Viite UTP 27/2003 vp,doc. 127/03 komission taustapaperi,kom(2003) 638 lopullinen (päätösehdotus),doc. 136/03 (päätelmät)

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM POL-06 Bergholm Päivi Viite UTP 27/2003 vp,doc. 127/03 komission taustapaperi,kom(2003) 638 lopullinen (päätösehdotus),doc. 136/03 (päätelmät) Asia EU/Kehitysyhteistyö/Afrikan rauhanturvarahaston perustaminen Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle tiedoksi Afrikan rauhanturvarahaston perustamista koskeva perusmuistio. Yksikön päällikkö Kimmo Lähdevirta

2 2(5) EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Coreper , YAUN Keskustelu perustuu asiakirjoihin 127/03 (komission taustapaperi), KOM(2003) 638 lopullinen (päätösehdotus) ja doc 136/03 (päätelmät). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: EU:n neuvosto: EY perustamissopimuksen 310 artikla ja 300 artiklan 2 kohdan toinen alakohta AKT-EY-ministerineuvosto: AKT-EY kumppanuussopimus ja erityisesti sen liitteen I 8 kohta. Ulkoasiainministeriö/Merja Lindroos-Binham, puh , Minna Laajava, puh Suomi hyväksyy neuvoston päätelmät (Doc 136/06), jossa neuvosto antaa poliittisen tuen rahaston perustamiselle. Modaliteeteista päätetään työryhmätasolla jatkossa. Rahoituspäätös tehdään EKR-komiteassa. Suomen mukaan päätelmissä pitäisi tuoda esille, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu ja jatkossa tulee tutkia mahdollisuuksia erillisen budjettilinjan perustamisesta. Suomi kannattaa afrikkalaisen rauhanturvarahaston perustamista konfliktineston ja hallinnan näkökulmasta. Afrikan unionin tukeminen ja afrikkalaisen omistajuuden lisääminen ovat sopusoinnussa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Afrikan rauhanturv a- operaatioiden rahoitustarve tunnustetaan. Suomi pyrkii myös tukemaan afrikkalaisten oman rauhanturvakapasiteetin luomista. Keskeinen turvallisuussektorin tavoite Afrikassa on se, että afrikkalaiset kykenisivät kantamaan entistä enemmän vastuuta maanosansa rauhanturvatehtävistä. Tässä mielessä rauhanturvarahaston tukeminen on myös hyvin linjassa Suomen Afrikan rauhanturvapolitiikan kanssa. Muiden EU jäsenmaiden tavoin Suomi on suhtautunut varauksellisesti komission ehdotukseen rauhanturvan rahoittamisesta Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Rauhanturv aoperaatiot eivät ole ODA kelpoisia nykyisten OECD/DAC sääntöjen mukaan. OECD/DAC:in ODA-kriteerien avaamista pidettiin liian riskialttiina. Myöskään YUTP budjetti ei pienuutensa vuoksi tarjoa ratkaisua rahoitusongelmaan. Jos EKR

3 Pääasiallinen sisältö: 3(5) budjetti ei pienuutensa vuoksi tarjoa ratkaisua rahoitusongelmaan. Jos EKR uusien rahoituskehysten myötä siirretään vuodesta 2007 alkaen osaksi EU:n budjettia, tulisi tutkia soveltuvaa budjettirakennetta operaatioiden rahoittamiseksi, siten että menot voidaan erotella ODA:sta. Väliaikainen ja transparentti ratkaisu olisi se, että operaatioita rahoitettaisiin EKR:sta ja ko. toimintaa ei raportoitaisi ODA:na. Tämä edellyttää lisäystä Suomen vuoden 2004 talousarvion momentin käyttöperusteisiin. Käyttöperusteiden muutos voidaan tehdä Suomen vuoden 2004 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä (huhtikuu 2004). Tällä saadaan valtuutus käyttää EKR-varoja tähän ei-oda kelpoiseen toimintaan, jolloin vastaavaa osuutta ei myöskään raportoida. Järjestelyn arvioitu vaikutus Suomen kehitysyhteistyön BKTL-osuuteen on verraten vähäinen. Mikäli maksut toteutettaisiin yhden vuoden aikana laskisi BKTL-osuutemme enintään 0,0026%-yksikköä. Vastaava euromääräinen vaikutus on noin 3 miljoonaa euroa. Koska järjestely on tarkoitus toteuttaa useamman vuoden aikana (vuodet ), olisi sen vaikutus Suomen kehitysyhteistyön BKTL-osuuteen tätä vähäisempi. Suomi painottaa tehokasta varojen hallintaa ja sopivien kontrolli- ja seurantamekanismien luomista kustannusten nousemisen varalle. Myös arvio toiminnasta on tehtävä aikaisessa vaiheessa. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota erityisesti myös kapasiteetin rakentamiseen (ml. early warning systems) sekä post conflict ja peace enforcement - näkökohtiin. Tausta: Afrikkalaiset valtionpäämiehet ja Euroopan komissio tekivät Maputossa heinäkuussa 2003 pidetyssä Afrikan unionin huippukokouksessa päätöksen rauhan tukitoimirahaston perustamisesta Afrikan unionia varten. Rahastolla tuetaan Afrikan unionin ja Afrikan aluejärjestöjen omaa rauhanturvatoimintaa, joka on erillinen Afrikan YK-johtoisista rauhanturvaoperaatioista. EU:n jäsenvaltioiden halukkuus auttaa Afrikan rauhanturvavalmiuksien lujittamisessa vahvistettiin heinäkuun yleisten ja ulkosuhteiden neuvostossa. EU on tähän mennessä päättänyt ad hoc interventioiden rahoittamisesta kolme kertaa (Norsunluurannikko, Liberia ja Burundi). Tavoitteet: Afrikan rauhanturvan rahoittaminen perustuu erityisesti Afrikan unionin (AU) tukemiseen tavalla, joka edistää afrikkalaisten ratkaisujen löytämistä maanosaa ravisteleviin kriiseihin. Toinen tavoite on edistää afrikkalaista solidaarisuutta Maputon huippukokouksessa esiintyneiden tavoitteiden mukaisesti. Rahaston kautta Afrikan maat osoittavat konkreettisesti sitoutumisensa maanosan rauhaan ja turvallisuuteen, koska rauhanturvaoperaatio iden rahoitus tulee maille allokoiduista EU:n kehitysvaroista. Hankkeen kolmas tavoite on luoda myönteiselle kehitykselle olosuhteet Afrikassa. Oikeudellinen perusta: Cotonoun sopimuksen artikla 11 mukaan sopimusosapuolet harjoittavat rauhaarakentavaa ja konflikteja ennaltaehkäisevää politiikkaa. Vaikka rauhanturvaamisoperaatioita ei ole suoraan mainittu sopimuksen tekstissä, ne ovat kuitenkin konfliktien ehkäisyn keskeisiä instrumentteja.

4 4(5) Rahoitus ja aikataulu: Komission ehdotuksen mukaan rahastolle varattaisi alkuvaiheessa MEUR 250. Rahoitus koostuisi 1,5% Afrikan mailta jo notifoidusta rahoituksesta (yhteensä MEUR 126,4) ja 9. EKR:n pitkän aikavälin allokoimattomasta rahoituksesta (MEUR 123,6). Tavoitteena on jatkuva toiminta ja lisärahoituksesta keskustellaan myöhemmässä vaiheessa. Jokaisella operaatiolla olisi oma budjetti, ja rahoitus koostuisi sekä EKR-varoista että muusta kansainvälisestä tuesta. Tavoite on, että rauhanturvaoperaatiot tulisivat mahdolliseksi vuoden 2004 aikana. Päätöksentekoprosessi: Päätökset operaatioista tehtäisiin Afrikan unioniin perustetussa turvallisuusneuvostossa (Peace and Security Council). Pääsääntöisesti operaatiot perustuisivat YK:n mandaattiin. Poikkeustapauksissa voitaisiin käyttää EU:n tukemaa rauhantukirahastoa ilman YKmandaattia, mikäli YK ei onnistu esim. oman päätöksentekomekanisminsa halvaantumisen vuoksi päätöstä tekemään. Operaatio illa on oltava vahva YK.n poliittinen tuki ja hyväksyntä. Komission mukaan EU:n ja AU:n välille perustetaan pysyvä konsultaatiomekanismi EU/Afrikka dialogin yhteyteen. Myös komissio (EKR:n varojen hallinnoivana osapuolena) ja AU ryhtyy konsultaatioihin ennen jokaista rahoituspäätöstä. Jäsenmaat osallistuvat myös prosessiin. Käyttö ja kohdemaat: Rahaston varoja käytettäisi vain ei-sotilaallisten kulujen (esim. viestintä- ja kuljetuskalusto, lääkkeet yms) rahoittamiseen. Kaikki Afrikan maat ovat rahoituksen piirissä (paitsi Marokko). Komission mukaan rahoitukseen pitäisi sisältää varoja myös Etelä-Afrikkaan kohdennetuista varoista sekä MEDA- varoista. ODA kelpoisuus: Rauhanturvaoperaatiot eivät ole ODA kelpoisia nykyisten OECD/DAC sääntöjen mukaan. Komissio ei näe ODA-kelpoisuuden olevan este fasiliteetin perustamiselle. Rauhanturvatoiminta saattaa sisältää myös osa-alueita, jotka ovat kuitenkin ODAkelpoisia (mm. hätäavun jakaminen, koulujen rakentaminen, miinojen raivaus siviilitarkoituksiin yms.). Näiden osuus operaatioissa on kuitenkin marginaalinen. Kansallinen käsittely: EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely: SuVa, UAV Kansallinen lainsäädäntö:

5 5(5) Taloudelliset vaikutukset: Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: LIITTEET 1 kpl; perusmuistio UM Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YUTP,kehitysyhteistyö UM EUE,VNEUS Lomakepohja: Muistio