SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
KOULUTUSTILAISUUS ALKAA
VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN
AIHEITAMME TÄNÄÄN Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee, vaikkei ehkä halua? Mitä lapsi ei tarvitse, vaikka ehkä haluaakin? Oikeanlainen vs. vääränlainen lapsen varjelu? Milloin hoito voi ylläpitää tai pahentaa häiriötä?
IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten psykoterapeuttimainen, jonkun mielestä jopa epäammatillinen Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.
RAUL SOISALO Oikeustieteilijä Minnan aviomies Kristianin 7v ja Alisan 5v isä Käyttäytymistieteilijä, Psykoterapeutti (VET) Soveltavan psykologian johtava kouluttaja Harrastukset: Musiikki Ilmailu (PPL) Purjeveneily Kreikan saaristossa ja moottoriveneily Saimaalla Sotilasilmailupedagogiikan ja ilmailupsykologian asiantuntija Suomen Ilmavoimissa Ystäviä ei montaakaan
MIKÄ ON EETTISTÄ? MITÄ ON AUTTAMINEN? Psykologia: Lääketiede: Lastensuojelu: Muu sosiaalihuolto:
MASENTUNEELLE LÄÄKKEITÄ Jos ja kun tehtäväni on antaa lääke, koska se on potilaalle määrätty, annan lääkkeen tiedostaen, Sen olevan hyödytön useimmille Sen olevan vaarallinen joillekin Sen aiheuttavan paljon sivuvaikutuksia Mikä minä silloin olen, jos ja kun näin teen?
LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA
AUTTAVA KESKUSTELU Puhuvaan, puhuvaan, joo puhuvaan, AAIVAN! Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia. Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen tonttiin.
ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ
KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN
KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN
KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN
KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN
KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN
KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA TODELLISUUDESSA TAPAHTUU
MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA, HAASTAVA, SAIRAS? Minkälainen asiakas on liian haastava meille? Minkälainen asiakas ei asetu hoitoomme? Minkälainen asiakas ei sovellu meidän kuntoutusjärjestelmään? Minkälainen asiakas ei sovellu terapiaan?
HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan suhteeseen kanssamme. Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme houkuttelemaan hänet kiintymään meihin, luottamaan meihin Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa. Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa. Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?
SOPIMATON ASIAKAS Ohjataan eteenpäin Eli hylkäämme hylätyn
MITÄ MEILLE OPETTAISI AIHEESTA NANNY MCPHEE?? LISÄMATERIAALI: www.psyk.fi/22102015
TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA Vältä mahdottomuutta. Jos jokin juttu toimii, hyvä. Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se. Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista. Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti uskomukset, eivät tosiasiat niinkään. Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.
MCPHEE Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa eivät useinkaan ole sama asia. Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää eivät useinkaan ole sama asia. Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein haluaa meitä vähiten. Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse meitä.
EI OLE HÄIRIINTYNYT LAPSI Vaan häiritty lapsi.
EI HANKALA JA MAHDOTON LAPSI Vaan hankalia kokenut lapsi, joka on selvinnyt mahdottomasta tilanteesta kumminkin hengissä.
OIREIDEN TARINA On hyvä tutkia ja varmistaa ensin helpot vaihtoehdot: Uni Ravitsemus Suoja Turva Kiintymyssuhteet Kaverit Virikkeet Ennen monimutkaisempia tarinoita syy seuraussuhteista.
KEITÄ HOIDAMME MIELUITEN? Millainen on ideaalipotilas? Kiva, motivoitunut, miellyttävä, ajoissa, kannustava, värikäs, mielenkiintoinen, hassu, kiinnostava, kunnioittava, rauhallinen
ELI IHANNE POTILAS/ASIAKAS On täysin terve. Ei tarvitse palvelujamme.
KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN
LAPSEN JA NUOREN PSYYKKINEN OIREILU On useimmiten normaali reaktio epänormaaleihin olosuhteisiin. Jos oireilu ei auta nuorta, niin se voi voimistua tai vaihtua. Jos mikään oireilu ei auta, niin lapsi voi luovuttaa jolloin hän ei enää edes oireile. Lapsi voi silloin muuttua näkymättömäksi. Olen paljon enemmän huolissani näistä lapsista kuin niistä, jotka vielä sentään oireilevat. Miten näkymätön saadaan jälleen näkyväksi?
KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn? Mikä on mahdollista? Osaanko? Jaksanko? Haluanko? Onko siitä apua? Kuuluuko se minulle? Ellei, niin sitten ei ehkä kannata ryhtyä sen syvällisempään. Ei avata sellaista, mitä ei ehditä ja osata käytettävissä olevan ajan puitteissa myös sulkemaan.
TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.
MIKÄ ON KOKEMUS NÄISTÄ? TOTEUTUUKO Riittävästi aikaa, huomiota, kunnioitusta, tykkäysaikomusta Suhde Testeistä läpi pääsy Mentaalikierrosten huomiointi Nuoren kohtaaminen siellä missä hän on Dialogi Rytmi
MITÄ MONIMUTKAISEMPI TARINA Siitä johdetun intervention vaikuttavuus on epävarmaa.
JOS HALUAT VAIKUTTAA Ja miksi et haluaisi pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.
OLOSUHTEET ENSIN Jos ongelmaan liittyy olosuhteiden ongelma, tulee olosuhteet korjata ennen kuin tehdään mitään sen kummempaa. Jos kaverilla on nälkä, hänen pitää saada syödä.
KÄYTÄNNÖSSÄ KOETELTUA Toiminta, toiminnallisuus, tarinallisuus kirjeenvaihto tai paremminkin viestienvaihto Toyota-terapia Kävely tai muu liike Leivonta, mielihyvän osoittaminen Etsintä, ja löytämisen ilo Kuuntelu, myös äänittäminen ja tekeminen Katselu, myös kuvaaminen ja videoiden teko Avatarin luominen Pelaaminen, pelauttaminen, ilahdutus, petyttäminen, sinnittäminen, jne. Oppiminen nuorelta nuoret toisiltaan vanhemmat toisiltaan. Normeja juttuja, mutta aina määräaikaisuus mielessä.
KÄYTÄNNÖSSÄ KOETELTUA Aina kannattaa päästä samalle puolelle vanhempien hyvän tarkoituksen kanssa. Jos on itse eri mieltä asiatasosta, voi tutkia asian funktiotasoa, ja sieltä voi yllättäen löytää jotakin sellaista, johon voi liittyä. Miten kunnioittaa arvoja, kulttuuria ja uskontoa? Eritoten silloin, kun meistä tuntuu että lapsen ongelmat johtuvat niistä. Useimmiten eivät johdu suoraan niistä, vaan siitä, että kulttuurit joskus kolisevat kohdatessaan eikä lapsi voi aina elää vain eristyksissä vaan on vuorovaikutuksessa monen kulttuurin kanssa.
KÄYTÄNNÖSSÄ Ovatko ruuvit liian kireällä vai liian löysällä? Vai peräti onko ruuvi tipahtanut? Minkä suuntaista ruuvien säätöä tarvitaan? Lähestytään lapsen/nuoren kannalta mielekkäällä tavalla, esim: Älä juokse vai Muista kävellä Älä huuda vai Muista kuunnella Pekka käyttäydy vai Pekka rauhoitu huono sekin, sen sijaan voisi olla: Skaba, kuka oppii parhaiten hallitsemaan pulssia ja verenpainetta, eli taitoja, että läpäisee valheenpaljastuskokeen. Saisitko pulssisi ja verenpaineesi laskemaan? Tekninen sovellus (verenpainemittari) innostaa.
