1. Taustaa 2. Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne lähiöissä. 3. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi

Samankaltaiset tiedostot
Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehi2ämisellä joukkoliikenteelle mahdollisuuksia

Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset

- Onko tahtotila riittävä? Vesa Verronen/ Liidea Oy

Täydennysrakentaminen onnistuu

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Bussiliikenne ja lähiöt. Vesa Verronen Liidea Oy

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Rakennesuunnitelma 2040

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Palveluasumisen teemapäivä klo

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

KAAVOITUSPROSESSI JYVÄSKYLÄSSÄ

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

MAL-sopimuksen seurannasta

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Vähittäiskaupan ohjaus

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

VERKOSTOKYSELYN TULOKSIA

KAAVOITUSKATSAUS 2018

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Parhaat palat, Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Rakennesuunnitelma 2040

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

projektipäällikkö Tero Piippo

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS UUSI PALOASEMA

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kaavajärjestelmän uudistaminen

tarkistettu

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys Kimmo Kurunmäki

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

HIEKKASÄRKKIEN VAIHEITTAINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA ALUEELLA 4

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori Silja Siltala liikenneinsinööri

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio:

1. Taustaa 2. Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne lähiöissä 3. Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi

Joukkoliikenteen tutkimusohjelma (JOTU) Jotun yhteenvetoraportin toimenpideosio: Ympäristöministeriö ohjeistaa yhteistyössä LVM:n, Kuntaliiton, RHK:n ja Tiehallinnon kanssa prosessit joukkoliikenteen huomioon ottamiseksi maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelussa suunnittelun kaikilla tasoilla Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikenteen kehittämisohjelma: Arki paremmaksi, joukkoliikenne toimivaksi Kärkitoimenpide 8, joukkoliikennevyöhykkeet kaavoitukseen Maankäyttö ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Joukkoliikenteen tutkimusohjelma (JOTU) pohjalta käynnistettiin ympäristöministeriön rahoittama esiselvitys Joukkoliikenne kaupunkiseutujen kaavoituksessa Haastateltiin kaupunkiseutujen ja alueellisten ympäristökeskusten edustajat keskeiset tulokset (tietopankki, käytäntöjä) Lähdettiin viemään teemaa eteenpäin ja hankkimaan rahoitusta Rahoitus saatiin lähiöohjelmasta 2008-2011 Tutkittu 12 kaupunkiseuduilla esimerkkejä Edelleen prosessin kehittäminen ja ohjeiden tehostaminen Kansallinen maankäyttö ja liikennefoorumin sihteeristö esitti, että liikennevirasto ottaisi asian hoitaakseen Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi Lähiöohjelman II-vaihe menossa

Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan Mahdollisuudet sekä joukkoliikenteen edistämiseen että heikentämiseen Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteina: Ilmastonmuutos, energian hinnan nousu, väestön ikääntyminen, palvelurakenne/palveluiden hajakeskittyminen Kaupungin ottavat joukkoliikenteen huomioon kaavoituksessa kukin omalla tavallaan, selkeää toimintamallia ei ole

Keskus- ja naapurikuntien tavoitteiden ristiriitaisuus ja jatkuvat myönnytykset Seudullisten joukkoliikennesuunnitelmien yhteys maankäytön suunnitteluun ohut Joukkoliikenne jää kaavoituksessa kaupan palveluiden sijoittumisen, rantatonttien, liito-oravien yms. jalkoihin Ympäristökeskuksella ei suoraa velvoitetta osallistua, pyydetään mukaan vaihtelevasti

Yleiskaava on joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkein taso Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39): Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Erilaisia tulkintoja joukkoliikenteen painoarvosta Joukkoliikenteen linjaukset välittyvät kaavoitukseen liikenneselvityksen kautta Ympäristökeskus osallistuu joukkoliikenteen edistämiseen kaavaohjauksen kautta, viranomaisneuvotteluiden karsimistavoite heikentää YKE:n vaikutusmahdollisuuksia Joukkoliikenne otetaan huomioon vaihtelevasti, usein nostetaan esille vasta luonnosvaiheessa, jossa muut tekijät mietitty jo pitkälle

Asemakaavatason ratkaisujen merkitys koetaan joukkoliikenteen edistämisessä vähäiseksi Täydentää yleiskaavatasolla tehtyjä päätöksiä Joudutaan kuitenkin usein tinkimään yleiskaavatasolla tehdyistä joukkoliikenteen linjauksista Pysäkkien sijaintipäätökset merkittäviä käyttäjien kannalta Kaupungin intressit ja suunnittelijan ammattitaito ratkaisee

ELY keskuksen käyttöön tarvitaan joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhteensovittamista koskevaa koulutusmateriaalia, jota he voivat hyödyntää vuosittain järjestettävissä kuntatapaamisissa sekä muissa tilaisuuksissa. Kuntien päättäjille suunnattavaa joukkoliikennetiedottamista on parannettava. Kuntien liikennesuunnittelijoilla ja kaavoittajilla on varsin hyvät edellytykset joukkoliikennettä tukevien ratkaisujen tekemiseen, poliittinen tuki kuitenkin puuttuu. Liikennöitsijöiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun tulee lisätä. Liikennöitsijöiden kuuleminen kaavoituksen alkuvaiheessa antaa todellisen mahdollisuuden ottaa joukkoliikenne ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset huomioon. 9

Tutkimuskaupungit Hämeenlinna Joensuu Kerava Kouvola Lappeenranta Pori Porvoo Salo Kerava Rovaniemi Oulu Lahti

Kaukovainio sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä Oulun keskustasta Kaukovainion rakentaminen aloitettiin 1965 ja sitä rakennettiin aina vuoteen 1970 saakka Väestö Nykyisin alueella asuu noin 4900 asukasta Väestö vähentynyt Vanhusväestön määrä lisääntynyt Lapsiperheet vähentyneet

Oulun kaupungin asemakaavoitus käynnistänyt maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman Tässä hankkeessa tutkittu mm. joukkoliikenteen kannalta hyviä täydennysrakentamisen alueita joukkoliikennepysäkkien saavutettavuutta Kaupungin asemakaavoituksen järjestämä Peli-ilta asukkaille Tapahtumaan osallistui yli 60 henkilöä

SYKE 2010

SYKE 2010

SYKE 2010

Kuinka suuri osuusväestöstä asuu alueilla, joiden asukastiheys mahdollistaa taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestämisen Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtunut sekä yhdyskuntarakenteen hajautumista ja eheytymistä Useilla keskisuurten kasvavien kaupunkiseutujen ydinalueilla yhdyskuntarakenne parhaimmillaan eheytyy oikein suunnatun täydennysrakentamisen myötä Hajautumista tapahtuu kaupunkiseutujen reuna-alueilla Riittävää asukastiehyttä on kansainvälisissä tutkimuksissa pidetty kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä (Newman P & Kenworthy J) 20 as/ha toimiva minimitiheys Asukastiheyttä täytyy tarkastella tapauskohtaisesti. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteilla määritetään jatkossa tarjonnan määrä

Tutkimuksessa tuotettu ja vielä vuoden 2010 aikana tuotettava aineisto löytyy osoitteesta: www.ara.fi/elavalahio ja www.bussikaupunki.info

Miten vyöhykeajattelu tulee huomioiduksi maankäytön selvityksissä, suunnitelmien ja kaavojen arvioinnissa sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteissä? Miten kaavoittajien, joukkoliikenteen suunnittelijoiden ja joukkoliikenteen järjestäjän välille luodaan nykyistä enemmän yhteistyövelvoitteita? Mitä asioita painottaen ja miten joukkoliikenteen rooli tulisi huomioida liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittelussa?

Suunnitteluprosessi, vaikutukset ja vuorovaikutus Analysoidaan liikennejärjestelmän (erityisesti joukkoliikenteen) käsittely pilottialueiden (Lahden seutu, Hämeenlinnan seutu) strategioissa, maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa (kaikki kaavatasot) Käsitellyt asiat, tarkastelun tarkkuustaso, prosessit, vaikutustarkastelut jne. Analysoidaan tehdyt vaikutustarkastelut, niiden sisältö, laajuus Analysoidaan vuorovaikutusprosessit Haetaan pilottialueiden näkemykset hyvin toimineista asioista, korjaamista kaipaavista asioista yms, Haetaan pilottialueiden näkemykset tulevaisuuden toimintamalleista 27

Vastauksia haetaan ainakin seuraaviin asioihin Mitä kaavoituksella tulee joukkoliikenteestä ratkaista kullakin kaavatasolla (MK, YK, AK ja kaavoitusprosessin eri vaiheissa (OAS, tavoitteet, rakennemallit, luonnos, ehdotus)? Kenen pitää osallistua suunnitteluprosessiin ja missä vaiheessa? Miten kaavoitusta tulee ohjeistaa joukkoliikenteen huomioon ottamiseksi valtiovallan toimesta? Miten valvotaan/seurataan, että asiat hoidetaan? Vastaavasti käsitellään liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnitteluprosessit maankäytön kehittämisen ja kaavoituksen näkökulmasta? 28

Esillä pidettäviä asioita yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen liikkumistarpeen minimointi asutuksen kehittäminen / nykyiset joukkoliikennereitit joukkoliikenteen esittäminen kaavakartoissa Joukkoliikenteen laatukäytävät Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vuorovaiktus 29

Tarvittaiskohan joukkoliikenneasian hoitamiseksi jotain tälläistäkin Joukkoliikennelain tiukentaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tiukentaminen Uusia kaavamerkintöjä ja määräyksiä Uutta tiukempaa ohjeistusta liikennejärjestelmäkokonaisuuden ja joukkoliikenteen suunnitteluun Nykyistä huomattavasti sitovammat aiesopimukset joukkoliikennekaupunkeihin MAL- aiesopimukset 30

Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käytettävyyden edistäminen Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa arvioidaan yksityiskohtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen käytettävyyteen Luodaan edellytykset mahdollisimman lyhyisiin ja laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin asuntoalueilla ja asuntoalueilta palveluihin, bussipysäkeille ja seudullisille kevyen liikenteen väylille Kaikkiin kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu 31

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Pyritään rakenteeseen, jossa kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiselle luodaan edellytykset raideliikenteen tulevaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia henkilöliikenteessä ei suljeta pois Uudet alueet otetaan käyttöön siinä järjestyksessä, että ne täydentävät olevaa rakennetta ja tukevat yhdyskuntateknistenverkostojen, erityisesti kaukolämmön hyödyntämistä Tiivistetään olemassa olevaa rakennetta. Seudun tavoitteena on, että asemakaava-alueiden ja yleiskaavan asuntoalueiden ulkopuolelle sijoittuvan hajarakentamisen määrän pitää jäädä pienemmäksi kuin 10% omakoti- ja paritalotuotannosta. 32

TYÖ ETENEE SEURAAVASTI Asiantuntijakysely ja haastattelut Hämeenlinnan ja Lahden sovelluskaupungit Lopputuote keväällä 2011 KIITOS MIELENKIINNOSTA! toni.joensuu@liidea.fi, 040 5158323 vesa.verronen@liidea.fi, 040 7420806 33