TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Samankaltaiset tiedostot
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.

T DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe Heikki Huttunen

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Toinen harjoitustyö. ASCII-grafiikkaa

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN Bachelor's Laboratory Course in Signal Processing ELT Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi. Äänitaajuusjakosuodintyö ( )

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Signaalien generointi

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Mediaanisuodattimet. Tähän asti käsitellyt suodattimet ovat olleet lineaarisia. Niille on tyypillistä, että. niiden ominaisuudet tunnetaan hyvin

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

RAKE-vastaanotinsimulaatio. 1. Työn tarkoitus. 2. Teoriaa. 3. Kytkentä. Tietoliikennelaboratorio Versio

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Matlab-tietokoneharjoitus

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

S Laskennallinen Neurotiede

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Signaalinkäsittelyn sovellukset

Signaalien tilastollinen mallinnus T (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Katsaus suodatukseen

Tietoliikennesignaalit & spektri

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

T SKJ - TERMEJÄ

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SEBASTIAN RINTALA SIGNAALIN DOMINOIVAN TAAJUUDEN ARVIOINTI

Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

5. Kuvanennallistus. Kuvanennallistus 269

Numeeriset menetelmät

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Jaksollisen signaalin spektri

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

: Johdatus signaalinkäsittelyyn 2

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

DOORS 7.1 Test Tracking Toolkit

Audiosignaalin mallintaminen sineillä ja kohinalla

TAULUKKOLASKENTA. Älä tuhoa C-asemalla olevaa kansiota (säilytä varmuuskopiona). Käytettävät tiedostot. excel.xlsx. Case kuvaus

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

Tiedonkeruu ja analysointi

Mitä FIR suodin on oikeastaan. Pekka Ritamäki. Esittely. Esimerkki

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Kuvien ehostus taajuustasossa

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Aktiivinen meluntorjunta

Suodatus ja näytteistys, kertaus

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

A/D-muuntimia. Flash ADC

Tiedonkeruu ja analysointi

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

S Laskennallinen Neurotiede

6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

HARJOITUS 1 Monen taulukkosivun käsittely

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016)

EMC Säteilevä häiriö

Harjoitus 5: Simulink

Aktiivisen melunhallintaprosessorin suunnittelu SystemC-kieltä ja korkean tason synteesiä käyttämällä

IR-lämpömittarityypit

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

Oikosulkumoottorikäyttö

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Transkriptio:

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen mittauspöytäkirjaan vastaukset kursiivilla merkittyihin tehtäviin ja kysymyksiin. Merkitse pöytäkirjaan opintojakson koodi ja nimi, laboraation otsikko, suorituspäivämäärä sekä työryhmän jäsenten nimet ja luokkatunnukset. Palauta mittauspöytäkirja opettajalle laboraatiovuoron päättyessä. Hyödynnä tehtävien toteutuksessa ohjetta Lyhyt johdatus Matlabohjelmiston käyttöön laboraatio-opintojaksolla 1. Alustus Perusta käyttöösi työhakemisto D:\Temp, johon tallennat kaikki tekemäsi välitulokset, tarvittavat datatiedostot, yms. Tuhoa laboraatiovuoron päättyessä työhakemisto ja sen sisältämät tiedostot. Ohjelmointia Toteuta työhakemistoosi funktio keskiarvosuodatus, joka sisältää liukuvasti keskiarvoistavan suotimen (keskiarvon voit halutessasi laskea mean-komennolla, signaalin pituuden saat selville length-komennolla). Suotimelle annetaan parametrina suodatettava signaali ja ikkunan pituus. Tuloksena saadaan suodatettu signaali. 1 y( n) = N N 1 k = 0 x( n k) Ikkunan pituus N = 3 Suodatettu piste 3 peräkkäisen arvon keskiarvona. 2.1, -1.1, -1.0, 1.3, -1.8, 0.0, 0.3, 0.4, 0.7, Vastaavalla tavalla voit tarvittaessa ohjelmoida median-komentoa käyttäen mediaanisuotimen. Ikkunan pituus N = 3 Suodatettu piste 3 peräkkäisen arvon mediaanina. 2.1, -1.1, -1.0, 1.3, -1.8, 1.1 Testaa funktio keskiarvosuodatus signaalilla x(n) = {2.1, -1.1, - 1.0, 1.3, -1.8}, kun ikkunan pituus N = 3. Esitä mittauspöytäkirjassa funktion keskiarvosuodatus listaus. 1 http://www.tekniikka.oamk.fi/~jyrkila/tl5503/johdanto.pdf

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 2 Signaalit Kopioi sivulta http://www.tekniikka.oamk.fi/~jyrkila/tl5503.k2005.html (opintojakson webbisivu) tiedostot onering0.mat, onering1.mat, onering2.mat ja onering3.mat työhakemistoosi. Tiedostot sisältävät audiosignaalin g0 ja sen kolme häiriöllistä versiota g1, g2 ja g3. Häiriöt ovat jaksollinen häiriö, satunnaisista bittivirheistä syntyvä häiriö sekä valkoinen kohina. Näytetaajuus f s on kaikissa tapauksissa 8000 Hz. Jaksollisen häiriön ja valkoisen kohinan tapauksessa signaalikohinasuhde on 10 db. 2.1 Lataa load-komennolla kopioimiesi tiedostojen sisältö Matlabiin. Kuuntele soundsc-komennolla signaalit g0, g1, g2 ja g3. Muodosta fft- ja abskomennoilla signaalien amplitudispektrit. Arvioi kuullun perusteella millaisesta häiriöstä kussakin signaalissa on kyse ja esitä mittauspöytäkirjassa arviosi tulos. Arvioi millaiselle taajuuskaistalle valkoinen kohina ja bittivirheistä syntyvä häiriö levittäytyy. Määritä jaksollisen häiriön taajuus f 0. Keskiarvosuodatus Edellä kuvatulla tavalla toteutettu keskiarvosuodin on verraten hidas, joten sitä ei kannata sellaisenaan käyttää suodatettaessa pitkiä signaaleja. Selvitä, miten voit toteuttaa liukuvasti keskiarvoistavan suodatuksen Matlabin funktiolla filter. 3.1 Määritä liukuvasti keskiarvoistavan suotimen kertoimet, tyyppi ja rajataajuus 6 db pisteen perusteella, 1) kun ikkunan pituus on 5 ja 2) kun ikkunan pituus on 10. Suotimen amplitudi- ja vaihespektrin voit muodostaa freqz-komennolla. Esitä mittauspöytäkirjassa suotimien tyyppi ja rajataajuudet. 3.2 Suodata signaalit g1, g2 ja g3 tehtävässä 3.1 muodostamillasi liukuvasti keskiarvoistavilla suotimilla. Arvioi kuuntelemalla suodatettuja signaaleja miten hyvin suotimet toimivat. Kokoa tulokset taulukkoon, joka on muotoa

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 3 Liukuva keskiarvo N = 5 N = 10 g1 tulos tulos g2 tulos tulos g3 tulos tulos tulos = huono keskinkertainen hyvä Pohdi, miksi keskiarvosuodatus tuottaa eri tapauksissa havaitsemasi tuloksen? Mediaanisuodatus Mediaanisuodatuksen voit toteuttaa Matlabin funktiolla medfilt1. 4.1 Suodata signaalit g1, g2 ja g3 mediaanisuotimilla, joiden ikkunan pituudet ovat 5 ja 10. Arvioi kuuntelemalla suodatettuja signaaleja miten hyvin suotimet toimivat. Kokoa tulokset taulukkoon, joka on muotoa Mediaani N = 5 N = 10 g1 tulos tulos g2 tulos tulos g3 tulos tulos tulos = huono keskinkertainen hyvä Pohdi, miksi mediaanisuodatus tuottaa eri tapauksissa havaitsemasi tuloksen? Kaistanestosuodatus Jaksollinen häiriö voidaan poistaa häiriötaajuudelle mitoitetulla kaistanestosuotimella. Suunnittele ellip-komennolla elliptinen IIR-suodin, jonka asteluku on 5 ja joka suodattaa testisignaalista jaksollisen häiriön. Rajoita suurin päästökaistavärähtely arvoon 0.5 db ja vaadi estokaistalla vähintään 40 db vaimennus. Aseta estokaistan leveydeksi 80 Hz. 5.1 Suodata jaksollista häiriötä sisältävä signaali suunnittelemallasi elliptisellä IIRsuotimella. Arvioi kuuntelemalla, miten hyvin suodin poistaa jaksollisen häiriön. Mitä ongelmia tällaiseen suodatukseen voi liittyä?

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 4 Adaptiivinen suodin Tarkastellaan tilannetta, jossa siirrettävään datasignaaliin (f s = 8000 Hz) summautuu tiedonsiirtokanavassa 500 Hz taajuinen jaksollinen häiriö. Mallinnetaan datasignaalia normaalijakautuneella (Gaussian) valkoisella kohinalla ja häiriösignaalia sinimuotoisella signaalilla. Muodosta oheisen kuvan mukainen Matlabin simulointiohjelmiston Simulink-malli, jossa jaksollinen häiriö suodatetaan adaptiivisella LMS-suotimella (asteluku 24). Random Source Scope Scope1 DSP Sine Wave z -16 Integer Delay In Err nlms Out Taps LMS Adaptive Filter 6.1 Säädä kohinan tehoksi (= varianssi) 0. Aseta häiriösignaalin amplitudiksi 1 ja taajuudeksi 500 Hz. Määritä simuloimalla adaptoitumisaika adaptointivakion (Step Size, mu) arvoilla 0.001, 0.01 ja 0.1. Määritä adaptoitumisaika sen ajanhetken perusteella, jolla suodatetun signaalin teho on vaimentunut 40 db alkuarvostaan. Määritä 100 ms adaptoitumisaikaa vastaava adaptointivakion arvo. 6.2 Aseta kohinan tehoksi 0.01 ja häiriön amplitudiksi 1. Aseta adaptointivakioksi 0.01. Simuloi. Miten tulos poikkeaa tehtävän 1 toiminnasta? 6.3 Pohdi lopuksi seuraavaa Miksi suodatuskytkennässä käytetään viivettä ja miksi viiveen arvoksi on asetettu 16? Mitä etua adaptiivisella suodatuksella saavutetaan jaksollisenhäiriön poistossa verrattuna tavanomaiseen kaistanestosuodatukseen?