KÄYTÄNNÖSSÄ En milloinkaan hylkää, jos minua testataan. Varaudun testaamisiin Yritän olla reilu ja luotettava Yritän olla lupaamatta sitä mitä en voi pitää Ilmaisen tykkäystä En pidä barrikadia, vaan päästän iholle Eksternalisoi aina kun mahdollista From to tell towards to show: leikkikää leluilla ahdistavat tarinat, niistä keskustelun sijaan. Hyvä kiertämään Tilaa positiivista palautetta sitä vailla oleville
SYSTEEMISYYS Älä rupea perheeksi perheen paikalle, korkeintaan ole kaukainen sukulainen, joka tulee kylään vähäksi aikaa. Perhe, kaverit, ja kaikki tärkeät mukaan, ellei fyysisesti, niin ainakin mentaalisesti. Perusasenne, että vanhemmat aina tahtoo ja toivo lapsilleen parasta. Silloinkin, kun meidän on lähes mahdotonta huomata. Ihmiset eivät synny pahoiksi: Ei paha ole ihminen kenkään, vaan toinen on heikompi toista Älä paina päälle, jos toinen tarvitsee tilaa. Älä keskeytä mietiskelyä kysymyksellä..
KRIITTISYYS SYSTEEMIN VIKOJA KOHTAAN Miksi odottaa, että tilanne kriisiyytyy ja seuraa 2miljoonan lasku, jos voitaisiin paljon aiemmin auttaa 1% kuluilla? Miksi ei uskota, että tietynlainen säästäminen on todella kallista? Miksi yhteiskunta järjestää mieluummin esim. väsyneiden vanhempien lapselle tukihenkilön tai tukiperheen, joka vie esim. uimaan, ennen kuin vanhemmalle konkreettista apua jaksamiseen, jotta vanhempi saisi viedä lapsensa uimaan? Miksi ollaan niin yksilökeskeisiä? Miksi ei tarvitsevalla voi olla 7 päällekkäistä hoitoa, ja tarvitsevalla ei välttämättä yhtään? Miksi ei osata päästä samalle puolelle?
AMMATILLISUUTTA ON Ihmisyys Inhimillisyys Normaalius Sen muistaminen, että vaikutamme toisiimme, jolloin miten minä vaikutan? Edistääkö minun vaikuttaminen asiakkaan asiaa vai estääkö se? Sen tiedostaminen, että tunteillani ennen kohtaamista on väliä. Ammatillista on huolehtia itsestä, että minulla on hyvä olla, jopa kivaa.
MONIÄÄNISYYS JA REFLEKSIIVISYYS Kolikko Kompassi Positiivinen uudelleenmäärittely Monologista dialogiin Toivottomuudesta toivon rippeisiin Motivointi oikeasta kohtaa
OIREEN/ ONGELMAN FUNKTIO Onko oire reaktio johonkin? Ärsyke, havainto, tulkinta? Onko oire väline johonkin? Paras, empiirisesti koeteltu keino saada jotakin mitä haluaa tai estää jotakin mitä ei halua? Reaktiiviseen ja välineelliseen oireiluun tepsivät hieman erilaiset interventiot. R: Säädellään Ärsyke-havainto-tulkintaketjuja, ei sanktiointia, huomion kiinnittäminen hyödyllisiin havaintoihin. V: Välitön vastuuttaminen väärästä, tavoitteelle muita konsteja, estetään oireen hyöty samalla kun opetetaan parempia tapoja saavuttaa em hyöty.
