KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vastaanottajat Lidl Suomi Ky Fastighets Ab Juss. Asiakirjatyyppi Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivämäärä 9.9.2016 BELLINTIEN ASEMAKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Bellintien asemakaava kaupallisten vaikutusten arviointi Päivämäärä 9.9.2016 Laatija Kuvaus KTM Eero Salminen, FM Kimmo Koski ja insinööri Jaana Kinnunen Loppuraportti Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

Bellintien asemakaava kaupallisten vaikutusten arviointi SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Hankkeen perustiedot 1 1.1.1 Sijainti ja hankkeen kuvaus 1 1.2 Kaupallisen selvityksen tavoite 1 1.3 Kaavatilanne 2 1.4 Vaikutusalue 5 2. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN TARJONTA VAIKUTUSALUEELLA 6 2.1 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto 6 2.2 Kaupan hankkeet lähialueella 8 3. VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ VAIKUTUSALUEELLA 9 3.1 Väestömäärä nykyisin 9 3.2 Väestömuutos 10 3.3 Saavutettavuus ja liikennemäärät eri kulkumuodoilla 12 3.3.1 Saavutettavuus henkilöautolla ja liikennemäärät 12 3.3.2 Saavutettavuus joukkoliikenteellä 14 3.3.3 Saavutettavuus kevyellä liikenteellä 15 3.3.4 Liikenteeseen vaikuttavat suunnitelmat ja hankkeet 15 3.4 Työpaikat 16 3.5 Päivittäistavarakaupan ostovoima ja ostovoiman kasvu 16 3.5.1 Ostovoiman arvioinnin lähtökohdat 16 3.5.2 Päivittäistavarakaupan ostovoima vaikutusalueella 17 3.6 Laskennallinen pinta-alan tarve ja sen kasvu 18 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 19 4.1 Uusi liikerakentaminen suhteessa kysyntään ja liiketilatarpeeseen 19 4.2 Vaikutukset päivittäistavarakaupan verkostoon ja ostovoiman suuntautumiseen 20 4.3 Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen 21 4.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 22 4.5 Vaikutukset kilpailutilanteeseen 22 4.6 Vähittäiskaupan sijainnin ohjaus 23 4.7 Yhteenveto vaikutusten arvioinnista 24 5. LÄHDELUETTELO 24

1 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hankkeen perustiedot 1.1.1 Sijainti ja hankkeen kuvaus Espoon Bembölessä on vireillä asemakaavamuutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa Lidlin myymälän (noin 2 900 k-m 2 ) ja toisen päivittäistavaramyymälän (noin 1 300 k-m 2 ) sijoittuminen Bellintien, Kunnarlantien ja Turuntien rajaamalle alueelle. Hankkeen sijainti on kuvattu oheisella kartalla (Kuva 1). Kuva 1 Tarkastelualueen sijainti (Espoon kaupunki 2016) 1.2 Kaupallisen selvityksen tavoite Hankkeen kaavoitusta varten on tehtävä kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Kaupallisessa selvityksessä keskeisenä tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia suunnitelluilla hankkeilla on: millainen on kaupallisen toiminnan luonne (paikallinen vs. seudullinen) ja vaikuttavatko hankkeet mm. Espoon keskuksen tai suunnitellun Lommilan kaupallisen keskittymän toimintaan?

2 1.3 Kaavatilanne Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijaitsee taajamatoimintojen alueella noin kilometrin etäisyydellä maakuntakaavaan merkitystä Lommilan merkitykseltään seudullisesta suuryksiköstä. Oheisella kartalla (Kuva 2) esitetään ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmäkartasta. Maakuntakaavassa määritelty kaupan suuryksiköiden seudullisen merkittävyyden alaraja taajamatoimintojen alueella Espoossa on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m 2 ja keskustahakuisessa erikoiskaupassa 10 000 k-m 2. Bellintien kaava-alueelle sijoittuva hanke jää näiden alarajojen alle, eikä hankkeen välittömään läheisyyteen sijoitu muita päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymälöitä, jotka muodostaisivat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen myymäläkeskittymän. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Vaikutusalueella toimivat muut päivittäistavarakaupan myymälät kuitenkin huomioidaan vaikutusten arvioinnissa. Kuva 2 Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (Uudenmaan liitto 2016). Hankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä.

3 Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen 23.12.1997 (Kuva 3) alue on varattu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Alueella voidaan sallia myös varasto- ja myyntitiloja, alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä koulutus- ja majoitustiloja. Turuntien alue on tiealuetta ja Turuntien eteläpuolelle on merkitty virkistysaluetta (V). Alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Suojeluarvoiltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää (Espoon kaupunki 2016). Kuva 3 Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (Espoon kaupunki 2016). Hankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä.

4 Alueella on voimassa Bembölen asemakaava (Kuva 4), jossa kortteli 64040 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-3 ja KTY-4). Kuva 4 Ote ajantasa-asemakaavasta (Espoon kaupunki 2016). Hankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Laadittavana olevassa Bellintien asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa tavoitteena on mahdollistaa alueelle kahden päivittäistavarakaupan sijoittuminen ja myös alueen laajempi kaupallinen kehittyminen. Lisäksi tarkastellaan Turuntien liikennejärjestelyitä ja tien eteläreunan toiminnallista kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa alueen liikenteen toimivuus kaupallisten palveluiden laajentuessa. Suunnittelussa huomioidaan alueen sijoittuminen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Espoon kaupunki 2016). Alustavassa suunnitelmassa (Kuva 5) suunnittelualueen länsireunalle on sijoitettu pääosin yksikerroksinen päivittäistavarakauppa, jonka rakennusoikeus on noin 2 900 k-m 2. Hakemuksessa alueelle on haettu enintään 3 500 k-m 2 rakennusoikeutta. Suunnittelualueen itäreunalle on sijoitettu toinen hieman pienempi päivittäistavarakauppa, joka on myös pääosin yksikerroksinen ja rakennusoikeudeltaan noin 1 300 k-m 2. Alueen nykyinen kaksikerroksinen konehalli on säilytetty ja sille esitetään laajennusvarausta, jolloin rakennus olisi yhteensä 900 k-m 2. Alueen suunniteltu kokonaisrakennusoikeus on noin 5 100-5 700 k-m 2, josta kaupan tilaa on enintään noin 4 800 k-m 2. Lidl-hanke 2 900 k-m2 Juslinin tontin pt-hanke, 1 300 k-m2 Kuva 5 Bellintien kaava-aluetta koskevat suunnitelmat (Lähde: Espoon kaupunki)

