Työssäkäyvä opiskelija haastaa ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja rakenteita Joustavat opintopolut ja opinnollistaminen 28.3.2017 29.3.2017 1
liisa.vanhanen-nuutinen@haaga-helia.fi hannu.kotila@haaga-helia.fi kimmo.maki@haaga-helia.fi juhani.saari@otus.fi
Amk-opiskelijoiden työssäkäynti 2007-2014. Lähde: Tilastokeskus
Työssäkäynti vastaa hyvin koulutusalaa - 16 EUROSTUDENTit 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% MARA MARA SOTE SOTE YHT YHT LUOT LUOT KUL KUL TEK TEK LUOVA LUOVA HUM HUM Kaikki Kaikki Hyvin läheisesti Melko läheisesti Huom: Vastausasteikko ei täysin sama vuonna (molemmissa tosin yhtenevä yläpään ankkurointi)
Tutkimus TOTO-tutkimus kohdistui amkopiskelijoiden kokemuksiin opintojen aikaisesta työssäkäynnistä ja opintojen ja työn yhteensovittamisesta. Toto-tutkimus toteutettiin osana Opiskelijabarometria, jota Opiskelun tutkimusäätiö Otus, tekee joka toinen vuosi. Tutkimustuloksia tarkastellaan myös yhdessä Eurostudent aineiston kanssa
TOTO-mittarin kehittäminen ja testaus (2013-15) Ensimmäinen aineistonkeruu 2. vuoden amk-opiskelijat (N=928, joista työssäkäyviä n=370) Seuranta-aineistonkeruu 3. opintovuoden lopussa (n=369) Mittarin luotettavuuden arviointi, mittausmalli rakentaminen Konfirmatorinen faktorianalyysi: tunnistettiin mittarin rakenteelliset ongelmat, poistettiin väittämät, jotka eivät mitanneet ko ilmiötä Alustava malli perustuu mittarin a stripped-down version Mittarin kehittäminen ja mallin esittäminen (2017->) Mittaria kehitetään edelleen pilottitutkimusten tulosten pohjalta Teoreettinen malli perustuu alustaviin tuloksiin ja mittarin luotettavuuden arviointiin konfirmatorisella faktorianalyysilla
Toisen vuoden amk- opiskelijoiden kokemusten perusteella Työ näytti jäävän opiskelijan henkilökohtaiseksi projektiksi, jota ei hyödynnetä oppimisessa Työssäkäyvät opiskelijat eivät olleet juurikaan saaneet palautetta työssä hankitusta osaamisesta tai sitä ei oltu huomioitu opinnoissa tai osaamisen tunnistamisessa Opettajat eivät olleet kannustaneet opiskelijoita soveltamaan työkokemustaan opinnoissa
Hypoteesit työn ja opintojen integroimisesta Hypoteesi 1: Hyvät työelämäkäytännöt vähentävät opintojen ja työssäkäynnin yhdistämisestä koettua stressiä, kun opiskelijan ajanhallinta helpottuu. Hypoteesi 2: Hyvät työelämäkäytännöt oppilaitoksessa lisäävät suoraan opintojen ja työssäkäynnin koettua synergiaa yhteisvaikutuksessa työssäkäynnin laadun kanssa. Synergia puolestaan lisää erityisesti opiskelumotivaatiota, kun opiskelija näkee opintojensa sovellettavuuden käytännössä. Hypoteesi 3: Paremman ajanhallinnan ja opintojen yhteensopivuuden kanssa vähentynyt stressi parantaa opiskelijan kokemusta opintojen etenemisestä.
Mittausmalli Korkeakoulun käytänteet Väittämät mittaavat opiskelijan tyytyväisyyttä korkeakoulun käytänteisiin, jotka kannustavat opiskelijaa soveltamaan työkokemusta opinnoissa, ja joustavuutta opetukseen osallistumisessa työssäkäynnin takia. Välittäjät: stressi ja synergia Koettua stressiä mittaavat väittämät kuvaavat opiskelijan kokemusta työssäkäynnin ja opiskelun yhteensovittamisesta ja työssäkäynnistä johtuvista poissaoloista opetuksesta. Synergiaa mitataan sekä työkokemuksen soveltamisen tuottamilla hyödyillä että suoraan parantuneilla oppimistuloksilla. Tulokset: motivaatio ja oppimistulokset Motivaatiota mittaavat väittämät kuvaavat opintojen merkityksellisyyttä ja relevanttiutta. Opintosuorituksia mitataan opiskelijoiden tyytyväisyytenä oppimistuloksiinsa että opintojen etenemiseen.
Ajankäytön yhteensovitus Työtunnit viikossa Kokonaisvaikutukset: Punainen polku = 0,211 Sininen polku = 0,366 Työelämäläht öiset käytännöt Yhteensovittami sen koettu stressi Opiskelutyytyväisyys Työn laatu 0,76 Synergia 0,54 * Opiskelumotivaatio SRMR = 0,1030; CMIN/Df = 2,94; CFI = 0,835; RMSEA = 0,077
Tulosten tulkintaa Korkeakoulun käytänteillä näyttää olevan epäsuora yhteys opiskelijan kokemaan opintojen etenemiseen (opiskelutyytyväisyys) ja motivaatioon, kun stressi vähenee ajanhallinta kehittyy
Työn vaativuus (asteikolla 1-10) on merkittävä tekijä synergiassa. Hyvät käytänteet korkeakoulussa auttavat opiskelijaa tunnistamaan työkokemuksen tuomaa osaamista riippumatta työtehtävistä. Työn vaativuus osoittautui lievästi kaksiteräiseksi miekaksi : Voimakkaan synergian kokemuksen lisääntymisen ohella vaativat työtehtävät lisäävät työn koettua stressaavuutta. Liian vaativat työtehtävät voivat viedä opiskelijan huomiota opinnoista, joskin lisäävät opintojen motivoivuutta, kun opinnoissa pääsee soveltamaan työssä opittua.
Lähteet Saari, J., Vanhanen-Nuutinen, L., Mäki, K. & Kotila, H. 2017. Better learning through relevant work experience? experience? Preliminary results on the validity and reliability of LWWL inventory. Eapril conference proceedings. Saari, J. 2015. Korkeakouluopiskelijoiden seurantatutkimus. Kahden ensimmäisen vuoden aineiston tiedonkeruun toteutus. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS. Työpapereita 1/2015. Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Mäki, K. & Kotila, H. 2017. AMK-opiskelijoiden kokemuksia työelämän ja opintojen yhteensovittamisen käytännöistä. Käsikirjoitus, OKM, Eurostudent. Vanhanen-Nuutinen, L., Kotila, H. & Mäki, K.. Työn ja opintojen yhdistäminen - opintojen aikainen työssäkäynti ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden kokemana. [English abstract: Integrating studies and employment students experiences of employment during studies in higher education] Ammattikasvatuksen aikakauskirja no 2, 9-26.