011-2013 kaupungin vakituisesta henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle 70 henkilöä. Lisäksi muita eläkeratkaisuja on vuosittain 15-20 kpl. Vanhuuseläkkeelle jäävien osalta noudatetaan ennakoivaa henkilöstösuunnitelmaa. Vakinaiseen virkaan tai toimeen suoritetaan aina pääsääntöisesti ulkoinen haku, sama koskee myös yli kuuden kuukauden sijaisuuksia, poikkeuksena opettajat. Lisäksi pääsääntönä on, että virkavapautta/työlomaa ulkopuolisen vakituisen työn hoitamiseen myönnetään koeajaksi, mikäli työn sujuvuus ei vaarannu. Vastuutaho: henkilöstöosasto.