5 1.4 Vaikutusalue Tässä selvityksessä Bellintien päivittäistavarakaupan hankkeiden vaikutusaluetarkastelu on jaettu ydinvaikutusalueeseen ja toissijaiseen vaikutusalueeseen tilastollisen pienaluejaon mukaisesti (Kuva 6). Ydinvaikutusalueeseen määriteltiin Karvasmäen, Lippajärven, Järvenperän, Högnäsin, Karhusuon ja Kunnarlan pienalueet. Toissijainen vaikutusalue sijoittuu pääasiassa Turunväylän eteläpuolelle ja siihen kuuluvat pienalueet ovat Gumböle, Muurala, Kirkkojärvi, Suvela, Tuomarila, Ymmersta sekä Kauniaisten kaupunki. Vaikutusaluetta rajattaessa on huomioitu etäisyys myymälään ja rajaus noudattaakin pitkälti noin viiden minuutin ajoaikavyöhykettä myymälään. Ydin- ja toissijaisen vaikutusalueen rajauksessa huomioitiin lisäksi olemassa oleva päivittäistavarakaupan myymäläverkosto; Turunväylän eteläpuoli on määritelty toissijaiseksi vaikutusalueeksi esimerkiksi Espoon keskuksen ja Kauniaisten olemassa olevan päivittäistavarakaupan tarjonnan vuoksi. Lisäksi toissijaisella vaikutusalueella sijaitsee yksi olemassa oleva Lidl-myymälä Muuralassa. Kuva 6 Bellintien päivittäistavarakauppahankkeiden vaikutusalue pienalueiden mukaan rajattuna

6 2. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN TARJONTA VAIKUTUSALUEELLA 2.1 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Ydinvaikutusalueella toimii tällä hetkellä kaksi päivittäistavarakauppaa: K-Supermarket Aurora Järvenperässä K-market Ravioli Lippajärvellä Toissijaisella vaikutusalueella sijaitsee yhteensä kymmenen päivittäistavarakauppaa: 5 supermarkettia: Lidl Muuralassa, S-market ja K-Supermarket Espoon keskuksessa sekä kaksi S-markettia Kauniaisissa 4 valintamyymälää: K-market ja Alepa Suvelassa, Alepa Suvelan ja Tuomarilan välissä sekä K-market Espoon keskuksessa 1 pienmyymälä: ABC Deli Mikkelässä Seuraavalla kartalla (Kuva 7) esitetyt myymälätiedot perustuvat Rambollin keräämään vähittäiskaupan ja palveluiden ketjutietokantaan. A.C. Nielsenin myymälärekisterin tietojen perusteella ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-ala on yhteensä noin 1 750 k-m 2 ja toissijaisella vaikutusalueella yhteensä noin 10 000 k-m 2. Yhteensä vaikutusalueella on päivittäistavarakaupan pinta-alaa noin 11 750 k-m 2. Kuva 7 Päivittäistavarakaupat myymälätyypeittäin (Lähde: Ramboll Ketjutietokanta 2015)

7 Ydinvaikutusalueella ei sijaitse Lidlin päivittäistavaramyymälöitä (Kuva 8). Toissijaisellla vaikutusalueella sijaitsee yksi Lidl-myymälä Muuralassa. Vaikutusalueen ulkopuolella Lidl-myymälöitä sijaitsee Kauklahdessa, Mankkaalla ja Karakalliossa. Lisäksi ydinvaikutusalueen pohjoispuolella Juvankartanossa on tarkasteltu Lidl-hanketta, joka ei kuitenkaan toteudu. Kilpaileviin kaupan ryhmiin verrattuna Lidlin myymäläverkko ydinvaikutusalueella on tulevan Bellintien myymälän varassa ja koko vaikutusalueella Bellintien sekä Muuralan myymälöiden varassa. Muilla kaupan ryhmillä on Lidlistä poiketen useita erilaisia myymäläkonsepteja, joten erilaisen toimintalogiikan vuoksi niiden myymäläverkostoon kuuluu vaikutusalueiden läheisyydessä useita pienempiä valinta- tai pienmyymälöitä. Kuva 8 Lidlin myymäläverkosto alueella (Ramboll Ketjutietokanta 2015)

8 2.2 Kaupan hankkeet lähialueella Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on esitetty kaupan hankkeet lähialueella. Merkittävin kaupallinen hanke sijaitsee Lommilassa, jossa kauppakeskuksen yhteyteen (yhteensä jopa 110 000 k-m 2 ) on suunniteltu kahden supermarket-kokoluokan päivittäistavaramyymälän sijoittumista. Lommilan päivittäistavarakaupan tarjonta kasvaisi tällöin noin 4 000 k-m 2 :lla. Vaikutusalueen ulkopuolella merkittävimpiä päivittäistavarakaupan hankkeita ovat Keran osayleiskaava-alueelle sijoittuvat päivittäistavarakaupan lähipalvelut. Lommilan kauppakeskus Pt-ala 4 000 k-m2 Keran osayleiskaava-alue Päivittäistavarakaupan lähipalvelut Kuva 9 Päivittäistavarakaupan hankkeet lähialueella

9 3. VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ VAIKUTUSALUEELLA 3.1 Väestömäärä nykyisin Pääkaupunkiseudun Aluesarjojen mukaan ydinvaikutusalueen väestömäärä vuonna 2015 oli yhteensä noin 12 140 asukasta. Tästä pelkästään Lippajärven pienalueella asui noin 4 200 asukasta ja Järvenperän pienalueella noin 4 100 asukasta. Karhusuon ja Karvasmäen pienalueilla asui yhteensä 3 300 asukasta. Högnasin ja Kunnarlan pienalueilla asui vähemmän väestöä, noin 500 asukkaan verran. Toissijaisella vaikutusalueella asui yhteensä yli 35 400 asukasta. Väestö alueella oli keskittynyt voimakkaasti Suvelaan (12 350 asukasta) ja Kauniaisiin (lähes 9 500 asukasta). Ymmerstan, Tuomarilan, Kirkkojärven, Muuralan ja Gumbölen pienalueilla asui yhteensä noin 13 600 asukasta. Koko vaikutusalueen väestöpohja yhteensä oli lähes 47 600 asukasta. Seuraavalla kartalla (Kuva 10) osoitetaan väestön sijoittumista vaikutusalueella ja sen ympäristössä. Kaava-alueen välittömässä lähiympäristössä asukkaita on vain vähän, koska alueen vieressä sijaitsee merkittävä Jorvin sairaalan työpaikka-alue, Kehä III:n ja Turunväylän liikennealueet sekä Kasavuorta ympäröivät viheralueet. Kuva 10 Väestön sijoittuminen 250 x 250 m tilastoruuduissa (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2015)

