Delegaattitutkimus 2016

Delegaattitutkimus 2016

2 Delegaattitutkimus 2016 Helsinki, 2017 Christel Nummela

3 Sisällysluettelo Esipuhe. 5 Johdanto.. 6 Tutkimuksen tavoite. 6 Tutkimuksen kohderyhmä ja näyte 6 Tutkimuksen toteutus.. 9 Tietojen käsittely ja T-testi.... 9 Tiivistelmä. 10 Delegaattien profiili.. 12 Asuinalue.. 13 Sukupuoli. 14 Ikä.15 Seuralaisten mukanaolo.16 Kongressimatka.. 17 Matkustustapa Suomeen.17 Majoittuminen ja viipyminen Suomessa..19 Majoittuminen Suomessa. 20 Viipyminen Suomessa 22 Osallistuminen järjestetyille pre- tai post-tourille. 23 Kongressijärjestelyt.. 25 Tiedon saaminen kongressista... 25 Sosiaalisen median käyttö 26 Kongressiin ilmoittautuminen 27 Osallistumispäätökseen vaikuttaneet tekijät.. 29 Arviot kongressista.. 30 Kestävä kehitys. 34 Suomi kongressimaana.. 37 Ensimmäinen käynti Suomessa. 38 Mielipide Suomen hintatasosta. 39 Arviot Suomesta kongressimaana 40 Arviot kongressikaupungista.. 41 Suomen-vierailun odotusten toteutuminen. 44 Suomi Lomakohteena tulevaisuudessa...45

4 Delegaattien rahankäyttö..46 Kongressimatkan kustannusten korvaaminen 47 Kongressimatkan menot.. 48 Kongressien tulo- ja työllisyysvaikutukset. 54 Panos-tuotoskertoimien hyödyntäminen. 54 Kongressijärjestäjien kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus.... 56 Kongressidelegaattien kulutuksen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. 57 Kongressidelegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet työllisyysvaikutukset.. 60 Yhteenveto..61 Yhteenveto delegaattien kommenteista. 62 Tutkimuslomake.64

5 Esipuhe Visit Finlandissa toimiva Finland Convention Bureau on seurannut kansainvälisten kongressien osallistujien kokemuksia suomalaisista kongresseista sekä Suomesta kongressimaana kolmen vuoden välein jo vuodesta 1986 alkaen. Kongressitutkimuksessa selvitetään paitsi kongressidelegaattien kokemuksia myös kongressimatkailun taloudellista merkitystä Suomessa. Taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on delegaateille tehdyn tutkimuksen lisäksi hyödynnetty myös kongressijärjestäjille tehtyä kyselyä sekä Finland Convention Bureaun Suomessa järjestettävistä kongresseista ylläpitämiä tilastoja. Vuoden 2016 kongressitutkimus toteutettiin touko-syyskuussa Suomen vilkkaimpana kongressikautena 16 kansainvälisen kongressin yhteydessä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen toteuttajana on Taloustutkimus Oy, jossa tutkimuksesta ovat vastanneet tutkimusjohtaja Christel Nummela ja toimitusjohtaja Jari Pajunen. Visit Finlandissa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Manager, Global Sales and Business Events Mervi Toivonen ja Business Events Specialist Jaana Koivistoinen sekä Manager, Research Katarina Wakonen. Kiitämme yhteistyöstä kaikkia tutkimuksen toteutusta edesauttaneita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää tutkimukseen osallistuneiden kongressien järjestäjiä sekä muita tiedonkeruun osallistumiseen vaikuttaneita tahoja. Ilman heidän apuaan tutkimuksen toteutuminen tässä laajuudessa ei olisi ollut mahdollista. Helsingissä, maaliskuussa 2017 TALOUSTUTKIMUS OY

6 Johdanto Delegaattitutkimuksen tavoite Finland Convention Bureau on tutkinut Suomen kansainvälisten kongressien delegaattien mielipiteitä vuodesta 1986 alkaen. Tutkimuksia on tehty kolmen vuoden välein, joista tämä uusin vuonna 2016. Delegaattitutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisten kongressien delegaattien kokemuksia kongressista ja Suomesta kongressimaana sekä kongressimatkaan ja rahankäyttöön liittyviä asioita. Tutkimuksen kohderyhmä ja näyte Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa vuonna 2016 järjestettävien kansainvälisten kongressien delegaatit. Kysymyslomake jaettiin kongressimateriaalin mukana tai kongressin rekisteröinnin yhteydessä 16 kongressissa touko-syyskuussa 2016. Tutkimukseen oli mahdollisuus vastata myös sähköisesti QR-koodin avulla tai kirjoittamalla osoite selaimeen, mutta tätä mahdollisuutta ei juuri käytetty. Tutkimuksessa mukana olevat kongressit määriteltiin yhdessä tilaajan kanssa siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erityyppisiä kansainvälisiä kongresseja koon mukaan, alueellisesti, aihepiiriltään ja ajankohdaltaan. Tutkimuksessa mukana olleet kongressit on esitetty seuraavassa taulukossa.

7 Taulukko 1. Tutkitut kongressit 2016 Kongressi Aihe Sijainti Aika Kesto/ pv RS 2016, 7th International Teknologia ja 10.5.- Symposium on In-Situ Rock Tampere tietotekniikka 12.5. 1 Stress 3 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ENC 2016, European Navigation Conference 60th EDQ Conference The VII Conference on Childhood Studies Rubbercon 2016 The 40th Nordic Congress of Obstetrics and Gynecology CDIO 2016 Forum Wood Building Nordic 2016 CELSE 2016 NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference Teknologia ja tietotekniikka Kauppa, teollisuus ja palvelut Yhteiskunta, historia, sosiologia Teknologia ja tietotekniikka Lääketiede ja terveys Opetus, koulutus ja kielet Teknologia ja tietotekniikka Lääketiede ja terveys Lääketiede, terveys Helsinki 30.5.- 2.6. Helsinki 1.6.-2.6. 2 Turku 6.6.-8.6. 3 Tampere 8.6.-9.6. 2 Helsinki Turku Espoo Oulu Jyväskylä 12.6.- 15.6. 12.6.- 16.6. 15.6.- 17.6. 15.6.- 17.6. 20.6.- 22.6. Teknologia ja 14.8.- EMTS 2016 Espoo 11 tietotekniikka 18.8. 5 NCSR, 23rd Nordic Conference Ideologia, uskonto 17.8.- Helsinki 12 for the Sociology of Religion ja filosofia 19.8. 3 Yhteiskunta, EAUH 2016, XIII International 24.8.- historia, Helsinki Conference on Urban History 27.8. 13 sosiologia 4 Opetus, koulutus 24.8.- EUROSLA 26 Jyväskylä 14 ja kielet 27.8. 4 Teknologia ja 12.9.- SEFI 2016 Tampere 15 tietotekniikka 15.9. 4 Yhteiskunta, 18.9.- Safety 2016 historia, Tampere 21.9. 16 sosiologia 4 Tutkituissa kongresseissa oli yhteensä 4 697 osallistujaa. Kongressien kesto oli keskimäärin 3,5 päivää. 4 4 5 3 3 3

8 Vastauksia palautui yhteensä 1 548 kpl. Vastausprosentti oli keskimäärin 33 %. Tässä luvussa ei ole mukana Forum Wood Building Nordic 2016 -kongressia, joka oli sähköinen kongressi eikä lomakkeita jaettu etukäteen, eikä CDIO 2016 -kongressia, jossa osa lomakkeista hävisi palautuksen aikana. Taulukon osallistujamäärät perustuvat järjestäjien antamiin lopullisiin osallistujamääriin. Taulukko 2. Osanottajat ja vastaukset kongresseittain 2016 Kongressi Osallistujat Otos Vastaukset Vastaus- % RS 2016, 7th International Symposium on In-Situ Rock 107 107 59 55,1 % 1 Stress ENC 2016, European Navigation 2 Conference 220 220 57 25,9 % 3 60th EDQ Conference 300 300 59 19,7 % The VII Conference on 4 Childhood Studies 235 235 202 86,0 % 5 Rubbercon 2016 165 165 56 33,9 % The 40th Nordic Congress of 6 Obstetrics and Gynecology 870 400 97 24,3 % 7 8 CDIO 2016 339 339 39 11,5 % Forum Wood Building Nordic 2016 387 387 18 4,7 % 9 10 11 12 13 14 15 16 CELSE 2016 98 98 42 42,9 % NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference 222 222 110 49,5 % EMTS 2016 250 250 100 40,0 % NCSR, 23rd Nordic Conference for the Sociology of Religion EAUH 2016, XIII International Conference on Urban History 135 135 67 49,6 % 650 650 122 18,8 % EUROSLA 26 397 397 133 33,5 % SEFI 2016 303 303 54 17,8 % Safety 2016 1100 1100 332 30,2 % Yhteensä 5778 5308 1548 Keskiarvo 4582 1490 33 % Forum Wood Building Nordic 2016 ja CDIO 2016 eivät ole mukana keskiarvossa (katso teksti yllä).

9 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä. Englanninkielinen lomake jaettiin osallistujille kongressimateriaalin mukana tai kongressi-ilmoittautumisen yhteydessä. Kongressin viimeisinä päivinä paikalla oli joko yksi tai tarvittaessa kaksi Taloustutkimus Oy:n koulutettua tutkimushaastattelijaa, jotka keräsivät lomakkeita ja henkilökohtaisella kontaktilla motivoivat osanottajia vastaamaan kyselyyn. Lomakkeiden keräykseen eri kongresseissa osallistui yhteensä 11 Taloustutkimuksen haastattelijaa. Palkkioksi tutkimukseen osallistumisesta vastaajat saivat pienen lahjan (toimeksiantajan hankkimat vedenpitävät, läpinäkyvät kännykkäpussit). Osallistujilla oli myös mahdollisuus vastata tutkimukseen sähköisesti lomakkeella olevan QRkoodin avulla tai kirjoittamalla osoite selaimeen. Safety 2016 -kongressin järjestäjä lähetti muutama viikko kongressin jälkeen osallistujille sähköpostiviestin, jossa kiitti kongressiin osallistumisesta ja samalla kertoi, että vielä voi vastata tutkimukseen sähköisesti. Tämä sai delegaatit jonkin verran aktivoitumaan. Tietojenkäsittely ja t-testi Taulukointi on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulokset esitetään prosenttijakaumien ja keskiarvojen avulla. Eri taustaryhmien välisiä tuloksia on tarkasteltu ristiintaulukoinnilla. Tulostuksessa on käytetty t-testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Solun väri osoittaa, onko ero tilastollisesti merkitsevästi suurempi (sinertävä) vai pienempi (punertava). Tulokset on esitetty pääosin graafisesti ja tekstiyhteenvetona. Muutamia poimintoja vastaajien antamasta avoimesta palautteesta sekä yhteenveto on raportin liitteenä. Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake löytyy raportin lopusta.

10 Tiivistelmä Delegaattien profiili Tutkimukseen osallistuneista kongressivieraista valtaosa oli eurooppalaisia. Hieman yli puolet osanottajista oli naisia. Hieman yli puolet delegaateista oli iältään 31-50-vuotiaita. Seuralainen oli mukana noin joka neljännellä kongressivieraalla. Kongressimatka Melkein kaikki ulkomaiset kongressidelegaatit saapuivat Suomeen lentäen. Majoittuminen ja viipyminen Suomessa Valtaosa kongressidelegaateista majoittui kongressin aikana hotellissa tai hostellissa. Runsas neljä kymmenestä suomalaisista delegaateista yöpyi hotellissa tai hostellissa, neljä kymmenestä yöpyi kotona. Kongressidelegaatit viipyivät Suomessa keskimäärin 5,4 vuorokautta, mikä on hivenen enemmän kuin vuonna 2013 (5,0). Joka kymmenes delegaatti osallistui kongressin yhteydessä järjestetylle pre- tai post-tourille, joista puolet suuntautui jonnekin Suomessa. Viidennes pre- tai post-toureista suuntautui Tallinnaan. Kongressijärjestelyt Vastaajat saivat aiempaan tapaan yleisimmin tiedon kongressista kollegoilta. Internet ja edellinen kongressi olivat seuraavaksi yleisimmät tiedon lähteet aiempien vuosien tapaan, mutta tänä vuonna Internet ohitti edellisen kongressin tiedon lähteen yleisyydessä. Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoittautui kongressiin 3-6 kuukautta etukäteen. Ilmoittautumisajankohdat ovat samansuuntaisia kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Tärkein osallistumispäätökseen vaikuttanut tekijä oli edelleen kongressin ohjelman sisältö, mutta lähes yhtä tärkeitä tänä vuonna olivat verkostoituminen ja oman työn esittely eli näiden merkitys on kasvanut viime mittauskerrasta. Kongresseihin liittyviin järjestelyihin oltiin aiempaan tapaan hyvin tyytyväisiä. Suomi kongressimaana Neljä delegaattia kymmenestä oli käynyt Suomessa aiemmin eli luku on lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Suomea pidetään edelleen melko kalliina maana muihin kongressimaihin

11 nähden, keskiarvo on lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Suomea pidettiin hyvänä kongressimaana verrattuna muihin maihin. Suomalaisiin kongressikaupunkeihin oltiin tyytyväisiä ja lähes kaikki vastaajat arvioivat turvallisuuden erinomaiseksi, kun taas vapaaajanviettomahdollisuuksiin ei oltu niin tyytyväisiä. Tilanne on tässä aikaisempien vuosien kaltainen. Valtaosa eli kolme neljästä harkitsisi Suomea tulevaisuudessa myös lomamatkakohteena. Delegaattien rahankäyttö Työnantaja tai muu instituutio maksaa useimpien kongressidelegaattien kongressimatkan kulut. Delegaatit kuluttivat Suomessa rahaa keskimäärin 248 euroa vuorokautta kohden / henkilö.

12 Delegaattien profiili

13 Asuinalue Tutkimukseen osallistuneista kongressidelegaateista valtaosa oli eurooppalaisia. Osallistujista suomalaisia oli 25 %, muualta pohjoismaista tulevia 17 % ja muualta Euroopasta 33 %. Aasialaisia osanottajia oli vastaajien joukossa 10 % ja pohjoisamerikkalaisia 7 %. Muiden maanosien edustus jäi vähäiseksi. Edelliseen, vuoden 2013 tutkimukseen verrattuna suomalaisia delegaatteja oli nyt lähes saman verran. Muualta Pohjoismaista tulevien määrä oli niin ikään samalla tasolla kuin vuonna 2013. Myös Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien eurooppalaisten osuus, pohjoisamerikkalaisten tai aasialaisten osuus on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2013. Taulukko 3. Vastaajien asuinalue kongresseittain Asuinalue (vastaajien lukumäärä) Kongressi Suomi Muut Pohjoismaat Muu EUmaa Muu Euroopan maa Lähi-Itä Aasia Oseania Afrikka Pohjois- Amerikka Keski- / Ei Etelä- vastausta Amerikka Yhteens ä 1 13 8 7 3 0 18 3 0 7 0 0 59 2 4 6 30 5 0 6 0 1 4 1 0 57 3 40 2 9 3 1 3 0 0 1 0 0 59 4 69 33 37 15 1 25 3 3 5 9 2 202 5 15 6 27 4 0 2 0 0 0 1 1 56 6 20 62 12 0 0 0 1 1 1 0 0 97 7 5 12 12 0 0 6 0 1 1 2 0 39 8 8 3 3 1 0 1 0 1 1 0 0 18 9 31 3 7 0 0 0 0 0 1 0 0 42 10 53 37 17 0 0 0 0 0 2 0 1 110 11 9 9 38 12 12 12 0 0 8 0 0 100 12 22 27 6 6 0 1 1 0 4 0 0 67 13 4 7 74 14 1 1 2 0 16 3 0 122 14 27 12 56 14 0 13 1 0 8 0 2 133 15 12 6 28 1 1 2 2 1 1 0 0 54 16 49 27 51 15 13 59 33 22 51 11 1 332 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 Kaikki 381 260 414 93 29 149 47 30 111 27 7 1548

14 Sukupuoli Tänäkin vuonna enemmistö kansainvälisten kongressien delegaateista on naisia. Naisten osuus on 55 % eli sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Naisten osuus oli miesten osuutta suurempi ensimmäisen kerran tämän tutkimuksen aikana viime mittauskerralla eli vuonna 2013 (tutkimusta on tehty vuodesta 1986 kolmen vuoden välein). Suomalaisten osanottajien joukossa naisia oli selvästi enemmän kuin miehiä (naisia 67 %, miehiä 30 %). Myös muista Pohjoismaista naisia on enemmän kuin miehiä. Muista EU-maista tulleissa naisten ja miesten osuus on sama eli 50 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhimmassa ikäryhmässä miehiä on naisia enemmän. Kaikissa muissa ikäryhmissä naisten osuus on miesten osuutta suurempi, alle 40-vuotiaisissa naisia on 58 % ja miehiä 41 %. Vastaajien sukupuoli n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=18* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=133 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 Nainen Mies Ei vastausta 55 44 17 14 30 36 28 49 58 84 81 86 70 64 72 47 41 67 33 85 12 3 14 86 48 48 4 56 44 71 29 1 43 56 2 65 33 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% 16 1 2 3 1 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

15 Ikä Kongressidelegaatit olivat enimmäkseen 31-50-vuotiaita (53 %). Yli 60-vuotiaita osallistujia oli 10 % ja nuoria, alle 30-vuotiaita 15 %. Loput sijoittuvat ikäryhmään 51-60 vuotta (21 %). Vuoteen 2013 verrattuna nuorinta ikäryhmää (alle 30 vuotta) on nyt 2 prosenttiyksikköä vähemmän. Muiden ikäryhmien kohdalla osuudet ovat lähes samat kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, ero on osassa vain prosenttiyksikön verran. Eniten nuorinta ikäryhmää (korkeintaan 30 vuotta) oli EMTS 2016 -kongressissa Espoossa, jossa runsas neljännes osallistujista kuului tähän ikäryhmään. Vajaa neljännes vastaajista kuului nuorimpaan ikäryhmään EAUH 2016 -kongressissa Helsingissä ja EUROSLA 26 -kongressissa Jyväskylässä. Vastaajien ikä n=kaikki vastaajat 30 vuotta tai alle 31-40 vuotta 41-50 vuotta 51-60 vuotta Yli 60 vuotta Ei vastausta Kaikki, n=1548 Kongressi 15 28 25 21 10 1 RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 22 31 12 24 12 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 18 30 28 16 9 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 5 17 25 36 12 5 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 12 31 25 27 4 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 20 29 29 16 7 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 6 28 22 27 18 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 8 21 36 23 13 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=18* 22 11 50 17 CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 21 36 12 19 10 2 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 15 31 26 16 11 1 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 27 25 14 21 12 1 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 10 25 30 16 13 4 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=133 23 24 35 32 22 24 14 13 6 6 1 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 13 28 22 20 17 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 8 25 28 23 14 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

16 Seuralaisten mukanaolo Neljänneksellä (26 %) vastaajista oli seuralainen mukanaan kongressissa. Vuonna 2013 vastaava luku oli 32 %. Heistä enemmistöllä oli mukana vain yksi seuralainen. Aasiasta tulevilla kongressivierailla seuralaisen mukanaolo oli yleisempää kuin muualta tulevilla. Vähiten seuralaisia oli mukana kongressidelegaateilla EUROSLA 26 -kongressissa Jyväskylässä ja eniten The VII Conference on Childhood Studies -kongressissa Turussa. Taulukko 4. Aikuisten seuralaisten mukanaolo asuinalueittain Seuralainen Asuinalue mukana, % Suomi 28 Muut Pohjoismaat 17 Muu EU-maa 20 Muu Eurooppa 31 Lähi-Itä 34 Aasia 48 Oseania 34 Afrikka 20 Pohjois-Amerikka 26 Keski-/ Etelä-Amerikka 22 Yhteensä 26

17 Kongressimatka Matkustustapa Suomeen Valtaosa (93 %) ulkomaisista kongressivieraista saapui Suomeen lentäen. Laivalla matkusti 6 % vastaajista, junalla 4 % ja muulla tavoin 1 %. Laivaa käyttivät eniten Pohjoismaista tulleet ja junaa EU:n ulkopuolisesta Euroopasta saapuneet kongressivieraat. Vuoteen 2013 verrattuna matkustustavat ovat pysyneet samanlaisina.

18 Matkustustapa Suomeen - asuinpaikka n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Lentäen Laivalla Junalla Muuten Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka 93 6 41 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 88 93 12 5 32 6 1 Muu Euroopan maa, n=93 86 8 11 2 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 100 97 100 100 97 32 1 4 4 3 4 41 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 96 7 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110% Matkustustapa Suomeen - kongressikaupunki n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Lentäen Laivalla Junalla Muuten Ei vastausta Kaikki, n=1160 93 6 41 Kongressikaupunki Helsinki, n=312 Espoo, n=101 Helsinki/Espoo, n=413 Tampere, n=410 Turku, n=165 Jyväskylä, n=160 Oulu, n=11* 79 94 94 94 97 96 100 21 5 21 4 31 5 21 3 41 4 5 22 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110% 10 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

19 Majoittuminen ja viipyminen Suomessa

20 Majoittuminen Suomessa Valtaosa (79 %) kongressidelegaateista yöpyi kongressin aikana hotellissa tai hostellissa, ulkomaisista osallistujista peräti 90 %. Tänä vuonna kotona yöpyjiä oli 10 % vastaajista (10 % myös vuonna 2013), mikä selittyy suomalaisten kongressivieraiden määrällä. Suomalaisista kongressiosallistujista 44 % yöpyi hotellissa tai hostellissa tänä vuonna (53 % vuonna 2013). Lomakkeella oli tänä vuonna vaihtoehtona myös kotimajoitus (esim. Airbnb). Tämän vaihtoehdon valitsi 5 % vastaajista. Missä asutte/asuitte kongressin aikana? n=kaikki vastaajat Hotelli/ hostelli Sukulaisten/ tuttavien luona Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=18* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=133 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 Kotona Kotimajoitus (esim. Airbnb) 79 Muu 3 Ei vast. 10 512 92 95 23 2 5 44 3 41 2 10 81 4 6 3 42 79 18 2 86 92 1 10 12 5 3 44 11 39 6 40 7 40 2 10 74 5 13 9 81 2 8 9 69 9 19 1 80 2 16 1 62 7 10 16 42 87 2 9 2 90 13 4 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Hotellivaraus tehtiin pääasiassa joko kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä tai suoraan hotellista. Hotellissa yöpyneistä vastaajista kolmannes teki varauksen kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä ja saman verran teki varauksen suoraan hotellista. Etenkin

21 Pohjoismaista tulleet, pohjoisamerikkalaiset, oseanialaiset ja yli 50-vuotiaat olivat tehneet hotellivarauksen ilmoittautumisen yhteydessä. Suoraan hotellista varauksen tekivät muita useammin suomalaiset. Viidennes vastaajista teki varauksen matkatoimistosta/hotellivaraamosta ja runsas joka kymmenes käytti muuta tahoa. Hotellivarauksen tekeminen n=hotellissa/hostellissa yöpyneet Kongressiin ilmoittautumisen yhteydessä Suoraan hotellista Kaikki, n=1219 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=54 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=54 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=26 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=163 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=44 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=83 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=36 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=8* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=17* NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=81 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=81 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=46 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=97 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=83 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=47 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=298 Matkatoimistosta/ hotellivaraamosta 36 28 30 15 23 36 11 25 25 25 30 30 30 47 55 31 58 38 48 17 45 43 32 42 50 40 Muu 39 29 46 43 24 35 46 20 20 32 23 21 Ei vastausta 20 24 22 7 17 28 13 12 30 7 15 7 18 13 1 9 19 8 10 9 7 7 2 6 13 18 10 19 15 2 21 19 19 11 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

22 Viipyminen Suomessa Tutkittujen kongressien keskimääräinen kesto oli 3,5 päivää. Vuonna 2013 kongressien keskimääräinen kesto oli hieman pitempi; 4,1 päivää. Osanottajien keskimääräinen viipymä kongressikaupungissa on kuitenkin säilynyt lähes samana kuin vuonna 2013 eli 4,1; vuonna 2010 luku oli 4,2. Kongressidelegaatit viipyivät Suomessa nyt 5,4 vuorokautta. Vuonna 2013 viipymä oli 5,0 ja vuonna 2010 se oli 4,9 vuorokautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kongressidelegaattien keskimääräinen viipymä Suomen eri osissa. Taulukko 5. Kongressivieraiden keskimääräinen viipymä Suomessa Majoittuminen ja viipyminen Suomessa Kohde vrk Kongressikaupunki 4,1 Helsinki 0,6 Lappi 0,1 Muu Suomi 0,6 Yhteensä 5,4 Viipymä Suomessa asuinpaikoittain n=kysymykseen vastanneet Kongressikaupunki Helsinki Suomen Lappi Muu seutu Kokonaisviipymä Kaikki, n=1401 4 101 5,4 Asuinpaikka Suomi, n=244 3 0 3,2 Ulkomaalaiset Osallistujat, n=1151 4 1 0 1 5,8 Muut pohjoismaat, n=260 3 00 3,9 Muu EU-maa, n=411 Muu Euroopan maa, n=92 4 5 1 0 101 5,3 6,0 Lähi-Itä, n=29 5 1 0 1 7,6 Aasia, n=146 5 1 0 1 7,3 Oseania, n=46 5 2 0 5 12,6 Afrikka, n=29 5 1 0 6,2 Pohjois-Amerikka, n=111 4 1 0 1 6,8 Keski /Etelä-Amerikka, n=27 5 1 0 1 6,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Yöpymistä kohteessa keskimäärin

23 Viipymä Suomessa kongresseittain n=kysymykseen vastanneet Kongressikaupunki Helsinki Suomen Lappi Muu seutu Kokonaisviipymä Kaikki, n=1401 4 1 0 1 5,4 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=55 4 1 1 6,1 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=54 4 0 0 4,9 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=34 3 0 0 3,5 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=191 4 000 4,6 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=47 2 0 2,8 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=91 3 0 0 4,1 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 4 1 0 5,0 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=13* 2 1 2 4,7 CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=27 7 0 7,2 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=96 3 0 1 3,9 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=90 6 1 0 1 7,9 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=56 3 0 1 4,2 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=121 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=120 4 4 1 1 0 0 1 5,5 6,0 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=48 4 1 0 4,7 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=318 4 1 0 1 6,4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yöpymistä kohteessa keskimäärin *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Osallistuminen järjestetylle pre tai post tourille Kongressidelegaateista 10 % (14 % vuonna 2013) osallistui kongressin yhteydessä järjestetylle pre tai post tourille. Järjestetyt matkat kiinnostivat kaikkein eniten Aasiasta tulevia kongressivieraita. Varsinkin Helsingin EAUH 2016 - ja Safety 2016 -delegaatit osallistuivat pre tai post tourille. Useimmiten pre tai post tourille osallistuneet vierailivat jossakin päin Suomea (54 %). Kiinnostus suomalaisia vierailukohteita kohtaan oli hieman pienempää kuin vuonna 2013, jolloin lähes kaksi kolmesta (63 %) pre tai post tourillle osallistuneista vieraili jossakin päin Suomea. Kiinnostus Tallinnaa kohtaan on hieman laskenut. Tänä vuonna Tallinnan (Viron) mainitsi 17 %, vuonna 2013 Tallinnan osuus oli 24 %. Pietarissa (Venäjä) kävi 10 %, vuonna 2013 Venäjän osuus oli 8 %. Kongressidelegaattien kiinnostus Ruotsia kohtaan on hieman lisääntynyt: tänä vuonna 10 % vieraili Tukholmassa, vuonna 2013 Tukholmassa kävi 4 %. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi muualla kävi edellisen mittauskerran tapaan vielä 10 % pre tai post tourille osallistuneista.

24 Osallistuminen kongressin yhteydessä järjestylle pre/post tourille n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkomaiset osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 10 Kyllä Ei Ei vastausta 84 3 84 14 12 7 10 17 21 19 15 85 90 87 80 76 76 83 3 3 2 3 3 5 2 27 73 12 85 4 19 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% 6 Minne pre/post tour suuntautui Pre/post tourille osallistuneet, n=156 Suomi 54 Tallinna (Viro) 17 Pietari (Venäjä) Tukholma (Ruotsi) Muu Ei vastausta 10 10 10 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

25 Kongressijärjestelyt Tiedon saaminen kongressista Aiempaan tapaan yleisimmin tietoa saatiin kollegoilta, joiden kautta kongressista sai tietää 40 % vastaajista. Kollegojen merkitys tietolähteenä on samalla tasolla kuin viime tutkimuksessa, jolloin kollegoilta tiedon sai 41 % delegaateista. Kollegoiden merkitys tietolähteenä on muita suurempaa alle 30-vuotiaiden (52 %) sekä Pohjoismaiden (61 %) ja muun EU:n alueella (49 %) asuvien keskuudessa. Internetistä tiedon kyseisestä kongressista sai puolestaan 28 % vastaajista (vuonna 2013 luku oli 22 %). Internet on siis tänä vuonna tärkeämpi tietolähde kuin edellinen kongressi. Internetiä tietolähteenä olivat hyödyntäneet etenkin miehet, Aasian ja Oseanian kongressidelegaatit ja Pohjoismaiden ulkopuoliselta EU:n alueelta tulleet delegaatit. Edellisestä kongressista tiedon sai neljännes (23 %) vastaajista. Luku on hieman alhaisempi kuin edellisessä tutkimuksessa (27 %). Edellinen kongressi oli tärkeä tietolähde etenkin yli 60-vuotiaille sekä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta saapuneille kongressidelegaateille.

26 Miten sai tietoa kongressista Kaikki, n=1548 Kollegoilta 40 Internetistä 28 Edellisestä kongressista 23 Kongressijulkaisuista 9 Ammattilehdistä 4 Ei vastausta 23 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Sosiaalisen median käyttö ammatillisesti Lähes neljä delegaattia kymmenestä oli LinkedIn-käyttäjiä. LinkedIniä ammatillisesti käyttäviä olivat etenkin miehet, EU:n alueelta, mutta ei Suomesta olevat delegaatit sekä Oseaniasta ja Afrikasta tulleet delegaatit. Eniten Linkedin-käyttäjiä oli ENC 2016 -, Rubbercon 2016 -, CDIO 2016 - ja SEFI 2016 -kongressien delegaattien keskuudessa. Kolmannes delegaateista käyttää tavallisesti Facebookia ammatillisesti. Yleisintä Facebookin käyttö on muissa Pohjoismaissa, mutta ei Suomessa asuvien delegaattien keskuudessa sekä Aasiassa ja Afrikassa asuvien keskuudessa. Eniten Facebook-käyttäjiä oli EAUH 2016 - ja Safety 2016 -kongressien delegaateissa. Youtube-käyttäjiä on vajaa viidennes osanottajista. Näitä ovat etenkin muulta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista tulleet delegaatit, sekä aasialaiset ja Lähi-idästä tai Etelä-/Keski-Amerikasta tulleet delegaatit. Muita enemmän Youtube-käyttäjiä oli Safety 2016 -kongressissa. Twitter-käyttäjiä on 15 % delegaattien joukossa. Twitterin käyttäjät olivat muita useammin muualta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista sekä Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta. Myös ahkerina Twitter-käyttäjinä Safety 2016 -edustajat erottuvat muista delegaateista.

27 Vajaa joka kymmenes delegaatti ilmoitti käyttävänsä Instagramia ammatillisesti, etenkin naiset. Muita useammin Instagramia käyttävät muista Pohjoismaista kuin Suomesta tulleet ja pohjoisamerikkalaiset ja aasialaiset. Muita useammin Instagramia käyttivät EAUH 2016 - kongressissa käyneet. Tänä vuonna kysyttiin sosiaalisen median käyttöä ammatillisesti, vuonna 2013 sosiaalisen medain käyttöä ilman sanaa ammatillisesti. Edelliseen mittauskertaan verrattuna Linkedinin käyttö on lisääntynyt, 37 % tänä vuonna, 26 % vuonna 2013. Facebookin käyttö on puolestaan vähentynyt, 34 % nyt, 47 % vuonna 2013. Myös Youtuben käyttö on vähentynyt viimekertaisesta, 19 % nyt, 29 % vuonna 2013. Twitterin käyttö on lähes samalla tasolla kuin viime mittauskerralla; 15 % nyt, 11 % vuonna 2013. Vastaajista 32 % ei vastaa mitään, vuonna 2013 näitä vastaamattomia oli 30 %, joten voidaan olettaa, että tämän verran vastaajista ei käytä mitään mainituista sosiaalisesta mediasta ammatillisesti. Mitä sosiaalista mediaa käyttää tavallisesti ammatillisesti Kaikki, n=1548 Linkedin Facebook Youtube Twitter Instagram Pinterest SlideShare Flickr Foursquare Muu Ei vastausta 37 34 19 15 7 2 2 1 0 15 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Kongressiin ilmoittautuminen Kongressidelegaatit olivat ilmoittautuneet kongressiin enimmäkseen 3-6 kuukautta ennen kongressia (38 %) tai 1-3 kuukautta etukäteen (21 %). Lisäksi vastaajista 11 % oli hoitanut ilmoittautumisen jo yli puoli vuotta ennen kongressia. 2013 vuoden tutkimukseen verrattuna ilmoittautumisajankohdissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia.

28 Keskimääräistä useammin delegaatit ilmoittautuivat yli 6 kuukautta etukäteen EAUH 2016 - kongressiin ja Safety 2016 -kongressiin. Näin aikaisin ilmoittautuneet olivat muita useammin yli 60-vuotiaita. Kongressiin ilmoittautumisen ajankohta n=kaikki vastaajat Yli 6 kk etukäteen 3-6 kk etukäteen 1-3 kk etukäteen Alle 1 kk etukäteen Kongresssipaikalla Ei vast. Kaikki, n=1548 Kongressi 11 38 20 6 1 24 RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 10 24 34 5 27 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 4 26 42 14 2 12 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 2 19 17 3 59 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 2 32 33 4 29 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 9 27 25 14 25 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 4 55 18 4 20 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 3 46 36 8 8 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=18* 22 22 17 39 CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 5 17 14 5 2 57 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 13 25 14 49 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 11 49 27 31 9 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 13 46 6 6 28 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 25 53 10 5 2 5 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=133 8 49 17 42 20 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 4 35 35 42 20 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 22 39 11 10 2 17 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

29 Osallistumispäätökseen vaikuttaneet tekijät Kongressidelegaatteja pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät vaikuttivat kongressiin osallistumiseen. Tärkeimpänä syynä osallistua kongressiin pidettiin edelleen ohjelman sisältöä. Vastaajista 52 % kertoi tämän vaikuttaneen kongressiin osallistumiseen. Sisällön merkitys on hieman vähentynyt, sillä vuoden 2013 tutkimuksessa 58 % ilmoitti sisällön tärkeimmäksi syyksi osallistua kongressiin. Etenkin eurooppalaiset, oseanialaiset, afrikkalaiset ja amerikkalaiset pitivät sisältöä tärkeänä vaikuttimena. ENC 2016 -, CDIO 2016 - ja Safety 2016 -kongresseihin osallistujille ohjelman sisältö oli muita kongresseja tärkeämpi syy tulla kyseiseen kongressiin. Miehet mainitsivat naisia useammin sisällön syyksi osallistua ja ikäryhmistä korostuivat yli 60-vuotiaat. Verkostoitumisen merkitys syynä osallistua kongressiin on kasvanut edelleen vuodesta 2013. Nyt 50 % ilmoitti verkostoitumisen syyksi osallistua kongressiin, vuonna 2013 verkostoitumisen ilmoitti syyksi 47 % vastaajista ja vuoden 2010 tutkimuksessa 41 % vastaajista. Etenkin eurooppalaiset, pois lukien suomalaiset, pohjoisamerikkalaiset ja oseanialaiset mainitsivat verkostoitumisen osallistumissyyksi. EAU 2016 -, EUROSLA 2016 - ja Safety 2016 -kongressin osallistujat ilmoittivat muita keskimääräistä useammin verkostoitumisen syyksi osallistua kongressiin. Myös oman työn esittelyä pidettiin tärkeänä syynä osallistua kongressiin, hieman tärkeämpänä kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Nyt 51 % vastaajista piti oman työn esittelyä syynä osallistua kongressiin, vuonna 2013 vastaava luku oli 44 %. Etenkin EU-maista tulleille, Lähi-idästä, Aasiasta, Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta tulleille kongressidelegaateille tämä oli merkittävä syy osallistua kyseiseen kongressiin. Kongresseittain tarkasteltuna EMTS 2016 -, EAUH 2016 - ja EUROSLA 26 - ja Safety 2016 -kongressin vastaajille oman työn esittely oli muiden kongressien edustajia tärkeämpi syy osallistua. Lisäksi 16 % ilmoitti syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14 %. Nuoret, korkeintaan 30-vuotiaat ilmoittivat muita useammin osallistumisen syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan. Muualta EU-maista kuin Pohjoismaista tulleille, aasialaisille ja amerikkalaisille kiinnostus isäntämaata kohtaan oli muita delegaatteja tärkeämpi syy osallistua kongressiin. EAUH 2016 -delegaatit ilmoittivat muita delegaatteja useammin kiinnostuksen syyksi kiinnostuksen isäntämaata kohtaan.

30 Kongressiin osallistumisen syyt n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 60th EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 VII Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 Wood Build. Nord., Espoo 15.6.-17.6., n=18* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.8.-27.8., n=133 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Ohjelman sisältö Verkostoitumine n Oman työn esittely Kiinnostus isäntämaata kohtaan Ei vastausta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90% 100 Arviot kongressista Kongressidelegaatit antoivat kongressien eri osatekijöistä keskimäärin hyviä arvioita. Myös edellisessä, vuoden 2013 tutkimuksessa Suomessa järjestettyihin kongresseihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Parhaimmat arviot kongressijärjestelyistä annettiin vuoden 2013 tapaan ilmoittautumispalveluista ja yhteydenpidosta sekä kongressin aikana että ennen kongressia. 88 % vastaajista piti ilmoittautumispalveluja erittäin hyvinä tai hyvinä. Lähes yhtä moni vastaaja arvioi yhteydenpidon kongressin aikana (87 %) ja yhteydenpidon kongressia ennen (86 %) erittäin hyväksi tai hyväksi. Myös kongressin pituus ja verkostoitumismahdollisuudet keräsivät hyviä arvioita delegaattien keskuudessa. Vuoteen 2013 verrattuna jokainen tekijä saa paremman

31 arvion. Erot vaihtelevat luonnollisesti tekijöittäin. Eniten myönteistä kehitystä on yhteydenpidossa kongressin aikana ja verkostoitumismahdollisuuksissa. Mihinkään tekijään ei oltu selkeästi tyytymättömiä. Eniten parantamisen varaa löytyy kuitenkin näyttelyistä sekä julkaisuista ja asiakirjoista vuoden 2013 tapaan. Myös esitysten tasoon toivottiin parannusta. Arviot kongressijärjestelyistä Kaikki, n=1548 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Ilmoittautumispalvelut 53 35 9 12 4,42 Yhteydenpito kongressin aikana 46 41 10 12 4,34 Yhteydenpito ennen kongressia 44 42 11 12 4,29 Verkostoitumismahdollisuudet 41 41 13 2 3 4,25 Kongressin kesto 38 48 11 12 4,25 Sosiaaliset tapahtumat 34 42 14 21 7 4,15 Tietellisen/akateemisen ohjelman sisältö 30 48 18 23 4,08 Puhujavalinnat 29 47 20 22 4,04 Esitysten taso 24 51 22 22 3,98 Julkaisut ja asiakirjat Näyttelyt (näytteilleasettajien määrä ja laatu) 26 44 21 3 6 3,97 18 39 23 5 1 13 3,77 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

32 Arviot kongressijärjestelyistä kongresseittain n=kaikki vastaajat Ilmoittautumis-palvelut Yhteydenpito kongressin aikana Yhteydenpito ennen kongressia Kongressin kesto Verkostoitumismahdollisuudet Sosiaaliset tapahtumat Tieteellisen/ akateemisen ohjelman sisältö Puhujavalinnat Esitysten taso Julkaisut ja asiakirjat Näyttelyt (näytteilleasettajien määrä ja laatu) Kaikki, n=1548 4,42 4,34 4,29 4,25 4,25 4,15 4,08 4,04 3,98 3,97 3,77 Kongressi RS 2016, Tre, n=59 4,31 4,48 4,26 4,17 4,28 4,20 3,91 4,05 3,83 3,91 3,67 ENC 2016, Hki, n=57 4,35 4,33 4,04 4,12 4,30 4,31 3,82 4,07 3,88 4,00 3,63 60th EDQ Conf., Hki, n=59 4,12 4,26 3,98 4,32 3,89 3,78 3,67 3,93 3,93 3,51 3,61 Conf. Childh. St, Tku, n=202 4,36 4,24 4,27 4,30 4,33 4,08 4,10 3,90 3,92 4,05 3,70 Rubbercon, Tre, n=56 3,98 4,21 3,86 4,27 4,00 4,35 3,79 3,93 3,89 3,48 2,98 NFOG 2016, Hki, n=97 4,52 4,38 4,37 4,36 4,40 4,25 4,26 4,15 4,19 4,15 4,24 CDIO 2016, Tku, n=39 4,47 4,44 4,31 4,16 4,27 4,16 3,97 3,76 3,81 4,00 3,71 Wood Build. Nord., Esp, n=18* 4,41 4,24 4,35 4,06 4,12 3,94 3,82 4,06 3,94 3,65 4,00 CELSE 2016, Oulu, n=42 4,21 4,38 3,92 4,44 4,51 4,32 4,32 4,37 4,34 4,21 4,07 NHPRS, Jykylä, n=110 4,34 4,28 4,00 4,34 4,29 4,16 4,12 4,30 4,04 3,52 3,92 EMTS 2016, Espoo, n=100 4,52 4,49 4,44 4,50 4,48 4,42 4,33 4,36 4,26 4,22 3,62 NCSR, Hki, n=67 4,50 4,62 4,65 4,44 4,33 4,39 4,06 4,00 3,75 3,76 3,18 EAUH 2016, Hki, n=122 4,50 4,32 4,28 4,22 4,11 4,42 4,22 4,13 3,93 3,90 3,86 EUROSLA 26, Jykylä, n=133 4,55 4,55 4,56 4,14 4,15 4,10 4,05 3,92 3,89 3,99 3,95 SEFI 2016, Tre, n=54 4,02 3,69 3,85 3,70 3,92 3,82 3,85 3,56 3,57 3,70 3,48 Safety 2016, Tre, n=332 4,58 4,34 4,44 4,20 4,26 3,95 4,11 4,05 4,05 4,18 3,86 Keskiarvo 1-5 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Tähti rivillä luvun vieressä tarkoittaa, että rivillä oleva kongressi sai parhaimman arvion tekijästä. Mitä vaaleampi ruutu, sitä heikompi on kongressin saama arvio. Paikallisia järjestelyjä arvioitaessa tyytyväisimpiä oltiin kongressitiloihin vuoden 2013 tutkimuksen tapaan. Vastaajista 90 % arvioi ne erittäin hyviksi tai hyviksi. Vuoteen 2013 verrattuna jokaisen tekijän kohdalla on tapahtunut parannusta, poikkeuksena ovat cateringpalvelut kongressitiloissa, jotka saavat saman arvion kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Paikallisista järjestelyistä eniten kehittämistä löytyy edelleen pre congress tourista vuoden 2013 tapaan. On tosin huomioitava, että vain runsas kolmannes vastaajista (38 %) osasi ottaa kantaa tähän asiaan.

33 Arviot paikallisista järjestelyistä Kaikki, n=1548 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kongressitilat 53 37 7 10 2 4,44 Näyttelytilat 39 36 11 20 12 4,27 Majoituspalvelut 30 38 13 1 17 4,16 Kuljetuspalvelut 31 35 14 31 16 4,11 Catering-palvelut kongressitiloissa 38 38 16 5 12 4,09 Pre congress tour 9 17 11 1 62 3,84 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Arviot paikallisista järjestelyistä n=kaikki vastaajat Kongressitilat Näyttelytilat Majoituspalvelut Kuljetuspalvelut Catering-palvelut kongressit iloissa Pre congress tour Kaikki, n=1548 4,44 4,27 4,16 4,11 4,09 3,84 *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Tähti rivillä luvun vieressä tarkoittaa, että rivillä oleva kongressi sai parhaimman arvion tekijästä. Mitä vaaleampi ruutu, sitä heikompi on kongressin saama arvio. Kongressi RS 2016, Tampere, n=59 4,33 4,04 4,17 4,16 4,28 3,83 ENC 2016, Helsinki, n=57 4,53 4,41 4,06 4,28 4,38 3,96 60th EDQ Conference, Helsinki, n=59 4,36 4,17 4,00 3,91 4,12 3,61 VII Conf. Childh. Stud, Turku, n=202 4,24 4,09 4,07 3,84 4,03 3,75 Rubbercon 2016, Tampere, n=56 4,32 4,04 4,16 4,00 4,32 3,62 NFOG 2016, Helsinki, n=97 4,56 4,50 4,23 4,40 3,54 3,71 CDIO 2016, Turku, n=39 4,49 4,21 4,24 4,24 4,34 3,84 Wood Build. Nord., Espoo, n=18* 4,50 4,50 3,79 3,93 4,31 4,00 CELSE 2016, Oulu, n=42 4,57 4,53 4,40 4,00 4,59 4,00 NHPRS, Jyväskylä, n= 110 4,50 4,25 4,34 3,81 3,60 3,93 EMTS 2016, Espoo, n=100 4,42 4,19 4,12 4,12 4,22 3,83 NCSR, Helsinki, n=67 4,27 3,84 4,12 4,12 3,87 3,71 EAUH 2016, Helsinki, n=122 4,49 4,24 3,89 4,28 4,33 4,02 EUROSLA 26, Jyväskylä, n=133 4,51 4,44 4,11 4,09 4,22 3,89 SEFI 2016, Tampere, n=54 3,76 3,70 3,90 3,96 3,42 3,36 Safety 2016, Tampere, n=332 4,64 4,44 4,32 4,24 4,21 3,87 Keskiarvo 1-5

34 Kongressijärjestelyt kokonaisuudessaan saavat myös hyvän arvosanan (ka. 4,30, 4,29 vuonna 2013). 77 % vastaajista antoi erittäin hyvän tai hyvän arvion (77 % vuonna 2013). Etenkin Keski- ja Etelä-Amerikasta tulleet kongressidelegaatit antoivat muita useammin erittäin hyvän kokonaisarvion. Kongresseittain tarkasteltuna parhaimmat kongressijärjestelyjen kokonaisarviot antoivat NCSR -kongressiin osallistuneet vastaajat keskiarvolla 4,51 ja CELSE 2016 -kongressiin osallistuneet vastaajat keskiarvolla 4,50. 15 kongressia tutkitusta 16 sai yli nelosen keskiarvon. Arviot kongressijärjestelyistä kokonaisuudessaan n=kaikki vastaajat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 EDQ Confer., Helsinki 1.6.-2.6., n=59 Conf. Childh. Stud, Tku 6.-8.6., n=202 Rubbercon 2016, Tre 8.-9.6., n=56 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 Wood Build. Nord.,Esp. 15.-17.6.,n=18* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 EAUH 2016, Hki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jykylä, 24.-27.8., n=133 SEFI 2016, Tre 12.9.-15.9., n=54 Safety 2016, Tre,18.9.-21.9., n=332 34 25 44 19 25 25 40 33 17 38 21 46 46 41 34 44 40 53 48 48 43 45 47 14 38 67 38 8 41 31 43 41 4 15 6 1 16 7 15 2 7 2 22 7 19 13 4 11 4 10 10 18 6 11 24 31 4 9 4 18 5 11 22 11 7 6 11 12 4,30 4,22 4,45 4,02 4,19 4,06 4,40 4,28 4,13 4,50 4,18 4,46 4,51 4,41 4,38 3,78 4,35 17 50 40 41 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Kestävä kehitys Tänä vuonna, kuten vuonna 2013, kysyttiin myös, kuinka hyvin kestävä kehitys oli otettu huomioon kongressin järjestelyissä. Vastaajista neljännes koki, että kestävä kehitys oli huomioitu erittäin hyvin eli saman verran kuin vuoden 2013 tutkimuksessa (24 %, 22 % vuonna 2013). Neljä delegaattia kymmenestä (38 %) ilmoitti, että kestävä kehitys oli huomioitu jonkin verran eli luku on alhaisempi kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, jolloin yli puolet vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että kestävä kehitys oli huomioitu jonkin verran kongressin järjestelyissä. Tänä vuonna 3 % oli sitä mieltä, että kestävää kehitystä ei ollut huomioitu lainkaan, vuonna 2013 näin vastanneita oli 7 %. Kolmannes (35 %) delegaateista ei ollut kiinnittänyt huomiota asiaan tai ollut vastannut tätä

35 koskevaan osioon; vuonna 2013 ei-vastanneiden määrä oli 18 %. Erot tämän vuoden tutkimuksen ja vuoden 2013 tutkimuksen vastauksissa saattavat johtua siitä, että tänä vuonna oli myös mahdollista vastata En kiinnittänyt siihen huomiota. Erityisesti muualta Euroopasta kuin EU:n alueelta tulleet vastaajat ja aasialaiset olivat muita useammin sitä mieltä, että kestävä kehitys oli huomioitu erittäin hyvin kongressin järjestelyissä. Safety 2016 -kongressi pärjäsi tässä kongresseista parhaiten. Kuinka hyvin kestävä kehitys on otettu huomioon kongressin järjestelyissä n=kaikki vastaajat Erittäin hyvin Jonkin verran Ei lainkaan En ole kiinnittänyt huomiota/ei vastausta Kaikki, n=1548 24 38 4 35 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n=27 20 44 2 34 25 36 4 35 11 44 5 40 21 38 5 37 35 22 1 42 38 41 21 48 27 7 17 13 38 2 47 37 30 33 30 28 2 41 41 41 4 15 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

36 Vastaajilta kysyttiin tänä vuonna myös, kuinka tärkeää kestävä kehitys on heille henkilökohtaisesti. Vain muutama prosentti vastasi, että kestävä kehitys ei ole lainkaan tärkeää. Neljä vastaajaa kymmenestä (41 %) ilmoitti, että kestävä kehitys on erittäin tärkeä ja puolelle se oli jonkin verran tärkeää. Kestävä kehitys on naisille tärkeämpi kuin miehille. Afrikkalaiset ja keski-/eteläamerikkalaiset kokivat muita useammin kestävän kehityksen erittäin tärkeäksi. Safety 2016 -delegaatit valitsivat muita useammin vaihtoehdon erittäin tärkeä. Kuinka tärkeää kestävä kehitys on sinulle henkilökohtaisesti n=kaikki vastaajat Erittäin tärkeää Jonkin verran tärkeää Ei lainkaan tärkeää Ei vastausta Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n=27 41 36 50 55 3 3 5 5 43 40 49 53 3 5 2 5 41 39 45 45 50 51 48 44 4 6 3 4 4 7 7 38 57 22 63 20 3 13 46 46 4 5 67 26 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

37 Suomi kongressimaana

38 Ensimmäinen käynti Suomessa Ulkomaisista kongressidelegaateista 58 % ei ollut aiemmin käynyt Suomessa. Ensikertalaisten osuus on siis lähes sama kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, sillä silloin 55 % vastaajista vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa. Eniten ensikertalaisia oli nyt Afrikasta (90 %) ja Lähi-idästä (86 %) tulleiden delegaattien joukossa. Suomessa käynti on suoraan verrannollinen kongressidelegaatin iän kanssa eli mitä vanhempi delegaatti on kyseessä, sitä todennäköisimmin hän on käynyt Suomessa aiemmin eli tilanne on tässä samankaltainen kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Yli 60-vuotiaista vastaajista 63 % oli käynyt Suomessa aiemmin eli saman verran kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Onko käynyt Suomessa aikaisemmin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Kyllä Ei Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 39 58 3 71 28 1 38 59 3 47 49 3 10 86 3 13 79 8 23 77 7 90 3 23 19 75 78 2 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

39 Mielipide Suomen hintatasosta Suomi koetaan yhä yleisesti melko kalliiksi maaksi. Hintataso on samalla tasolla kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Tänä vuonna 46 % ulkomaisista vastaajista arvioi Suomen hintatason muihin kongressimaihin verrattuna melko kalliiksi, kun se vuonna 2013 oli 43 %. 19 % koki hintatason erittäin kalliiksi, vastaava luku vuonna 2013 oli 20 %. Keskimääräisenä hintatasoa piti vajaa kolmannes (30 %) ulkomaisista kongressidelegaateista sekä tänä vuonna että vuonna 2013. Vain 1 % vastaajista arvioi Suomen hintatason melko edulliseksi vuoden 2013 tutkimuksen tapaan. Erityisesti Aasiasta ja muusta EU-maasta kuin Pohjoismaista tulleet delegaatit pitivät Suomen hintatasoa kalliina. Nuoret, alle 30-vuotiaat pitivät Suomea muita kalliimpana. Pohjoismaiset kongressidelegaatit ja 51-60-vuotiaat kokivat Suomen hintatasoltaan keskimääräisenä. Mielipide Suomen hintatasosta muihin kongressimaihin verrattuna n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Edullinen 4 Melko edullinen Kaikki, n=1160 3 Keskimääräinen 2 Melko kallis 1 30 1 Erittäin kallis 46 Ei vastausta 19 Keskiarvo 4 2,13 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Pohjois-Amerikka, n=111 Lähi-Itä, n=29 Muu Euroopan maa, n=93 Oseania, n=47 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 Afrikka, n=30 Muu EU-maa, n=414 Aasia, n=149 1 55 34 2 38 41 31 52 30 49 32 43 4 3 11 10 67 63 19 52 1 15 47 29 4 12 17 19 23 19 17 26 6 2,57 7 2,32 2,14 1 2,11 2 2,09 2,00 7 2,00 2 1,94 7 1,88 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

40 Arviot Suomesta kongressimaana Suomea pidettiin hyvänä kongressimaana verrattuna muihin kongressimaihin. Kolmannes vastaajista piti Suomea erittäin hyvänä kongressimaana. Erittäin hyvänä pitivät muita useammin Pohjois-, Keski- tai Etelä-Amerikasta tulleet delegaatit ja 51-60 -vuotiaat vastaajat. Puolet delegaateista piti Suomea hyvänä kongressimaana verrattuna muihin maihin ja joka kymmenes piti Suomea tyydyttävänä. Vain 1 % vastaajista piti Suomea huonona kongressimaana verrattuna muihin maihin. Kukaan vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa erittäin huono. Tähän kysymykseen ottivat kantaa lähes kaikki vastaajat. Suomi kongressimaana verrattuna muihin maihin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1160 Kongressi 36 49 11 13 4,24 RS 2016, Tampere, n=46 41 33 17 2 7 4,21 ENC 2016, Helsinki, n=53 25 58 13 4 4,12 60th EDQ Conference, Helsinki, n=19* 37 37 16 11 4,24 VII Conf. Childh. Stud, Turku, n=131 30 56 9 24 4,18 Rubbercon 2016, Tampere, n=40 28 63 8 3 4,21 NFOG 2016, Helsinki, n=77 CDIO 2016, Turku, n=34 36 35 56 56 8 6 3 4,29 4,30 Wood Build. Nord., Espoo, n=10* 10 70 20 3,90 CELSE 2016, Oulu, n=11* 36 55 9 4,27 NHPRS, Jyväskylä, n=56 27 48 18 2 5 4,06 EMTS 2016, Espoo, n=91 32 53 13 2 4,19 NCSR, Helsinki, n=45 38 47 7 9 4,34 EAUH 2016, Helsinki, n=118 51 40 6 3 4,46 EUROSLA 26, Jyväskylä, n=104 SEFI 2016, Tampere, n=42 21 19 57 57 20 21 1 3,99 2 3,93 Safety 2016, Tampere, n=282 47 40 9 4 4,38 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20)

41 Suomi kongressimaana verrattuna muihin maihin n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Kaikki, n=1160 Kongressikaupunki 36 49 Helsinki, n=312 Espoo, n=101 Helsinki/Espoo, n=413 Tampere, n=410 Turku, n=165 40 30 38 42 31 48 54 49 43 56 Jyväskylä, n=160 23 54 Oulu, n=11* 36 55 11 8 13 4 4,24 4,33 14 2 4,16 10 11 3 13 4,29 4,30 8 19 14 4,21 13 4,01 9 4,27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Arviot kongressikaupungista Suomalaiset kongressikaupungit saivat hyviä arvioita kysytyistä ominaisuuksista. Erityisesti turvallisuus koetaan Suomessa erinomaiseksi, sillä kongressikaupungin turvallisuutta piti erittäin hyvänä tai hyvänä 93 % (91 % vuonna 2013) tutkimuksen vastaajista. Myös saavutettavuutta pidetään hyvänä, vastaajista 83 % (81 % vuonna 2013) arvioi sen erittäin hyväksi tai hyväksi. Vähiten positiivista palautetta annettiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksille ja matkailupalveluille. Tosin vapaa-ajanviettomahdollisuuksia piti 68 % ja matkailupalveluja 64 % erittäin hyvinä tai hyvinä, ja vain muutama prosentti piti huonona tai melko huonona. Verrattuna vuoden 2013 tutkimukseen kongressidelegaattien arviot kongressikaupungeista ovat hieman parantuneet turvallisuuden ja kuljetuspalveluiden kohdalla, mutta vapaaajanviettomahdollisuuksien ja matkailupalveluiden kohdalla arviot ovat hieman heikentyneet. Jokainen kongressikaupunki sai jälleen tutkituista tekijöistä parhaimman arvion turvallisuudesta. Oulu oli turvallisuuden osalta parhaimmaksi arvioitu, mutta erot muihin kaupunkeihin olivat hyvin pienet. Kaikista muista tekijöistä Helsinki sai parhaat arvosanat. Keski- ja eteläamerikkalaiset kongressivieraat antavat turvallisuudesta keskimääräistä paremmat arviot. Keskimääräistä tyytyväisempiä julkisiin kuljetuspalveluihin ovat pohjois-, keski- ja

42 eteläamerikkalaiset kongressidelegaatit. Muista Euroopan maista kuin Pohjoismaista saapuneet ja Pohjois-Amerikasta saapuneet kongressidelegaatit pitivät kongressikaupungin matkailupalveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia muita delegaatteja parempina. Saavutettavuuteen olivat keskimääräistä tyytyväisempiä afrikkalaiset delegaatit. Neljännes delegaateista oli sitä mieltä, että kongressilla oli suurempi ammatillinen arvo, koska se pidetään kyseisessä kaupungissa. Puolet delegaateista oli sitä mieltä, että kongressikaupunki ei antanut kongressille mitään ammatillista lisäarvoa; neljännes ei osannut ottaa asiaan kantaa. Aasiasta tulleet delegaatit olivat muita useammin sitä mieltä, että kongressikaupunki antaa kongressille ammatillista lisäarvoa. Oulussa järjestetyn EDQ -konferenssin delegaatit ja Helsingissä järjestetyn CELSE 2016 -konferenssin delegaatit olivat muita useammin sitä mieltä, että kongressikaupunki antaa kongressille ammatillista lisäarvoa. Arviot kongressikaupungista Kaikki, n=1548 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Huono 1 Erittäin huono Ei vastausta Keskiarvo Turvallisuus 70 23 3 3 4,69 Julkiset kuljetuspalvelut 44 32 10 21 11 4,31 Saavutettavuus 44 39 11 2 4 4,29 Vapaa-ajanviettomahdollisuudet 27 41 19 5 1 8 3,96 Matkailupalvelut 24 40 19 31 13 3,96 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

43 Arviot kongressikaupungista asuinpaikoittain n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Suomi, n=381 Ulkomaiset osallist., n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- / Etelä-Amerikka, Saavutettavuus Turvallisuus Julkiset kuljetuspalvelut 3 4 5 Keskiarvo 1-5 Arviot kongressikaupungista kongressikaupungeittain n=kaikki vastaajat Kaikki, n=1548 Helsinki, n=402 Espoo, n=118 Helsinki/Espoo, n=520 Tampere, n=501 Turku, n=241 Jyväskylä, n=243 Oulu, n=42 Saavutettavuus Turvallisuus Julkiset kuljetuspalvelut Vapaaajanviettomahdollisuudet Matkailupalvelut Vapaaajanviettomahdollisuudet Matkailupalvelut 3 4 5 Keskiarvo 1-5

44 Suomen-vierailun odotusten toteutuminen Ulkomaisia kongressivieraita pyydettiin arvioimaan, miten heidän Suomen-vierailunsa odotukset olivat toteutuneet. Useimpien delegaattien kongressimatka oli ollut odotusten mukainen (75 %, 72 % vuonna 2013). Yli odotusten kongressimatka oli sujunut 20 %:lla (18 %:lla vuonna 2013). Kuitenkin joukossa oli myös osanottajia, joiden vierailu ei ollut sujunut aivan ennakko-odotusten mukaisesti (2 %, 3 % vuonna 2013). Odotusten toteutuminen ei ole muuttunut merkittävästi viime tutkimuksesta. Tänäkin vuonna vastaajien joukossa oli edelliskertaan verrattuna muutama prosenttiyksikkö enemmän niitä, joilla vierailu meni yli odotuksen ja muutama prosenttiyksikkö vähemmän niitä, joilla vierailu oli odotuksen mukainen siis vaikka muutokset ovat pieniä, ne ovat edelleen menossa parempaan suuntaan. Oseaniasta ja Pohjois-Amerikasta tulleiden delegaattien odotukset ylittyivät keskimääräistä useammin. Yli 60-vuotiailla kongressin odotukset ylittyvät muita ikäryhmiä useammin. Kongresseista ennakko-odotukset ylittyivät erityisesti Safety 2016 -kongressin osalta kolmannes vastaajista ilmoitti vierailunsa olleen yli odotusten. Delegaattien kertomia syitä odotusten ylittymiseen tai alittumiseen on esitetty muutamin esimerkein raportin lopussa. Suomen matkan odotusten toteutuminen n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Yli odotusten Odotusten mukainen Alle odotusten Ei vastausta Kaikki, n=1160 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 20 15 17 10 14 75 81 79 85 83 2 4 13 23 24 3 Aasia, n=149 26 64 3 8 Oseania, n=47 34 62 22 Afrikka, n=30 30 60 3 7 Pohjois-Amerikka, n=111 33 60 4 3 Keski- /Etelä-Amerikka, 37 63 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

45 Suomi lomakohteena tulevaisuudessa Ulkomaisista kongressidelegaateista yli kolme neljästä (77 %) voisi harkita Suomea lomamatkakohteena tulevaisuudessa. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa 73 % ilmoitti voivansa harkita Suomea lomamatkakohteena. Viidennes (19 %) ei puolestaan harkitsisi Suomea lomakohteena eli lähes saman verran kuin vuoden 2013 tutkimuksessa. Lähtömaan mukaan tarkasteltuna ei delegaateissa ollut eroja kiinnostuksessa Suomea kohtaan lomakohteena lähitulevaisuudessa. Kongresseittain tarkasteltuna Turussa järjestetyn CDIO 2016 -kongressin delegaatit olivat muita kiinnostuneimpia harkitsemaan Suomea lomakohteena tulevaisuudessa. Suomi lomakohteena tulevaisuudessa n=ulkomaalaiset kongressiosallistujat Kyllä Ei Ei vastausta Kaikki, n=1160 77 19 4 Asuinpaikka Muut pohjoismaat, n=260 76 20 4 Muu EU-maa, n=414 77 21 3 Muu Euroopan maa, n=93 80 18 2 Lähi-Itä, n=29 69 24 7 Aasia, n=149 81 13 6 Oseania, n=47 70 28 2 Afrikka, n=30 77 17 7 Pohjois-Amerikka, n=111 77 19 5 Keski- / Etelä-Amerikka, n=27 89 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

46 Delegaattien rahankäyttö

47 Kongressimatkan kustannusten korvaaminen Kongressidelegaateilta kysyttiin, maksoiko heidän työnantajansa tai jokin muu instituutio kongressimatkan kulut vai maksoivatko he matkan itse. Vastaajista 63 % ilmoitti, että työnantaja tai muu instituutio maksoi kulut kokonaan ja runsas viidennes kertoi saaneensa osittaisen korvauksen. Vain 9 % delegaateista maksoi kongressimatkan kustannukset kokonaan itse. Vuoden 2013 tutkimukseen nähden kongressikustannusten korvaaminen on pysynyt lähes samana. Tutkituista kongresseista osanottajat maksoivat useimmiten itse matkansa EAUH 2016 - kongressiin. Pohjoismaisten (pl. Suomi) kongressidelegaattien kulut maksoi useimmiten työnantaja tai muu taho kokonaan, kun taas Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa asuvista vastaajista kolmannes maksoi kongressimatkansa osittain itse, osittain sen maksoi työnantaja tai muu taho. Maksaako työnantajanne tai muu instituutio kongressimatkanne kokonaan tai osittain n=kaikki vastaajat Maksaa kokonaan Maksaa osittain Ei maksa lainkaan Ei vastausta 63 23 9 Kaikki, n=1548 Asuinpaikka Suomi, n=381 Ulkom. osallistujat, n=1160 Muut pohjoismaat, n=260 Muu EU-maa, n=414 Muu Euroopan maa, n=93 Lähi-Itä, n=29 Aasia, n=149 Oseania, n=47 Afrikka, n=30 Pohjois-Amerikka, n=111 Keski- /Etelä-Amerikka, n=27 66 63 77 62 56 69 56 55 60 50 52 12 26 28 33 21 30 36 23 33 30 11 16 12 9 2 5 2 9 1 10 1 7 3 9 5 17 14 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 9 4 3 %

48 Maksaako työnantajanne tai muu instituutio kongressimatkanne kokonaan tai osittain n=kaikki vastaajat Maksaa kokonaan Maksaa osittain Ei maksa lainkaan Ei vastausta Kaikki, n=1548 Kongressi RS 2016, Tampere 10.5.-12.5., n=59 ENC 2016, Helsinki 30.5.-2.6., n=57 EDQ Conference, Helsinki 1.6.-2.6., n=59 Conf. Childh. Stud, Turku 6.6.-8.6., n=202 Rubbercon 2016, Tampere 8.6.-9.6., n=56 NFOG 2016, Helsinki 12.6.-15.6., n=97 CDIO 2016, Turku 12.6.-16.6., n=39 Wood Build. Nord.,Espoo 15.-17.6.,n=18* CELSE 2016, Oulu 15.6.-17.6., n=42 NHPRS, Jyväskylä 20.6.-22.6., n=110 EMTS 2016, Espoo 14.8.-18.8., n=100 NCSR, Helsinki 17.8.-19.8., n=67 EAUH 2016, Helsinki 17.8.-19.8., n=122 EUROSLA 26, Jyväskylä, 24.-27.8., n=133 SEFI 2016, Tampere 12.9.-15.9., n=54 Safety 2016, Tampere,18.9.-21.9., n=332 63 76 82 75 60 89 54 82 61 74 67 68 57 36 47 76 65 23 17 3 3 16 2 5 5 15 26 11 3 7 22 36 9 1 15 3 11 17 11 14 2 10 9 9 15 27 32 22 16 4 45 18 1 35 12 6 15 6 4 20 12 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 9 4 % *) Alhainen vastaajamäärä (n<20) Kongressimatkan menot Kongressidelegaatteja pyydettiin arvioimaan kuinka paljon heillä ja heidän seuralaisillaan kaiken kaikkiaan kului rahaa kongressimatkaan. Vastaukset pyydettiin erittelemään eri osatekijöihin, joihin kuuluivat kongressimaksun lisäksi mm. majoitus, ostokset ja ajanviete. Annetuista vastauksista laskettuihin kokonaismenoihin kuuluvat Suomessa tapahtuneen henkilökohtaisen kulutuksen lisäksi myös edestakainen kongressimatka Suomeen. Kaikkien vastanneiden delegaattien kokonaismenot kongressiin osallistumisesta olivat keskimäärin 1 833 euroa/ henkilö. Delegaattien keskimääräiset kokonaismenot ovat 54 euroa suuremmat kuin vuoden 2013 tutkimuksessa, jolloin kokonaismenot olivat 1 779 euroa/ henkilö. Kokonaismenot henkilöä kohden vaihtelivat kongresseittain 801 euron ja 2 741 euron välillä.

49 Kongressimatkakustannusten mukanaolosta johtuen Euroopan ulkopuolelta tulleet kongressivieraat käyttivät eniten rahaa kongressiosallistumiseensa. Vanhemmat delegaatit kuluttivat nuoria enemmän rahaa. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö ei sisällä edestakaista matkaa kongressikaupunkiin. Näin on menetelty vertailtavuuden säilyttämiseksi edellisiin tutkimuksiin nähden; vuosien 2004, 2007, 2010 ja 2013 tutkimuksissa oli myös edestakainen matka kongressikaupunkiin jätetty pois vuorokausikohtaisesta kokonaissummasta. Kongressivieraiden keskimääräinen rahankäyttö vuorokautta kohden (ei sisällä edestakaista matkaa kongressikaupunkiin) oli 248 euroa/ henkilö. Vuorokausikohtainen rahankäyttö vaihteli kongresseittain 117 eurosta 622 euroon/ henkilö. Vuoden 2013 tutkimukseen nähden vuorokausikohtaiset menot olivat nyt 8 euroa pienemmät. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuorokausikohtaisen rahankäytön jakautuminen menoerittäin. Taulukko 6. Kongressivieraiden keskimääräinen vuorokausikohtainen rahankäyttö Suomessa Kustannuserä Euroa/ vrk % Edestakainen matka kongressiin 94 27 Rekisteröityminen 83 24 Majoitus 74 22 Ostokset 22 6 Muut 16 5 Ajanviete/ huvittelu 12 4 Sosiaalinen ohjelma 11 3 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 11 3 Kiertomatkat Suomessa 12 3 Paikallisliikenne 8 2 Yhteensä 341 100 Seuraavien sivujen taulukoissa on esitetty tarkemmin tutkimuksen kongressidelegaattien kokonaismenot kongresseittain ja asuinalueittain sekä vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain ja asuinalueittain eri menoerissä.

50 Taulukko 7. Delegaattien kokonaismenot kongresseittain Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rekisteröityminen 530 879 1 082 364 544 632 576 357 191 Edestakainen matka kongressiiin 806 439 579 360 332 191 464 70 180 Majoitus 464 485 532 303 289 363 410 194 204 Paikallisliikenne 26 60 67 32 44 15 43 26 15 Ajanviete/huvittelu 137 62 175 60 16 37 68 9 67 Sosiaalinen ohjelma 111 36 151 48 48 61 48 41 6 Ostokset 127 84 69 111 76 137 84 49 115 Kiertomatkat Suomessa 38 25 18 39 0 25 68 12 83 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 19 4 0 23 0 185 25 0 125 Muut 21 52 66 99 74 60 71 37 40 Yhteensä 2 280 2 127 2 741 1 443 1 427 1 713 1 865 802 1 035 Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon 2016 6= The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO 2016 8= Forum Wood Building Nordic 2016 9 = CELSE 2016 10= NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conf. 11= EMTS 2016 12= NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14= EUROSLA 26 15= SEFI 2016 16= Safety 2016 Taulukko 7. Delegaattien kokonaismenot kongresseittain Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö) 10 11 12 13 14 15 16 Kaikki Rekisteröityminen 315 361 149 270 244 436 495 444 Edestakainen matka kongressiiin 183 585 275 381 496 419 844 504 Majoitus 251 476 264 342 344 416 526 396 Paikallisliikenne 15 52 26 22 46 21 67 42 Ajanviete/huvittelu 13 47 35 83 145 49 78 65 Sosiaalinen ohjelma 5 39 52 39 75 43 81 59 Ostokset 52 96 80 101 128 62 184 119 Kiertomatkat Suomessa 16 176 11 95 62 0 79 63 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 0 3 0 113 0 0 104 59 Muut 83 83 71 71 93 66 115 83 Yhteensä 944 1 929 975 1 530 1 646 1 527 2 587 1 833 Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

51 Taulukko 7.1. Delegaattien kokonaismenot maanosittain 2016 Kustannuserä Suomi muut muu muu Lähi- Aasia Ose- Afrik Pohjois Keski-/ Pohjois EU Euroo- Itä ania ka Amerik- Etelä- (keskiarvo EUR/hlö) maat pan maa ka Amer. Kaikki Rekisteröityminen 409 501 416 372 551 469 787 419 476 460 444 Edestakainen matka kongressiin 45 233 344 360 1 275 981 2 185 1 273 1 098 1 206 504 Majoitus 179 365 382 447 1 069 499 712 535 549 606 396 Paikallisliikenne 12 25 35 42 114 104 24 100 46 61 42 Ajanviete/huvittelu 27 31 64 58 277 61 326 67 79 187 65 Sosiaalinen ohjelma 25 40 48 58 166 111 63 64 116 123 59 Ostokset 50 99 70 134 425 218 185 276 149 232 119 Kiertomatkat Suomessa 13 21 49 118 251 88 69 11 135 141 63 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 22 0 9 0 20 132 1 044 9 113 72 59 Muut 19 51 89 74 192 154 124 134 102 178 83 YHTEENSÄ (edelliset) 801 1 366 1 507 1 662 4 339 2 817 5 519 2 889 2 862 3 266 1 833 Viipymä Suomessa, vrk 3,2 3,9 5,3 6,0 7,6 7,3 12,6 6,2 6,8 6,9 5,4 Taulukko 8.1 Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö maanosittain 2016 Kustannuserä Suomi muut muu muu Lähi- Aasia Ose- Afrik Pohjois Keski-/ Pohjois EU Euroo- Itä ania ka Amerik- Etelä- (keskiarvo EUR/hlö) maat pan maa ka Amer. Kaikki Rekisteröityminen 129 128 79 62 72 64 63 67 70 67 83 Edestakainen matka kongressiin 14 60 65 60 167 134 174 204 162 175 94 Majoitus 56 94 72 74 140 68 57 86 81 88 74 Paikallisliikenne 4 6 7 7 15 14 2 16 7 9 8 Ajanviete/huvittelu 8 8 12 10 36 8 26 11 12 27 12 Sosiaalinen ohjelma 8 10 9 10 22 15 5 10 17 18 11 Ostokset 16 25 13 22 56 30 15 44 22 34 22 Kiertomatkat Suomessa 4 5 9 20 33 12 5 2 20 20 12 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 7 0 2 0 3 18 83 2 17 10 11 Muut 6 13 17 12 25 21 10 22 15 26 16 YHTEENSÄ (edelliset) 252 350 286 277 569 385 439 463 423 474 341 Viipymä Suomessa, vrk 3,2 3,9 5,3 6,0 7,6 7,3 12,6 6,2 6,8 6,9 5,4

52 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö/vrk) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rekisteröityminen 87 180 312 79 192 156 116 76 26 Edestakainen matka kongressiin 132 90 167 78 117 47 93 15 25 Majoitus 76 99 153 65 102 90 83 41 28 Paikallisliikenne 4 12 19 7 16 4 9 6 2 Ajanviete/ huvittelu 22 13 50 13 6 9 14 2 9 Sosiaalinen ohjelma 18 7 43 10 17 15 10 9 1 Ostokset 21 17 20 24 27 34 17 11 16 Kiertomatkat Suomessa 6 5 5 8 0 6 14 3 12 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 3 1 0 5 0 46 5 0 17 Muut 3 11 19 21 26 15 14 8 6 Yhteensä 374 435 790 312 504 423 375 171 143 Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon 2016 6= The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO 2016 8= Forum Wood Building Nordic 2016 9 = CELSE 2016 10=10= NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conf. 11=11= EMTS 2016 12=12= NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13=13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14=14= EUROSLA 26 15= 15= SEFI 2016 16= 16= Safety 2016 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö/vrk) 10 11 12 13 14 15 16 Kaikki Rekisteröityminen 81 46 36 49 41 93 77 83 Edestakainen matka kongressiin 47 74 66 69 83 90 131 94 Majoitus 65 60 63 62 58 89 82 74 Paikallisliikenne 4 7 6 4 8 4 10 8 Ajanviete/ huvittelu 3 6 8 15 24 10 12 12 Sosiaalinen ohjelma 1 5 13 7 13 9 13 11 Ostokset 13 12 19 18 22 13 29 22 Kiertomatkat Suomessa 4 22 3 17 10 0 12 12 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 0 0 0 21 0 0 16 11 Muut 21 11 17 13 16 14 18 16 Yhteensä 243 245 233 279 277 327 403 341 Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

53 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 (ei sisällä edestakaista matkaa kongressiin) Kustannuserä Kongressi (keskiarvo EUR/hlö/vrk) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Rekisteröityminen 87 180 312 79 192 156 116 76 26 Majoitus 76 99 153 65 102 90 83 41 28 Paikallisliikenne 4 12 19 7 16 4 9 6 2 Ajanviete/ huvittelu 22 13 50 13 6 9 14 2 9 Sosiaalinen ohjelma 18 7 43 10 17 15 10 9 1 Ostokset 21 17 20 24 27 34 17 11 16 Kiertomatkat Suomessa 6 5 5 8 0 6 14 3 12 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 3 1 0 5 0 46 5 0 17 Muut 3 11 19 21 26 15 14 8 6 Yhteensä 242 345 622 233 385 374 281 154 117 Viipymä Suomessa, vrk 6,1 4,9 3,5 4,6 2,8 4,1 5,0 4,7 7,2 1= RS 2016, 7th Int. Symposium on In-Situ Rock Stress 2= ENC 2016, European Navigation Conference 3= 60th EDQ Conference 4= The VII Conference on Childhood Studies 5= Rubbercon 2016 6= The 40th Nordic Congr. of Obstetrics. and Gynec. 7= CDIO 2016 8= Forum Wood Building Nordic 2016 9 = CELSE 2016 10= NHPRS, 8th Nordic Health Promotion Research Conference 11= EMTS 2016 12= NCSR, 23rd Nordic Conf. for the Sociology of Religion 13= EAUH 2016, XIII International Conf. on Urban History 14= EUROSLA 26 15= SEFI 2016 16= Safety 2016 Taulukko 8. Delegaattien vuorokausikohtainen rahankäyttö kongresseittain 2016 (ei sisällä edestakaista matkaa kongressiin) Kustannuserä (keskiarvo EUR/hlö/vrk) 10 11 12 13 14 15 16 Kaikki Rekisteröityminen 81 46 36 49 41 93 77 83 Majoitus 65 60 63 62 58 89 82 74 Paikallisliikenne 4 7 6 4 8 4 10 8 Ajanviete/ huvittelu 3 6 8 15 24 10 12 12 Sosiaalinen ohjelma 1 5 13 7 13 9 13 11 Ostokset 13 12 19 18 22 13 29 22 Kiertomatkat Suomessa 4 22 3 17 10 0 12 12 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 0 0 0 21 0 0 16 11 Muut 21 11 17 13 16 14 18 16 Yhteensä 194 169 165 207 191 234 269 248 Viipymä Suomessa, vrk 3,9 7,9 4,2 5,5 6,0 4,7 6,4 5,4

54 KONGRESSIEN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Panos-tuotoskertoimien hyödyntäminen Suomessa järjestettävien kongressien tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi käytettiin Tilastokeskuksen panos-tuotostaulukoita, jotka tarkastelevat taloutta samanaikaisesti kysynnän ja tarjonnan kannalta. Laskelmat perustuvat vuoden 2016 delegaattikyselyn ja järjestäjäkyselyn tuloksiin sekä Finland Convention Bureaun tilastoihin Suomessa vuonna 2016 järjestetyistä kongresseista.

55 Suomessa Tilastokeskus laatii Euroopan tilinpitojärjestelmän mukaiset panos-tuotostaulukot. Panos-tuotostaulukoiden avulla voidaan tarkastella, minkä suuruisen työllisyyden lisäyksen miljoonan euron sijoitus lopputuotekysyntään tietyllä toimialalla aikaansaa toimialalle itselleen sekä ns. kerrannaisvaikutusten avulla myös muille toimialoille. Kerrannaisvaikutukset muodostuvat toimialan tekemistä ostoista muilta toimialoilta itse tarjoamiensa tuotteiden tai palvelusten tuottamiseksi. Taulukoiden laadinnassa on otettu huomioon riippuvuudet eri toimialojen välillä. Tässä raportissa kongressimatkailun aikaansaamia työllisyysvaikutuksia on tutkittu Tilastokeskuksen tuoreimman Työpanos ja työpanoskertoimet 2014 -taulukon avulla (julkistettiin 8.2.2017). Välittömät vaikutukset lasketaan ns. välittömän kertoimen avulla. Kun käytetään kokonaiskerrointa, on siinä huomioitu välittömien vaikutusten lisäksi kerrannaisvaikutukset. Työllisyysvaikutukset on laskettu kolmessa osassa: a) Ensimmäiseksi on laskettu kongressien järjestäjien kulutuksesta aiheutuva kongressimatkailutulo ja sen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. b) Toiseksi on laskettu kongressidelegaattien kulutuksesta johdettu kongressimatkailutulo ja sen aikaansaamat työllisyysvaikutukset. Tästä tarkastelusta on jätetty pois osanottomaksu, koska ko. erän katsotaan sisältyvän kongressijärjestäjien kulutukseen eli kohtaan a. c) Kolmanneksi on vielä laskettu delegaattien kongressimatkasta Suomeen aiheutuvat vaikutukset. Nämä kolme kokonaisuutta voidaan siis muuntaa työpanokseksi Panos-tuotos-raportin taulukon Työpanos ja työpanoskertoimet avulla. Taulukko kertoo, kuinka suuren työpanoksen miljoonan euron tuotos (tässä kongressijärjestäjien menot, kohta 9.2, delegaattien menot, kohta 9.3 sekä delegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet kustannukset, kohta 9.4) aikaansaa. Taulukossa on ilmoitettu ns. työpanoskertoimet välittömiin vaikutuksiin sekä kokonaisvaikutuksiin. Välittömissä vaikutuksissa on mukana suoraan ostoista aiheutuneet vaikutukset.

56 Kongressijärjestäjien kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus Vuoden 2016 aikana Suomessa järjestettyihin kansainvälisiin kongresseihin osallistui yhteensä 101 514 delegaattia. Kongressijärjestäjäkyselyn perusteella kongressijärjestäjien menot eli kongressijärjestäjien käyttämä rahamäärä kongressijärjestelyihin oli vuonna 2016 keskimäärin 358 euroa yhtä delegaattia kohti. Näin kongressijärjestäjien kokonaismenoiksi, joita tässä käsitellään kansantalouden tilinpidon termein kokonaistuotoksena, tulee (358 euroa x 101 514 delegaattia) 36 302 165 euroa. Vuoden 2013 kongressijärjestäjiä pyydettiin myös vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin kongressijärjestäjien kokonaismenojen lisäksi tulojen jakautumista eri toimialoihin. Koska vastanneiden määrä jäi melko pieneksi (45 vastaajaa), ei kongressijärjestäjien tulojen jakautumista eri toimialojen kesken ole otettu huomioon seuraavissa tulo- ja työllisyyslaskelmissa. Vaikutuksia voidaan käsitellä myös alueittain. Oheisen taulukon taustalla ovat tiedot kongressijärjestäjäkyselystä ja toisaalta tiedot Finland Convention Bureaun ylläpitämästä tilastosta kongressivieraista kongressikaupungeittain. Taulukko 9. Kongressijärjestelyjen tulo- ja työllisyysvaikutukset alueittain Koko maa Helsinki Tampere Turku Delegaatit, lkm 101 514 60 790 10 797 6 299 Menot, EUR/ delegaatti 358 304 481 293 Kokonaismenot, EUR 36 302 165 18 459 787 5 190 276 1 842 532 Välittömät työllisyysvaikutukset, htv 354 180 51 13 Kokonaistyöllisyysvai kutukset, htv 522 265 75 19 Työpanoskertoimina on käytetty välittömissä vaikutuksissa 9,75 kokonaisvaikutuksissa 14,4

57 Käytetyt kertoimet ovat keskiarvoja niiden toimialojen kertoimista, joihin kongressijärjestäjien menot ovat kohdistuneet aikaisempien tutkimusten perusteella. Nämä toimialat ovat: kulttuuritoiminta ja rahapelit majoitus ja ravitsemus matkatoimistot maaliikenne vesiliikenne urheilu- huvi- ja virkistyspalvelut muut henkilökohtaiset palvelut vähittäiskauppa Välittömissä työllisyysvaikutuksissa on mukana kongressijärjestäjien menojen suorat vaikutukset työllisyyteen. Kokonaisvaikutuksissa on mukana myös kaikkien jälleenostojen vaikutukset. Työllisyysvaikutukset lasketaan seuraavasti: Kongressijärjestäjien kokonaismenot vuonna 2016 olivat 36 302 165 euroa. Välittömien vaikutusten kertoimen (9,75) mukaan yhden miljoonan euron kulutus aikaansaa näin ollen 9,75 henkilön työllisyyden. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat siten (36 302 165 x 9,75) 354 henkilötyövuotta. Kokonaisvaikutukset lasketaan vastaavalla tavalla käyttäen kokonaisvaikutusten kerrointa (14,4). Kongressidelegaattien kulutuksen aikaansaamat työllisyysvaikutukset Kongressidelegaateilta kysyttiin rahankäytöstä eri kohteisiin. Rahankäyttötiedot on esitetty raportissa aiemmin. Tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemisessa lähtökohtana on vuorokausikohtainen rahankäyttö sekä panos-tuotoskertoimet samaan tapaan kuin kongressijärjestäjien menojen kohdalla. Kongressivieraiden kokonaisrahankäyttö koko kongressimatkan aikana on laskettu kertomalla vuorokausikohtainen rahankäyttö kongressivieraiden Suomessa vietetyllä ajalla. Suomessa vietetty aika on saatu delegaattikyselystä siitä kuinka kauan delegaatit ovat viettäneet aikaa kongressimatkallaan kongressikaupungissa, Helsingissä, Lapissa ja muualla Suomessa. Viipymäksi saatiin näin laskien 5,4 päivää.

58 Viipymän ja delegaattikyselyn rahankäyttötietojen perusteella kongressimatkailutulo muodostuu alueittain seuraavasti. Taulukko 10. Kongressidelegaattien kulutuksen tulovaikutukset alueittain Koko maa EUR Helsinki EUR Tampere EUR Turku EUR Majoituspalvelut 40 199 544 26 903 540 4 835 194 2 308 651 Kiertomatkat Suomessa 6 395 382 3 496 747 603 143 311 197 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 5 989 326 6 708 044 743 876 166 454 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 5 989 326 4 067 644 774 033 347 383 Paikallisliikenne 4 263 588 2 283 590 562 933 246 063 Ostokset 12 080 166 7 207 580 1 568 171 774 375 Ajanviete/ huvittelu 6 598 410 4 995 352 784 086 441 466 Muut 8 425 662 4 709 903 944 924 680 292 YHTEENSÄ 89 941 404 60 372 399 10 816 360 5 275 882 Tulot muutetaan jälleen työpanoskertoimien avulla työpanokseksi. Käytetyt kertoimet ovat: Välittömät vaikutukset Kokonaisvaikutukset Majoituspalvelut 11 17 Ravitsemispalvelut 8,33 13,66 Kiertomatkat Suomessa 7,25 12,25 Ajanviete/ huvittelu 10 15 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 7,25 12,25 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 11 17 Ostokset 14 17 Paikallisliikenne 9 13 Muut 10 15

59 Edellä esitettyjen kertoimien avulla saadaan seuraavat työllisyysvaikutukset: Taulukko 11. Kongressidelegaattien kulutuksen työllisyysvaikutukset alueittain Välittömät vaikutukset, henkilötyövuotta Koko maa Helsinki Tampere Turku Majoituspalvelut 442,2 295,9 53,2 25,4 Kiertomatkat Suomessa 53,3 29,1 5,0 2,6 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 43,4 48,6 5,4 1,2 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 65,9 44,7 8,5 3,8 Paikallisliikenne 38,4 20,6 5,1 2,2 Ostokset 169,1 100,9 22,0 10,8 Ajanviete/ huvittelu 66,0 50,0 7,8 4,4 Muut 126,4 70,6 14,2 10,2 YHTEENSÄ 1004,6 660,5 121,2 60,7 Kokonaisvaikutukset saadaan käyttämällä kokonaiskertoimia. Kokonaisvaikutukset, henkilötyövuotta Koko maa Helsinki Tampere Turku Majoituspalvelut 683,4 457,4 82,2 39,2 Kiertomatkat Suomessa 87,4 47,8 8,2 4,3 Kiertomatkat Suomen ulkopuolelle 73,4 82,2 9,1 2,0 Kongressimaksun ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma 101,8 69,1 13,2 5,9 Paikallisliikenne 55,4 29,7 7,3 3,2 Ostokset 205,4 122,5 26,7 13,2 Ajanviete/ huvittelu 99,0 74,9 11,8 6,6 Muut 160,1 89,5 18,0 12,9 YHTEENSÄ 1465,8 973,1 176,4 87,4

60 Kongressidelegaattien edestakaisesta matkasta Suomeen aiheutuneet työllisyysvaikutukset Edestakaisesta matkasta Suomeen aikaansaadut kustannukset lasketaan siten, että on arvioitu, että puolet delegaateista käytti suomalaista lentoyhtiötä ja puolet ulkomaista lentoyhtiötä. Suomalaisia lentoyhtiöitä käytettäessä on katsottu 80 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Ulkomaisia lentoyhtiöitä käytettäessä taas arvioidaan 20 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Laivayhtiöitä käytettäessä on arvioitu 40 % vaikutuksista kohdistuneen Suomeen. Eri tavoin Suomeen saapuneet on laskettu seuraavasti: Ensinnäkin ulkomaiset kongressivieraat käyttivät edestakaiseen matkaan kongressikaupunkiin keskimäärin 635 euroa/ henkilö. Ulkomaisten kongressivieraiden edestakaiseen matkaan käyttämä rahamäärä on hieman alhaisempi kuin edellisessä tutkimuksessa, jolloin se oli 650 euroa/ henkilö. Delegaattitutkimuksen mukaan ulkomaalaisista kongressivieraista lentäen saapui Suomeen 93 %. Oletamme, että vuonna 2016 puolet käytti Finnairia ja puolet ulkomaisia lentoyhtiöitä. Ulkomaisia kongressivieraita arvioidaan olleen vuonna 2016 samassa suhteessa kuin delegaattitutkimuksessa eli noin 76 500. Vastaava luku vuoden 2013 tutkimuksessa oli 75 %. Laivalla Suomeen saapui ulkomaisista kongressivieraista 6 %. Muilla tavoin Suomeen tulleiden määrä jäi sen verran vähäiseksi, että heidät on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kongressivieraista suomalaisia on arviolta 25 % eli noin 25 000. Delegaattitutkimuksen mukaan he käyttivät edestakaiseen matkaan kongressikaupunkiin keskimäärin 45 euroa/ henkilö, joka on vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa (2013: 75 euroa / henkilö). Näin saadaan suoraan luvut, joista voidaan laskea työllisyysvaikutukset. Kertoimina on käytetty kuljetustoimialan kertoimia, jotka ovat 8,33 ja 7,25 (välittömät vaikutukset) ja 13,66 ja 12,25 (kokonaisvaikutukset).

61 Taulukko 12. Delegaattien matkasta aiheutuneet tulo- ja työllisyysvaikutukset Edestakainen matka kongressikaupunkiin EUR Välitön työpanos, htv Kokonaistyöpanos, htv Suomalaiset kongressivieraat 1 124 327 9,4 15,4 Kotimaisella lentoyhtiöllä saapuneet ulkomaiset kongressivieraat 18 081 024 131,1 221,5 Ulkomaisella lentoyhtiöllä saapuneet ulkomaiset kongressivieraat 4 520 256 32,8 55,4 Laivalla saapuneet ulkomaiset kongressivieraat 1 084 861 7,9 13,3 Yhteensä 24 810 467 181,1 305,5 Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetona kongressimatkailusta Suomeen aiheutuneet tulo- ja työllisyysvaikutukset. Taulukko 13. Kongresseista aiheutuneet rahavirrat ja työllisyysvaikutukset Kongressimatkailutulo Välitön työpanos, htv Kokonaistyöpanos, MEUR htv 2016 2013 2010 2016 2013 2010 2016 2013 2010 Kongressijärjestäjien kulutus kongressijärjestelyihin 36,3 38,1 19,7 354 358 240 522 545 342 Delegaattien kulutus Suomessa kongressin aikana 89,9 61,7 41,9 1005 710 529 1466 1031 766 Delegaattien edestakainen matka Suomeen/ kongressipaikkakunnalle 24,8 17,4 10,4 181 100 31 306 187 94 YHTEENSÄ 151 117,2 72 1540 1168 800 2294 1763 1202

62 Delegaattien kommentit Kongressikaupunkia koskevat kommentit Helsinki Young vibrant city, happy people, good welcoming, real Finnish experience of cultural arts than the social programme. (60th EDQ Conference, Helsinki. Participant from an EU-country) Hyvä etäisyys läheltä ja kaukaa Hyvät verkostointimahdollisuudet Kaupungissa on paljon tekemistä Espoo Some very good young professors (EMTS 2016, Espoo. Participant from North-America) Aalto-yliopiston läheisyys tuo lisäarvoa kongressille Tampere We can connect the conference with visiting one of our other company here in Tampere (Rubbercon 2016, Tampere. Participant from an EU-country) Hyvät verkoistointimahdollisuudet Turku Beautiful city, nice restaurants, easy moving from hotel to conference (CDIO 2016, Participant from a Nordic country) I collaborate with researchers in Turku and could meet them here (The VII Conference on Childhood Studies, Turku. Participant from an EU-country) Beautiful city, easy to walk around, nice weather, safe city, nice route along the river. (CDIO 2016, Turku. Participant from an EU-country) Hyvä etäisyys, helposti saavutettavissa Hyvät verkostointimahdollisuudet Mukava kaupunki Jyväskylä The city doesn't offer much which is excellent, because it doesn't distract delegates from the conference (EUROSLA 26, Jyväskylä. Participant from an EU-country) Hiljainen ja rauhallinen Luonto Oulu Host is a leader in the field (CELSE, Oulu. Participant from an EU-country) Akateeminen arvo

63 Yleistä Vastaajat olisivat halunneet enemmän opasteita, etenkin englanniksi: I loved Finland and Helsinki. But major attractions very poorly signposted compared to other cities (I nearly gave up on finding the rock church). Please sell yourself better. (EAUH 2016, Helsinki. Participant from Europe) No signage at bus stop to direct attendee's to venue building - very unsatisfactory (EMTS 2016, Espoo. Participant from an EU-country) Virvokkeita tarjolla koko päivän, kuten kahvia, teetä vettä ja myös pientä purtavaa kuten hedelmiä toisi lisäarvoa kongressille Next time it would be nice if there is coffee or tea facilities after lunch and throughout the rest of the day. Even if you have to pay for it yourself that would be ok. Just water was a bit poor (Safety 2016, Tampere. Participant from an EU-country) I was delighted by how easy it was to get a vegan meal option every day at the conference. It really was appreciated. Also, all the staff at the conference venue were so welcoming and helpful and spoke excellent english which was great. (Safety 2016, Tampere. Participant from an EU-country) Love the country, weather, food and hospitality. But very expensive. (The VII Conference on Childhood Studies, Turku. Participant from Asia) I didn't consider Finland as a destination, but I was greatly surprised by the country and the people. (Safety 2016, Tampere. Participant from North-America) Would like to go to Finland in winter and see the Northern lights. (60th EDQ Conference, Helsinki. Participant from Asia) Fantastic location. All accommodation venues were well within walking distance. Shopping malls were all nearby aswell. (Rubbercon 2016, Tampere. Participant from an EU-country) - Kallis maa - Kongressikaupunki liian kaukana