NONVERBALIIKKA VIHJEITÄ SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen voimakkuus ja sointi, sanavalinnat Asento Eleet Ilmeet Mikroilmeet Mikroeleet 65
Kun katsot näet mihin suuntaan ollaan menossa. Onko Psyyke + Vai Psyyke Vai kenties Psyyke +-0 Joskus pitää vähän aikaa olla psyyke jotta päästään kääntämään laivaa toiseen suuntaan
PRE-AKTIIVINEN TUNNE TUNTEET ENNEN TILANNETTA/ TOIMINTOA/ KOHTAAMISTAtms, JOIDEN VALLITESSA ON TODENNÄKÖISEMPÄÄ, ETTÄ AIOTTU TEHTÄVÄ/ KOHTAAMINEN/ TOIMINTO tms. ONNISTUU. MINKÄLAISIA MILLOINKIN? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOTTA SAAVUTETAAN MAINITTU TUNNE? MIKÄ TUNNE ASIAKKAALLA/ MIKÄ TUNNE TYÖNTEKIJÄLLÄ? 67 TUNTEET ENNEN TILANNETTA, JOIDEN VALLITESSA ON TODENNÄKÖISEMPÄÄ, ETTÄ AIOTTU TEHTÄVÄ EPÄONNISTUU TAI SUJUU HUONOMMIN. MINKÄLAISIA NÄMÄ TUNTEET MILLOINKIN OVAT? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOTTA EHKÄISTÄÄN NÄITÄ TUNTEITA? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS TÄLLAINEN TUNNE ON PREAKTIIVISESTI KUITENKIN PÄÄLLÄ?
68 INTERAKTIIVINEN TUNNE TUNNE TOIMINNAN AIKANA MITKÄ OVAT NIITÄ TUNTEITA, JOIDEN VALLITESSA ON TODENNÄKÖISEMPÄÄ, ETTÄ HOMMAT SUJUVAT? OVAT TIETENKIN YKSILÖLLISIÄ JA TILANTEESTA RIIPPUVAISIA, MUTTA TÄTÄ KANNATTAA POHTIA; SILLÄ TUNTEISIIN ON MAHDOLLISTA VAIKUTTAA MINKÄLAISIA KEINOJA? MITKÄ OVAT NIITÄ TUNTEITA, JOIDEN VALLITESSA ON TODENNÄKÖISEMPÄÄ, ETTÄ HOMMAT EIVÄT SUJU? JOS HOMMAT SUJUVAT HUONOSTI, ON YLI 90% TODENNÄKÖISYYS, ETTÄ TÄHÄN OSASTOON KUULUVA TUNNETILA ON VALLITSEVA.
69 POSTAKTIIVINEN TUNNE MINKÄLAINEN TUNNE TEHTÄVÄN/ KOHTAAMISEN/ TOIMINNAN JÄLKEEN JÄÄ PÄÄLLIMMÄISEKSI? ONKO SE TUNNE SELLAINEN, ETTÄ SE LISÄÄ TULEVIEN VASTAAVANLAISTEN VAI ONKO TUNNE SELLAINEN, ETTÄ SE VAIKUTTAA KIELTEISESTI TULEVIEN VASTAAVIEN TEHTÄVIEN/ KOHTAAMISTEN/ TOIMINTOJEN YMS. SUJUMISEEN. VOIKO TUNNE MUODOSTUA JOPA OSAKSI ESTÄVÄÄ NOIDANKEHÄÄ? MITEN JÄTTÄÄ KUITENKIN TEHTÄVIEN/ KOHTAAMISTEN/ PÄÄLLIMMÄISEKSI TULEVIA TOIMINTOJEN ONNISTUMISEN TODENNÄKÖISYYTTÄ? ONNISTUMISIA EDISTÄVIÄ TUNTEITA?
FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettävä ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estää primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai mielipahan vähenemää.
EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.
TIEDOSTAMATON DISSOSIAATIO TORJUNTA DEFENSSIMEKANISMIT On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.
ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle
PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.
INTROJEKTIO Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta
Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen
Arvon kielto
Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti
Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus
Tyhjäksi tekeminen
Torjunta
Tunteen eristäminen eli isolaatio
PSYKIATRISEN DIAGNOSTIIKAN HAASTEITA Pahimmillaan diagnoosi redusoituu vain luetteloksi havainnoista tiettynä ajanjaksona, jotka lasketaan yhteen. Eivät välttämättä kerro mistä ovat peräisin, jolloin hoito ei osu oikeaan kohtaan. Lääkäri Janne Nurmi esitti Psykoterapialehdessä oivan esimerkin:
PUUSTA PUDONNEEN OIREYHTYMÄ WXY13, jonka desimaaliosalla ilmoitetaan missä tarkoituksessa puussa oltiin, sadasosalla putoamisen seurauksia. Esim. Puusta pudonnut, vakoilutarkoituksessa, nyrjäytti lievästi jalkansa (vasemman): WXY13.6.213
MUISTAKAA LENTOEMÄNTIEN OHJEET Pelastusliivi sijaitsee istuimenne alla. Se täyttyy, kun vedätte punaisista kahvoista. Täyttäkää pelastusliivi vasta koneen ulkopuolella. Turvavyö on hyvä pitää kiinni, aina kun istutte paikallanne. Asettakaa happinaamari aina ensin omille kasvoillenne, ja auttakaa muita vasta sen jälkeen.