10 3.2 Väestömuutos Espoon väestönkasvun on arvioitu jatkuvan nopeana. Pääkaupunkiseudun Aluesarjojen mukaan Espoon väestö kasvaisi 2015 tasosta (269 800 asukasta) vuoteen 2020 mennessä noin 17 000 asukkaalla (+6 %) ja vuoteen 2024 mennessä 31 500 asukkaalla (12 %). Tilastokeskuksen syksyllä 2015 julkistetun trendiennusteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä 1 Espoo kasvaa noin 15 300 asukkaalla (+6 %) ja vuoteen 2024 mennessä 29 300 asukkaalla (+11 %). Tilastokeskuksen ennuste on siis hivenen maltillisempi kuin Aluesarjojen mukainen ennuste. Koko Espoon pitkän aikavälin väestökehitykselle on laadittu kolme vaihtoehtoista väestöprojektiota vuoteen 2050 asti: (1) perusvaihtoehto, (2) nopea vaihtoehto sekä (3) voimakkaan maahanmuuton vaihtoehto. Vaihtoehtojen mukaiset väestömäärät vuonna 2050 ovat: Perusvaihtoehdossa 385 000 asukasta (+42,7 %) Nopeassa vaihtoehdossa 408 000 asukasta (+51,2 %) Voimakkaan maahanmuuton vaihtoehdossa 418 000 asukasta (+54,9 %) Espoon väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Tässä selvityksessä on käytetty Pääkaupunkiseudun Aluesarjojen pienalueiden väestöennustetta vuosille 2020 ja 2024. Seuraavalla kartalla (Kuva 11) havainnollistetaan väestömuutosta vuosina 2015-2024. Ensisijaisen vaikutusalueen väestöpohja on kasvava. Asukaslukumäärällä mitattuna eniten kasvaa Karhusuon alue noin 590 asukkaalla. Yhteensä koko ydinvaikutusalueen väestökasvun on arvioitu olevan hieman yli tuhat asukasta (+8 %). Toissijaisen vaikutusalueen väestö on kokonaisuutena myös kasvava. Asukasmäärällä mitattuna väestömäärä kasvaa vuoteen 2024 mennessä eniten Kauniaisissa noin 1 100 asukkaalla (+ 11 %) ja Suvelassa noin 700 asukkaalla (+ 6 %). Toissijaisen vaikutusalueen väestönkasvu on arviolta noin 2 900 asukasta (+8%). Yhteensä koko vaikutusalueella väestön arvioidaan kasvavan vuosina 2015-2024 yli 3 900 asukkaalla (+8%). Kuva 11 Väestöennuste pääkaupunkiseudun pienalueittain 2015-2024 (Lähde: Pääkaupunkiseudun Aluesarjat) 1 Aluesarjojen ja Tilastokeskuksen erilaisten tilastointikäytäntöjen vuoksi Aluesarjojen väestötarkastelujen ajankohdat ovat 1.1.2016, 1.1.2020 ja 1.1.2024, Tilastokeskuksen puolestaan 31.12.2015, 31.12.2019 ja 31.12.2023.

11 Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) esitetään vaikutusalueen pienalueittainen väestöennuste vuosina 2015, 2020 ja 2024. Kauniaisten osalta asukasluku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaistuun kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Taulukko 1 Väestöennuste pienalueittain vaikutusalueella (Lähde: Helsingin seudut aluesarjat tilastotietokanta ja Tilastokeskus) Kasvu 2015-2024 Alue 2015 2020 2024 Hlö:ä % Karvasmäki 836 872 886 50 6 % Karhusuo 2 479 2 848 3 069 590 24 % Kunnarla 268 255 248-20 -7 % Högnäs 219 221 266 47 21 % Järvenperä 4 121 4 447 4 451 330 8 % Lippajärvi 4 216 4 220 4 243 27 1 % Ydinvaikutusalue yhteensä 12 139 12 863 13 163 1 024 8 % Gumböle 1 174 1 207 1 219 45 4 % Muurala 3 235 3 212 3 207-28 -1 % Kirkkojärvi 3 838 4 153 4 435 597 16 % Suvela 12 350 12 936 13 036 686 6 % Tuomarila 2 911 3 050 3 132 221 8 % Ymmersta 2 431 2 631 2 691 260 11 % Kauniainen 9 261 9 901 10 389 1 128 12 % Toissijainen vaikutusalue yhteensä 35 200 37 090 38 109 2 909 8 % Vaikutusalue yhteensä 47 339 49 953 51 272 3 933 8 %

12 3.3 Saavutettavuus ja liikennemäärät eri kulkumuodoilla 3.3.1 Saavutettavuus henkilöautolla ja liikennemäärät Seuraavalla kartalla (Kuva 12) havainnollistetaan Bellintien kaava-alueen saavutettavuutta autolla sekä ajoaikavyöhykkeiden asukaslukua vuoden 2014 lopussa. Viiden minuutin ajoaikavyöhykkeen sisällä kaava-alueesta asui vuoden 2014 lopussa noin 13 000 asukasta ja kymmenen minuutin säteellä lähes 69 000 asukasta. Ajoajat kuvaavat ajoaikoja ruuhka-ajan ulkopuolella ja ajoaikoja laskettaessa ei ole huomioitu pysäköintiin kuluvaa aikaa. 13 000 asukasta 55 900 asukasta Kuva 12 Ajoaikavyöhykkeet 0-5 sekä 5-10 minuuttia ja vyöhykkeiden asukasluku 31.12.2014

13 Seuraavalla kartalla (Kuva 13) havainnollistetaan ajoneuvoliikenteen määriä kaava-alueen ympäristössä. Lähialueen suurimmat tiet ovat Kehä III (noin 40 600 ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Turunväylä (noin 34 000-42 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Kaava-alueen eteläpuolella kulkevalla Turuntiellä keskimääräinen liikennemäärä on yli 7 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 13 Ajoneuvoliikenne, keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (Lähde: Liikennevirasto, Liikennemääräkartat; Espoon kaupunki)

14 3.3.2 Saavutettavuus joukkoliikenteellä Kuva 14 havainnollistetaan Bellintien kaava-alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Kartta näyttää matka-ajan joukkoliikenteellä minuutteina arkivuorokautena iltapäivällä noin klo 16. Kartta on suuntaa-antava ja tulokset vaihtelevat jonkin verran kellonajan ja viikonpäivän mukaan. Lisäksi mahdolliset muutokset esimerkiksi bussiliikenteen reiteissä voivat vaikuttaa alueen saavutettavuuteen tulevaisuudessa. Kartalta nähdään, että tarkastelualue on saavutettavissa ydinvaikutusalueelta joukkoliikenteellä pääosin alle 10 minuutissa (pl. Kunnarlan alue) ja toissijaiselta vaikutusalueeltakin pääosin alle 20 minuutissa. Joukkoliikenteellä Bellintien kaava-alueen tavoittaa 20 minuutissa noin 12 000 asukasta ja 30 minuutissa yli 71 000 asukasta. Kuva 14 Joukkoliikenteen matka-aika minuutteina Bellintien kaava-alueelle kesällä 2016 arkivuorokautena klo 16 (Lähde: HSL)

15 3.3.3 Saavutettavuus kevyellä liikenteellä Kuva 15 esitetään Bellintien kaava-alueen ja sen lähialueen päivittäistavarakauppojen kävelysaavutettavuus sekä asukkaat 250 * 250 metrin ruuduissa. Myymälöiden ympärille on muodostettu 250 ja 500 metrin vyöhykkeet, jotka kuvaavat jalankulkuetäisyyttä kauppaan. Kartalta nähdään, että alle 500 metrin kävelyetäisyydellä kohteesta asuu toistaiseksi suhteellisen vähän asukkaita (noin 570). Tarkastelussa on kuitenkin otettava huomioon, että Lidlin tuleva myymälä on kokoluokaltaan varsinaista lähimyymäläkonseptia suurempi supermarket ja vaatii tämän vuoksi varsinaisia lähipalveluita suuremman asiakaspohjan. Valtaosa asioinneista supermarketteihin tehdään lisäksi autoilla, minkä vuoksi niiden toiminta edellyttää hyvää liikenteellistä sijaintia. Vaikutusalueen muut supermarket-kokoluokan myymälät sijaitsevatkin autoliikenteen kannalta otollisissa paikoissa. Kuva 15 Bellintien kaava-alueen ja sen lähialueen päivittäistavaramyymälöiden kävelysaavutettavuus 3.3.4 Liikenteeseen vaikuttavat suunnitelmat ja hankkeet Turuntielle on laadittu parannussuunnitelmia lisääntyvän liikenteen vaatimien muutosten perusteella (kts. esim. Turuntien liikenteen ja maankäytön selvitys, 2013). Selvityksessä on osoitettu Bellintien kaava-alueen ympäristöön Turuntien varrelle jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneväylien linjausmuutoksia, ajoneuvoliikenteen risteyssaarekkeita, lisäkaistoja, linja-autopysäkkejä sekä valo-ohjattu risteys. Tämän lisäksi Lommilan kauppakeskuskaavan yhteydessä on laadittu katukartta, jolle on osoitettu liikenneyhteyksiä myös kaava-aluetta laajemmin. Jorvin ja Espoon keskuksen välinen pikaraitioyhteys myötäilee suunnitelmassa Bellintien linjausta, jonka linjaus on vahvistettu ajantasa-asemakaavassa merkinnällä Sijainniltaan ohjeellinen joukkoliikenteelle varattu alueen osa.

16 3.4 Työpaikat Kuva 16 esitetään työpaikkojen sijoittuminen Bellintien kaava-alueen päivittäistavarakaupan vaikutusalueella. Lähivaikutusalueella sijaitsi Tilastokeskuksen Ruututietokannan mukaan hieman yli 4 600 työpaikkaa 31.12.2013 ja toissijaisella vaikutusalueella yli 9 500 työpaikkaa. Ydinvaikutusalueen merkittävimmät työpaikkakeskittymät ovat kohteen itäpuolella sijaitseva Jorvin sairaalaalue sekä kohteen lounaispuolella sijaitseva Lommilan vähittäiskaupan alue. Bellintien kaavaalueelle suunnitellut päivittäistavarakaupat tukevat Lommilan vähittäiskaupan alueen toimintaa ja toimivat myös Jorvin sairaalan työntekijöille ja vierailijoille ns. lähikauppana. Kuva 16 Työpaikkojen määrä 250 x 250 m tilastoruuduissa 31.12.2013 (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) 3.5 Päivittäistavarakaupan ostovoima ja ostovoiman kasvu 3.5.1 Ostovoiman arvioinnin lähtökohdat Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan käyttämää rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoimalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Tässä selvityksessä päivittäistavarakaupan kulutuksen kasvun arvioitiin olevan noin 0,5 % vuodessa. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauppa on kasvanut selvästi nopeammin. Viime vuosina sen sijaan vähittäiskaupan kulutus on jopa supistunut. Jos yleisessä taloustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, heijastuu se myös yksityiseen kulutukseen. Kuitenkin pitkällä aikavälillä talouden nousu- ja laskukaudet tasoittavat toisiaan ja 1-2 %:n vuotuinen kasvu on mahdollinen.

17 Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Päivittäistavarakaupan ohella kulutus voi suuntautua osin esimerkiksi ravintopalveluihin. Perinteisten myymälöiden sijaan ostovoimaa voi myös kohdistua enenevässä määrin verkkokauppaan. Myös väestön ikääntyminen voi vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus. 3.5.2 Päivittäistavarakaupan ostovoima vaikutusalueella Tässä selvityksessä ostovoimalaskelmien perusteena on käytetty Santasalo Ky:n vuoden 2015 päivittäistavarakaupan kulutuslukua (Vähittäiskauppa Suomessa 2015/www.tuomassantasalo.fi). Vuoteen 2024 mennessä päivittäistavarakaupan kulutuksen on arvioitu kasvavan 0,5 % / vuosi. Kasvuoletus on pienempi kuin esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavan kaupan selvityksissä ja kuin mitä alalla yleisesti on käytetty. Lähivuosien talouden näkymät ovat kuitenkin niin heikot, että hitaamman kasvun oletus on perusteltu. Laskelmissa käytetty asukaskohtainen kulutusluku vuosittain on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2 Päivittäistavarakaupan kulutusluvut, /henkilö vuosina 2015, 2020 ja 2024 2015 2020 2024 Päivittäistavara (ml. alkoholi) 3 405 3 491 3 561 Seuraavassa taulukossa on esitetty vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoima vuosittain (Taulukko 3). Ostovoimalaskelmat perustuvat pienalueille tehtyihin väestöennusteisiin (ks. luku 3.1.). Ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoima on tällä hetkellä noin 41 miljoonaa euroa ja toissijaisella vaikutusalueella noin 120 miljoonaa euroa. Yhteensä vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoima on täten noin 161 miljoonaa euroa. Vuoteen 2024 mennessä ydinvaikutusalueen ostovoima kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla ollen vuonna 2024 noin 47 miljoonaa euroa. Toissijaisen vaikutusalueen ostovoima kasvaa vuoteen 2024 mennessä noin 16 miljoonalla eurolla ollen vuonna 2024 noin 136 miljoonaa euroa. Koko vaikutusalueella päivittäistavarakaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuosina 2015 2024 noin 21 miljoonaa euroa (+13 %). Taulukko 3 Päivittäistavarakaupan ostovoima vaikutusalueella Kasvu 2015-2024 Ostovoima (milj. ) 2015 2020 2024 milj. % Ydinvaikutusalue 41 45 47 6 13 % Toissijainen vaikutusalue 120 129 136 16 13 % Vaikutusalue yhteensä 161 174 183 21 13 %

18 3.6 Laskennallinen pinta-alan tarve ja sen kasvu Asukkaiden ostovoiman perusteella laskettiin päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve nykytilanteessa sekä vuosina 2020 ja 2024. Laskennallinen pinta-alan tarve saadaan jakamalla ostovoima kaupan keskimääräisellä toimialakohtaisella neliömyyntiteholla. Laskelmissa on käytetty päivittäistavarakaupan myyntitehona 8 400 /k-m 2 (ml. alkoholi). Myyntiteho on sama kuin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksissä on käytetty. Tilantarvelaskelmissa ei ole tehty oletuksia esimerkiksi verkkokaupan vaikutuksista kaupan tilantarpeeseen eikä ole huomioitu mahdollista kaavaylimitoitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vaikutusalueen vähittäiskaupan pinta-alan tarve (Taulukko 4). Taulukko 4 Laskennallinen vähittäiskaupan tilantarve (k-m 2 ) vaikutusalueella Kasvu 2015-2024 Tilantarve (k-m²) 2015 2020 2024 k-m² % Ydinvaikutusalue 4 900 5 300 5 600 700 14 % Toissijainen vaikutusalue 14 300 15 400 16 200 1 900 13 % Vaikutusalue yhteensä 19 200 20 800 21 700 2 500 14 % Ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilantarve nykytilanteessa on noin 4 900 k-m 2 ja vuoteen 2024 mennessä tilantarve kasvaa noin 700 k-m 2 :lla ollen vuonna 2024 noin 5 600 k-m 2. Ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-ala on tällä hetkellä arviolta noin 1 750 k-m 22 eli noin kolmasosa nykyisestä laskennallisesta liiketilantarpeesta. Lähivaikutusalueella on siis nykyisin lähes 3 200 k-m 2 :n vaje päivittäistavarakaupan pinta-alassa, minkä vuoksi asukkaiden ostovoimaa suuntautuu lähivaikutusalueen ulkopuolelle, erityisesti Espoon keskukseen. Vuonna 2024 laskennallinen päivittäistavarakaupan pinta-alantarve on noin 5 600 k- m 2, jolloin vajeeksi nykyiseen tarjontaan nähden muodostuu noin 4 000 k-m 2. Toissijaisella vaikutusalueella päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve on nykyisin noin 14 300 k-m 2. Tilantarve kasvaa vuosien 2015 2024 välillä yhteensä noin 1 900 k-m 2. Toissijaisen vaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-ala on tällä hetkellä noin 10 000 k-m 23. Vajetta jo nykyiseen liiketilatarpeeseen on siten noin 4 300 k-m 2. Vuoteen 2024 liiketilatarvetta on vaje huomioiden noin 6 200 k-m 2. 2 Ks. luku 2.1. Arvioidut myyntialat muutettu kerrosneliömetreiksi kertoimella 1,3. 3 Ks. luku 2.1. Arvioidut myyntialat muutettu kerrosneliömetreiksi kertoimella 1,3.

1 740 10 000 4200 4 900 5 300 5 600 k-m2 14 300 15 400 16 200 19 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Uusi liikerakentaminen suhteessa kysyntään ja liiketilatarpeeseen Ostovoiman kasvua ja siihen perustuvaa liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi Bellintien kaava-alueen päivittäistavarakaupan hankkeet (yhteensä n. 4 200 k-m²) tulevat. Seuraavassa kaaviossa (Kuva 17) havainnollistetaan vaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-alatarvetta suhteessa alueen nykyiseen ja tulevaan kaupan palvelujen pinta-alaan. Tulevalla pinta-alalla tarkoitetaan päivittäistavarakaupan nykyistä pinta-alaa lisättynä Bellintien hankkeilla. Kaaviosta nähdään, että jo nykyinen vaikutusalueen päivittäistavarakaupan liiketilatarve ilman ns. kaavallista ylimitoitusta on suurempi kuin kaupan nykypinta-ala lisättynä Bellintien hankkeiden tuomalla pinta-alalla. Vuoteen 2024 mennessä tämä ero edelleen kasvaa; koko vaikutusalueella muiden päivittäistavarakaupan hankkeiden toteuttamiselle jää laskennallista tilantarvetta vielä noin 5 900 k-m², minkä sisään mahtuvat esimerkiksi Lommilaan suunnitellut päivittäistavaramyymälät (yhteensä n. 4 000 k-m²). Lisäksi on huomattava, että Lommilan vaikutusalue on laajempi kuin tässä tarkasteltu Bellintien hankkeiden vaikutusalue. Todellisuudessa Lommila vastaa tässä esitettyä laajemman alueen liiketilantarpeeseen. Edellä esitetyn arvion perusteella Bellintien päivittäistavarakaupan hankkeiden toteuttamisella ei siten ole odotettavissa erityisiä haitallisia vaikutuksia vaikutusalueen muiden päivittäistavarakaupan myymälöiden ja hankkeiden toimintaedellytyksiin. 25 000 Muille hankkeille n. 5 900 k-m2 20 000 15 000 Tilantarve toissijainen alue Tilantarve ydinalue 10 000 Bellintien hankkeet Nykytilanne toissijainen alue 5 000 Nykytilanne ydinalue 0 Toteuma + Bellintien hankkeet Tilantarve 2015 Tilantarve 2020 Tilantarve 2024 Kuva 17 Päivittäistavarakaupan tilantarve lähivaikutusalueella suhteessa nykykyiseen pinta-alaan ja Bellintien hankkeisiin, k-m 2

20 4.2 Vaikutukset päivittäistavarakaupan verkostoon ja ostovoiman suuntautumiseen Nykytilanteessa ydinvaikutusalueen kaupallinen tarjonta on kahden myymälän varassa ja toissijaisella vaikutusalueella sijaitsee kymmenen päivittäistavaramyymälää. Tarjonta on täten melko vähäistä suhteessa siihen, että koko vaikutusalueella asuu yhteensä yli 47 000 asukasta. Ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupat sijaitsevat myös alueen itäreunalla ja palvelevat siten heikosti varsinkin Karhusuon ja Kunnarlan suuntaa. Päivittäistavarakaupan ostovoimaa virtaakin heikosta tarjonnasta johtuen paljon alueen ulkopuolelle: ydinvaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 70 % virtaa muualle ja toissijaiseltakin vaikutusalueelta ulosvirtaus on noin 30 %. Yhteensä koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus on täten noin 66 miljoonaa euroa (41 %). Oheisella kartalla (Kuva 18) on havainnollistettu Huffin vetovoimamallinnuksen avulla Bellintien vaikutusaluetta. Vetovoimamalli huomioi ympäröivän päivittäistavarakaupan palveluverkon ja eri myymälöiden houkuttelevuuden pinta-alan perusteella. Keskeisenä vaikuttavana tekijänä on myös eri kohteiden saavutettavuus, joka on mallinnuksessa huomioitu ajoaikana tieverkkoa pitkin. Bellintien kaupan hankkeiden asiointialue leviää erityisesti länteen sekä pohjoiseen, missä ei ole kilpailevaa päivittäistavarakaupan tarjontaa. Tulee kuitenkin myös huomioida se, että kyseisillä alueilla asutus on vähäistä. Etelässä Espoon keskuksen ja idässä Kauniaisten sekä Lähderannan päivittäistavarakaupan tarjonta estävät vaikutusalueen leviämisen. Oheisella kartalla punaisella osoitetulla alueella (asiointitodennäköisyys p>0,15) asuu noin 15 600 asukasta. Kuva 18 Bellintien päivittäistavarakauppojen vaikutusalue asiointitodennäköisyyden perusteella arvioituna

21 Huffin vetovoimamallin perusteella on lisäksi arvioitu uusien kaupan hankkeiden vaikutusta nykyiseen päivittäistavarakaupan myymäläverkostoon. Koko vaikutusalueella nykyisiin myymälöihin kohdistuva negatiivinen vaikutus jää arviolta noin 10 %:iin nykytilanteeseen nähden. Vuosina 2015-2020 koko vaikutusalueen ostovoima kasvaa samalla noin 8 %, minkä seurauksena vaikutukset nykyverkostoon jäävät pieniksi. Lisäksi on huomioitava, että uudet myymälät pienentävät ennen kaikkea ostovoiman ulosvirtausta; Bellintien kaava-alueen ydinvaikutusalue on tällä hetkellä alipalveltu päivittäistavarakaupan ostovoimaan ja liiketilatarpeeseen nähden. Tämä merkitsee päivittäistavarakaupan ostovoiman virtaamista mm. toissijaisen vaikutusalueen päivittäistavaramyymälöihin. Kasvava väestömäärä lisää päivittäistavarakaupan kysyntää ja ostovoiman ulosvirtausta entisestään. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan Lidlin myymälöiden keskimääräinen myynti vuonna 2014 oli 10,8 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös myymälän käyttötavaramyynnin. 4 Koska Lidlin myymäläkonsepti ja koko on sama kaikkialla ja uudessa myymäläkonseptissa myyntipinta-ala ei paljoakaan kasva, voidaan em. myyntitasoa käyttää suuntaa-antavana myynnin tavoitetasona myös Bellintien hankkeelle. Mikäli Bellintien myymälän myynti olisi noin 11 miljoonaa euroa, myymälä tavoittelisi noin 27 prosenttia lähivaikutusalueen tämän hetkisestä päivittäistavarakaupan ostovoimasta (41 milj. ). Vastaavasti Juslinin tontille sijoittuvan päivittäistavaramyymälän myynniksi voidaan Espoon keskimääräisen pt-myyntitehon perusteella arvioida noin 10 miljoonaa euroa. Tällöin Bellintien myymälöiden arvioitu myynti olisi yhteensä 21 miljoonaa euroa, eli noin puolet ydinvaikutusalueen vähittäiskaupan ostovoimasta. Ostovoiman ulosvirtaus ydinvaikutusalueelta on kuitenkin huomattava; noin 70 % päivittäistavarakaupan ostovoimasta virtaa muualle. Bellintien myymälät pienentävät ostovoiman ulosvirtausta, minkä seurauksena vaikutus ydinvaikutusalueen nykyisille päivittäistavaramyymälöille ei ole merkittävä. 4.3 Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Ihmisten arjen sujuvuudessa yksi merkittävimmistä asioista on kaupan ja etenkin päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus. Bellintien kaava-alue on parhaiten saavutettavissa autolla, mutta hyvin myös kevyt- ja joukkoliikenteellä. Viiden minuutin ajoaikavyöhykkeen sisällä tarkastelualueesta asui vuoden 2014 lopussa noin 13 000 asukasta. Joukkoliikenteellä myymälä on saavutettavissa lähivaikutusalueelta pääosin alle 10 minuutissa; joukkoliikennesaavutettavuutta parantavat erityisesti lähistöllä sijaitsevalle Jorvin sairaalalle vievät bussilinjat. Myymälän välittömässä läheisyydessä kävelyetäisyydellä ei ole tiivistä asutusta. Uudet päivittäistavarakaupan hankkeet parantavat merkittävästi nykyisten ja tulevien ydinvaikutusalueen asukkaiden sekä Jorvin sairaalan työntekijöiden ja vierailijoiden päivittäistavarakaupan saavutettavuutta. Tällä hetkellä lähimmät päivittäistavaramyymälät sijaitsevat Espoon keskuksessa yli kahden kilometrin päässä. Bellintien alueen Lidlistä tulee toteutuessaan supermarketkokoluokan lähikauppa. Hanke täydentää toteutuessaan Lidlin myymäläverkostoa, joka on vaikutusalueella muita kaupan ryhmittymiä harvempi. Muista kaupparyhmittymistä poikkeavan toimintalogiikan ja tuotevalikoiman vuoksi osa lähivaikutusalueen asukkaista asioi todennäköisesti nykyisin Lidlin myymälässä ainakin satunnaisesti. Lähin Lidl-myymälä sijaitsee Muuralassa ja Lidlillä on myös hanke vireillä Juvankartanon alueella. Bellintielle suunniteltu myymälä vähentäisi siis myös Lidliin suuntautuvien asiointimatkojen pituuksia. Asiointimatkojen lyhentymisen myötä myös liikenne ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät. Lisäksi hanke sijoittuu työmatkojen varrelle, mikä mahdollistaa matkojen yhdistelyn ja vähentää siten erillisten asiointimatkojen tarvetta. Bellintien kaava-alueen päivittäistavarakaupan myymälöiden myötä myös kaupan palvelujen koettu saavutettavuus paranee. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee tavaroita hankkiessaan. Jos päivittäistavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, mikäli se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan siis tarkastella sekä liikkumiseen perustuvana fyysisenä 4 Päivittäistavaramyynnit ketjuittain vuonna 2014, Päivittäistavarakauppa ry, http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/tilastot/tilastot_2014_2015/pt_myynti_ketjuittain_2014.pdf.

22 saavutettavuutena (etäisyytenä myymälään) että koettuna saavutettavuutena, joka kuvaa asiaa pelkkää etäisyyttä moniulotteisemmin. 4.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Aluerakenteella tarkoitetaan laajempien alueiden eli koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta (www.ymparisto.fi). Pääkaupunkiseudun ja Espoon kaupan rakenteeseen suhteutettuna Bellintien kaava-alueelle suunnitelluilla suhteellisen pienillä myymälöillä ei ole vaikutuksia aluerakennetasolla: myymälöillä ei ole oleellista vaikutusta naapurikuntien keskusverkkoon, eikä Bellintien kaupallinen kehittäminen vaikuta Espoon asemaan maakunnan keskusverkossa. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta (www.ymparisto.fi). Bembölessä yhdyskuntarakenteessa tapahtuva muutos, uusi kaupallinen keskittymä liittymä- ja pysäköintijärjestelyineen, ei ole merkittävä. Valtaosalle Bembölen ja sen lähialueiden asukkaista yhdyskuntarakenteen muutos merkitsee kaupan palvelutarjonnan parantumista, koska yhä useammat hankinnat voidaan tehdä lähialueella. Samalla se vähentää asiointiliikennettä kauppamatkojen lyhentyessä. Asiointimatkojen lyhentymisen myötä vähenevät myös liikenne ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat. Yhdyskuntarakenteen myönteisen kehittymisen kannalta kaupan sijainnin ohjauksella on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pyrittävä kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseen sekä luotava edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja olemassa olevien palvelujen säilymiselle. Kaupallisten palvelujen tulee myös olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Bellintien kaava-alueen päivittäistavaramyymälöiden toteuttaminen tukee näitä yhdyskuntarakenteellisia kehittämistavoitteita täydentäessään kaupan palveluverkkoa ilman yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Edellä esitetyn perusteella Bellintien hankkeilla ei voida katsoa olevan merkittävää alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti haitallista vaikutusta. Tämä perustuu siihen, että uudet kaupan palvelut vastaavat kaupungin maankäytön kehittämistavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteisiin, eivät hajauta yhdyskuntarakennetta, vähentävät nykyistä asiointiliikennettä ja ovat saavutettavissa henkilöauton lisäksi joukko- ja kevytliikenteellä. 4.5 Vaikutukset kilpailutilanteeseen Bellintien kaava-alueen päivittäistavaramyymälöiden toteuttamisella ei ole odotettavissa erityisiä haitallisia vaikutuksia lähivaikutusalueen muiden päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytyksiin. Kilpailutilanne kuitenkin muuttuu ja vaikuttaa eniten sellaisiin pieniin myymälöihin, joiden on vaikea vastata supermarket-kokoluokan myymälän tuomaan määrä- ja hintakilpailuun. Avainsanoja yritystoiminnan kehittämisessä voivat tällöin olla esimerkiksi toimintakonseptin muuttaminen, laatu ja palvelu. Lommilaan suunnitteilla olevan kauppakeskuksen päivittäistavaramyymälöihin Bellintien myymälöillä ei ole vaikutusta, koska koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tuleva tilantarve (noin 21 700 k-m²) kattaa myös Lommilan myymälät. Lisäksi Lommilan tulevien päivittäistavarakauppojen vaikutusalue on laajempi, eivätkä niiden toimintaedellytykset perustu pelkästään tässä selvityksessä määritellyltä vaikutusalueelta tulevaan ostovoimaan. Lommilan päivittäistavaramyymälöiden toiminnallinen luonne poikkeaa kauppakeskussijainnin vuoksi Bellintien alueen myymälöistä, jotka ovat luonteeltaan lähimyymälöitä. Kilpailutilanteen muuttuminen ei myöskään aina ja automaattisesti tarkoita kielteisiä vaikutuksia nykyisten myymälöiden toimintaedellytyksiin. Pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan palveluverkko on viime vuosina uudistunut ja uudistuu jatkossakin. Uuden liiketilan rakentamisella vastataan myös kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Kuluttajien tarpeet ovat eriytyneet ja eriytyvät jatkossa yhä enemmän. Tämä merkitsee sitä, että myös ostospaikoilta vaaditaan yhä enemmän.

23 Kilpailuvaikutusten ennakointi onkin haasteellista, koska monet vaikutuksista riippuvat kuluttajien käyttäytymisen mahdollisista muutoksista ja kilpailun aiheuttamista dynaamisista vaikutuksista yritysten toimintaan. Tärkeintä kilpailun toimivuuden kannalta olisi varmistaa, että kaavoituksella luodaan edellytykset niin uusien toimijoiden alalle tulolle kuin uusien liikeideoiden kehittämiselle. Pitämällä alalle tulon esteet mahdollisimman alhaisina varmistetaan se, että luodaan edellytykset toimivalle kilpailulle ja sen myötä positiivisille kilpailuvaikutuksille. Bellintien hankkeen kaavoituksella edistetään kilpailun toteutumista päivittäistavarakaupassa. Tämä asia on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennuslaissa, johon tehtiin keväällä 2015 kilpailun toimivuutta koskeva lisäys. Toimivan kilpailun kehittymistä koskevan tavoitteen lisääminen kaikkiin kaavatasoihin sovellettavaan säännökseen korostaa elinkeinoelämän kilpailuasioiden huomioon ottamista yhtenä keskeisistä kaavoituksessa edistettävistä asioista. Lainmuutoksen tavoitteena on, että yrityksille osoitettaisiin laadultaan ja määrältään riittävästi sijoittautumispaikkoja. 4.6 Vähittäiskaupan sijainnin ohjaus Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän yksikön koon alaraja on Espoossa 5 000 k-m 2. Bellintien hankkeet (Lidl 2 900 ja toinen päivittäistavaramyymälä 1 300 k-m², yhteensä 4 200 k-m²) jäävät tämän alarajan alle. Myymälöiden välittömään läheisyyteen ei myöskään sijoitu muita vähittäiskaupan myymälöitä, jotka muodostaisivat myymäläkeskittymän. Koska myymälöistä ei muodostu seudullisesti merkittävää suuryksikköä, voidaan sijoittuminen ratkaista asemakaavalla. Lidlin uuden konseptin mukaiset myymälät eivät myöskään ole suuryksiköksi erityisen suuria verrattuna hypermarketteihin, joiden kokonaispinta-ala on tyypillisesti 10 000 kerrosneliömetrin luokassa - siis kolminkertainen Lidliin nähden. Myyntipinta-ala uuden konseptin myymälässä ei ole myöskään oleellisesti suurempi kuin aiemmassa myymälätyypissä. Lidlin myymälän valikoiman pääosassa ovat elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat, erikoistavaraa myydään vain pienessä määrin. Bellintien kaava-alueen toinen päivittäistavaramyymälä ei 1 300 k-m²:n kokoisena ylitä suuryksikkörajaa. Päivittäistavarakaupan vaikutusalue on tyypillisesti selvästi paikallisempi kuin erikoistavarakaupan, jossa asioidaan harvemmin. Yksinomaan päivittäistavaraa myyvä myymälä on harvoin seudullisesti merkittävä. Kuten edellä on jo todettu, Bellintien hankkeiden ydinvaikutusalue on ostovoimaan nähden alipalveltu ja alueella on tarvetta päivittäistavarakaupan lisäpinta-alalle. Valtaosa asioinneista tulee lähivaikutusalueelta. Toissijainenkaan vaikutusalue ei muodostu maantieteellisesti seudulliseksi, koska päivittäistavarakaupan myymäläverkosto alueella on suhteellisen tiheä. Vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävinä päivittäistavarakauppoina voidaan pääkaupunkiseudulla pitää lähinnä suurten kaupallisten keskittymien/kauppakeskusten yhteydessä sijaitsevia hypermarketteja. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut kaupan sijainnin sääntelyn ja kuntien tontinluovutusmenettelyt esille yhtenä toimivan kilpailun esteenä 5. Kaupan sijainnin ohjauksella olisi pystyttävä tasapainottelemaan kilpailun ja elinkeinojen kehittymisen mahdollistavan joustavuuden ja toisaalta yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittymistä tukevan sijainnin ohjaamisen välillä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen ja normien purkaminen onkin yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista. Luonnoksessa (17.5.2016) hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta todetaan: Esityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja nostetaan 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin, poistetaan velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus sekä luovutaan vähittäiskaupan suuryksiköiden laatuluokituksesta kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö 5 Kilpailu- ja kuluttajavirasto, tiedote 6.6.2013: KKV suosittaa kaupan sijainnin sääntelyn pikaista uudistamista kilpailun edistämiseksi.

