Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-00636 ALI-30 Pulli Heini(UM) 21.05.2013 EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Viite Asia EU - Etelä-Afrikka huippukokouksen valmistelut, eduskunnan informointi U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 mukaisesti selvitys EU:n ja Etelä-Afrikan välillä pidettävän huippukokouksen valmisteluista. Erik af Hällström va. yksikön päällikkö
LIITTEET UM2013-00640 2(3)
3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Etelä-Afrikka UM EUE, OKM, TEM, TPK, VM, VNK
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2013-00640 ALI-30 Pulli Heini(UM) 21.05.2013 Asia EU - Etelä-Afrikka huippukokouksen valmistelut Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: [VN:n ja EK:n asiankäsittelyjärjestelmän EURODOC:n/EUTORI:n tunnus] [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Järjestyksessään kuudes EU Etelä-Afrikka huippukokous järjestetään Etelä-Afrikassa heinäkuussa 2013. Etelä-Afrikan agendaehdotusta odotetaan vielä, mutta aiempien vuosien tapaan agendan oletetaan jakautuvan bilateraalikysymyksiin, alueellisiin kysymyksiin ja globaaliagendaan. Huippukokousvalmistelun käynnistävä orientaatiokeskustelu käydään pysyvien edustajien komiteassa (Coreper II) 23.5.2013. Coreperilta toivotaan näkemystä ja ohjintaa valmisteluja varten. Tällä muistiolla informoidaan eduskuntaa agendalle mahdollisesti tulevista kysymyksistä ja Suomen kannoista. [Käsittelyn pohjana olevat asiakirjat / muut viitteet] EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: [Perustamissopimuksen artikla(t), päätöksentekomenettely (esim. yhteispäätös)] Heini Pulli/ UM/ ALI-30, p.0295 351737 Janna Heikkinen / UM/ EUE, p. +32 473841401 Katja Ahlfors/ UM/ KEO-10, p. 0295350543
Vaikka agendan on tärkeä olla fokusoitu, Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Etelä- Afrikan välissä keskusteluissa poliittiset kysymykset ovat myös kattavasti agendalla, koska huippukokous on mahdollisuus kehittää EU - Etelä-Afrikka strategista kumppanuutta sen kaikilla lohkoilla. Talouskasvun osalta Suomi haluaa painottaa osallistavan talouskehityksen (inclusive growth) merkitystä, erityisesti huomioiden Etelä-Afrikan fragmentoitunut yhteiskuntarakenne ja suuret tuloerot. Alueellisissa kysymyksissä Suomi korostaa Etelä-Afrikan merkittävää roolia SADC-EU EPA-sopimusneuvotteluiden onnistuneelle loppuunsaattamiselle. Suomi on painottanut Afrikan Unionin roolia alueellisena toimijana ja EU:n kumppanina, Etelä-Afrikka taas on EU:lle tärkeä kumppani AU-EU yhteistyössä. Globaali-asioiden yhteydessä Suomi katsoo, että keskusteluun nostaa myös Post- 2015 kehitysagenda, valmistautuminen YK-kokoukseen syyskuussa ja prosessin eteneminen tämän jälkeen. EU:n Post-2015 keskusteluissa on toistuvasti puhuttu tärkeydestä hyödyntää EU:n vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa agendan valmistelussa. Kehitysrahoitusinstrumenttia koskevissa keskusteluissa Suomi on tukenut Muutosagendan mukaista EU:n perinteisen kehitysyhteistyön keskittämistä vähiten kehittyneisiin maihin. Kehittyneempien kumppaniemme kanssa tulisi panostaa toisenlaisiin yhteistyön muotoihin, kuten EU:n temaattiseen tukeen esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä, tukeen EU:n uudesta kumppanuusinstrumentista sekä mm. laina- ja lahjarahoituksen yhdistämiseen (blending). Maiden sisäisten eriarvoisuuksien vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota, ja niiden kapasiteettiin huolehtia omista köyhistä kansalaisistaan on panostettava. 2(5) Pääasiallinen sisältö: Vuonna 2007 EU:n ja Etelä-Afrikan välille perustettu strateginen kumppanuus pyrkii edistämään vapautta, rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Tärkeinä yhteistyömuotoina toimivat kauppasuhteet, kehitys ja yhteistyösopimus (TDCA). Strategisen kumppanuuden näkyvin osa on kerran vuodessa järjestettävä huippukokous. Huippukokous tarjoaa EU:lle mahdollisuuden luoda vahvempia linkkejä strategisen kumppanuuden eri politiikkalohkojen välille. Huippukokous järjestetään Etelä-Afrikassa heinäkuussa 2013 (todennäköisesti 15.7. alkavalla viikolla). EU:ta kokouksessa edustavat Van Rompuy ja Barroso. Ennen huippukokousta järjestetään turvallisuuspoliittisten asioiden dialogi (PSC dialogue) ja EU-Etelä-Afrikka ihmisoikeusdialogi toukokuussa, sekä ministeritapaaminen, jota EU:n puolelta johtaa KE Ashton, kesäkuussa. EU:n ja Etelä- Afrikan kauppa- ja kehityssopimuksen toimeenpanoa valvova yhteistyöneuvosto (Joint Cooperation Council) järjestetään syksyllä 2013. Tarkempaa agendaluonnosta odotetaan isäntämaa Etelä-Afrikalta. Toistaiseksi Etelä- Afrikka on epävirallisesti esittänyt vain huippukokouksen yleisteemaa: talouskasvu, työpaikkojen luonti ja osaaminen. EU pitää tätä aihetta tärkeänä, mutta agendan tulee olla tarpeeksi kattava, erityisesti huomioiden poliittiset kysymykset. Agenda voisi aiempien vuosien tapaan rakentua seuraavasti:
Bilateraalikysymykset (poliittiset ja kauppakysymykset, EU - Etelä-Afrikka strateginen kumppanuus) Keskusteluissa arvioitaneen strategisen kumppanuuden tilaa ja eri sektoreilla käytävää dialogia. Talouskasvuun ja työpaikkojen luontiin liittyvät kysymykset ovat todennäköisesti keskeisin osa bilateraaliagendaa. Odotettavissa on, että energiakysymykset nousevat keskusteluun, sillä niiden merkitys Etelä-Afrikan talouskasvulle on tärkeä. On mahdollista, että esille tulee ehdotus EU:n ja Etelä-Afrikan välisestä energiakumppanuudesta. Kauppakysymyksissä on kaksi teemaa, jotka EU mahdollisesti haluaa nostaa esille. Ensinnäkin vuoden 2008 huippukokouksessa sovittiin neuvotteluiden aloittamisesta kahdenvälisestä kuljetus/liikennesopimuksesta, mutta asia ei ole Etelä-Afrikan puolelta edennyt lainkaan. Toiseksi EU:ta huolestuttaa Etelä-Afrikan yksipuolinen ilmoitus EUjäsenmaiden (ja myös muiden kolmansien maiden) kanssa tehtyjen investointisuojasopimusten päättämisestä. Tällä hetkellä Etelä-Afrikka ei enää pura voimassaolevia sopimuksia, mutta EU:n on silti tärkeää pitää aihe keskusteluissa Etelä- Afrikan ollessa juuri säätämässä uutta investointeja koskevaa lakia. 3(5) Keskustelut EU:n kehitysyhteistyöstä noussevat agendalle, Etelä-Afrikan toivoessa vahvistusta sille, että se säilyy kehitysavun kohdemaana. Vuosien 2014-2020 rahoituskehyksiä koskevassa esityksessään komissio esitti, että kahdenvälinen kehitysapu pääsääntöisesti suuntautuisi vähiten kehittyneisiin maihin (differentaatio). Etelä-Afrikka oli kuitenkin yksi harvoista poikkeuksista, jonne komissio ehdotti, että kahdenvälinen tuki jatkuisi vaikkei maa kuuluu köyhimpien joukkoon. Rahoituskehysneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin välillä ovat vielä kesken. Periaate avun keskittämisestä on ollut yksi vaikeimmista kysymyksistä kehitysrahoitusinstrumenttia (Development Cooperation Instrument DCI) koskevissa neuvotteluissa. EU:n kahdenvälisen tuen jatkuminen Etelä-Afrikkaan riippuu neuvotteluiden lopputuloksesta. Tiede- ja teknologiayhteistyö on ollut menestyksellistä ja tiede- ja teknologiasopimuksen jatkaminen sekä yhteistyön tiivistäminen tietyillä erityissektoreilla ovat tärkeitä tavoitteita. Etelä-Afrikka on vuoden 2011 huippukokouksessa nostanut esille kysymyksen virka- ja diplomaattipassilla matkustavien viisumivapaudesta. Asian on todettu kuuluvan jäsenmaiden kompetenssiin. Alueelliset kysymykset Etelä-Afrikka on merkittävä alueellinen toimija Afrikassa ja hakee myös roolia globaalina vaikuttajana. Afrikassa maa toimii aktiivisesti sekä eteläisen Afrikan kehitysjärjestössä (SADC) että Afrikan Unionissa. Etelä-Afrikka on EU:lle tärkeä kumppani vuoropuhelussa AU:n kanssa, erityisesti nyt, kun maan entinen ulkoministeri Dlamini-Zuma toimii AU:n puheenjohtajana. EU halunneekin keskustella huippukokouksessa myös vuonna 2014 pidettävän AU-EU huippukokouksen agendasta. Etelä-Afrikka on myös rooli välittäjänä eri Afrikan konflikteissa. Huppukokouksen agendalle noussee myös ajankohtaiset maatilanteet, erityisesti konfliktit, mantereella.
4(5) BRICS (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) on Etelä-Afrikalle keskeinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen painopistealue. Etelä-Afrikka isännöi maaliskuussa 2013 BRICS-maiden huippukokousta. EU-SADC EPA-neuvotteluiden (Economic Partnership Agreement, talouskumppanuussopimus) loppuunsaattaminen noussee agendalle. EU:n ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön eli SADC:n talouskumppanuusneuvotteluissa (EPA) osapuolten pyrkimyksenä on edetä niin, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa vielä vuoden 2014 puolella. Botswanan ja Namibian kaltaiset maat tippuvat pois EU:n tullittoman ja kiintiöttömän kohtelun piiristä 1.10.2014, mikä on osittain vauhdittanut EPAneuvotteluja. Alueellistaloudellisen vaikutusvaltansa vuoksi ja SACU:n tulliliiton talouskeskuksena Etelä-Afrikka on ollut neuvotteluissa keskeinen toimija. Etelä-Afrikalle EPA-sopimuksen olisi tarjottava tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimukseen (TDCA) verrattuna. Etelä-Afrikka ei ole ollut täysin tyytyväinen aikanaan EU:n kanssa neuvottelemaansa TDCAsopimukseen. Globaalikysymyksissä käsiteltäneen mm. ilmastonmuutosta ja globaalihallintaa, ml. G20 ja yhteistyö YK:ssa. Huippukokouksen odotetaan hyväksyvän yhteisen julkilausuman. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Käsitelty ulkosuhdejaosto 20.5.2013. Eduskuntaa (suuri valiokunta ja ulkoasianvaliokunta) informoitu 21.5.2013 päivätyllä perustietomuistiolla. Käsittely Euroopan parlamentissa: [Tiedot valiokunta- ja täysistuntokäsittelyistä] Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: [Tiedot sääntelytasosta(laki/asetus/vnp/p/muu) liittymäkohdat Ahvenanmaan toimivaltaan] [Tiedot asian taloudellisista vaikutuksista sekä kansallisesti että yhteisölle] Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: [Tiedot muiden jäsenmaiden kannoista tai muista asiaan vaikuttavista tekijöistä]
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Etelä-Afrikka UM EUE, OKM, TEM, TPK, VM, VNK