LISÄMATERIAALILINKKI www.psyk.fi/22102015
KALTOIN KOHDELTU
Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen
TUNNESANOJA Ahdistus Jännittäminen Vahingonilo Myötäylpeys Toivo Turhautuminen Luottamus Rakkaus Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus riemu Tyytyväisyys Helpotus Katumus Syyllisyys Ylpeys Kateus Mustasukkaisuus Paheksunta Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä nolostuminen
VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa herättää? Mistä työntekijän viha yleensä nousee? Ärtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä näet tai koet työssäsi?
JOS VIHA ON SEKUNDÄÄRITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. häpeää. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myös vihalle uutta muotoa. MITÄ SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?
SURU Millaiset tilanteet saavat sinut surulliseksi? Mitä työntekijän suru sinussa herättää? Millaisia jälkiä masentuneen kohtaaminen sinuun jättää? Voimakkaimmat surun aiheuttajat liittyvät merkityksellisiin suhteisiin. Kun koehenkilöitä pyydettiin viettämään 15 minuuttia masentuneen seurassa, 15 minuutin jälkeen henkilöt olivat ärsyyntyneempiä ja ahdistuneempia. Ilmeisesti masennusta katsellessaan ihmiselle tulee helposti avuton olo. Minkä verran töissä tulisi olla tilaa surulle? Työkaverin menettäminen, läheisen kuolema, osaston lakkautus, vakava työtapaturma
SURU PARANEE SUREMALLA EI VATULOIMALLA Surulle on hyvä antaa tilaa ja hyödyntää sen ajatuksia jäsentävä voima ei kannata jäädä vellomaan. Suru poistuu suremalla ja keskinäisellä tuella. Surulla on monia myönteisiä vaikutuksia elämässä ja työelämässä jos sitä osataan käsitellä oikein.
INHO Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan inhoa? Inho on vahvasti sosiaalinen tunne. Moraalinen inho: kun jokin koetaan epäreiluksi tai moraalisesti arveluttavaksi. Inho tarttuu ja leviää laajalle alkuperäisestä aiheuttajastaan. Inho lisää kielteisyyttä ja kriittisyyttä.
INHON HYVÄ TARKOITUS Inhoa on vaikea tukahduttaa. Inhon kanssa työskentely: välttäminen, tottuminen Kuuntele inhoasi myönteisesti. Sillä on sinulle jotakin kerrottavaa. Alkuperäinen tehtävä: suojella sopimattomalta ravinnolta. Mitä se tässä tilanteessa tarkoittaa?
PELKO Alun perin elämää suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkäämään? Mitä toisen pelko sinussa herättää? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teidän työpaikalla pelätään?
AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkeää kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa herättää? Ahdistus lisää vireystilaa ja jää herkästi päälle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen käsittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyörivät usein kehää Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.
TURHAUTUMINEN Kun tahtomisen tielle tulee esteitä. Ajattelun taso heikkenee. Kirkasta itsellesi, mitä haluat? Yritä muuttaa ulkoisia olosuhteita tai Yritä käsitellä omaa tunnetilaasi, turhautumista. Mitä sellaista minä nyt haluan, mikä on estynyt? Tee lista kaikesta, mitä olet jo kokeillut. Mitä voisit vielä kokeilla?
TUNTEET TARTTUVAT! Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti.
TUNTEISIIN VAIKUTTAMISEN PERUSTEET Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely Edellyttää tunteiden tunnistamisen taitoa.
PERUSHAASTAVA KEISSI JUSSI JA HAMPAIDEN HARJAUS Miksi Pirjon kanssa Jussin hampaiden pesu sujuu, mutta Tiinan kanssa tai juuri kenenkään muunkaan hoitajan kanssa ei suju? Olennaista on palata peruskysymyksiin: Mitä Pirjo tekee eri tavoin? Minkälaisia mielihyvän lisääntymisen tai ainakin mielipahan vähenemisen merkkejä Jussista voidaan havaita Pirjon kanssa? Minkälaisia mielipahan (jopa kärsimyksen) lisääntymisen merkkejä voidaan Jussista havaita muiden hoitajien avustaessa hampaiden pesussa?
SE PIENI ERO Pirjo on ollut tarkka siinä, että hän ei ole milloinkaan pitänyt hammasharjaa Jussin suussa mikrosekuntiakaan pidempään kuin mikä on Jussista ollut sopivaa. Samalla Jussi oppi luottamaan Pirjoon ja siihen, että Pirjo ei aiheuta Jussille kärsimystä. Muut hoitajat arvioivat, ettei hampaiden harjaus mahda olla Jussille kivuliasta ja näin jatkoivat harjausta, jolloin Jussi menetti itsensä hallinnan tunteen, itsemääräämisoikeutensa, ja näin Jussi joutui pakokauhun valtaan ennen pitkään.
PERUSHAASTAVA KEISSI TAINA JA SALAKAVALA PISSAHÄTÄ Tainalla oli pitkään vaipat, koska tarina kertoo, ettei hän tunnistanut pissahätäänsä eikä niin muodoin osannut pyytää vessaan. Hoitaja Liisa päätti selvittää mitä (jos mitään) Tainasta voisi havaita, joka voisi olla vihje salakavalan pissahädän lähestymisestä. Liisa oli huomaavinaan pienen ekstensiojännityksen merkin Tainan käsissä. Liisa opetti Tainan tätä nonverbaalista vihjettä tunnistamalla huomaamaan ja sanoittamaan lähestyvän pissahädän ja näin Taina ennen täysi-ikäisyyttä oppi vaipoista pois.
MIKKO JA RUOKAILU Mikko ei aina halunnut syömään vaan saattoi sattumanvaraisesti lähteä hyvillä mielin tai sitten saada raivarin. Tilanne näyttäytyi aluksi ihan randomina. Vähitellen opittiin huomaamaan, että aggressio oli häpeän suojatunne. Vähitellen opittiin, että Mikolla saattoi aktivoitua ruokailuun kutsusta häpeä, jos hän tuli yllätetyksi tai havahdutetuksi. Mikko hyötyi puhuvasta kellosta, joka piti hänet päivärytmissä ja näin hän osasi odottaa ruokailuun kutsua paremmin.
MISSÄ OVAT SINUN HAASTEESI? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.
6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.
MYÖNTEISET JA KIELTEISET TUNTEET Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Kielteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Kielteiset tunteet vaimenevat Myönteiset tunteet vahvistuvat
10 TAPAA KÄSITELLÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Huumori
6.Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa?
TAISTELUJEN KAUTTA VOITTOON Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.
10 TAPAA HERÄTELLÄ MYÖNTEISIÄ TUNTEITA Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja
RAJAT Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.
TOIMIVAT JA TOIMIMATTOMAT RAJAT Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi Pohdi hetki, millaisia haasteita kukin vaihtoehto voi tuoda tunteiden kohtaamiseen.
RAJOJEN VAHVISTAMINEN VÄLINEITÄ RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?
TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI: ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden tarttumisessa. Jäljittely muutokset elimistön toiminnassa samanlainen sisäinen kokemus. Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta. Peilaus on hyödyllinen työväline se auttaa meitä tavoittamaan toisen näkökulman. Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta. Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.
PEILAUKSEN PURKU Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos
Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja hengitystavastasi skannaa itsesi riittävän usein. Huomioi tunteet ja muut reaktiot. Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se. Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista. Kiinnitä tietoista huomiota myös vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin. Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi. Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja. Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä on?
ITSETIETOISUUS Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja hyväksyä osaksi itseä. Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön. Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja kokemusmaailman kanssa. Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet päivittäin, viikoittain? Mitä tunteita haluat kokea?
JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään, rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin konkreettinen tekeminen jne. Ankkuroivat aistikokemukset. Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa)
VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON TYÖVÄLINEITÄ Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely 1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana 2. Nosta kissa pöydälle 3. Etsitään ratkaisu 4. Keikuta emotionaalista venettä Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen lausuminen ja pohtiminen yhdessä.
Jymykiitos Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen. Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai muita. Esitä kiitos vilpittömänä. Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kohtelias vilpitön jymykiitos.
Jymypahoittelu Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut. Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi, katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi. Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät tuon lupauksen.
Jymykysymys Rohkaise syvällisempään ajatteluun Oivalluttaminen Herättävät tunteita Onko tämä parasta, mihin pystyt? Mitä opit tästä? Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä? Mikä tekisi sen mahdolliseksi.
MIKÄ TYÖELÄMÄSSÄ HERÄTTÄÄ TUNTEITA? Asiakastyö Ristiriitatilanteet Stressi, uupumus Muutostilanteet Kriisitilanteet Palautteen antamisen tilanteet Irtisanomistilanteet
PALAUTTEEN ANTAMINEN Mihin palaute kohdistuu? Minän ydin Työrooli Työsuoritus Vuorovaikutustaitoihin Suhteeseen
RAKENTAVA KORJAAVA PALAUTE Palaute on aina lahja Oppimista ja kehittymistä varten Kukaan ei ole taidoiltaan valmis vaan oppii jatkuvasti Havaintoja Siitä, mikä on onnistunut ja mikä ei Huomaa se vähäinenkin hyvä! Palautetta toiminnasta ja tekemisestä Menneisiin ei puututa Vuorovaikutustilanne Rauhallinen tila, kuunteleminen ja tilannetaju Käytä minä kieltä mahdollisimman paljon
MITEN VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN TUNNEILMAPIIRIIN? Miltä tuntuu olla tämän organisaation jäsen? Työntekijän kokemat tunteet suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon. Mitä tunteita organisaatiossa näytetään? Mitkä tunteet ovat piilossa? Mitkä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja? Millaisia ilmaisutapoja ei hyväksytä? Ilmapiiri selittää 20-30 prosenttia liikevaihdosta!
PAHA KELLO Organisaatioiden vetovoima kohti kielteisyyttä ihmiset puhuvat mieluiten niistä asioista, jotka ovat huonosti. Kielteiset ilmiöt tarttuvat vuorovaikutuksessa tehokkaasti. On tavallista, että johdon energiasta iso osa kuluu kielteisyyden kanssa taistelemiseen. Organisaation ilmapiiri tärkeäksi huomion kohteeksi. Kielteisyyden kohtaaminen rakentavasti Myönteisen tunneilmaston määrätietoinen vahvistaminen
SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA Viestintä ja kielenkäyttö Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää? Millaisia tarinoita meillä kerrotaan? Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon. Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa. Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai uhrautumista. Hauskat tarinat ja kohellukset Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty! Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin
KIITOKSET OSALLISTUMISESTA Kommentteja? Kysymyksiä? Ajatuksia?
KIRJALLISUUTTA Heiske, P. 2001. Hyvinvointia työyhteisöön. Kaski, Kiander. 2005. Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. Rothschild, B & Rand, M.L. 2010. Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers & Educators. 1999. Toim. Stamm, H.B Saakvitne, K, Pearlman, A. 1996. Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. Siegel, D. 2010. Mielitaju. Muutoksen tiede. Williams, M. & Penman D. 2011. Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä.