- Onko tahtotila riittävä? Vesa Verronen/ Liidea Oy

Transkriptio

1 - Onko tahtotila riittävä? Vesa Verronen/ Liidea Oy

2 Joukkoliikenteen toimintaedellytykset maakuntakaavassa (2006) TAVOITTEISTA JA KEHITTÄMISLINJAUKSISTA: Asuntoalueiden mitoituksessa merkittävimpänä perusteena on asumisväljyyden kasvu Pyritään tiivistämään olemassa olevaa rakennetta Varaukset kaupan suuryksiköille liikenneväylien risteysalueilta Taajamien kehittäminen radan ja moottoritien varressa Tavoitellaan yhdyskuntarakennetta, jossa joukkoliikenne ja muut kuljetuspalvelut ovat järjestettävissä VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA: Maakuntakaavan tärkein vaikutus ympäristön kannalta on maakunnan liikkumistarpeen pitäminen kohtuullisella tasolla. Liikenne- ja maankäyttöratkaisuilla on ohjattu kehitystä kohti tiiviimpää ja taloudellisempaa yhdyskuntarakennetta, samalla on parannettu joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. MAAKUNTAVALTUUSTO ON KESÄKUUSSA 2010 PÄÄTTÄNYT UUDEN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUN KÄYNNISTÄMISESTÄ. Joukkoliikenteen kehittämistarpeet ovat vahvasti esillä uuden maakuntakaavan lähtökohdissa 2

3 3

4 Lahden seudun rakennemalli 2040 (2005) VAIKUTUKSET SUHTEESSA LIIKENTEELLE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen; Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin kävely- tai joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Suuri osa uudesta maankäytöstä painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärät kasvavat. Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 21 % ja aikasuorite asukasta kohti %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 5 %. Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 1,5-1,8 -kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella2,0-2,3 -kertaiseksi. Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 57 %, asukasta kohti kasvu on 27 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 41 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 64 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. 4

5 5

6 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Joukkoliikenteen kehittäminen Lahdessa Matkapalvelukeskuksen perustaminen maakuntaan Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen kaikkialla maakunnassa Joukkoliikenteen palvelutasopuutteiden poistaminen Lähijunaliikenteen kehittäminen Runsaan vuorotarjonnan säilyttäminen maakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa joukkoliikenteessä Lahden matkakeskuksen kehittäminen Linja-autoliikenteen laatukäytävät Juna- ja bussivuorotarjonnan kehittäminen Pietariin 6

7 Lahden kaupungin strategia 2025 Lahden yleiskaava 2025 Lahdessa on tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen Kevyen ja julkisen liikenteen näkyvyyttä kaupunkikuvassa parannetaan Suurin osa asukkaista voi saavuttaa työpaikat ja maakuntakeskuksen palvelut julkisella liikenteellä, kävellen ja pyöräillen Kaupunkirakennetta tiivistetään julkisen liikenteen akseleiden läheisyydessä Selvitetään raideliikenteen toimintaedellytyksiä lähiliikenteessä 7

8 Joukkoliikenne maakuntasuunnitelman kehittämislinjauksissa (2009) Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset taloudellisesti kannattavalle joukkoliikenteelle Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta Joukkoliikenne-etuisuudet kaupunkiliikenteessä Joukkoliikenteen laatu ja mukavuustekijöitä voidaan parantaa tarjoamalla wlan-yhteyksiä matkustajille matkustusinformaation lisääminen mobiilisovellusten muodossa Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista Uudet alueet suunnitellaan julkisen liikenteen reittien varaan Raideliikenteen asemien ja seisakkeiden ympäristöön uudenlaisia hyvien kulkuyhteyksien asuinalueita Haja-asumisen valitsevat asukkaat huolehtivat kuljetustarpeista talouskohtaisilla kestävillä ratkaisuilla 8

9 Joukkoliikenne maakuntaohjelmassa (hanke-esityksiä TOTSU :een) Joukkoliikenteen kehittäminen/toimivan ylikunnallisen reitistön suunnittelu Lahden seudulla Joukkoliikenteen kehittäminen Orimattilan kaupungin alueella Oikoradalle asema ja pistoraiteet Hennaan, Hennan alueen kehittäminen ekologisena asuinalueena "Vihreä Pikkukaupunki Henna (Orimattila) Sysmän taajaman laajennusinvestoinnit (rakenteen tiivistäminen) Uusien rautatieliikennepaikkojen yhdysliikenteen kehittäminen Nastolassa ja maaseudun matkakeskus Uuteenkylään Lahden matkakeskuksen suunnittelu Hämeenlinna Lahti poikittaisradan alustava yleissuunnitelma Riihimäentien risteysalueen kehittäminen Hollolassa (esim. kaupallisia palveluita) Heinolan eteläisen liittymän kehittäminen kaupan ja liikenteen palvelukeskukseksi 9

10 Joukkoliikenne kaavoituksessa Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan Mahdollisuudet sekä joukkoliikenteen edistämiseen että heikentämiseen Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteina: Ilmastonmuutos, energian hinnan nousu, väestön ikääntyminen, monikeskuksinen palvelurakenne/palveluiden hajakeskittyminen Kaupungin ottavat joukkoliikenteen huomioon kaavoituksessa kukin omalla tavallaan, selkeää toimintamallia ei ole 10

11 Joukkoliikenne kaavoituksessa Ongelmia Joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden kanssa ristiriitainen maapolitiikka Poliittisen tuen puuttuminen ja päättäjien henkilöautokeskeinen kehittämisnäkemys Keskus- ja naapurikuntien tavoitteiden ristiriitaisuus ja jatkuvat myönnytykset Haja-asutuskulttuurin ihannointi ja markkinointi Kuntien kilpailu asukkaista Ei juuri aktiivista joukkoliikennettä edistävää maankäyttöä Seudullisten joukkoliikennesuunnitelmien yhteys maankäytön suunnitteluun ohut Joukkoliikenne jää kaavoituksessa kaupan palveluiden sijoittumisen, rantatonttien, liito-oravien yms. jalkoihin Joukkoliikenne usein kaavoihin päälle liimattua 11

12 Joukkoliikenne kaavoituksessa Esillä pidettäviä asioita yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen liikkumistarpeen minimointi asutuksen kehittäminen / nykyiset joukkoliikennereitit joukkoliikenteen esittäminen kaavakartoissa joukkoliikenteen vyöhykkeet jalankulun vyöhykkeet kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vuorovaikutus autovyöhyke 12

13 Joukkoliikenne kaavoituksessa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Pyritään rakenteeseen, jossa kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiselle luodaan edellytykset raideliikenteen tulevaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia henkilöliikenteessä lisätään Uudet asumisen alueet otetaan käyttöön siinä järjestyksessä, että ne täydentävät olevaa rakennetta ja tukevat joukkoliikenteen järjestelmällistä kehittämistä Tiivistetään kaikin keinoin olemassa olevaa rakennetta. Luovutaan hajarakentamisesta 13

14 Joukkoliikenne kaavoituksessa Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käytettävyyden edistäminen Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa arvioidaan yksityiskohtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen käytettävyyteen Luodaan edellytykset mahdollisimman lyhyisiin ja laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin asuntoalueilla ja asuntoalueilta palveluihin, bussipysäkeille ja seudullisille kevyen liikenteen väylille Kaikkiin kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu 14

15 Joukkoliikenne kaavoituksessa 15

16 Asukastiheys

17 Autonomistus Asuntokuntien osuus omistettujen autojen määrän mukaan tutkimuslähiöissä 2007 Porin Pormestarinluoto Oulun Kaukovainio Lappeenrannan Lauritsalan suuralue Lahden Renkomäki autoja 0 autoja 1 autoja >1 Joensuun Rantakylä Hämeenlinnan Voutila 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asuntokuntien osuus Tietolähde: YKR/SYKE ja TK

18 Joukkoliikenne kaavoituksessa Tarvitaanko tiukempaa ohjeistamista Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tiukentaminen Uusia kaavamerkintöjä ja määräyksiä Uutta tiukempaa ohjeistusta liikennejärjestelmäkokonaisuuden ja joukkoliikenteen suunnitteluun Nykyistä huomattavasti sitovammat aiesopimukset joukkoliikennekaupunkeihin 18

19 Joukkoliikenne keskeisenä liikennejärjestelmän osana Matkustajamäärien lisäämiseksi kasvavilla kaupunkiseuduilla seutujen on sitouduttava joukkoliikenteen kehittämiseen ei vain strategioissa ja tavoitteissa, vaan tarpeen mukaan myös rahoituksessa. Toimenpiteet joukkoliikenteen kehittämiseksi kyllä tiedetään Haja-asutusalueilla tulee huolehtia peruspalvelutasoisen julkisen liikenteen järjestämisestä Lakisääteisten kuljetusten kustannukset kasvavat rajusti (joukkoliikenteen ja kuljetusten rahat yhdistettävä) 19

20 Palvelutason määrittely Koko valtakunnassa palvelutason määrittelyt tehdään vuoden 2011 loppuun mennessä Kaukoliikenteen palvelutason määrittely tehdään myös kulkumuotojen priorisointi Maakuntaliiton, ELY-keskuksen, kuntien ja joukkoliikennepalveluita tuottavien yritysten tulee tehdä tiivistä yhteistyötä NYT ON TEKEMISEN PAIKKA 20

21 > Hankkeet > Tutkimusja selvityshankkeet p