VÄHÄNKYRÖN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva Lentokuva Vallas Oy
TILINPÄÄTÖS I TOIMINTAKERTOMUS 1 1. Yleistä 1 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 2.1 Kunnanjohtajan katsaus 1 2.2 Kunnan hallinto 6 2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 8 2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 8 2.5 Kunnan henkilöstö 9 2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 9 2.7 Ympäristötekijät 10 3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 4.2 Toiminnan rahoitus 14 5. Rahoitusasema ja sen muutokset 15 6. Kokonaistulot ja menot 17 7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 18 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 18 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 18 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 18 7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 18 7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20 8. Keskeiset liitetiedot 24 9. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 24 9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 24 9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 25 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 26 1. Tavoitteiden toteutuminen 26 2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 26 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 28 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 68 2.3 Investointien toteutuminen 70 2.4 Rahoitusosan toteutuminen 75 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 76 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 82 1. Tuloslaskelma 82 2. Rahoituslaskelma 83 3. Tase 84 4. Konsernilaskelmat 86 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 90 V LIITTEET 106 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS / TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 110
1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. YLEISTÄ Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteumavertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnanjohtajan katsaus Pitkä ja monivaiheinen kuntaliitosprosessi saatiin päätökseen Valtioneuvosto teki 14.6.2012 päätöksen Vaasan ja Vähänkyrön kunnan yhdistämisestä vuoden 2013 alusta lähtien. Näin pitkä ja monivaiheinen prosessi sai lopullisen sinettinsä. Päätös on historiallinen, sillä liittyvillä kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, jota oli aikaisemmin liitoksissa edellytetty. Vuoden 2010 alussa voimaantullut uusi kuntajakolaki mahdollisti tällaisen liitoksen ja tämä oli laatuaan ensimmäinen. Tällaisen liitoksen toteuttaminen edellyttää aina kuitenkin sitä, että laissa säädetyt kriteerit kuntien yhteistyön, asioinnin ja työssäkäynnin osalta toteutuvat. Tässä tapauksessa kaikki nämä kriteerit täyttyivät kirkkaasti. Lain mukaisena lähtökohtana on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Vähästäkyröstä kuten kaikista Vaasan lähikunnista työssäkäynti suuntautuu hyvin voimakkaasti Vaasaan, jonka työpaikkaomavaraisuus on Suomen korkeimpia ylittäen 130 %. Vastaavasti lähikuntien työpaikkamäärät ovat alhaiset vain 50 60 %:n luokkaa. Tämä onkin yksi vahvimpia perusteita Vaasanseudun kuntaliitoksille. Voimavarat yhdistämällä seudun kilpailukyky paranee yhä kiristyvässä kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa teollisuudesta, palveluista ja julkisen hallinnon toimipaikoista.
2 Vähänkyrön kunnanvaltuuston tekemästä neuvottelujen käynnistyspäätöksestä liitoksen toteutumiseen kului aikaa melkein kolme vuotta. Kunnanvaltuusto teki kuntaliitospäätöksen kaksi kertaa, sillä myös hallinto- ja kuntaministerin määräämä erityinen selvitys käsiteltiin valtuustossa 30.1.2012. Vaasan ja Vähänkyrön valtuustot olivat jo 27.6.2011 hyväksyneet kuntien yhdistämisen. Molemmilla kerroilla kuntaliitos hyväksyttiin äänin 18 9 eli kahden kolmasosan määräenemmistö valtuutetuista oli liitoksen kannalla. Kaikkialla Suomessa on jo vuodesta 2005 lähtien tehty runsaasti monenlaisia kuntaliitos- ja yhteistyöselvityksiä. Vähänkyrön kunta on ollut mukana Kyrönmaan kuntaliitoksen esiselvityksessä ja varsinaisessa kuntaliitosselvityksessä vv. 2006 2007. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Vaasan ja Laihian kanssa sovittiin v. 2007. Vaasanseudun Paras-hankkeessa olimme mukana vv. 2008 2009 ja sen jälkeen onkin kuntaliitosasiaa valmisteltu yhdessä Vaasan kanssa. Välissä tehtiin vielä syksyllä 2011 hallinto- ja kuntaministerin päätöksellä edellä mainittu erityinen selvitys Vaasa-Mustasaari Vähäkyrö, joka ei johtanut kolmen kunnan liitokseen, vaan selvitysmies Harry Bondaksen esityksen mukaiseen Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymiseen. Uusia maakunnan kattavia selvityksiä ei alueellamme tarvita, koska mitään uutta tietoa ei niiden kautta ole saatavissa. Sen sijaan Vaasan työssäkäyntialueen kuntien tulisi päättää kuntajakolain mukaisen selvityksen käynnistämisestä, jolloin valtuustot saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon kannan ottamiseen mahdolliseen kuntaliitokseen. Kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat olleet todella täystyöllistettyjä näiden asioiden johdosta. Kahden kunnan toiminnan ja hallinnon yhdistäminen on vaativa prosessi ja työ täällä meillä jatkuu edelleen. Investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi Yhdistymissopimuksen mukaisesti investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi jo kertomusvuonna. Tärkeimpien ja suurimpien investointikohteiden eli terveysaseman ja Tervajoen koulun hankesuunnitelmat valmistuivat loppuvuodesta ja kunnanvaltuusto ja myös yhdistymishallitus hyväksyivät ne. Hankesuunnitelmiin sisältyvien aikataulujen mukaan hankkeet valmistuvat vuoden 2015 alkupuolella. Tiehankkeista valmistui Kyrönjoen pohjoispuolen tie välillä Ojaniemi Mullolantie ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu kolmeen kohteeseen eri puolille kuntaa käynnistyi. Merikaarron koulun, pesäpallokentän ja kunnantalon kunnostaminen käynnistyi ja kohteet valmistuvat v. 2013. Myös haja-asutusalueen viemäröinti käynnistettiin. Yhdistymissopimuksessa sovitun 21,3 milj.euron investointiohjelman toteuttamiseen käytettiin hieman yli 2 milj.euroa, joten tulevien vuosien hankkeisiin on käytettävissä vielä n.19,2 milj. euroa. Kunnassa käynnistyi myös muitakin merkittäviä investointeja. Kunnan omistama Hiirikosken Energia Oy käynnisti kertomusvuonna vesivoimalaitoksen laajennuksen. Hiirikosken voimalaitokselle Kyrönjokeen asennetaan toinen koneisto ja voimalaitoksen yläkanavaa levennetään. Investoinnin kustannukset ovat yli 2 milj.euroa ja sen myötä laitoksen sähköntuotanto kaksinkertaistuu.
3 Kunta myi vuoden lopulla omistamansa EPV Energia Oy:n ja Hiirikosken Energia Oy:n osakkeet yhdistymissopimuksen mukaisesti Vaasan kaupungin konserniyhtiölle Vaasan Sähkö Oy:lle kokonaishinnan ollessa 13.868.000, josta Hiirikosken osuus oli 5,1 milj. euroa. Yhdistymissopimukseen kirjatun tavoitteen mukaisesti Hiirikosken Energia Oy fuusioidaan Vaasan Sähkö Oy konserniin. Valtuusto hyväksyi Torkkolan tuulivoimapuiston yleiskaavan Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistyi jo vuonna 2009. Alue sijaitsee noin 4,5 kilometriä Vähänkyrön keskustaajamasta länteen Torkkolan ja Merikaarron kylien välisellä maa- ja metsätalousalueella. Alueen leveys on noin 3,2 km, pituus 4,5 km ja pinta-ala noin 1072 ha. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 13.12.2012 Tuulivoimapuiston alueelle voidaan sijoittaa 16 tuulivoimalaa ja hyväksyttyä yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tuulivoimalan tornin korkeus voi olla enintään 160 metriä ja roottorin halkaisija enintään 130 m (yhteensä enintään 225 m), joten kaava mahdollistaa todella suurten voimaloiden rakentamisen. Energisen Vaasanseudun imagoon sopii hyvin tuulivoimapuiston rakentaminen ja arviolta 100 milj.euroa maksava tuulivoimapuisto on investointina mittava. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa EPV Tuulivoima Oy. Yleiskaavapäätöksestä ei ole valitettu, joten se on saanut lainvoiman. Rakennustyöt käynnistyvät mahdollisesti jo v. 2013. Palveluissa ei oleellisia muutoksia - yhteinen lasten päivähoito alkoi myönteisissä merkeissä Vaikka kuntaliitos ei vielä ollut toteutunut, niin yhteistyö mm. lasten päivähoidossa käynnistyi. Vähässäkyrössä on jo vuosia ollut kova pula lasten päivähoitopaikoista ja kunnalla on ollut vaikeuksia järjestää kaikille tarvitseville hoitopaikka. Syksystä lähtien vähäkyröläisillä lapsilla oli mahdollisuus sijoittua Vaasassa vapaana oleviin hoitopaikkoihin ja vuoden lopulla 20 vähäkyröläistä lasta olikin päivähoidossa Vaasassa. Kun lasten vanhemmat tai ainakin toinen käy työssä Vaasassa niin tämä järjestely sujuu mutkattomasti. Jotta lapset olisi voitu sijoittaa Vähäänkyröön, olisi kuntaan pitänyt perustaa kaksi uutta ryhmäperhepäiväkotia ja palkata niihin henkilöstö, koska kunnan kaikki hoitopaikat olivat käytössä. Nyt saatiin käyttöön Vaasassa vapaina olevia hoitopaikkoja. Vähässäkyrössä tarvitaan kuitenkin lähivuosina lisää päiväkotipaikkoja, sillä hoitopaikkojen kysyntä tulee edelleenkin kasvamaan. Yhteistyö Vaasan kanssa lisääntyi myös muilla sektoreilla. Perusturvajohtajan ja koulutoimenjohtajan virka hoidettiin yhteistyösopimuksella Vaasan viranhaltijoiden toimesta. Loppuvuodesta järjestely koski myös rakennustarkastusta. Muutoin kunnan palveluissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Alueen palvelujen turvaamisen kannalta on tärkeää saada uusi terveysasema käyttöön hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Tällöin terveysaseman toiminta voidaan vakiinnuttaa ja kalliiden ostopalvelujen käyttöä vähentää. Koulukeskushanke valmistuu uusien tilojen osalta alkuvuodesta 2013, mutta Savilahden koulun osalta tarvitaan vielä
4 lattioiden/alapohjan kunnostamista. Kun tämäkin yllättävä kunnostustarve on saatu hoidettua voi uuden yhtenäiskoulun toiminta kaikilta osin käynnistyä uusissa tiloissa ja myös Saarenpään oppilaat pääsevät vihdoinkin uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin. Käyttömenot pysyivät kurissa ja tilinpäätös oli ylijäämäinen Lautakunnat onnistuivat taloudenhoidossa kiitettävästi eikä mitään oleellisia määrärahojen ylityksiä tapahtunut. Verotulojen (14.482.000 ) toteutuma-aste oli 99,8 % ja valtionosuuksien (9.318.000 ) 102,0 % eli näiden kahden tärkeimmän rahoituslähteen yhteissumma ylittyi 160.000. Terveydenhuollon (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) kokonaismenot olivat 9.023.000 ja ne alittivat budjetoidun 717.000. Klinikkavalmiita hoitopäiviä kertyi vain 20 kpl, joten tältä osin tavoite saavutettiin. Vuosikate oli 5.577.000 ja ylijäämää kertyi 4.556.000. Vuoden lopulla tehty EPV Energia Oy:n osakkeita koskenut kauppa vaikutti osaltaan ylijäämän syntymiseen. Hiirikosken Energia Oy:n osakkeiden myynti ei vaikuttanut ylijäämään, koska kauppahinta maksettiin vuoden 2013 alussa. Kuntaliitosta valmisteltaessa ulkopuolinen asiantuntija Audiapro Oy arvioi, että Vähänkyrön kunnan kireään talouteen on oleellisesti vaikuttanut valtionosuuksien pieni määrä. Peruspalveluissa Vähänkyrön bruttomenot olivat huomattavasti alle keskitason. Kun verrattiin nettomenoja (valtionosuudet vähennetty bruttomenoista) kunnan menot ylittivät keskitason eli muiden samaan kokoluokkaan kuuluvien kuntien saamat valtionosuudet olivat selkeästi korkeammat. Esimerkiksi samaan kokoluokkaan kuuluvista lähiseudun kunnista Maalahden valtionosuudet olivat v. 2012 16,2 milj., Isonkyrön 11,9 milj. ja Vähänkyrön yllämainittu 9,3 milj.. Jos Vähäkyrö olisi saanut asukasta kohti laskien saman summan kuin Maalahti, valtionosuutemme määrä olisi kasvanut 4,4 milj. ja Isoonkyröön verraten 2,1 milj.. Kysymys on vuositasolla todella suurista summista, joita eivät selitä kuntien olosuhde-erot, vaan ne osoittavat nykyisen valtionosuusjärjestelmän kohtelevan kuntia hyvin epätasa-arvoisesti. Nyt myös valtion taholla myönnetään valtionosuusjärjestelmän epäkohdat ja vanhentuneisuus ja järjestelmää ollaankin uudistamassa tasapuolisemmaksi. Yritystilojen rakentaminen viriämässä Kunnassa käynnistyi kertomusvuoden aikana useita teollisuus- ja muiden yritystilojen rakentamis- ja laajentamishankkeita. Vanha Finncrownin kiinteistö siirtyi Laine-Kiinteistöt, Vaasa Oy:lle ja yhtiö käynnisti tilojen laajentamishankkeen. Uutta tilaa rakensivat myös mm. Metallityö K. Kukkanen Oy, Petri Marttila ja Suojakäsine Oy. Uusia vähäkyröläisiä syntyi 59. Muuttoliikkeestä johtuen vuodesta 2007 jatkuneeseen väkiluvun kasvuun ei kertomusvuonna kuitenkaan päästy, vaan väestön määrässä tapahtui lievää vähenemistä. Vuonna 1868 perustetun Vähänkyrön kunnan viimeinen toimintavuosi on ollut työntäyteinen. Hallinnolliset rajat muuttuvat mutta omaleimainen Vähäkyrö ei häviä mihinkään. Yhdistyminen Vaasan kanssa tuo huomattavat lisäresurssit alueemme kehittämiseen. Vähäkyröläisten vaikutusmahdollisuudet Vaasan kaupungin hallinnossa ovat ensimmäisellä valtuustokaudella suorastaan erinomaiset. Ensimmäinen valtuustokausi
5 antaakin vähäkyröläisille hyvän mahdollisuuden perehtyä Vaasan kaupungin toimintaan ja hallintoon. Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymissopimuksen lähtökohtana on peruspalvelujen säilyttäminen Vähässäkyrössä ja alueen elinvoiman vahvistaminen mm. asunto- ja yritysrakentamista lisäämällä ja liikenneyhteyksiä parantamalla. Aluelautakunnan rooli tulee jatkossa olemaan merkittävä ja sillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa Vähänkyrön äänen kuulumiseen Vaasan kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, kunnan päättäjille, viranhaltijoille ja työntekijöille hyvästä yhteistyöstä ja hyvin suoritetusta työstä vuonna 2012! Jouni Haapaniemi kunnanjohtaja
6 2.2 Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio toimintavuonna Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Arpeetin johtokunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Koululautakunta Peruskoulun yläasteen, ala-asteiden ja Köpingin koulun johtokunnat Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Nuoriso- ja liikuntalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoonpano sekä toimielinten esittelijät esitetään toimintakertomuksen liitteenä sivuilla 106-109. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävän kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 27. Toimikaudeksi 2009-2012 valitun kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet: Puolue Valtuutettuja Yhteislista Uudistuva Vähäkyrö r.y. 7 Suomen Keskusta r.p. 9 Kansallinen Kokoomus r.p. 6 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 5 Yhteensä 27 Kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yleisestä toimeenpanovallasta vastaavan kunnanhallituksen jäsenmäärä oli kertomusvuonna 10. Toimikaudeksi 2011-2012 valitun kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet: Puolue Jäsenmäärä Yhteislista Uudistuva Vähäkyrö r.y. 3 Suomen Keskusta r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Yhteensä 10
7 Kunnanviraston organisaatio toimintavuonna KUNNANVIRASTO päällikkönä kunnanjohtaja JOHTORYHMÄ Puheenjohtajana kunnanjohtaja, jäseninä osastopäälliköt ja talousjohtaja HALLINTO- JA TALOUSOSASTO - päällikkönä hallintojohtaja Valtuuston ja hallituksen lisäksi avustaa - maaseutulautakunta - keskusvaalilautakunta - vuokrataloyhtiöt - tarkastuslautakunta PERUSTURVAOSASTO - päällikkönä perusturvajohtaja Perusturvalautakunta Palvelukeskus Fyrrykartano SIVISTYSOSASTO - päällikkönä koulutoimenjohtaja Koululautakunta, kirjasto- ja kulttuurilautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 6 johtokuntaa TEKNINEN OSASTO - päällikkönä tekninen johtaja Tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Laitokset: vesihuoltolaitos, lämpölaitos Laitokset: 4 ala-astetta, Köpingin koulu, yläaste, 3 kirjastoa, päiväkodit, ryhmäpäiväkodit
8 2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuositasolla noin 2,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 3,5 % vuonna 2012. Työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee noin kahtasataatuhatta työtöntä henkilöä. Pohjanmaan työttömien osuus työvoimasta (7,2 %) oli paras koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Vähänkyrön työttömyysaste keskimäärin vuonna 2012 oli 7,4 %. Kunta-alalla sovittiin virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012-2013. Ns. raamisopimus astui voimaan vuoden 2012 alusta ja se on voimassa helmikuun loppuun 2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 %. Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Vuoden 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi ja on nyt 19,38 %. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Vuoden 2012 valtionosuudet kasvoivat noin 4 %, lukuun sisältyvät kustannustasotarkistus 3,7 %, väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. 2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntaliitokseen valmistautuminen jatkui koko kalenterivuoden. Yhdistymissopimukseen liittyvän investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi ja siihen sisältyviin hankkeisiin käytettiin 2 milj.. Tämän johdosta investointimenojen kokonaismäärä oli korkeaa 5,5 milj. euron tasoa. Vuonna 2010 käynnistynyt koulukeskusinvestointi jatkui ja siihen käytettiin lähes 900.000. Yhteistyö Vaasan kanssa lisääntyi mm. lasten päivähoidossa. Perusturvajohtajan ja koulutoimenjohtajan virka hoidettiin yhteistyösopimuksella Vaasan kaupungin kanssa. Loppuvuodesta yhteistyöjärjestely koski myös rakennustarkastusta. Muilta osin kunnan palveluissa ja toiminnoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Mitään merkittäviä menojen ylityksiä ei tapahtunut ja kunnan käyttömenojen toteutumaprosentti oli 99. Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat myös ennustetusti. Sekä kansanterveystyön että erikoissairaanhoidon menot alittuivat toteutumaprosentin ollessa 93,4.
9 2.5 Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa 31.12.2012 oli yhteensä 299 henkilöä (ed. v. 300), joista 279 työssä (ed. v. 278) eli 20 henkilöä oli palkattomalla virka-/työvapaalla. Osa-aikaista henkilöstöä oli 27. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta, palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 8,9 milj. euroa ja palkkauskustannukset henkilösivukuluineen olivat 11,58 milj. euroa. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Miehiä kunnan palveluksessa oli 36 (13 %) ja naisia 263 (87 %). Vakinaisen henkilöstön osuus oli 70 % (212 henkilöä, ed. v. 211) ja määräaikaisia oli 30 % (87 henkilöä, ed. v. 89). Henkilöstörakenne Kunnan palveluksessa olevien miesten keski-ikä on 48,7 vuotta (ed. v. 50,1 v.) ja naisten 46,0 vuotta (ed. v. 44,7 v). Alle 35 vuotiaiden osuus oli 19,7 %, 35-54 vuotiaita oli 55,8 % ja yli 55 vuotiaita 24,4 %. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisvuoden 4 587 päivästä 4 972 päivään. Näistä 950 päivää johtui pitkistä sairauspoissaoloista, jolloin henkilöstölle kertyi yli 100 poissaolopäivää vuonna 2012. Työtapaturmista johtuvat poissaolot lisääntyivät 40 päivästä 271 päivään. Työkyvyttömyysajalta maksettiin palkkoja ilman henkilösivukuluja yhteensä 307.827 euroa (294.369 v. 2011). Kelakorvausta kaikista eri päivärahoista saatiin yhteensä 152.568 (ed. v. 149.558 ). Lisäksi saatiin tapaturmakorvauksia yhteensä 10.432. Sairauspoissaoloja ei ollut ollenkaan 65 henkilöllä (ed. v. 78). Henkilöstön vaihtuvuus oli samaa tasoa kuin edellisvuonna: eläkkeelle siirtyi 4 henkilöä (5 v. 2011) ja irtisanoutujia oli 5 (5 v. 2011). 2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnallisia riskejä ovat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ja työkyky. Perusturvatoimessa on pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ongelmia ja vaihtuvuus on vuosittaista. Myös vanhushuollossa pätevien sijaisten saaminen on ajoittain vaikeaa. Teknisen toimen rekrytoinnit eivät ole kaikilta osin sujuneet ongelmitta. Kuten väestön niin myös henkilöstön ikääntyminen on otettava huomioon epävarmuustekijöitä arvioitaessa. Tuleva kuntaliitos Vaasan kanssa helpottaa rekrytointiongelmia.
10 Lainsäädännölliset, kunnan toimintaan vaikuttavat muutokset kuten valtionosuusjärjestelmän muutokset koetaan epävarmuustekijänä kuten yleinen taloudellinen kehitys. Myös globaalien rahoitusmarkkinoiden vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle ja sitä kautta kuntataloudelle sekä rahoitusriskeihin ovat tekijöitä, joita pyritään ennakoimaan, jotta toimintaa pystytään sopeuttamaan muutokseen. Kunnan toiminnassa ovat lähinnä korkoriskit esim. korkoherkkien lainojen osuus kunnan korollisista lainoista. Korot ovat pitkään olleet maltillisia ja viitekorot kilpailukykyisiä. Tällä hetkellä vaihtuvakorkoiset lainat ovat edullisempia kuin kiinteäkorkoiset. 2.7 Ympäristötekijät Vuonna 2008 hyväksytyn haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelma kattaa yhteensä noin 700 taloutta. Hankkeen kolmas alue valmistui ja neljännestä noin puolet toteutui vuonna 2012. Neljännen alueen valmiiksi rakentamiseen ei ole määrärahavarauksia vuodelle 2013, myöskään yleissuunnitelman toteutuksen jatkamista ei ole rahoituksen osalta aikataulutettu. Kunnan alueella sijaitseva Kyrönmaan Jätevesi Oy jätevedenpuhdistamo on saneerattu nykyiset vaatimukset täyttäväksi vuosina 2010-2011. Kyrönmaan kuntien haja-asutusalueita koskeva jätevesien vuosien 2010 2011 tiedotus- ja neuvontahanke. Vuonna 2012 alkoi Yhyres-yhdistyksen myöntämän hankerahoituksen turvin uusi Jätevesitieto toiminnaksi-hanke, joka on myöskin Kyrönmaan kuntien yhteinen. YMPÄRISTÖMENOT Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristösuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristömenoja ovat mm. henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset, poistot ja satunnaiset kulut. YMPÄRISTÖTULOT Kunnan perimät maksut ja saamat avustukset. Ympäristökulut ja tuotot sisältyvät useisiin kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. 3. KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja
11 voimavarat turvataan. Valvonnan tulisi toteutua johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä ja sen järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen tarkastus ja arviointi sekä sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kunnanhallitus antaa vuosittain ohjeet mm. talousarvion seurannasta, laskujen hyväksymisestä, hankinnoista ym. asioista. Talousarvion ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta lautakunnat antavat kunnanhallitukselle selvityksen kaksi kertaa vuodessa. Kunnanhallitukselle toimitetaan kuukausittain tiedot koko kunnan talousarvion toteutumisesta tulosaluetasolla. Lautakunnan alaisten tulosalueiden toteutumisvertailu tulee toimittaa kuukausittain lautakunnan puheenjohtajalle ja kunnanhallituksen edustajalle. Lautakunnat hyväksyvät valtuuston tulosaluetasolla vahvistaman talousarvion käyttösuunnitelmat sekä alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuudet ja rajat huomioon ottaen hallintosäännön määräykset. Kunnanvaltuusto on vuonna 2010 hyväksynyt uudet sisäisen valvonnan ohjeet. Ohjeitten mukaan toimialojen tulee mm. laatia omaa toimintaansa koskeva riskienhallinnan ja valvonnan tilaa ja kehittämistarpeita koskeva arviointiselonteko. Lisäksi kullakin toimialalla on laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma. Sisäisen valvonnan yhteydessä esiin tulleista merkittävistä riskeistä ja epäkohdista on raportoitava kunnanhallitukselle. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Riskillä tarkoitetaan tässä tapauksessa sellaista tapahtuman mahdollisuutta, joka voi uhata kunnan toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan osalta arvioinnissa on todettu selkeästi, että kuntaan tulee vahvistaa valtuustotasolla riskienhallinnan periaatteet, jotka sisältävät myös kuntakonsernin näkökulman. Näiden periaatelinjausten pohjalta riskienhallinta pystytään kokonaisvaltaisesti jalkauttamaan tilivelvollisille toimielimille, viranhaltijoille, esimiehille ja henkilöstölle. Nykytilanteessa riskit tunnistetaan tyydyttävästi, mutta systemaattinen ja kokonaisvaltainen hallintajärjestelmä puuttuu. Keskeiset suojattavat arvot liittyvät toimintaan ja omaisuuteen. Toimintaan ja omaisuuteen liittyen on tärkeää, että kaikille kuntalaisille elintärkeät prosessit on suojattu. Näitä ovat erityisesti sähkön, kaukolämmön ja puhtaan veden tuottamiseen ja jakeluun liittyvät asiat. Suurimpana uhkana näihin liittyen ovat tulipalot, ilkivalta ja erilaiset inhimilliset erehdykset. Näihin tilanteisiin liittyy myös merkittävät taloudelliset seuraukset, vaikkakin korjaus- ja jälleenrakentamisriskit on vakuutuksin turvattu. Kunnan vakuutuksia seurataan vuosittain vakuutusasiamiehen ja turvakartoituksen avulla. Kunnalla ei ole vahinkorahastoa, jolla voisi varautua omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen.
12 Keskeiset sisäisen valvonnan kehittämiskohteet Arvioinnin perusteella valvonnan kehittämisessä keskeisin asia on henkilöstön koulutuksen lisääminen. Koulutusta on annettava myös lautakunnille / luottamushenkilöille, sillä järjestelmässä lautakunnilla on merkittävä rooli. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Henkilöstömäärän pienuudesta johtuen kattavan varahenkilöjärjestelmän luominen on vaikeaa. Ns. avainhenkilöiden osalta varahenkilöt on nimetty, mutta riskien realisoituessa työmäärä voi varahenkilölle muodostua kohtuuttoman suureksi. Pätevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden rekrytointi on ongelmallista. Tämä on tullut selkeästi esille perusturvatoimessa. Kunnassa on ns. yhdistelmävirkoja, jolloin viranhaltijalta edellytetään moniammatillista osaamista. Tällaisten virkojen / sijaisuuksien täyttäminen on vaikeaa. Pieni henkilöstön määrä aiheuttaa joillakin sektoreilla kausiluonteisesti suuren työpaineen ja tarpeen tehdä ylitöitä. Haasteena on pitää työntekijät mahdollisimman pitkään työkykyisinä ja kunnan palveluksessa, jotta vältettäisiin ennenaikaisen eläköitymisen riskit taloudellisine seuraamuksineen. Talouteen suurimmat riskit aiheuttaa terveydenhuollon menojen ennakoimattomuus. Myös perusturvan sektorilta voi lastensuojeluasioiden kustannuksista tulla yllättäviä suuria menoeriä, joita ei ole pystytty ennakoimaan. Kunnan korkeahkoon lainamäärään on suurista investointitarpeista johtuen tapahtunut merkittävä nousu. Mikäli korkotaso nousee tämä voi aiheuttaa kunnan käyttötaloudelle huomattavan lisärasituksen. Kunnan sisäisen ohjeen mukaan sisäinen tarkastus toteutuu toimivan johdon asettamien toiminta- ja tulostavoitteiden sekä viranhaltijan päätösvallan ja vastuun perusteella syntyvän toiminnan valvontana, seurantana ja raportointina. Toiminnan ohjaus ja siihen liittyvä valvonta ja seuranta tapahtuu lainsäädännön, johtosääntöjen, hallintosäännön sekä muiden annettujen ohjeiden perusteella. Riskienhallintaa on tarkoitus kehittää edelleen koulutusten avulla, jotta hallintokunnissa tiedostettaisiin riskit ja mahdollisuudet ennaltaehkäistä eri vahinkojen tapahtumista. Riskejä tarkastellaan vuosittain. Tilintarkastaja suorittaa omalta osaltaan sisäistä tarkastusta raportoimalla epäkohdista tarkastuslautakuntaa.
13 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Ulkoiset 2012 2011 1000 1000 Toimintatuotot 10 682 3 722 Toimintakulut 29 143 27 178 Toimintakate - 18 461-23 457 Verotulot 14 482 14 017 Valtionosuudet 9 318 9 250 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 5 Muut rahoitustuotot 559 681 Korkokulut - 315-296 Muut rahoituskulut - 7-36 Vuosikate 5 577 164 Poistot ja arvonalentumiset - 1 021-794 Tilikauden tulos 4 556-630 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 556-630 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,7 13,7 =100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poisto, % 546,2 20,7 =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, /asukas 1 179,4 34,3 Asukasmäärä 4 729 4 782
14 4.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 577 164 Tulorahoituksen korjauserät - 6 604-68 Investointien rahavirta Investointimenot - 5 431-7 784 Rahoitusosuudet investointimenoihin 332 2 058 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 8 949 120 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 823-5 510 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 30 Antolainasaamisten vähennykset 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 1 451-1 094 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 050 1 150 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 145-193 Rahoituksen rahavirta 6 774 4 833 Rahavarojen muutos 9 597-677 Rahavarat 31.12., 1.000 9 836 239 Rahavarat 1.1., 1.000 239 916 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 109,39 2,9 = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 85,2 2,39 = 100*Vuosikate/(inv. omahankintameno + antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 3,34 0,33 = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 99 2,4 = 365 pv*rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä 4 729 4 782
15 5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA 2012 2011 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT 25 364 23 661 Aineettomat hyödykkeet 82 88 Aineettomat oikeudet 48 51 Muut pitkävaikutteiset menot 34 38 Aineelliset hyödykkeet 21 022 17 483 Maa- ja vesialueet 1 292 1 347 Rakennukset 12 810 11 376 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 519 4 326 Koneet ja kalusto 495 435 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 906 Sijoitukset 4 260 6 090 Osakkeet ja osuudet 3 858 5 658 Muut lainasaamiset 384 414 Muut saamiset 18 18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 31 65 Valtion toimeksiannot 8 31 Muut toimeksiantojen varat 23 34 VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 379 1 649 Saamiset 1 543 1 410 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 332 298 Muut saamiset 282 402 Siirtosaamiset 929 710 Rahat ja pankkisaamiset 9 836 239 VASTAAVAA YHTEENSÄ 36 774 25 375
16 VASTATTAVAA 2012 2011 1000 1000 OMA PÄÄOMA 9 491 4 934 Peruspääoma 7 119 7 119 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä - 2 184-1 554 Tilikauden yli-/alijäämä 4 556-630 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 34 69 Valtion toimeksiannot 8 31 Lahjoitusrahastojen pääomat 23 30 Muut toimeksiantojen pääomat 3 8 VIERAS PÄÄOMA 27 249 20 372 Pitkäaikainen 6 529 7 980 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 541 4 302 Lainat julkisyhteisöiltä 2 988 3 663 Lainat muilta luotonantajilta 15 Lyhytaikainen 20 720 12 392 Joukkovelkakirjalainat 15 000 7 950 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 760 760 Lainat julkisyhteisöiltä 675 675 Saadut ennakot 10 Ostovelat 2 749 1 205 Muut velat 227 646 Siirtovelat 1 309 1 145 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 774 25 375 TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 26 19 = 100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaeht. varaukset)/ (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% 79 75 = 100*(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000 2 372 2 184 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 501 457 Lainakanta 31.12., 1.000 22 964 17 365 Lainakanta 31.12., /asukas 4 856 3 636 = Vieras pääoma- (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+ Muut velat) Lainasaamiset 31.12., 1.000 384 414 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä 4 729 4 782
17 6. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT milj. Toiminta Toimintatuotot 10,68 Verotulot 14,48 Valtionosuudet 9,32 Korkotuotot 0 Muut rahoitustuotot 0,56 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitto/-tappio -6,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,33 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 8,95 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,03 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7,05 Kokonaistulot yhteensä 44,80 MENOT Toiminta Toimintakulut 29,14 Korkokulut 0,32 Muut rahoituskulut 0 Investoinnit Investointimenot 5,43 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,45 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Oman pääoman vähennykset 0,00 Kokonaismenot yhteensä 36,34 Täsmäytys: Kokonaistulot-kokonaismenot 44,80 36,34 = 8,46 Rahoituslaskelmasta: Muut maksuvalmiuden muutokset- rahavarojen muutos [1,14] - [9,6]= -8,46
18 7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: - Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy - Hiirikosken Energia Oy Edellä mainituissa yhtiöissä kunnan omistusosuus on 100 %. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat kuntayhtymät: - Vaasan sairaanhoitopiirin ky - Eskoon sosiaalipalvelujen ky - Pohjanmaan Liitto Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty yhteisyhteisöä Kyrönmaan Jätevesi Oy, jossa kunnan omistusosuus on 50 %. 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto hyväksyi uudet konserniohjeet vuonna 2010. 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy:n talouden tasapainottaminen toteutetaan velkajärjestelyllä. Saneerausaika on 1.9.2007-31.8.2034. 7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kunnanvaltuusto määrittelee tavoitteet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa.
19 Voimassaoleva konserniohje perustuu hyvin pitkälle kuntaliiton suositukseen. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ovat huomattavasti laajemmat kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa, että tytäryhtiön on ennen omaa päätöksentekoaan selvitettävä konsernijohdon ennakkokäsitys asiaan silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kunnan toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen. Tämä ennakkokäsityksen hankkiminen on konsernijohdon keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Kertomusvuoden lopussa kunnalla oli omavelkaisia takauksia energiayhtiön lainoille 2,7 milj. euroa, vuokrataloyhtiön lainoille 2,2 milj. euroa ja Kyrönmaan Jätevesi Oy:lle 0,8 milj euroa. Konserniohjeiden noudattamisen suhteen ei ole huomautettavaa. Tiedonkulku yhtiöistä omistajalle sujui kaikilta osin ja yhtiöt hankkivat merkittävissä asioissa ennen omaa päätöksentekoaan omistajan ennakkokäsityksen asiasta.
20 7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 1000 1000 Toimintatuotot 23 266 16 205 Toimintakulut - 40 205-37 775 Osuus osakkuusyht. voitoista/tappiosta Toimintakate - 16 939-21 570 Verotulot 14 482 14 017 Valtionosuudet 9 318 9 250 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 10 22 Muut rahoitustuotot 339 143 Korkokulut - 458-449 Muut rahoituskulut - 56-68 Vuosikate 6 696 1 344 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 1 492-1 433 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut - 190 Tilikauden tulos 5 014-88 Tilinpäätössiirrot - 213-355 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 801-443 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 57,9 42,9 Vuosikate/Poistot, % 448,7 93,8 Vuosikate, euroa/asukas 1415,9 281 Asukasmäärä 4 729 4 782
21 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 696 1 344 Satunnaiset erät - 190 0 Tulorahoituksen korjauserät - 6 602-155 Investointien rahavirta Investointimenot - 7 169-8 981 Rahoitusosuudet investointimenoihin 332 2 063 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 949 330 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 016-5 399 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 5 135 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 1 916-1 600 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 050 1 150 Oman pääoman muutokset 130 130 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - 2 3 Vaihto-omaisuuden muutos 54-28 Saamisten muutokset - 178 480 Korottomien velkojen muutokset 1 457-367 Rahoituksen rahavirta 7 626 4 903 Rahavarojen muutos 9 642-527 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 11 764 2 121 Rahavarat 1.1. 2 121 2 648 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 317,04 19,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 166,2 15,7 Lainanhoitokate 3,01 0,88 Kassan riittävyys 86 16
22 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2011 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT 36 021 33 442 Aineettomat hyödykkeet 152 198 Aineettomat oikeudet 93 120 Muut pitkävaikutteiset menot 59 78 Aineelliset hyödykkeet 33 799 29 299 Maa- ja vesialueet 1 522 1 577 Rakennukset 19 360 18 050 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 283 7 135 Koneet ja kalusto 1 068 1 030 Muut aineelliset hyödykkeet 1 003 1 029 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 563 476 Sijoitukset 2 070 3 945 Osakkuusyhteisöosuudet 42 42 Osakkeet ja osuudet 2 010 3 855 Muut lainasaamiset 2 31 Muut saamiset 16 16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 109 123 Valtion toimeksiannot 85 88 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 1 Muut toimeksiantojen varat 23 34 VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 189 5 384 Vaihto-omaisuus 203 257 Aineet ja tarvikkeet 203 257 Saamiset 3 222 3 005 Pitkäaikaiset saamiset 9 18 Lyhytaikaiset saamiset 3 213 2 987 Myyntisaamiset 1 979 1 914 Lainasaamiset 9 7 Muut saamiset 437 497 Siirtosaamiset 788 569 Rahoitusarvopaperit 1 1 Osakkeet ja osuudet 1 1 Rahat ja pankkisaamiset 11 763 2 121 VASTAAVAA YHTEENSÄ 51 319 38 949
23 VASTATTAVAA 2012 2011 1000 1000 OMA PÄÄOMA 10 322 5 522 Peruspääoma 7 119 7 119 Muut omat rahastot 227 226 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä - 1 824-1 380 Tilikauden yli-/alijäämä 4 800-443 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 114 2 162 Poistoero 1 343 1 604 Vapaaehtoiset varaukset 771 558 PAKOLLISET VARAUKSET 145 142 Eläkevaraukset 1 1 Muut pakolliset varaukset 144 141 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 116 131 VIERAS PÄÄOMA 38 622 30 992 Pitkäaikainen korollinen vieraspääoma 13 142 14 220 Pitkäaikainen koroton vieraspääoma 1 892 1 850 Lyhytaikainen korollinen vieraspääoma 17 062 9 851 Lyhytaikainen koroton vieraspääoma 6 526 5 072 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 51 319 38 949 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Omavaraisuus-% 24 20 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 82 78 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 2 977 1 823 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas 629 381 Konsernin lainat /asukas 6 787 5 034 Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 32 096 24 071 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1.000 2 32 Kunnan asukasmäärä 4 729 4 782
24 KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2012 2011 Vähänkyrön kunta 279 278 Vähänkyrön Vuokratalot 1 1 Hiirikosken Energia 12,3 12,5 Vaasan sairaanhoitopiiri 2379 2 422 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 507 503 Pohjanmaan Liitto 35 33 Kyrönmaan Jätevesi 3 213,3 3 249,5 8. KESKEISET LIITETIEDOT Kunta Konserni 2012 2011 2012 2011 1000 1000 1000 1000 Pakolliset varaukset Eläkevaraukset 1 1 Muut pakolliset varaukset 144 141 Vastuusitoumukset Samaan konserniin kuuluvien puolesta Takaukset 5 729 5 113 Muut vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta 353 341 353 341 9. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kunnan tilikauden tulos on 4.556.096,28 euroa ylijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tilikauden tulos arvioitiin 492.600 euroa ylijäämäiseksi. Suurin talousarviomuutos oli osakkeiden myynti. Taseessa on edellisten vuosien alijäämää 2.184.553,41 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että tilikauden 4.556.096,28 euron ylijäämä siirretään tasetilille Tilikauden yli-/alijäämä.
25 9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnan taseessa oli 31.12.2012 kattamatonta alijäämää 2.184.553,41 euroa. Kuluvan tilikauden tulos on 4.556.096,28 euroa ylijäämäinen. Taseessa olleet alijäämät saatiin katettua poikkeuksellisella keinolla eli EPV Energia Oy:n osakkeiden myyntivoitolla. Kaupunginhallitus toteaa, ettei talouden tasapainottamistoimenpiteitä tarvita, koska kunnan taseessa ei ole enää kertyneitä alijäämiä, vaan ylijäämää on 2.372.000.
26 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunnan ensisijaisena tehtävänä on hyvien peruspalvelujen tuottaminen asukkaille. Palvelujen järjestämisessä kunta on tiivistänyt yhteistyötä Vaasan kanssa. Palvelujen turvaamiseksi yhteistyö on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunta siirsi kaikki perusterveydenhuollon tehtävät sekä osan sosiaalitoimen palveluista Vaasan kaupungin hallinnon yhteydessä toimivan Laihian ja Vähänkyrön aluejaoston alaisuuteen 1.1.2009 alkaen. Väkiluvun kasvun kannalta ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi on olennaista, että kunnassa on riittävän monipuolisesti tarjolla tonttimaata asumiseen ja yrittämiseen eri taajamissa. Liikenneturvallisuuden kehittämiseksi ollaan toteuttamassa useita kevyen liikenteen väylien rakentamishankkeita koko suunnittelukauden ajan. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen valmistelua jatkettiin toimintavuonna. Kuntalaisten verorasitus on kasvanut, mutta se ei vielä merkittävästi poikkea Vaasan seudun tasosta. Terveyden- ja vanhustenhuollossa hoidonporrastus on toiminut hyvin vuonna 2012, minkä johdosta Vaasan keskussairaalan ns. klinikkavalmiiden asiakkaiden lukumäärä on pysynyt alhaisena. Molemmat konserniyhtiöt saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy:n käyttöastetavoite oli 95 % ja toteutunut käyttöaste 98 %. Hiirikosken Energia Oy täytti myös sille omistajan taholta asetetut taloudelliset tavoitteet. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kunnan rahankäyttö perustuu valtuuston talousarvioissa toimielimelle myöntämään määrärahaan. Se on euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämisestä määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeet toteuttamiseksi. Tuloarvio on valtuuston toimielimelle asettama tehtävä-, hanke- tai tulolajikohtainen tulotavoite. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 10,68 milj. euroa, joka on 4,6 %-yksikköä yli budjetoidun. Ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun 1,0 %-yksikköä ollen 29,14 milj. euroa. Verotuloja kertyi 14,48 milj. euroa (tot. 99,8 %) ja valtionosuuksia 9,32 milj. euroa (tot. 102,0 %). Investointimenot olivat 5,4 milj. euroa (tot. 65,6 %), investointitulot 0,3 milj. euroa (tot. 1107,8 %).
27 Toteutumisvertailut esitetään tulosalueittain seuraavasti: Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Yleishallinto Keskushallinto Hallintopalvelut Elinkeinotoimi Työllistämistehtävät Terveydenhuolto Maaseutulautakunta Maataloustoimi Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto Sosiaalityö ja perhepalvelut Vanhushuolto Koululautakunta Oma koulutoimi Päivähoito Koulutuspalvelut Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Nuoriso- ja liikuntalautakunta Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen lautakunta Hallinto Tilapalvelut Lämpökeskus Vesihuoltolaitos Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta
28 2.1 Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Toiminta ja tavoitteet Keskusvaalilautakunta huolehtii laillisten vaalien järjestämisestä asianmukaisesti niitä koskevia määräyksiä noudattaen. Lisäksi tavoitteena on äänestäjien aktivoiminen huolehtimalla siitä, että äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Vuonna 2012 toimitettiin presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Tasavallan presidentin vaali toimitettiin siten, että varsinainen vaalipäivä ensimmäisessä vaalissa oli sunnuntai 22.1.2012 ja toisessa vaalissa sunnuntai 5.2.2012. Ennakkoäänestyksen ajanjaksot olivat 11. 17.1.2012 ja 25.-31.1.2012. Kunnan äänestysalueet pysyivät ennallaan: Tervajoki, Kirkonkylä, Saarenpää ja Merikaarto. Ennakkoäänestyspaikka oli Vähänkyrön kunnanvirasto. Ensimmäisessä vaalissa ennakkoon äänesti 28,7 % äänioikeutetuista, toisessa vaalissa 30,5 %. Vastaavasti vaalipäivinä äänesti 40,6 % ja 34,0 % äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus Vähässäkyrössä oli ensimmäisessä vaalissa 69,4 % ja toisessa vaalissa 64,5 %. Kun äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, niin äänestysprosentit olivat 72,5 % ja 67,2 %. Äänestysprosentti laski selvästi presidentinvaalin toisella kierroksella. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti jäi toisessa vaalissa 68,9 prosenttiin, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi viikkoa aikaisemmin pidetyssä ensimmäisessä vaalissa. Kuntajakolain 23 1 ja 2 momenttien mukaisesti kunnallisvaalit toimitettiin Vaasassa ja Vähässäkyrössä uutta kuntajakoa noudattaen. Vaasa-Vähäkyrö yhdistymishallitus päätti äänestysaluejaosta, joka pysyi ennallaan sekä asetti keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Ennakkoäänestyspaikka oli Vähänkyrön pääkirjasto. Varsinainen vaalipäivä oli sunnuntai 28.10.2012 ja ennakkoäänestyksen ajanjakso oli 17.-23.10.2012. Vaasalaisista ja vähäkyröläisistä ennakkoon äänesti yhteensä 21,8 % ja vaalipäivänä 36,6 % äänioikeutetuista, joten äänestysaktiivisuus oli 58,4 %. Äänestysalueittain Vähässäkyrössä äänestäneet: Tervajoki 59,0 % Kirkonkylä 59,7 % Saarenpää 67,1 % Merikaarto 66,0 % Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Keskusvaalilautakunnan määrärahojen käyttöaste 58,3 %. Määrärahojen toteuma johtui osaksi yhteisestä kuntavaalista.
29 Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot 13 400 13 400 13 596,40-196,40 Toimintameno -26 700-26 700-21 347,14-5 352,86 Toimintakate -13 300-13 300-7 750,74-5 549,26 Tarkastuslautakunta Toiminta ja tavoitteet Luottamushenkilöistä koostuvan 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat ja suorittaa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Tarkastustoiminnan tavoitteena on suorittaa kunnan hallinnon ja talouden tarkastus kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 5 kertaa ja käsitteli 30 asiaa. Valtuusto on valinnut toimikaudeksi 2009-2012 kunnan tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Tuula Ylikangas ja avustavana tilintarkastajana Raija Ylevä. Tavoitteiden toteutuminen Lautakunta suoritti kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastustoimi Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot Toimintameno -10 500-10 500-9 390,80-1 109,20 Toimintakate -10 500-10 500-9 390,80-1 109,20