24 voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. 4.7 Yhteenveto vaikutusten arvioinnista Bellintien myymälähankkeiden toteuttamisella ei ole odotettavissa erityisiä haitallisia vaikutuksia vaikutusalueensa muiden päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytyksiin. Jo ydinvaikutusalue on tällä hetkellä alipalveltu päivittäistavarakaupan ostovoimaan ja liiketilatarpeeseen nähden. Koko vaikutusalueen oman väestön aikaansaama liiketilan lisätarve riittää kattamaan Bellintien alueen myymälöiden liikerakentamisen ja muuhun päivittäistavarakaupan kehittämiseen jää vielä noin 5 900 k-m 2 vuosina 2015-2024. Lidlin keskimääräisillä myymäläkohtaisilla myynneillä arvioituna Bellintien myymälän myynti olisi noin 11 miljoonaa euroa, jolloin myymälä tavoittelisi noin 27 prosenttia lähivaikutusalueen tämän hetkisestä päivittäistavarakaupan ostovoimasta (41 milj. ). Vastaavasti Juslinin tontille sijoittuvan päivittäistavaramyymälän myynniksi voidaan Espoon keskimääräisen pt-myyntitehon perusteella arvioida noin 10 miljoonaa euroa. Tällöin Bellintien myymälöiden arvioitu myynti olisi yhteensä 21 miljoonaa euroa, eli noin puolet ydinvaikutusalueen vähittäiskaupan ostovoimasta. Ostovoiman ulosvirtaus ydinvaikutusalueelta on kuitenkin huomattava; noin 70 % päivittäistavarakaupan ostovoimasta virtaa muualle. Bellintien myymälät pienentävät ostovoiman ulosvirtausta, minkä seurauksena vaikutus ydinvaikutusalueen nykyisille päivittäistavaramyymälöille ei ole merkittävä. Bellintien myymälät ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Viiden minuutin ajoaikavyöhykkeen sisällä kaava-alueesta asui vuoden 2014 lopussa noin 13 000 asukasta. Joukkoliikenteellä myymälät ovat saavutettavissa ydinvaikutusalueelta pääosin alle 10 minuutissa Kunnarlan aluetta lukuun ottamatta. Ydinvaikutusalueen väestömäärän kasvaessa myös kävellen tai pyöräillen tehtävien asiointien osuus kasvaa. Toteutuessaan Lidlin myymälästä tulee supermarketkokoluokan lähikauppa nykyisille ja tuleville lähialueen asukkaille ja kaava-alueen toinen päivittäistavaramyymälä täydentää kaupan palvelutarjontaa. Lidl-myymälä myös vähentää asiointiliikennettä muihin Lidlin myymälöihin. Asiointimatkojen lyhentymisen myötä myös liikenne ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät. Bellintien myymälöiden toteuttaminen tukee Espoon kaupungin yhdyskuntarakenteellisia kehittämistavoitteita täydentäessään kaupan palveluverkkoa ilman yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle. Etenkään Bellintien kaava-alueen myymälöiden lähialueella, mutta myöskään koko ydinvaikutusalueella ei nykyisin ole riittävästi päivittäistavarakaupan tarjontaa. Tämä tulee esiin ostovoiman merkittävänä ulosvirtauksena. Alueella tarvitaan uusia päivittäistavarakaupan palveluja. Bellintien alueen myymälöillä ei tule olemaan vaikutusta Lommilaan suunnitteilla olevaan kauppakeskukseen sijoittuvien päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytyksiin. Lommilan ja Bellintien alueen myymälät ovat myös toiminnalliselta luonteeltaan erilaisia, minkä vuoksi niiden voidaan katsoa täydentävän toisiaan. Maankäytön suunnittelussa kaupan palvelujen kehittämistä onkin ajateltava kokonaisuutena, jossa keskustoissa, kaupan keskittymissä ja asuinalueilla toimivat myymälät täydentävät toisiaan. Bellintien asemakaava-alueen myymälät noudattavat kaupan sijainnin ohjauksen periaatteita, eivätkä ylitä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän yksikön koon alarajaa. Myymälät ovat siis luonteeltaan paikallisia. Ne eivät myöskään poikkea oleellisesti maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksikkörajasta, sillä tätä rajaa ollaan nostamassa nykyisestä 2 000 m 2 :sta 4 000 m 2 :iin. 5. LÄHDELUETTELO Espoon kaupunki (2016) Bellintien asemakaava ja asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma.