LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Transkriptio

1 Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa, kuten matkailuala yleensäkin maailmanlaajuisesti. MATKAILU on yksi ainoista kasvavista aloista Suomessa. Leirintämatkailualan kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Lahti , Kristiina Adamsson ja Jirka Lehtonen, Haaga-Helia amk

2 Leirintämatkailun rahavirtoja ja työllisyysvaikutuksia tutkittiin kesällä 2015 Informoitu kysely leirintäalueilla Suomessa Vastaajia 804, mukana 19 aluetta Tilaajina: Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF Caravan, toteuttajana Haaga-Helia amk

3 TULOKSET NOUSUJOHTEISIA JA POSTIVIISIA! 3

4 YÖPYMISET Mökkimajoitus on nostanut suosiotaan. Leirintäalueyöpymisten jakauma majoitusmuodoittain: Matkailuajoneuvoissa 63 %, mökeissä 26 % ja teltoissa 11 % (Tilastokeskus 2015). 4

5 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1817 henkilötyövuotta. Rahankäytön kokonaisvaikutus 2567 henkilötyövuotta/vuosi. 5

6 6

7 Millaiset ihmiset leirintämatkailua harrastavat? Tyypillinen leirintämatkailija Hyvin toimeentuleva mies tai nainen iältään vuotta tai vuotta, nuorten osuus kuitenkin selvässä nousussa. Kotitalouden yhteenlasketut vuositulot Yli puolet (60 %) matkustaa ilman lapsia ja nimeää itsensä leirintämatkailun harrastajaksi. Valtaosa on lomamatkalla (93 %). Matkaseurueen keskimääräinen kokoonpano on 2 aikuista ja 1 lapsi. Ovat uskollisia leirintäalueiden käyttäjiä, yöpyvät lähes aina leirintäalueilla matkoillaan. Ajaa leirintämatkoillaan keskimäärin 3518 km vuodessa (mediaani 2500 km). Tekee 1-2 leirintämatkaa vuodessa. Talouden yhteenlasketut vuositulot tai enemmän tai vähemmän 5% 7% 16% 11% 23% 21% 31% 32% 26% 28% 0% 5% 10%15%20%25%30%35%

8 Leirintämatkojen määrä kuukausittain, Lapsia matkaseurueessa (%) 60% 40% Kyllä Ei 8

9 Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa 225 / vrk Leirintämatkailijoiden rahankäyttö kulutuskohteen mukaan 2015 Vuonna 2015 seurue käytti keskimäärin rahaa 991 matkaa kohden. Kahvilat ja ravintolat 19% Muut 2% Viihde- ja virkistyspalvelut 17% Kotimaiset matkailijat käyttävät 817 matkaa kohden ja ulkomaiset matkailijat Alkoholi 6% Miehet vastaavat käyttävänsä rahaa selkeästi enemmän kuin naiset. Elintarvike- ja ruokakauppa 26% Kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostaminen paikkakunnalla on lisääntynyt vuodesta Erikoistavarakauppa 13% Huoltamokauppa 17% 9

10 Teatterissa käyminen Kesäjuhlissa ja festivaaleilla käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Urheilutapahtumissa käyminen Huvi- ja vesipuistoissa käyminen Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen Kestokulutustavaroiden ostaminen Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen Alkoholin ostaminen Alkosta tai Polttoaineen ja/tai nestekaasun Rahankäyttö eri palveluihin ja tuotteisiin vierailupaikkakunnalla (ka.) Muut

11 Vastaajien määrä (%) Osuus vastaajista Millaisia matkoja tehdään? 50% 40% 30% 20% 10% 0% 47% 40% Leirintämatkojen määrä yhteensä 25% 32% 13% 9% 11% 9% 3% 3% 6% 3% Yli 10 Matkojen määrä Matkan kesto (vrk) Matkan kesto ka 11 päivää, mediaani 7 päivää 40% 30% 20% 10% 0% % 31% 30% 22% 18% 20% 18% 11% 6% 5% 4% 1% Yli 30 Vuorokautta 11

12 Aikuistalouksien määrä leirintäalueiden asiakkaina + 11 %. Leirintämatkoja tehdään lukumääräisesti vähemmän vuoden 2015 tutkimuksen mukaan, mutta matkat ovat pidempiä kilometreissä kuin vuonna Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnalla kasvaneet positiivisesti vuoden 2013 tutkimuksesta. Selkeästi leirintämatkailijan iän kasvaessa kaikki lisääntyy: matkan kesto vuorokausina, viipymä leirintäalueella, leirintämatkojen lukumäärä, ajetut kilometrit ja rahankäyttö.

13 ALAN HARRASTAJAT OVAT SITOUTUNEITA! 92 % vastaajista näkee itsensä potentiaalisena leirintämatkailun harrastajana tulevaisuudessa. KIITOS! Kristiina Adamsson Tutkimusmenetelmien lehtori Haaga-Helia amk kristiina.adamsson@haaga-helia.fi Jirka Lehtonen Matkailun liikkeenjohdon opiskelija Haaga-Helia amk jirka.lehtonen@myy.haaga-helia.fi Malli kalvopohjasta Teemu Moilanen Palveluliiketoiminnan yliopettaja Haaga-Helia amk Teemu.moilanen@haaga-helia.fi 13