Lemunniemi ja Piispanristi

Lemunniemi ja Piispanristi Luonnoksen selostus Suomen ilmakuva oy Kaarinan kaupunki ympäristöpalvelut 2017

2 DA:143/2014 (Piispanristin tavoitevaihe on tehty numerolla DA:210/2015) Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Rakennemallin keskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei luovuta. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myös toteutumattomuuden riskiä. Suomen sodan Lemun taistelu käytiin Ala-Lemun ja Yli-Lemun alueella 19. 20.6.1808. LEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA LUONNOKSEN SELOSTUS Suunnittelun lähtökohdat - mitä osayleiskaavalla tavoitellaan Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suunnitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen. Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnan jälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. Lemunniemi, Piispanristi ja Skanssi muodostavat kaupunkiseudulla merkittävän asuntorakentamisen alueen pitkäksi ajaksi. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Lemunniemellä osayleiskaavaa muutetaan keskeisillä asuinalueilla Yli-Lemusta Auvaisbergiin. Rakennettavia alueita ei lisätä, mutta alueiden tehokkuutta nostetaan. Lemunniemeä rakennetaan 6.000 7.000 asukkaalle. Rauhalinnan valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025 jälkeen. Osa rakennemallissa Lemunniemelle ajatellusta rakentamisesta sijoitetaan Piispanristille ja keskustaan. Kaarinan päätaajaman mitoitus pysyy samana kuin rakennemallissa. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Kerrostaloasuntoja voidaan rakentaa Panimon ympäristöön sekä Uudenmaantien pohjoispuolelle Nuolikadun tuntumaan. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen 10.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristin

3 kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistä taajamaa. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutumattomuuden riskin. Keskeinen kysymys on kaupunkirakenteen kehittämisen periaatteesta: Perustuuko rakentaminen olemassa olevaan taajamaan vai pyritäänkö rakentamaan uusi kaupunginosa nykyisen taajaman rinnalle. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Piispanristin täydennysrakentaminen muodostaa kokonaisuuden Lemunniemen uusien alueiden kanssa. Rakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen ajoitus ja mitoitus määräytyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientaloalueita rakennetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Kerrostalorakentamisen painopiste on Uudenmaantien varressa keskustassa, Rauhalinnassa ja Piispanristillä. n tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Rakennemallin keskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei luovuta. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan toteutumattomuuden riskiä. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pasi Aromäki, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Osayleiskaava on tullut vireille Lemunniemen osalta 21.1.15 ja Piispanristin osalta 3.6.15 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualuetta rajoittavat moottoritie, Kurkelantie, Kuusistonsalmi, Yli-Lemu, Yli- Lemuntie, Lemuntie, Sauhuvuori, Kiurunkatu, Rauvolantie, Pyhän Katariinan tie ja Turun raja. Kaava-alue saattaa tarkentua työn aikana. 1.3 Selostuksen liitteet 1) Osayleiskaavan maankäyttötilasto 2) Ote nykyisistä osayleiskaavoista, kaupunkiseudun rakennemallista, maakuntakaavasta ja ajantasa-asemakaavasta

4 3) Alueen rakenne vanhan peruskartan mukaan (1949 ja 1955) 4) Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätökset 5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6) Viranomaisneuvotteluiden muistiot 7) Piispanristin ja Lemunniemen rakennusvaiheet 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaarinan luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Turku 2003 Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Kemiönsaari 2011 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turku 2012 Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys, Ramboll Oy, Espoo 2013 Lemunniemen mitoitusselvitys, Kaarina 2014 Kaarinan pääväylien liikennemeluselvitys, Akukon Oy, Helsinki 2014 Osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta, Kaarina 2015 Osayleiskaavan tavoitteet Piispanristin osalta, Kaarina 2016 Kaupunginosien väestö 2015, Kaarina 2015 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet, Kaarina 2016 Lemunniemen rakentamisjärjestys, Kaarina 2016 Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys, Ramboll Oy, Tampere 2016 Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016 Kaarinan luontoselvityksen tarkistus 2016, Lemunniemeä koskeva osa, Kaarina 2016 Selostuksen pääkohdat Sivu Suunnittelun lähtökohdat 5 Lähtötilanne 5 Suojelukohteet 6 Rakennettu ympäristö 7 Nykyinen kaavatilanne 11 Suunnitelman kuvaus 14 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet 15 Osayleiskaavan aluevaraukset 19 Suojeltavat kohteet 24 Liikenne 27 Palaute ja vaikutukset 33 Liitteet 36

5 2. KAAVAPROSESSI 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessin vaiheet on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 3. LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Lähtötilanne Nykyinen Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009. Se tuli voimaan vuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin 5.000 asukkaan pientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestä osayleiskaavan mukaisella rakentamisella 3.500 5.000 asukkaan alue. Osayleiskaavan suunnittelun aikana pidettiin mitoitusta jo ongelmallisena. Asukkaiden määrä on niin alhainen, että suuri pientaloalue jää ilman palveluita. Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2004. Osayleiskaava laadittiin yhdessä Turun kanssa moottoritien, Kurkelantien, Pyhän Katariinan tien, Kataraistentien, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Tavoitteena oli yhdessä suunnitella alueen maankäyttöä, palveluita ja liikenneverkkoa. Turussa valmistauduttiin Skanssin liikekeskuksen ja asuinalueen asemakaavoittamiseen. Kaarinan Piispanristille suunniteltiin kerrostalorakentamista Panimon ja Jännekadun ympäristöön sekä liikerakentamista Uudenmaantien molemmin puolin. Käytännössä kuntien raja jakoi osayleiskaavan kahteen erilliseen osaan. Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä 2012. Lemunniemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa. Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi 10.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskeiseen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Osayleiskaavojen muutoksen tavoitteissa on linjattu rakennemallin soveltamista Lemunniemellä ja Piispanristillä. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakennemallin mukainen rakentaminen ei tue nykyistä taajamaa. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutumattomuuden riskin. Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Rakennemallin keskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei luovuta. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myös toteutumattomuuden riskiä. Moottoritie, Kurkelantie, Poikluoma, Kairiskulma, Harittu, Koivula ja Skanssin keskus ympäröivät kaupunkirakenteen suurta vajaasti hyödynnettyä aukkoa. Keskeisesti sijaitsevalla alueella on mahdollisuudet suuren mitan täydennysrakentamiseen. Piispanristi on suurten liikenneväylien ja Kaarinan joukkoliikenteen pääreittien varrella. Piispanristillä, Kaarinan keskustassa ja Skanssin keskuksessa on runsaasti palveluita. Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen on Panimon ja Jännekadun ympäristössä sekä Uudenmaantien pohjoispuolella olevissa vanhan yritysalueen kortteleissa.

6 3.1.2 Suojelukohteet Skanssin asuinalueen suunnittelu on käynnissä Turussa. Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy Nuolikadun kautta Piispanristintiehen ja Uudenmaantiehen. Kaarinan luontoselvityksen tarkistus 2016, Lemunniemeä koskeva osa Kaarinan luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet ovat: 18. Härkähaan jalopuulehto 19. Kasarminmäen jalopuulehto 27. Luikkolan rehevä lehtolaikku 51. Poikluoman metsän kallion lohkareet 54. Piispanristin lampi 71. Yli-Lemun lehmuskuja Uusihaan etelärinne Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus Selvityksen mukaiset arvokkaat metsäluontokohteet ovat: Kuvion numero selvityksessä Kohde 194, 199, 204, 209 ja 214 Uusihaan ja Yli-Lemun välissä oleva metsän reuna 215 217, 226, 228 232 Yli-Lemun ja Tupalan alueiden välissä oleva metsän reuna Muinaismuistot Muinaismuistorekisterin mukaiset kohteet ovat: Kohde Tunnus SM1, Kasarminmäki 1000015309 Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien mutkaa Kasarminmäen kallioseinämän eteläpäädyssä on kalliohakkaus. SM2, Lemunniemen 1000026589 Historiallinen tapahtumapaikka taistelupaikka SM3, Luikkola 1000022006 Paikalla on kuoppia kahdessa eri ryhmässä. Kuoppien tarkoitusperä on epävarma. Ne on tulkittu lähinnä nauriskuopiksi, mutta ne voivat liittyä myös Lemun taisteluun. Nauriskuoppateoriaa tukee se, että ne ovat rinteessä, jonka itäpuolella on entinen, nykyisin jo metsittynyt peltoalue. SM4, Yli-Lemun 1000015310 Kalliohakkaus kartanon pihapiiri 1 SM5, Yli-Lemun kartanon pihapiiri 2 1000015317 Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli-Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 m etelälounaaseen, entisessä puutarhassa.

7 Suojellut rakennukset Suojellut rakennukset: Asemakaavalla suojeltu Rauvolan lastentalo Rauvolantie 4 Lemunniemen osayleiskaavalla suojeltu Yli-Lemun kartanon pihapiiri Yli-Lemuntie 86 Päärakennus Navetta Meijeri Luhtiaitta Asuinrakennus Asuinrakennus Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutus Hantuntie 164 Hantuntie 172 Hantuntie 180 Hantuntie 182 Hantuntie 186 Lehtotie 8 Auvaisbergin rantatie 93 Auvaisbergin rantatie 95 Auvaisbergin kartano Auvaisbergin rantatie 10 Pohjavesi Piispanristin pohjavesialuetta rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie - Jännekatu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillisreuna. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Piispanristin kaupunginosan asukkaiden ikäjakauma: ikäryhmä 2017 2017 % Piispanristin kaupunginosassa on pienten lasten ja 0-6 282 6,9 koululaisten osuus väestöstä hieman pienempi kuin 7-14 371 9,1 Kaarinassa keskimäärin. 65 74 -vuotiaiden osuus on 15-64 2 563 62,8 suurempi ja yli 75 -vuotiaiden osuus pienempi kuin 65-74 547 13,4 Kaarinassa keskimäärin. 75-314 7,7 Tiedot 1/17 yht 4 081 Väestö Kaava-alue käsittää Piispanristin kaupunginosan. Piispanristin asukkaiden määrä on kasvanut selvästi viiden vuoden aikana. Asukkaita on nyt runsaat 4.000. Pienten lasten määrä on kasvanut. Koululaisten määrä on pysynyt vakaana. Työikäisten aikuisten määrä on jonkin verran kasvanut. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä on kasvanut tuntuvasti. Lemunniemen Uusihaka, Mallaskadun kerrostalot, Herrasniityn rivitalot ja Sudenkadun pientalot ovat rakenteilla. Auvaisten ja Herrasniityn laajennusalueiden sekä Ala-Lemun kartanon tontin ja Ala-Lemun niemen asemakaavat ovat vireillä.

8 Piispanristillä on hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden uusiutuminen riittänyt asukkaiden määrän pieneen kasvuun. Pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrä olisi kuitenkin laskenut lievästi ilman uusien alueiden rakentamista. Sen sijaan vanhimpien asukkaiden määrään ei uusien alueiden rakentamisella ole ollut merkitystä. Piispanristillä on ollut aiemmin lievä laskeva suunta ilman uusien asuinalueiden rakentamista. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät täydessä käytössä, jos Piispanristille sijoitetaan uusia asuinalueita. Alueen rakenne Piispanristin, keskustan, Voivalan ja Nummenniityn kaupunginosat muodostavat Kaarinan päätaajaman. Puolet kaarinalaisista asuu Uudenmaantien varressa Piispanristin ja Tuorlan välillä. Pyhän Katariinan tien ja moottoritien välinen alue on rakennettua taajamaa. Pyhän Katariinan tien ja Kuusistonsalmen välinen alue on pääosin rakentamaton. Poikluoman ja Kaistisentien omakotialueita alettiin rakentaa sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Uudenmaantien ja Piispanristintien kulmassa toimi Piispanristin saha. Auran panimo muutti Piispanristille 60- ja 70-lukujen vaihteessa. 70-luvulta alkaen rakennettiin Auvaisten pientaloaluetta ja Uudenmaantien pohjoispuolelle teollisuusaluetta. Kairiskulman kerrostaloalueen rakentaminen alkoi myös 70-luvulla. Piispanrististä alkoi kehittyä myös kaupan alue hypermarketin myötä. Viimeksi on rakennettu Kairiskulman länsiosan kerrostaloja, kaupan tiloja Jännekadulle, Mallaskadun kerrostaloja, Herrasniityn rivitaloja sekä Sudenkadun omakotitaloja. Uusihaan pientaloalue on käynnistänyt Lemunniemen rakentamisen Herrasniityn eteläpuolella. Kaarinan kartanoiden ketju on Kuusistonsalmen rannalla. Suunnittelualueella ovat Yli- Lemu ja Auvaisberg. Kaava-alueen länsipuolella on Ala-Lemu ja itäpuolella Koristo. Vanhan viljelysalueen ja rakennetun taajaman välissä on Pitkältäsalmelta Koristoon ulottuva metsä. Kuusistonsalmen ja Pitkänsalmen rantojen vanha huvila-asutus on muuttunut vähitellen pysyvään asumiseen. Vanhat tiet lähtivät Uudenmaantieltä Koivulasta vesilaitoksen luota. Rauvolan, Ala- Lemun ja Yli-Lemun tie lähti vesilaitoksen länsipuolelta ja Auvaisbergin tie itäpuolelta. Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairiskulmantien kulmauksessa. Jännekadulla on toinen vähittäiskaupan suuryksikkö sekä muita kaupan tiloja. Palveluita on myös Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa. Uudenmaantien pohjoispuolella on tuotanto- ja varastointitoimintaan keskittynyt yritysalue. Rakentamattomia tai vajaita alueita on Piispanristintien, Nuolikadun ja Jousitien tuntumassa sekä Yrittäjänkadun ympärillä. Uuden käytön kehittäminen Panimon alueelle on ollut vaikeaa. Alueella on varastosekä muuta yritystoimintaa. Panimon tiloissa on myös liikuntapalveluita. Piispanlähteen lastentalossa on päiväkoti, esikoulu, alakoulu ja yläkoulu. Kairiskulmassa toimii kaksi muuta päiväkotia. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä. Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle on yhteys Kurkelasta. Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110, sekä Kurkelantie, maantie 2221. Pitkään on ollut vireillä valtion hankkeena uuden Saaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle. Suunnittelualueen kokoojakadut ovat, Pyhän Katariinan tie, Kairiskulmantie, Piispanristintie, Lemuntien alkuosa, Poikluomantie, Ahdintie ja Rauvolantie.

9 Palvelut Koulut ja päiväkodit Piispanlähteen lastentalo toimii Pyhän Katariinan tien ja Poikluomantien kulmauksessa. Paikalla ovat päiväkoti, esikoulu ja alakoulu. Yläkoulu on omassa rakennuksessa lähellä Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien liittymää. Piispanlähteen koulussa on 720 oppilaspaikkaa. Piispanristin kaupunginosassa asuu 420 peruskouluikäistä. Piispanlähteen koulussa käydään myös keskustan kaupunginosasta. Ruotsinkielinen koulu toimii Hovirinnan koulun tiloissa keskustassa. Kaupan palvelut Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairiskulmantien kulmauksessa. Jännekadulla on toinen erikoistavaran myyntiin keskittynyt vähittäiskaupan suuryksikkö. Jännekadulla on myös autoilu- ja rautakaupan tarvikkeiden myymälä. Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa on myös kaupan palveluita. Työpaikat Piispanristi on myös merkittävä työpaikka-alue. Lemunniemen ja Piispanristin sijainnin tekee kaupunkiseudulla keskeiseksi myös suurten työpaikka-alueiden läheisyys. Suunnittelualueen lähellä ovat Kaarinan ja Turun keskustat sekä Kupittaan ja Krossin työpaikka-alueet. Virkistys Liikenne Tärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä. Lemunniemen metsään on merkitty Katariinan polut -retkeilyreitit. Ulkoiluun käytetään runsaasti myös Lemunniemen pikkuteitä muun muassa Yli-Lemun ympäristössä. Poikluoman metsässä pääsee kulkemaan vahvoja polkuja pitkin Uudenmaantieltä Pyhän Katariinan tielle. Kurkelasta on yhteys Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle. Turun Ispoisten ja Lausteen välinen ulkoilutie on Piispanristin luoteispuolella. Sinne pääsee katujen kautta sekä muun muassa Kaarikadulta Korsuvuoren kallioiden yli. Autoliikenne Pääväylät Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110, sekä Kurkelantie, maantie 2221. Kurkelantie ulottuu moottoritieltä Kartanontielle. Lemunniemen suunnittelussa on ollut tavoitteena, että Kurkelantien eteläpäästä rakennetaan Ala-Lemun niemeen asti ulottuva Yli-Lemun puistotie alueen kokoojakaduksi. Uuden Saaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle on ollut pitkään vireillä. Valtion tiehankkeesta on laadittu Kaarinan läntisen ohikulkutien yleissuunnitelma. Sen käsittely on kesken liikennevirastossa. Jännekadun alueen asemakaavassa on ehdotettu uutta liittymää Uudenmaantielle. Tähän ei ole ELY-keskus toistaiseksi suostunut.

10 Kokoojakadut Uudenmaantien eteläpuolella on Pyhän Katariinan tie alueen tärkein kokoojakatu. Se jatkuu Kataraistentienä Eteläkaarelle. Pitkään on kaavailtu Haritun puistotien rakentamista Kataraistentieltä Uudenmaantielle asti. Tämä kysymys jäi avoimeksi nykyistä Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavaa laadittaessa. Tässä kaavatyössä selvitetään jälleen Haritun puistotien kysymystä. Kairiskulmantie yhdistää Uudenmaantien ja Pyhän Katariinan tien. Lemuntien pohjoisosa on kokoojakatu Uusihakaan asti. Poikluoman alueen sisäinen kokoojakatu on Poikluomantie. Ahdintie on Auvaisten sisäinen kokoojakatu. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Rauvolantien alkuosa. Uudenmaantien pohjoispuolella on Piispanristintie yritysalueen kokoojakatu. Kurkelantien itäpuolella se jatkuu Rakentajantien kautta Krossiin. Nykyisin on Uudenmaantien, Kairiskulmantien ja Piispanristintien liittymän ympäristö sekava varsinkin kevyen liikenteen kannalta. Kevyt liikenne Erilliset kevyen liikenteen tiet on rakennettu Uudenmaantien, Kurkelantien sekä kokoojakatujen varteen. Lemuntiellä on kevyen liikenteen tie Uusihakaan asti. Kurkelantieltä on kevyen liikenteen yhteys Huhkolan kautta Itäharjun suuntaan. Tärkeitä kevyen liikenteen yhteyksiä on katuverkon kautta muun muassa Uudenmaantieltä Pyhän Katariinan tielle Ahmankadun ja Karhunkadun kautta sekä Kairiskulmantieltä Turun keskustan suuntaan Hiekkakadun kautta. Kairiskulman metsätie on Poikluoman ja Kairiskulman välinen oikotie. Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän ympäristössä on autoliikenne Piispanristinkadulle, muutamalle yritystontille sekä pikavuoropysäkille kevyen liikenteen kanssa samalla Uudenmaantien vanhalla ajoradalla. Uudenmaantien suuntainen pyöräliikenne on pohjoispuolella valo-ohjauksen ulkopuolella. Piispanristin kevyen liikenteen alikulku on vaarallinen, koska Uudenmaantien pohjoispuolella on autoliikennettä aivan tunnelin suun editse. Kevyen liikenteen teiden päät ovat Uudenmaantien ajoradan vastakkaisilla puolilla Kairiskulmantiellä ja Piispanristintiellä. Ne yhdistää kuitenkin kierto 200 metrin päässä olevan alikulun kautta. Asemakaavassa on rakentamattoman alikulun paikka Kairiskulmantien ja Piispanristien välille. ELY-keskus suunnittelee Uudenmaantien pohjoispuolisen pyörätien merkittävää parantamista Turun Hämeenkadun ja Piikkiön keskustan välillä. Tähän suunnitteluun sisältyy myös Piispanristin liittymän parantaminen. Keskisaarekkeellinen suojatie puuttuu muun muassa Kairiskulmantieltä Hiekkakadun kohdalta. Bussiliikenne Kaarinan, Turun ja Naantalin välinen Fölin bussilinja kulkee Pyhän Katariinan tietä, Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä. Kupittaan kautta Turun keskustaan kulkevat bussit Pyhän Katariinan tietä ja Kataraistentietä. Uudenmaantietä kulkevat bussit Piikkiön, Paimion, Paraisten ja Salon suuntaan. Kaarinan sisäinen Föli-bussi kulkee Lemunniemestä Piispanristin ja keskustan kautta Voivalaan ja Kuusistoon. Piispanristillä on Helsingin liikenteen pikavuoropysäkki.

11 Katuverkolla olevat pysäkkien paikat ovat muodostuneet vuosien varrella. Ne eivät täysin vastaa nykyistä maankäyttöä. Pysäkkejä on paikoin tarpeettoman tiheästi. Tekninen huolto Kaupungin vesilaitoksen verkko on rakennettu taajaman alueelle. Ala-Lemussa ja Torppalassa on Lemon vesiosuuskunnan verkko. 3.1.4 Maanomistus Kaarinan kaupunki omistaa Herrasniityn etelälaidan ja Yli-Lemun rannan välisen 145 hehtaarin yhtenäisen alueen. Auvaisbergissä ja Torppalassa ympäröivät yksityiset maat kaupungin omistamia maita. Maanomistus on pirstaloitunutta muun muassa Hantuntien varressa. Piispanristin taajaman alueella omistaa kaupunki lähinnä yleiset alueet. Yksityinen maanomistus on Piispanristillä varsin hajautunutta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Lemunniemen keskeinen alue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen aluetta. Seudullinen virkistysalue on merkitty Rauvolanlahdelta Haritusta Yli-Lemuun Kuusistonsalmelle. Lemunniemen metsä on toinen virkistysalue Auvaisbergistä Pitkäänsalmeen. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojeltuja rakennuksia. Pitkänsalmen ja Kuusistonsalmen rantaa myötäilee ulkoilureitti. Piispanristi on maakuntakaavassa Uudenmaantieltä etelään pääosin taajamatoimintojen aluetta. Poikluoman metsä on virkistysaluetta. Uudenmaantien ja moottoritien välinen alue on työpaikka-aluetta. Moottoritien ja Pyhän Katariinan tien välinen alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Piispanristillä on seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen salliva kohdemerkintä. Kaava-alueelle ulottuu pohjavesialueen eteläosa. Taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä koskeva vaihemaakuntakaava on vireillä. Luonnoksen merkittävä ero nykyiseen maakuntakaavaan on kaupunkikehittämisen kohdealueen rajauksessa. Lemunniemellä kuuluu Yli-Lemun ja Auvaisbergin välinen keskeinen asuinalue kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Piispanristi on muuttuvaa työpaikkatoimintojen aluetta. Kaavamääräyksen mukaan se on maankäytön painotukseltaan muuttuvaa, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen aluetta. Alueella voi olla myös asumista. Vähittäiskaupan toimitiloja koskevat määräykset eivät ole juuri muuttumassa Piispanristillä. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset saattavat muuttua kaavatyön aikana. 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen 10.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistä taajamaa.

12 Kaupunkiseudun rakennemallissa ovat Yli-Lemun ja Auvaisbergin välissä alueet 69, 70 ja 113. Rauvolantien ja Herrasniityn välissä on alue 114. Näiden alueiden mitoitus on 6.700 asukasta. Lemunniemi rakennetaan rakennemallin mukaan pääosin vuoden 2025 jälkeen. Kaupunkiseudun rakennemallissa jäi Piispanristin täydennysrakentaminen vähälle huomiolle. Kerrostalorakentaminen suunnattiin käytännössä Lemunniemelle. Työn loppuvaiheessa lisättiin Skanssin ja Piispanristin alueelle kehitettävän, toiminnoiltaan sekoittuneen, kaupunkiympäristön merkintä. Rakennemallissa on Piispanristillä alueet 107 ja 109. Tiivistettävä työpaikka-alue 107 ulottuu Jännekadulta moottoritielle. Panimon ympäristössä on 400 asukkaan uusi kerrostaloalue tai erittäin tiivis pientaloalue 109. Se kuuluu ennen vuotta 2025 toteutettaviin alueisiin. Piispanristi on rakennemallissa lähikeskus. Uudenmaantiellä on tiheävuoroisen seutulinjan merkintä. Työmatkaliikenteen runkolinja ulottuu Skanssista Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan. Rakennemallissa linjattiin raitiotie kulkemaan Turun keskustasta Harittuun. Sieltä kulkee toinen linja Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinan keskustaan ja toinen Lemunniemelle. Turun raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie kulkee Turun keskustasta Skanssiin ja sieltä Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan joko Uudenmaantien tai Kairiskulman ja Pyhän Katariinan tien kautta. 3.2.3 Yleiskaava Lemunniemellä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2011). Lemunniemen tärkein asuinalue on Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Erilaisilla pientaloalueilla on osayleiskaavan mukaan noin 3.500 asukasta. Tiivein alue on Yli-Lemussa. Siellä ovat myös Lemunniemen palvelut. Keskuspuisto yhdistää Lemunniemen metsän, Yli-Lemun rannan ja Kuusistonsalmen. Toinen metsän ja Kuusistonsalmen yhdistävä vihervyöhyke on Tupalan ja Auvaisbergin asuinalueiden välissä. Katuverkon rungon muodostaa Kartanontieltä Ala-Lemun niemeen rakennettava Yli-Lemun puistotie. Se yhdistetään nykyiseen Lemuntiehen Yli-Lemun pohjoispuolella. Maakuntakaavan retkeilyreitti myötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojelukohteita. Keskeisellä alueella on muutama suojeltava luontotyyppi. Ne ovat lähinnä tammimetsiköitä. Tämän työn lisäksi on vireillä Ala-Lemun kartanon aluetta ja sen lähiympäristöä koskeva osayleiskaavan muutos. Piispanristillä on voimassa oikeusvaikutteinen Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava (2004). Osayleiskaavassa esitettiin asuntorakentamista Poikluomantien molemmille puolille Panimon ja Jännekadun väliin sekä nykyiselle Mallaskadun alueelle. Uudenmaantien ja Kurkelantien varsi sekä Panimon kortteli ovat toimitila-alueita. Prisman alue on vähittäiskaupan suuryksikön aluetta. Poikluoman ja Kairiskulman maankäyttö todettiin silloisen tilanteen mukaisena. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Poikluoman metsä ja Korsuvuori. Ulkoilureitti on merkitty Kairiskulmasta Korsuvuorelle. Liikenneverkko on todettu olemassa olleen tilanteen mukaisena. Kaarinan tavoite saada katuyhteys Piispanristintieltä Skanssin keskukselle ei toteutunut osayleiskaavassa. Turun taholta otettiin esille Pyhän Katariinan tien ja Kataraistentien välisen yhteyden katkaiseminen bussiliikennettä lukuun ottamatta. Tämä kysymys jäi osayleiskaavassa ratkaisemattomaksi. Uudenmaantie ja Pyhän Katariinan tie on merkitty joukkoliikenteen kehittämiskäytäviksi. Osayleiskaavaan on merkitty Piispanristin pohjavesialue. Vanhalla teollisuusalueella on mahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita.

13 3.2.4 Asemakaava Piispanristillä on suunnittelualue käytännössä asemakaavoitettu. Poikluoman metsän länsiosa, Kurkelantien ja Poikluoman välinen viheralue sekä osia Uudenmaantien ja Kurkelantien liikennealueista on asemakaavoittamatta. Piispanristin asuin- ja teollisuusalueita on asemakaavoitettu 1970-luvulta lähtien. Auvaisten asemakaava on vuodelta 1972, Kairiskulman asemakaava vuodelta 1975 ja Panimon alueen asemakaava vuodelta 1979. Lähes kaikkia asemakaavoja on muutettu. Muun muassa Uudenmaantien varressa on teollisuuskortteleita muutettu toimitila-alueiksi. Uusimmat asemakaavat ovat Herrasniityssä, Jännekadulla, Mallaskadulla ja Sudenkadulla. Näiden alueiden toteuttaminen on kesken. Uudenmaantien varressa on tehty äskettäin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan määräyksiä koskeva asemakaavan muutos. Suunnittelualue on Lemunniemellä asemakaavoittamaton. Nykyisen osayleiskaavan pohjalta on Yli-Lemun pohjoispuolelle laadittu Uusihaan asemakaava. Suunnittelualueen koillisosassa on vireillä Auvaisten laajennuksen asemakaava. Yli-Lemun länsipuolella on asemakaava voimassa Ala-Lemun kartanon tontilla. Ala-Lemun kartanon asemakaavan muutos sekä Ala-Lemun niemen asemakaava ovat vireillä. 3.2.5 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Kaarinan rakennusjärjestys (2011). 3.2.6 Rakennuskielto Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa. 3.2.7 Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualue on osittain maarekisterissä ja osittain kiinteistörekisterissä. 3.2.8 Pohjakartta Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietopalvelut pitää pohjakarttaa jatkuvasti ajan tasalla. 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suunnitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen. Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnan jälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös Lemunniemen osalta 26.5.14 ja Piispanristin osalta 27.4.15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista.

14 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta 27.4.15 ja Piispanristin osalta 29.3.16. Tavoitteet on julkaistu erillisenä raporttina. 4.4.2 Osallisten tavoitteet Osallisilta saatu palaute on esitetty kohdassa 5.3. 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaarinan päätaajaman kehittyminen on mitoituksen lähtökohtana. Päätaajama kasvaa vuoteen 2035 mennessä rakennemallin mukaisesti 11.000 asukkaalla vuodesta 2015. Lemunniemen osuus on tästä 6.000 asukasta, Piispanristin 2.000 ja päätaajaman muiden alueiden 3.000 asukasta. Lemunniemen keskeisellä alueella Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä tulee olemaan noin 4.000 asukasta. Päätaajaman mitoituksen perusteita esitellään jäljempänä tarkemmin. Kaavatyössä on selvitetty Lemunniemen rakentamista vaiheittain. Ensimmäisenä rakennetaan Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun asuinalueiden nauha. Sen päätteenä on meren läheinen Yli-Lemun asuinalue ja julkinen Kuusistonsalmen ranta. Kerrostaloalueita on Piispanristillä Nuolikadun ja Panimon ympäristössä. Rivi- ja kerrostaloalueita on Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella. Rivitaloalueita on Yli- Lemun puistotien varressa Auvaisbergissa ja Herrasniityssä. Muut alueet ovat tiiviitä omakotialueita. Näillä alueilla on omakotitalojen lisäksi jonkin verran rivitaloja. Kaikilla alueilla on yli 20 asukasta hehtaarilla. Osayleiskaavassa määritellään uusien asuinalueiden aluevarausten luonne. Talotyyppivalikoima ja mitoitus suunnitellaan asemakaavassa. Tavoitteena on, että kaavamääräykset ovat joustavia eikä osayleiskaava vanhene nopeasti. Toisaalta alueiden mitoitusta voidaan vielä harkita asemakaavavaiheessa. Piispanristillä pyritään monipuoliseen maankäyttöön. Uudenmaantien varsi on kaupan aluetta. Nuolikadun ja Jousitien sekä Panimon ympäristössä voi olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä asuinkerrostaloja. Kurkelantien varressa voi myös olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä jossain määrin asumista. Jousitien ja Kaarikadun ympäristössä sekä Kurkelan liittymän vieressä ovat perinteisen teollisuusalueen vyöhykkeet. Alueet suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa. Osayleiskaavan tarkoitus on antaa mahdollisuuksia Piispanristin kehittämiseen. Osayleiskaava ei uhkaa alueen yritysten toimintaa. Liikenneverkko perustuu olemassa oleviin pääväyliin ja kokoojakatuihin sekä nykyisen Lemunniemen osayleiskaavan ajatuksiin. Lemunniemen autoliikenne pyritään ohjaamaan Yli-Lemun puistotietä Kurkelantielle. Virkistysalueiden rungon muodostaa Pitkältäsalmelta Koristoon ulottuva Lemunniemen metsä. Metsä säilyy voimassa olevan osayleiskaavan mukaisena. Metsästä ulottuu Kuusistonsalmelle Yli-Lemun ja Auvaisbergin alueella kolme vihersormea. Yli-Lemun vihersormet päättyvät kaupungin omistamaan Yli-Lemun rantaan. Koko Piispanristin kaupunginosan kannalta on 500 metrin pituinen julkinen ranta erittäin merkittävä. Suomen sodan Lemun taistelun keskeiset alueet näkyvät maastossa vanhoina teinä ja virkistysalueina rakentamisen jälkeen.

15 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet Lemunniemen ja Piispanristin rakentamista voi ajoittaa ja mitoittaa vain tarkastelemalla koko Piispanristin, Keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosien muodostamaa Kaarinan päätaajamaa. Kaavoituksessa tarkastellaan yleensä suurta lopputulosta, joka on valmiina pitkän ajan kuluttua. Tässä työssä tarkastellaan viiden vuoden rakennusvaiheita, nykytilaa, tilannetta 20, tilannetta 25, tilannetta 30 ja tilannetta 35. Eri rakennusvaiheet muuttavat rakennetta sekä palveluiden tarvetta. Selvityksessä on tarkasteltu kaupunkiseudun rakennemallin mukaista kasvua. Päätaajama kasvaa 4.500 asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2025 ja 11.000 asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2035. Selvitys on erillisenä raporttina osa n luonnoksen laatimista. Rakennemallin tavoite Kaupunkiseudun rakennemallissa on tavoitteena, että Kaarinan ydinkaupunkialueen väestö kasvaa 14.200 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Kasvu on takapainotteinen siten, että vuoteen 2025 mennessä lisääntyy väestön määrä 4.500 asukkaalla. Päätaajaman muodostavat Piispanristin, keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosat. Voidaan olettaa, että päätaajaman osuus kasvusta on 11.000 asukasta. Muut ydinkaupunkialueen kaupunginosat ovat Auranlaakso, Littoinen ja Kuusisto. Näiden kasvu on noin 3.000 asukasta. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat keskusta ja Rauhalinna vuoteen 2025 asti. Sen jälkeen painopiste siirtyy Lemunniemelle. Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosat kasvavat kuitenkin varsin tasaisesti vuoteen 2025 asti, koska vahvoja kohteita on useita. Kaarinan väestöennuste Rakennemalli on ollut voimassa vuodesta 2012 asti. Ensimmäisten vuosien perusteella näyttää mahdolliselta, että koko seudun väestön kasvu toteutuu arvioidulla tavalla. Kaarinan asukasluku on kasvanut useana vuonna noin yhden prosentin. Rakennemallin tavoite edellyttää vuoteen 2025 asti 1,3 prosentin keskimääräistä väestön kasvua. Vuoden 2025 jälkeen on Kaarinan väestön kasvu rakennemallin mukaan vielä tuntuvasti voimakkaampaa. Tämä johtuu Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin alueen suuresta merkityksestä koko seudun asuntorakentamisessa. Tavoitteen toteutuminen riippuu koko seudun asuntojen kysynnästä sekä asuntorakentamisen keskittymisestä tälle alueelle. Koko kaupungin pienten lasten määrä ei juuri muutu nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Peruskoululaisten määrä kasvaa näiden vaihtoehtojen mukaan koko kaupungissa 160 170 lapsella ja nuorella. Palveluiden kysyntä eri alueilla kuitenkin muuttuu. Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosissa kysyntä lisääntyy. Muualla kaupungissa kysyntä kasvaa vain vähän tai jopa vähenee. Aluetyypit Arvio alueiden asukasmääristä perustuu tässä osayleiskaavatyössä viiteen aluetyyppiin. Ne on laadittu Kaarinassa ja Turussa rakennettujen esimerkkialueiden perusteella. Arvio asukkaiden määrästä ja ikäjakautumasta perustuu näiden alueiden todellisiin

16 tietoihin. Alueiden mitoitus perustuu asukkaiden määrään hehtaarilla. Pinta-ala sisältää korttelit, kadut ja alueeseen välittömästi liittyvät puistot. Asuinalueella pitää olla vähintään 20 asukasta hehtaarilla palveluiden, muun muassa joukkoliikenteen, järjestämisen kannalta. Kaarinassa tämä saavutetaan, jos pientaloalueella on noin tuhannen neliömetrin omakotitontteja ja osa asunnoista rivitaloissa. Aluetyypissä A Väljä omakotialue jää asukkaiden määrää alle 20 as/ha. Tätä aluetyyppiä ei käytetä osayleiskaavassa. Aluetyyppi Asukkaita/hehtaari Esimerkki Kaarinassa A Väljä omakoti- ja rivitaloalue 15 20 Soukkio B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue 20 30 Koristonranta C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue 30 50 Kärki D Väljä kerrostaloalue 60 70 Kairiskulma E Tiivis kerrostaloalue 70 90 Hartelan kortteli Esimerkit kuvaavat ainoastaan rakentamisen tiiveyden tasoa. Rakentamisen vaikutus kaupunginosan asukkaiden määrään Yksittäisen kaupunginosan asukkaiden määrään vaikuttavat uusien alueiden rakentaminen, hajatonttien täydennysrakentaminen sekä asukkaiden vaihtuminen vanhoilla alueilla. Asuinalueen vanhetessa sen asukasmäärä laskee lievästi. Kaarinassa on hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden vaihtuminen vanhoilla alueilla vastannut asumisväljyyden kasvua. Uusien alueiden asukkaat ovat tällöin kasvattaneet kaupunginosan asukaslukua koko määrällä. Tilanne kuitenkin vaihtelee. Viimeisimmän selvityksen mukaan Auranlaaksossa, Littoisissa ja Voivalassa olisi asukkaiden määrä lievästi laskenut ilman uusia alueita. Piispanristillä ja keskustassa olisi asukkaiden määrä lievästi kasvanut ilman uusia alueitakin. Piispanristin ja keskustan asukkaiden määrä kasvaa lievästi ilman uusia alueita ja Voivalan asukkaiden määrä vastaavasti vähenee lievästi. Rakennemallin selostuksen mitoitustaulukoissa on asumisväljyyden kasvu oletettu huomattavasti suuremmaksi kuin se näyttää olevan. Tämä johtuu lähinnä siitä, että rakennemallissa ei ole otettu huomioon muuta rakentamista eikä asukkaiden vaihtumista vanhoilla alueilla. Toisin sanoen näyttää riittävän, että uudet asuinalueet mitoitetaan väestönkasvutavoitteen mukaiselle asukasmäärälle. Päätaajama Lemunniemen ja Piispanristin rakentamista voi ajoittaa ja mitoittaa vain tarkastelemalla koko päätaajamaa. Kaavoituksessa tarkastellaan yleensä suurta lopputulosta, joka on valmiina pitkän ajan kuluttua. Tässä työssä tarkastellaan viiden vuoden rakennusvaiheita. Eri rakennusvaiheet muuttavat rakennetta sekä palveluiden tarvetta. Rakennusvaiheet ovat nykytila, tilanne 20, tilanne 25, tilanne 30 ja tilanne 35. Lähtökohta on, että päätaajama kasvaa 4.500 asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2025 ja 11.000 asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2035. Alkuvuosien kohteet noudattavat valtuuston hyväksymää asumisen kaavoitusohjelmaa vuosille 2015 19. Myöhemmät kohteet noudattavat rakennemallia ja sen ajoitusta. Kohteita on enemmän kuin arvioitu kasvu edellyttää. Osa kohteista on vaihtoehtoisia. Osa kohteista toteutuu arvioitua nopeammin ja osa hitaammin. Jos Kaarinan kasvu on

17 hitaampaa kuin rakennemallissa on arvioitu, jää osa kohteista toteutumatta ja osan rakentaminen hidastuu. Eri alueiden rakentamisaika on arvioitu Kaarinassa rakennettujen vastaavien kohteiden ja kaavoittajan kokemuksen perusteella. Ajoitusta on arvioitu siten, että asemakaavoitus kestää kaksi vuotta. Asemakaavan valmistumisen ja rakentamisen aloittamisen välillä on yksi vuosi. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja talojen rakentamisen aloittamiseen kuluu yksi vuosi. Tämän jälkeen alkavat asukkaat muuttaa alueelle. Asemakaavoitus alkaa siis noin viisi vuotta aiemmin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen asemakaavoitus on aloitettava, kun Rauhalinnan suunnittelu valmistuu. Päätaajaman rakennusvaiheet Rakennusvaiheet perustuvat rakennemallin mukaiseen väestön kasvuun. Tilanne 2020 Vuoteen 2020 mennessä muutetaan alueille, joiden asemakaavoitus on nyt valmis tai ainakin käynnissä. Keskustan tärkeimmistä kohteista ovat valmiina Hartelan kortteli sekä Pyhän Katariinan tie 8 b ja 8 c. Uimahallin alueen uusista kerrostaloista on osa valmiina. Oskarinaukion kerrostalojen ensimmäiset asunnot alkavat valmistua. Rauhalinnan pientaloalue on valmis. Keskiosan ensimmäiset asunnot alkavat valmistua. Voivalan ranta on valmis. Voivalan puutarhan alueen ensimmäiset asunnot alkavat valmistua. Hulkkionkaari on rakenteilla. Piispanristillä on käynnissä Herrasniityn ja Mallaskadun rakentaminen. Lemunniemellä on Uusihaka pitkällä ja Auvaisten laajennusalueen ensimmäiset asunnot alkavat valmistua. Alueiden asukasmäärä ja ikäjakautuma perustuu edellä mainittuihin esimerkkialueisiin, asemakaavoihin, kaavaluonnoksiin sekä osayleiskaavoihin. Kaupunginosien asukasmäärää arvioitaessa on oletettu, että ilman uusien alueiden rakentamista keskustan ja Piispanristin asukkaiden määrä kasvaa lievästi sekä Voivalan asukasmäärä vähenee hyvin lievästi. Ilman uusien alueiden rakentamista Keskustan peruskoululaisten määrä kasvaa lievästi, Piispanristin koululaisten määrä pysyy ennallaan sekä Voivalan vähenee hyvin lievästi. Valkeavuoren laajentaminen 800 oppilaan kouluksi on valmis. Tilanne 2025 Vuoteen 2025 mennessä muutetaan alueille, joiden asemakaavoitus on nyt valmis, käynnissä tai parin lähivuoden aikana alkamassa. Keskustan tärkeimmistä kohteista ovat valmiina Oskarinaukio ja Uimahallin alue. Rauhalinna on suurelta osin valmiina. Länsiosan rakennustyöt ovat vielä käynnissä. Voivalan puutarhan ja Hulkkionkaaren alueet ovat suurelta osin valmiina. Piispanristillä ovat Herrasniitty ja Mallaskatu pääosin valmiina. Nuolikadun ja Panimon Poikluomantien puoleisen alueen rakentaminen on käynnissä. Lemunniemellä ovat Uusihaka ja Auvaisten laajennusalue valmiina. Ala-Lemun niemen ja Torppalan pientaloalueiden rakentaminen on pitkällä.

18 Vuonna 2025 on päätaajaman peruskouluikäisten määrä ja koulujen oppilaspaikkojen määrä suunnilleen sama. Tämä osoittaa sen, että vuoden 2020 jälkeen on käynnistettävä kouluhanke, jonka tilat ovat käytettävissä vuonna 2025. Tilanne 2030 Vuoteen 2030 mennessä muutetaan alueille, jotka asemakaavoitetaan vuosien 2020 ja 2025 välillä. Yli-Lemun suunnittelu aloitetaan, kun Rauhalinnan asemakaavoitus valmistuu. Yli-Lemusta suunnitellaan Rauhalinnan jälkeen seuraava meren läheinen asuinalue, jossa on myös kaupungin omistama vapaa ranta. Taajama jatkuu valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rakennemallin ajoitus on Kaarinan osalta siten takapainotteinen, että päätaajama kasvaisi vuosien 2025 ja 2035 välillä 7.000 asukkaalla. Edellisen kymmenvuotiskauden kasvu olisi 4.500 asukasta. Tämä johtuu Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin alueen suuresta merkityksestä koko seudun asuntorakentamisessa. Tavoitteen toteutuminen riippuu koko seudun asuntojen kysynnästä sekä asuntorakentamisen keskittymisestä tälle alueelle. Keskustan kohteet ja Rauhalinna ovat tulleet valmiiksi. Asuntorakentamisen painopiste on siirtynyt selvästi Piispanristin kaupunginosaan. Piispanristillä rakennetaan Panimon alueella, Nuolikadun ympäristössä sekä Kairiskulman eteläpuolella. Lemunniemellä on valmiina merkittävä osa Yli-Lemun alueesta. Tilanne 2035 Vuoteen 2035 mennessä muutetaan alueille, jotka asemakaavoitetaan vuosien 2025 ja 2030 välillä. Asemakaavoituksen painopiste on ollut Lemunniemen keskeisellä alueella Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen rakentaminen on pitkällä. Lemunniemellä rakennetaan myös Kuokkamaan alueella. Lemunniemellä asuu noin 6.000 kaarinalaista. Rakennemallia hitaampi kasvu Yhden prosentin vuotuisen väestön kasvun ja rakennemallin mukaisen kasvun ero on vuonna 2025 noin 1.000 asukasta. Tällä ei ole vielä suurta merkitystä rakennettaviin kohteisiin. Jotkut kohteet toteutuvat hitaammin. Kohteita voi jäädä myös toteutumatta. Kaupunki pyrkii edistämään keskustan ja Rauhalinnan rakentamista. Vuoteen 2035 asti on yhden prosentin vuotuisen väestön kasvun ja rakennemallin mukaisen kasvun ero jo 3.000 4.000 asukasta. Tämä johtuu rakennemallin takapainotteisuudesta Kaarinan osalta. Merkittävä osa Lemunniemestä rakennetaan vasta myöhemmin. Kaupunki pyrkii edistämään maanomistuksensa ja merellisyyden vuoksi Yli-Lemun rakentamista Rauhalinnan jälkeen. 5.1.2 Palvelut Piispanristin olevan taajaman täydennysrakentaminen sekä Skanssin eteläosan rakentaminen tukevat alueen kaupallisia palveluita sekä joukkoliikenteen pääreittejä. Piispanristin uudet kerrostalot sekä Herrasniitty ovat selvästi työikäisten aikuisten alueita. Uusissa kerrostaloissa on pieniä lapsia ja koululaisia selvästi enemmän kuin Kaarinan keskustassa. Toisaalta vanhimpia asukkaita on selvästi keskustaa vähemmän. Herrasniityssä on runsaasti pieniä lapsia. Koululaisia on saman verran kuin Kaarinassa

19 5.2 Aluevaraukset keskimäärin. Koululaisten määrää on arvioitu edellä mainitussa päätaajaman selvityksessä. Myös päivähoidon kysyntä tulee lisääntymään Piispanristillä. Olevan taajaman vierelle rakennettava Lemunniemi on palveluiden kannalta ongelmallinen. Palvelut vaativat riittävän väestöpohjan, mutta keskeisen asuinalueen rakentaminen kestää kauan. Tähän perustuu ajatus siitä, että Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun ulottuva asuinalueiden nauha rakennetaan ensimmäisenä. Nauha toimii aluksi Piispanristin palveluiden varassa. Myöhemmin riittää Lemunniemen 6.000 asukkaan väestöpohja esimerkiksi lastentalon ja yhtenäiskoulun rakentamiseen. Lemunniemen bussiliikenne hoidetaan aluksi Kaarinan keskustan, Piispanristin ja Yli- Lemun välisellä sisäisellä linjalla tai kutsubussilla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin on mahdollista ajaa Kaarinan keskustasta Kartanontien, Yli-Lemun puistotien ja Lemuntien kautta Pyhän Katariinan tielle ja edelleen Turkuun. Uudet asuinalueet Uusien asuinalueiden pääosan muodostaa Lemunniemen keskeinen alue Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Se koostuu kaupunkiseudun rakennemallin alueista 69, 70 ja 113. Painopiste on Yli-Lemussa sekä Yli-Lemun puistotien varressa. Tupalassa ja Auvaisbergissä on rannan lähellä pääasiassa omakotialueita. Kaavamääräyksissä ei esitetä tavoitteellisia tehokkuuslukuja tai kerrosmääriä. Alueet mitoitetaan tarkemmin laadittaessa asemakaavoja. Kaavamääräykset ovat joustavia. Tarkoitus on, että osayleiskaava ei vanhenisi nopeasti. Toteutettujen esimerkkialueiden ja valittujen aluetyyppien perusteella voidaan arvioida, että keskeisen alueen asukasmäärä noin 4.000. Uusi monipuolinen asuinalue (A-1) Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella (rakennemallin alue 114) on uutta monipuolista asuinaluetta (A-1). Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostaloja, tiiviitä pientaloryhmiä sekä tiloja palveluita varten. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Alueet 8 ja 9: Yli-Lemun tarkoitus on olla koko Lemunniemen kohokohta. Korkeatasoisen julkisen ympäristön syntyminen edellyttää riittävää rakentamisen määrää. Yli-Lemun alueen luonnetta voisi verrata Kärjen alueeseen. Yli-Lemuun rakennetaan rivitaloja, omakotitaloja sekä jossain määrin myös kerrostaloja. Merkittävä osa Yli-Lemua on suojeltu kartanoympäristö sekä Kasarminmäki. Yli 500 metrin pituinen julkinen ranta on tärkeä Lemunniemen ja koko Piispanristin kaupunginosan kannalta. Yli-Lemun alueen omistaa kaupunki kartanon pihapiiriä lukuun ottamatta. Aluevarauksia on muotoiltu uudelleen nykyiseen osayleiskaavaan verrattuna. Puisto on siirretty itäosan metsän reunasta Uusihaan, kartanon, Kasarminmäen ja rannan välille. Historiallisesti arvokas Yli-Lemun tie kulkee puiston läpi Uusihaasta Sovinnonmäkeen. Alue 6: Nykyistä taajamaa täydentää Kairiskulman ja Herrasniityn väliin sijoitettu uusi asuinalue. Aluevaraus vastaa voimassa olevaa osayleiskaavaa. Alue on nyt yksityisessä omistuksessa.

20 Uusi tiivis pientaloalue (A-2) Alueet 41 ja 42: Tiivein rakentaminen Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisellä alueella painottuu Yli-Lemun puistotien varteen. Alueelle rakennetaan pääasiassa tiiviitä pientaloryhmiä. Alueelle voidaan rakentaa myös kerrostaloja. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Uusi pientaloalue (A-3) Alueet 21 24 ja 43 47: Rakentaminen on omakotivaltaisempaa Yli-Lemun puistotieltä rantaan päin mentäessä sekä metsän reunassa. Tupalaan ja Auvaisbergiin sekä Auvaisten ja Herrasniityn vierelle rakennetaan tiiviitä pientaloryhmiä ja omakotitaloja. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Nykyiset ja rakenteilla olevat asuinalueet Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK-3) Alueet 5, 61 ja 62: Kairiskulman kerrostaloalueelle ei esitetä muutoksia. Mallaskadun kerrostalot ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-4) Alueet 51, 54 56, 63 ja 64: Poikluoman ja Auvaisten pientaloalueisiin ei esitetä muutoksia. Herrasniitty ja Uusihaka ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-8) Alue 48: Kuusistonsalmen rannassa on Auvaisbergissä vanhaa asutusta ja lomaasutusta. Osayleiskaavaan on merkitty rakennuspaikkojen määrä sekä rakennusoikeus. Osayleiskaava riittää rakennusluvan perustaksi, jos rakennetaan kaavamääräysten mukaan. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-8) Alue 49: Auvaisbergin kartanon alue on arvokasta kartanoympäristöä. Asemakaavassa voi sijoittaa alueelle ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista asumista varten. Monipuolisen maankäytön alueet Monipuolisen maankäytön alueella ei luokitella käyttötarkoitusta tiukasti perinteisten kaavojen tapaan. Tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Kerrostalorakentamisen painopiste on Uudenmaantien varressa. Osayleiskaavan muutos perustuu Piispanristillä olemassa olevan rakenteen kehittämiseen, oleviin verkostoihin ja palveluihin. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka ajateltu rakentamisen määrä ei toteutuisi. Piispanristiä painotetaan kerrostalojen, palveluiden ja työpaikkojen alueena.

21 Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Monipuolisen maankäytön alue (APT-1) Alueet 1A, 1B ja 4: Piispanristintien eteläpäähän ja Panimon ympäristöön rakennetaan uusi kaupan, palveluiden, työpaikkojen ja kerrostaloasumisen kaupunginosa. Monipuolisen maankäytön alueella voi olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä asuinkerrostaloja. Alueella voi olla myös vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Skanssin asuinalueen eteläpää liittyy Piispanristintien kautta Uudenmaantiehen. Asuntorakentamiseen soveltuvat Nuolikadun ja Jousitien länsipään ympäristö. Uudenmaantien pohjoisreuna soveltuu toimitilan rakentamiseen. Panimon alueella soveltuu asuntojen rakentamiseen Poikluomantien varsi sekä ainakin osa pihakentistä. Nykyisiä rakennuksia käytetään toimitilana. Monipuolisen maankäytön alue (APT-2) Alue 32: Kurkelantien varren maankäyttöön vaikuttaa Saaristotien tulevaisuus. Alue soveltuu kaupan tiloja ja muuta toimitilaa varten varsinkin, jos Kurkelantie on uusi Saaristotie. Alueella voi olla myös yritystoimintaan liittyvää asumista. Kaupan alueet Maakuntakaavaa varten tehdyssä Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä 2013 luokiteltiin Piispanristi suureksi paikalliskeskukseksi. Selvityksen mukaan on Piispanristi syrjässä kaupunkiseudun vilkkaimmista liikenneväylistä. Sekä Skanssilla että Myllyn alueella on parempi näkyvyys ja yhteydet suurimmille väylille. Tällä hetkellä Piispanristin alueen vetureina ovat Prisma, Tokmanni ja Biltema. Entisen panimon tiloille ei ole toistaiseksi löytynyt uutta pysyvää käyttötarkoitusta. Piispanristin on mahdollista toimia Itäharjulta Skanssin läpi jatkuvan alueen toisena kaupallisena ääripäänä. Piispanristi on mukana Skanssin asuinalueen suunnittelussa. Skanssin tuoman väestökehityksen lisäksi on Piispanristin ympäristössä useita asumishankkeita. Piispanristin kehittymisen ongelmakohtana nähdään selvityksessä sijainti Turun ja Kaarinan rajalla. Yhteistä koko kaupunkiseutua hyödyttävää visiota alueen kehittämisestä on vaikea muodostaa. Kehittymistä hidastaa myös hajanainen maanomistus. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on Piispanristillä km -kohdemerkintä, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Maakuntakaavaluonnoksessa Piispanristi on keskusta-alueiden ulkopuolista seudullisesti merkittävää päivittäis- ja erikoistavarakaupan aluetta. Alueelle saa sijoittaa maakuntakaavaluonnoksen mukaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä.

22 Toimitila-alueet Palvelujen alueet Virkistysalueet Kaupan palvelut keskittyvät Uudenmaantien eteläpuolelle Piispanristin liittymän läheisyyteen APT-1 ja KM-3 -alueille. Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-3) Alueet 2 ja 3: Piispanristin liittymän eteläpuoli on merkittävä kaupan alue. Alueelle voi sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Myös Panimon APT-1 -alueelle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Mitoitus ratkaistaan asemakaavassa. Yritysalue (T-2) Alueet 31 ja 33: Piispanristin yritysalueen keskiosa sekä Kurkelan liittymän viereinen alue ovat perinteistä teollisuusaluetta. Kaarikadun varteen, Jousitien itäpäähän sekä Kurkisuonkadun itäpäähän voidaan rakentaa yritysten toimitiloja. Kurkisuonkadun itäpäähän on luonnosteltu nykyistä suorempaa katuyhteyttä Telakadun kautta. Osayleiskaavassa ei ehdoteta muuten muutoksia näille alueille. Julkisten palvelujen alue (PY-1) Alueet 52 ja 53: Piispanlähteen lastentalo, alakoulu ja yläkoulu ovat julkisten palvelujen aluetta. Näihin ei esitetä osayleiskaavassa muutoksia. Näiden lisäksi on Kairiskulman asuinalueella julkisia palveluita. Lemunniemen päiväkodin ja koulun alue on Yli-Lemun pohjoisosassa. Palveluita voi olla myös A-1 -alueilla. Lähipalvelujen alue (PL-1) Lemunniemen asuinalueiden lähipalvelut rakennetaan Yli-Lemuun kartanon koillispuolelle. Alueella voi olla esimerkiksi päiväkoti, koulu sekä muita julkisia palveluita ja kaupan palveluita. Lähinnä pienen päivittäistavaramyymälän alue on Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmassa. Työpaikka ja asuinalue (TP-6) Alue 10: Yli-Lemun kartanon alueelle voidaan sijoittaa vanhaan kartanoympäristöön soveltuvaa asumista, palveluita ja muuta toimitilaa. Lähivirkistysalue (VL) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR) Virkistysalueiden rungon Piispanristillä muodostaa Poikluoman metsä. Se ulottuu Kairiskulman eteläpuolelta Poikluoman pohjoispuolelle Uudenmaantien varteen.

23 Erityisalueet Moottoritien varressa oleva Korsuvuori liittyy Skanssin virkistysalueisiin. Piispanristiltä pääsee Korsuvuorelle katuverkon kautta. Auvaistentien ja Pitkänsalmen välillä oleva Lemunniemen metsä säilyy pääosin rakentamattomana virkistysalueena. Metsä ulottuu Auvaisten ja Herrasniityn eteläpuolelta Sauhuvuoren kautta Vaarniemen kallioille. Vihreät sormet yhdistävät Lemunniemen metsän Kuusistonsalmeen Yli-Lemussa, Tupalassa ja Auvaisbergissä. Puistot (VL-1) Yli-Lemun puisto ulottuu kartanon pihapiiristä ja Kasarminmäeltä rantaan. Yli- Lemuntie kulkee puiston kautta rantaan. Toinen rakennettava puisto on Piispanristin lammen ympäristö. Yli-Lemun ranta (VL-8) 500 metrin pituinen Yli-Lemun julkinen ranta on erittäin merkittävä koko Lemunniemen ja Piispanristin kaupunginosan kannalta. Puisto rakennetaan asemakaavan ja erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Puistoon voidaan sijoittaa rannan toimintaan liittyviä palveluita. Lemun taistelun keskeinen alue (VL-9) Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, Yli-Lemun kartanon alue, Kasarminmäki ja Uusihaan eteläpuoleinen mäen rinne ovat Lemun taistelun keskeisiä alueita. Tarkoitus on, että taistelun keskeinen alue on havaittavissa maastossa asuinalueiden rakentamisen jälkeenkin. Osayleiskaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL-9). Alue rakennetaan soveltuvin osin puistoksi erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Metsäalueita hoidetaan siten, että luonnon- ja virkistysarvot eivät vaarannu. Puistoja ja virkistysalueita suunniteltaessa on vanha tielinja yhtenä tärkeänä lähtökohtana. Pellolla suunnitellaan puiston istutukset ja rakennelmat siten, että maiseman avoin luonne säilyy. Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Piispanristin sähköasema, kaukolämmön varalaitos sekä Auvaisten puhelinmasto ovat yhdyskuntateknisen huollon aluetta.

24 5.3 Suojeltavat kohteet Muinaismuistokohteet Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat muinaismuistokohteet: Kartalla Kohteen nimi Rekisteritunnus SM1 Kasarminmäki 1000015309 SM2 Lemunniemen taistelupaikka 1000026589 SM3 Luikkola 1000022006 SM4 Yli-Lemun kartanon pihapiiri 1 1000015310 SM5 Yli-Lemun kartanon pihapiiri 2 1000015317 SM6 Yli-Lemuntie uusi kohde Arkeologinen täydennysinventointi Inventoinnin aikana havaitut aiemmin tuntemattomat kiinteät muinaisjäännökset: - Talon pohja Sovinnonmäen itärinteessä Sovinnonmäentien varrella - Torpan paikka, Ristiniittu, Torppalan portista noin 250 m kaakkoon pellon laidassa - Yli-Lemuntie Näistä on ainoastaan Yli-Lemuntie suunnittelualueella. Näiden lisäksi esitetään kohteita, jotka saattavat olla kiinteitä muinaisjäännöksiä Selvityksen tehtävänä oli määritellä Lemun taistelun alue. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavatyön kannalta pyrittiin määrittelemään sellaiset maiseman piirteet, joista taistelun kulku olisi havaittavissa vielä alueiden rakentamisen jälkeen. Joukot liikkuivat Lemuntien-Yli-Lemuntien-Sovinnonmäentien - linjalla nykyisen Pyhän Katariinan tien lähettyviltä Ala-Lemun rantaan sekä Yli- Lemun kartanosta Hantuntien suuntaan. Tärkeä alue oli metsän reuna Yli- Lemun pohjoispuolella. Yli-Lemun ja Ala-Lemun alueella suoritettiin täydentävä arkeologinen inventointi syksyllä 2016. Työn keskeiseksi tavoitteeksi oli määritelty hahmotella Suomen sodan aikaiseen Lemunniemen taisteluun 19. 20.6.1808 liittyviä ilmiöitä maisemassa. Kaikki maastotyön aikana tavatut rakenteet dokumentoitiin. Työtä valmisteltiin karttaanalyyseilla, joissa erityyppisiä vanhoja karttoja sekä uusia paikkatietoaineistoja siirrettiin nykykartalle maastotöitä varten. Esitöiden aikana selvitettiin taisteluun liittyvistä kirjallisista kuvauksista tapahtumien aikajärjestys ja sijoittuminen alueella. Kenttätöissä aikaisemmin tunnetut, muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet tarkastettiin. Muutamien sijaintia pystyttiin tarkentamaan aiemmasta. Kartta-aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettiin rakennusten paikkoja, maavalleja ja kuoppia sekä aikaisemmin tehtyjen, taisteluihin liittyvien metallinetsintöjen löytöalueita. Varsinkin alueen kalliomäet käytiin tarkasti läpi huolimatta siitä, että ne aikaisemmissa inventoinneissa oli jo tarkastettu. Työ tehtiin pääasiassa pintahavainnointina, jossa todettuja kohteita tarkasteltiin tarkemmin kairausnäytteitä ottamalla ja tekemällä metallinpaljastimella etsintöjä. Lemunniemen maihinnousu tehtiin illalla 19.6.1808 Ala-Lemun kartanon ympäristön rantakaistaleella. Varsinkin Ala-Lemun kartanon edustalla on korkeat rantavallit ja rantautuminen helpompaa ja suojaisempaa kuin idempänä. Taisteluita käytiin puoleen

25 yöhön asti Sauhuvuoren metsäalueella ja sen pohjoispuolisella peltoalueella. Ruotsalaisten ensimmäisen vetäytymisen jälkeen taisteluita käytiin Ylä-Lemun kartanon pohjoispuolella Kasarminmäen melko jyrkällä rinteellä sekä sen edustan peltoalueella ja Sauhuvuoren eteläosassa. Varsinkin viimeksi mainitulta alueelta on löydetty runsaasti musketin kuulia. Taistelu alkoi pienen tauon jälkeen uudestaan yöllä. Sauhuvuoren maastoon edenneet ruotsalaiset vetäytyivät uudestaan kartanoiden tuntumaan. Tämän jälkeen taistelu juuttui paikoilleen, kunnes Ala-Lemun kartano ammuttiin tuleen ja ruotsalaiset joutuivat suojautumaan rantatörmän taakse. Ruotsalaiset vetäytyivät taistelualueelta puolen päivän aikoihin. Inventoinnin jälkeen on mahdollista osoittaa muutama nykymaiseman elementti, jotka ovat olleet olemassa jo taistelun aikaan: Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, kartanot, Kuusistonsalmen rantavallit, inventoinnissa löydetyt Sovinnonmäen ja Ristiniitun asuinpaikat sekä Ala-Lemun kartanon vallitukset. Nämä kaikki liittyvät myös taistelua kuvaaviin karttoihin merkittyihin tapahtumiin. Vallitukset, Ala-Lemun kartanon ympäristö ja Sovinnonmäen asuinpaikka sekä sen lähelle isojakokarttaan merkitty tuulimylly kuvaavat taistelun alun maihinnousua rantavallin ja vallituksen suojissa. Osa sotajoukoista myös vetäytyi tätä kautta. Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016 Itse taisteluun liittyy tutkimusalueen pohjoisosa, jossa sen keskeisen osan muodostaa Kasarminmäen länsipuolella pellon läpi kulkeva Hantuntie. Sitä ja sen laitoja pitkin etenivät sekä ruotsalaiset että venäläiset molempina päivinä. Ristiniitun asuinpaikan pihan läpi on tehty sotaliikkeitä. Sauhuvuoren eteläreunasta on runsaasti taisteluun

26 liittyviä metallinetsinlöytöjä. Vaikka osa alkuperäisestä maisemasta onkin maanoton myötä tuhoutunut, on kyseessä kuitenkin taistelua kuvaava alue, jossa ilmenevät sekä hyökkääjien että puolustajien toimet. Metsän reunassa on suojauduttu ja peltoja pitkin hyökätty. Alueita yhdistävä tekijä on Yli-Lemuntien ja Sovinnonmäen tien linjaus, joka yhdistää sekä tuki- että taistelualueet aina maavalleilta Sauhuvuoren etelärinteelle. Sitä pitkin liikkuivat sotilaat taistelualueelle ja sieltä pois. Lisäksi siltä aukeaa Savinnonmäen kohdalla hyvä näkymä taistelualueen yhteen keskeiseen tapahtumapaikkaan Hantuntien ympäristössä. Näkymä, jossa tukialueelta pystyisi tarkastelemaan esteettä sekä puolustajien että hyökkääjien maisemaa, kuvaisi ehkä parhaiten taistelun kulkua nykymaiseman kannalta tarkasteltuna. Yhtenä tavoitteena oli esittää rajaus muinaisjäännösrekisterin kohteelle Lemunniemen taistelupaikka (1000026589). Maastotarkastuksin läpikäyty tutkimusalue käsittää vain ehkä neljäsosan koko taistelualueen laajuudesta. Loppuosan rajaus tehdään taistelua kuvaavien karttojen sekä tutkimusalueen ulkopuolisten metallinetsinlöytöjen perusteella. Rajaus ja sen perusteet esitetään raportin kartoissa. Mainittujen kriteerien perusteella on rajattu noin 7,9 neliökilometrin laajuinen alue. Se pitää sisällään mantereen taistelualueen, maihinnousurannan ja -laivaston sekä Kuusiston luoteiskulman ja Kakskerran koilliskulman tukiosastojen sijoitusalueet. Suojellut rakennukset Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat suojellut rakennukset: Kartalla Kohteen nimi Osoite SR1 Yli-Lemun kartano Yli-Lemuntie 86 SR2 Yli-Lemun asuinrakennus SR3 Yli-Lemun asuinrakennus SR4 Yli-Lemun navetta SR5 Yli-Lemun meijeri SR6 Yli-Lemun luhtiaitta SR7 Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutus Hantuntie 164 SR8 Hantuntie 172 SR9 Hantuntie 180 SR10 Hantuntie 182 SR11 Hantuntie 186 SR12 Lehtotie 8 SR13 Auvaisbergin rantatie 93 SR14 Auvaisbergin rantatie 95 SR15 Auvaisbergin kartano Auvaisbergin rantatie 10 SR16 Rauvolan lastentalo Rauvolantie 4 Kaarinan luontoselvityksen tarkistus 2016, Lemunniemeä koskeva osa Selvityksessä esitetään n alueella uutena luontotyyppikohteena Yli-Lemun kartanon pohjoispuolella oleva metsän reuna. Kulttuurivaikutteisen metsäalueen eteläreunassa on runsaslahopuustoinen metsäalue, jonka lajistollisesta monimuotoisuudesta kertovat muun muassa kääpäselvityksessä löydetty uhanalainen kääpälaji sekä erityissuojeltu perhoslaji. Alue rajautuu länsi- ja eteläreunastaan peltoon. Metsäalueelta on löydetty uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen lisäksi runsaasti muita suojeluarvosta kertovia

27 kääpälajeja ja rakennepiirteitä. Kohde on osayleiskaavaluonnoksessa virkistysaluetta ja luo-aluetta. Muihin luontotyyppirajauksiin esitetään joitakin muutoksia. Muut luontotyyppirajaukset ovat osayleiskaavan virkistys- ja luo-alueella. Ala-Lemun kartanon alueesta, sen pohjoispuolella olevasta metsästä ja Uusihaan asemakaava-alueesta on erillinen luontoselvitys Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Arvokkaita metsäluontokohteita (luo-1) ovat metsän reuna Uusihaan ja Yli-Lemun välissä sekä Tupalan pohjois- ja länsipuolella olevat metsän reunat. Uusihaan ja Yli- Lemun välinen metsän reuna on myös Lemun taisteluun liittyvä muinaismuistokohde. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ovat Luikkolan rehevä lehtolaikku (luo-3) sekä tammimetsiköt Kasarminmäen etelärinteellä sekä Tupalan pohjoispuolella (luo-6). Hulevesien kannalta tärkeät säilytettävät ojauomat Osayleiskaava-alueella virtaa kaksi hulevesien kannalta tärkeää ojaa (hule). Pohjolan alueelta alkava oja virtaa Pyhän Katariinan tien vartta sekä Lemunniemen pohjoisen peltolaakson läpi Pitkäänsalmeen. Koristosta alkava oja virtaa Lemunniemen eteläisen peltolaakson läpi Kuusistonsalmeen. Piispanristin lampi Piispanristin lampi on Kairiskulmantien ja Poikluomantien eteläkulmauksessa (w-1). Lampi on syntynyt soran oton seurauksena. Lampi säilytetään avoimena. Lammen rannat kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan puistoksi. Piispanristin pohjavesialue Piispanristin pohjavesialuetta (pv-1) rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie - Jännekatu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillisreuna. Alueelle ei saa asemakaavassa sijoittaa pohjaveden laatua vaarantavia eikä pohjaveden pinnan haitallista alenemista aiheuttavia toimintoja. Hulevesien imeytymistä maastoon tonteilla sekä yleisillä alueilla tulee edistää. 5.4 Liikenne Liikenneselvitys Osayleiskaavan liikenneselvitys tehtiin yhdessä Turun kaupunkisuunnittelun kanssa moottoritien, Kurkelantien, Kuusistonsalmen, Pitkänsalmen, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Selvitysryhmässä oli myös ELYkeskuksen edustaja. Liikenneselvityksessä määritettiin verkollisella tasolla ratkaisut suunnittelualueen liikenteellisiin tavoitteisiin ja ongelmakohtiin sekä autoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn että joukkoliikenteen kannalta. Selvityksessä tarkasteltiin vuosien 2025 ja 2035 tilannetta. Selvityksessä oletettiin, että uusi Saaristotie ja silta Eteläkaarelta Hirvensaloon on rakennettu vuoteen 2035 mennessä. Tarkasteltu liikenneverkko perustuu nykyiseen Lemunniemen osayleiskaavaan sekä Skanssin yleissuunnitelmaan. Liikenneverkosta tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: Toisessa Haritun puistotie rakennetaan Kataraistentien ja Uudenmaan-

28 tien välille. Toisessa vaihtoehdossa ei rakenneta Haritun puistotien jatketta. Lisäksi tarkasteltiin Mallaskadun, Jännekadun, Uudenmaantien ja Jousitien yhdistävän kadun merkitystä. Selvityksessä esitetään suuntaviivoja Piispanristintien ja Kairiskulmantien kehittämiselle. Suunniteltuun kokoojakatuverkkoon ei esitetä muutoksia Haritun puistotien rakentaminen Uudenmaantielle näyttää selvityksen mukaan perustellulta. Tämä toteuttaisi Turun tavoitteen rauhoittaa Kataraistentie ja vähentäisi liikenteen lisääntymistä Kairiskulmantiellä. Toisaalta Kairiskulmantie on väljässä tilassa ja rajoittuu suurelta osalta toimitilakortteleihin. Haritun puistotien rakentaminen on Kaarinan kannalta kaksiteräinen asia, koska se johtaisi todennäköisesti asiakkaat Piispanristin kaupan palveluiden sijasta esimerkiksi Skanssiin. Turun edustajien kanta Haritun puistotiehen oli selvitysryhmässä avoin. Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa Kurkelantielle mahdollisimman pian Yli-Lemun rakentamisen aloittamisen jälkeen Maantiemäistä Piispanristintietä ja Kairiskulmantietä kehitetään kaupungin pääkadun omaisiksi Nykyisen Uudenmaantien Piispanristin liittymää ja sen ympäristöä kehitetään Osayleiskaavassa ideoitu Mallaskadun, Jännekadun, Jousitien ja Piispanristintien yhdistävä katu vähentäisi Uudenmaantien estevaikutusta ja helpottaisi Piispanristin liittymään kohdistuvaa painetta. ELY-keskuksen edustaja suhtautui selvitysryhmässä aiempaa myönteisemmin Jännekadun ja Uudenmaantien liittymään. Suunnittelualueen liikennemelutarkastelu laadittiin alueen pää- ja kokoojaväylien osalta. Melulaskenta suoritettiin nykytilanteelle sekä vuoden 2035 ennustetilanteelle kummallekin Haritun puistotien vaihtoehdolle. Melulaskennoissa huomioitiin myös liikenneverkkoselvityksessä ehdotetut nopeusrajoitusmuutokset. Nykyinen liikenne ei edellytä melusuojauksen rakentamista nykyisillä kokoojakaduilla. Kairiskulmantielle on rakennettava melusuojaus Kaistisentien puolelle jossain vaiheessa Lemunniemen rakentamisen myötä. Lemunniemen keskeinen alue on joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Taksi-bussi- tai kutsubussiliikenne saattaa olla yksi ratkaisu Lemunniemen keskeisen alueen joukkoliikenteeseen. Myöhemmin asukastiheys, asukkaiden määrä ja katuverkko mahdollistavat bussiliikenteen Kaarinan keskustasta Kartanontien ja Yli-Lemun puistotien kautta Kairiskulman ja Haritun suuntaan. Joukkoliikenteen hidas tuleminen on hankalaa myös monipuolisen asunto- ja talotyyppivalikoiman toteuttamisen kannalta. Lemunniemen keskeisen alueen liikenneverkko Kokoojakadut Lemunniemen liikenneverkko perustuu nykyisen osayleiskaavan ajatuksiin. Aluksi liikennöidään Lemuntien kautta. Sitä parannetaan muun muassa rakentamalla erillinen pyörätie. Kun Yli-Lemun rakentaminen alkaa, rakennetaan Lemuntieltä Uusihaan ja Yli-Lemun välinen kokoojakatu. Lemunniemen keskeisen asuinalueen kokoojakatu on Ala-Lemun ja Kurkelantien välinen Yli-Lemun puistotie. Liikenneselvityksen mukaan tulisi Yli-Lemun puistotie rakentaa mahdollisimman nopeasti Yli-Lemun rakentamisen

29 alkamisen jälkeen. Yli-Lemun puistotien valmistumisen jälkeen päättyy Lemuntie Torppalaan. Ala-Lemuun liikennöidään Yli-Lemun puistotietä. Nykyinen Lemuntie muutetaan kevyen liikenteen tieksi Torppalan ja Ala-Lemun välillä. Kevyt liikenne Lemunniemen keskeisen alueen tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet ovat Kurkelantien, Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien varressa. Lemuntieltä Yli-Lemuun ja Yli-Lemun rantaan on kevyen liikenteen pääreitti historiallisesti arvokkaan Yli- Lemuntien kautta. Yli-Lemusta Herrasniittyyn ja Auvaisbergistä Auvaisiin rakennetaan kevyen liikenteen oikotiet Lemunniemen metsän läpi. Joukkoliikenne Lemunniemen keskeinen alue on joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Alueen rakentamisaika tulee olemaan pitkä. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin asukastiheys, asukkaiden määrä ja katuverkko mahdollistavat bussiliikenteen. Silloin voidaan ajaa Kaarinan keskustasta Kartanontien ja Yli-Lemun puistotien kautta Pyhän Katariinan tielle. Joukkoliikenteen hidas tuleminen on hankalaa myös monipuolisen asunto- ja talotyyppivalikoiman toteuttamisen kannalta. Taksibussi- tai kutsubussiliikenne saattaa olla yksi ratkaisu Lemunniemen keskeisen alueen joukkoliikenteeseen. Piispanristin liikenneverkko Kokoojakadut Osayleiskaava perustuu pääosin nykyisiin kokoojakatuihin. Lemunniemen rakentaminen on merkittävä asia Piispanristin kannalta ainakin niin kauan kuin Yli-Lemun puistotietä ei ole. Uudet asukkaat kulkevat aluksi Lemuntien ja Pyhän Katariinan tien kautta Kairiskulmantielle ja Uudenmaantielle. Jossain määrin kuljetaan myös Kataraistentien kautta Eteläkaarelle. Liikenneselvityksessä on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona Haritun puistotien rakentamista Uudenmaantielle. Tällöin siirtyisi Kairiskulmantien ja Kataraistentien liikennettä selvästi Haritun puistotielle. Tämä rauhoittaisi myös Uudenmaantien Piispanristin liittymää. Toisaalta Kairiskulmantie sijaitsee väljällä alueella, jossa on tilaa kehittää katua, muun muassa rakentaa melusuojausta. Merkittävä osa Kairiskulmantiestä rajoittuu lisäksi toimitilakortteleihin. Liikenteen ohjaaminen Lemunniemeltä Haritun puistotien kautta Uudenmaantielle tai Kurkelantien kautta moottoritielle johtaa asiakkaat helposti esimerkiksi Skanssiin Piispanristin kaupan palveluiden sijasta. Kysymys liikenteen ohjautumisesta on Kaarinan kannalta kaksiteräinen. Yli-Lemun puistotiellä on tärkeä merkitys Pyhän Katariinan tien, Kairiskulmantien, Kataraistentien ja Haritun puistotien liikennemäärien kannalta. Selvityksen mukaan johtaa Yli-Lemun puistotie merkittävän osan Lemunniemen liikenteestä Kurkelantielle, Uudenmaantielle ja moottoritielle. Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa mahdollisimman pian Yli-Lemun rakentamisen alkamisen jälkeen.

30 Kairiskulmantie Piispanristin ja Lemunniemen alueiden maankäytön kehittyessä myös Kairiskulmantien katuympäristöä on tarpeen muuttaa kaupunkimaisemmaksi. Liikenneselvityksessä on esimerkkejä katuympäristön kehittämisestä. Ajoradan reunaan rakennetaan reunatuet. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan erotelluksi pyöräilyväyläksi ja jalkakäytäväksi. Ajoradan ja pyöräilyväylän välistä viherkaistaa kavennetaan ja se muutetaan kivetyksi välikaistaksi. Bussipysäkkisyvennykset sijoitetaan välikaistalle. Vastaavia muutoksia on tehty Paraistentiellä. Piispanristintie Skanssin alueen ja Piispanristintien maankäytön muuttuessa Piispanristintien rooli muuttuu nykyisestä teollisuusalueen läpi kulkevasta kadusta kaupallista maankäyttöä ja asumista palvelevaksi kokoojakaduksi. Väylän roolin muuttuessa myös sen katuympäristöä tulisi muuttaa. Liikenneselvityksessä on esimerkkejä katuympäristön kehittämisestä siten. Esimerkeissä ei levennetä katualuetta. Ajorata erotetaan viherkaistoista reunatuin. Jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan. Ajoradan sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän välillä olevaa välikaistaa levennetään ja sinne istutetaan puita. Tiivis yhdyskuntarakenne, lyhyet etäisyydet toimintojen välillä ja toisistaan sekä autoliikenteestä erotellut jalankulku- ja pyörätiet lisäävät merkittävästi jalankulun vetovoimaisuutta suunnittelualueella. Pyöräilyn suosiota voidaan lisätä, kun matkat ovat nopeita tehdä. Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy Uudenmaantiehen Nuolikadun ja Piispanristintien kautta. Samaa kautta kulkisi bussireitti Skanssin keskuksesta Kaarinan keskustaan. Tulevissa asemakaavojen muutoksissa varaudutaan katualueen leventämiseen Nuolikadun ja Uudenmaantien välillä. Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Piispanristintie katkaistaan Nuolikadun itäpuolelta. Asuin- ja toimitila-alueena kehitettävästä Piispanristintien länsipäästä liikennöitäisiin Uudenmaantielle. Yritysalueena kehitettävästä itäosasta liikennöitäisiin Kurkelantielle. Jousitie yhdistäisi itä- ja länsiosan. Jousitieltä olisi myös katuyhteys Uudenmaantielle. Uudenmaantien Piispanristin liittymä Uudenmaantien Piispanristin liittymän toimivuutta tarkasteltiin liikenneselvityksessä. Ongelmat koskevat liittymän välityskykyä, sekavaa liikenneympäristöä liittymän Piispanristintien puolella ja kevyen liikenteen yhteyksiä Uudenmaantien yli. Liikenne toimii liittymän nykytilanteessa välttävästi iltahuipputunnin aikana. Tulosuuntien pisimmät viivytykset ovat Kairiskulmantien suunnasta saapuvilla. Kairiskulmantien jonon pituus on enimmillään 70 150 metriä. Iltahuipputunnin aikana jonon pituus on keskimäärin 40 70 m. Uudenmaantiellä pisimmät jonot ovat enimmillään 40 60 metrin luokkaa. Raportissa on esitetty liikennemääriä tarkemmin. Maantien 110 kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laatukäytäväsuunnitelman mukaan rakennetaan Uudenmaantien yli suojatiet molemmin puolin. Liittymässä on silloin nykyjärjestelyillä kasvunvaraa hyvin vähän. Liittymäkapasiteetti kasvaa, jos vasemmalle kääntyville järjestetään oma vaihe nykyisen vastaantulevien kanssa jaetun sekavaiheen sijaan ja suojatie Uudenmaantien yli jätetään rakentamatta liittymän pohjoispuolelle.

31 Tällöin kasvunvaraa on noin 30 %. Liittymän sujuvuutta voidaan tehostaa myös laatimalla ruuhka-ajoille oma liikennevalo-ohjelma. Liittymän Piispanristintien puolella käyttävät kevyt liikenne ja tonteille ajo samaa liikennevalojen ulkopuolella olevaa tietä. Tämä tekee liikenneympäristön sekavaksi. Tarkoitus on, että idän puolella liikennöidään tonteille Jousitieltä. Turun puolelle rakennetaan uusi Kaarningon liittymä. Siitä liikennöidään Piispanristinkadulle. Pyörätie siirretään liikennevalojen yhteyteen. Turun suuntaan oleva pikavuoropysäkki siirretään lähelle Piispanristintietä. Pysäkin yhteyteen rakennetaan henkilöautoille uusi matkustajien noutopaikka. Jännekadun ja Jousitien yhdistäminen Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Mallaskatu, Jännekatu ja Jousitie yhdistetään uudeksi Piispanristin sisäiseksi kaduksi. Uudenmaantielle tulee tällöin uusi liikennevaloliittymä. Tällä pyritään vähentämään Uudenmaantien estevaikutusta Piispanristin pohjois- ja eteläosien välillä. Uusi liittymä vähentää myös nykyiseen Piispanristin liittymään kohdistuvaa painetta. Jännekadun ja Uudenmaantien liittymä on esitetty jo voimassa olevassa asemakaavassa. ELY-keskus ei ole toistaiseksi suostunut uuden liittymän rakentamiseen. Liikenneselvityksen raportissa on tarkasteltu enemmän uutta liittymää. Kaarikatu ja Kurkisuonkatu Kurkisuonkadun pään yritystontit ovat aivan moottoritien kyljessä. Kuitenkin niille on katujen kautta pitkä matka. Pitkään on keskusteltu lyhyemmästä katuyhteydestä. Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että uusi katu rakennetaan Telakadun ja sen jatkeena olevan pyörätien kautta. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen ongelmallisin kohta on edellä mainittu Uudenmaantien Piispanristin liittymä sekavan ympäristön ja puutteellisten yhteyksien vuoksi. Kairiskulmantien ja Piispanristintien pyörätiet ulottuvat Uudenmaantielle. Kuitenkin pyörätieltä toiselle pääseminen edellyttää kiertämistä 200 metrin päässä olevan alikulun kautta. Uudenmaantien kevyen liikenteen kehittämisen yhteydessä on tarkoitus yhdistää pyörätiet valo-ohjatulla suojatiellä. Piispanristintien puolella siirretään pyörätie liikennevalojen yhteyteen sekä lopetetaan tonteille ajo pyörätieltä. Uudenmaantien pohjoista pyörätietä levennetään Eteläkaaren ja Kaarinantien välillä. Samalla se siirretään kauemmas tunnelien suusta. Jännekadun ja Jousitien yhdistävä katu toisi myös uuden kevyen liikenteen yhteyden. Skanssin asuinalueen läpi muodostuu uusi kevyen liikenteen yhteys Nuolikadulle ja Piispanristintielle. Joukkoliikenne Uudenmaantien läheisyyteen sijoittuva kerrostalojen rakentaminen tukee nykyistä bussiliikennettä. Kaarinan ja Turun välisen bussiliikenteen pääreitit kulkevat Uudenmaantietä suoraan sekä Pyhän Katariinan tietä, Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä. Piispanristin pikavuoropysäkki on kaukoliikenteen lisäksi paikallisliikenteen vaihto-

32 pysäkki. Turkuun päin oleva pysäkki tullaan siirtämään lähelle Piispanristintietä. Matkustajien nouto henkilöautoilla järjestetään uudelleen. Myöhemmin osa bussilinjoista liikennöi Piispanristintien, Nuolikadun ja Skanssin asuinalueen läpi Skanssin keskukseen. Turun raitiotien yleissuunnitelman yksi linja kulkee Skanssiin. Yleissuunnitelmassa on tutkittu Skanssista Kaarinan keskustaan ulottuvia linjavaihtoehtoja. Mahdolliset linjaukset kulkevat suoraan Uudenmaantietä, Kairiskulmantien ja Pyhän Katariinan tien kautta sekä oikoreittiä Panimon alueen kautta Pyhän Katariinan tielle. Liikennemelu Liikenneselvityksessä ehdotetaan seuraavia nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi: tonttikatujen aluenopeusrajoitus on 30 km/h taajaman pääkatujen nopeusrajoitus on 40 km/h (Pyhän Katariinan tiellä ja Kairiskulmantiellä on nykyisin 50 km/h) Eteläkaaren ja Kurkelantien ehdotettujen kiertoliittymien nopeusrajoitus on 50 km/h Uudenmaantien nopeusrajoitus lasketaan 70 km/h:sta 60 km/h:iin muun muassa uusien valo-ohjattujen suojateiden takia Liikennemeluselvityksessä on käytetty näitä nopeusrajoituksia. Liikenneselvityksen raportissa on esitetty liikennemelukartat. Kurkelantie Kurkelantien rakentaminen uudeksi Saaristotieksi edellyttää tien yleissuunnitelmassakin esitetyn melusuojauksen rakentamista. Uudenmaantie Turun rajan ja Kurkelantien välillä ei ole asuinalueiden melusuojauksen tarvetta. Uudenmaantien varren toimitilarakennukset suojaavat Panimon sekä Nuolikadun aluetta liikennemelulta. Näille alueille on esitetty osayleiskaavassa asuntorakentamista. Kairiskulmantie Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista. Tilanne 2035: Jos Haritun puistotietä ei rakenneta Uudenmaantielle, on suojattava Kairiskulmantien ja Kaistisentien välissä olevien omakotitalojen piha liikennemelulta. Käytännössä tämä tarkoittaa meluesteen rakentamista Kairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle. Kairiskulman kerrostalot ovat liikennemelualueen ulkopuolella. Jos Haritun puistotie rakennetaan Uudenmaantielle, on liikennemelualue jonkin verran kapeampi Kaistisentielle päin. Käytännössä tämä tarkoittaa meluesteen rakentamista Kairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle. Kairiskulman kerrostalot ovat liikennemelualueen ulkopuolella.

33 Pyhän Katariinan tie Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista. Tilanne 2035: Asuinrakennukset ovat vuoden 2035 tilanteessakin liikennemelualueen ulkopuolella. Kairiskulman kerrostalojen pihat ovat jossain määrin melualueella. Pyhän Katariinan tien länsipuolella voitaisiin rakentaa lisää autokatoksia ja täyttää autokatosten väliset aukot meluaidalla. Pyhän Katariinan tien ja Kairiskulmantien kulmauksessa nousee rinne jyrkästi kuusi metriä kadun pinnasta kahden kerrostalon pihatasolle. Pyhän Katariinan tien puoleisen pihamaan suojaaminen melulta on siten hankalaa. Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmaan esitetty uusi asuinalue on melualueen ulkopuolella. Piispanristintie Piispanristintiellä ei ole melusuojauksen tarvetta. Nuolikadun ja Jousitien ympäristöön on esitetty asumista. Pihat suojataan liikennemelulta rakennuksilla ja pihamaan rakenteilla. Lemuntie ja Yli-Lemun puistotie Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien liikennemelu otetaan huomioon uusien asuinalueiden asemakaavoituksessa. 5.3 Tavoitteiden, luonnoksen ja ehdotuksen suunnittelun aikana saatu palaute 5.3.1 Palaute Tavoitevaihe Tavoitevaiheen osallistumiskokoukset pidettiin 18.2.16 Lemunniemen osalta ja 3.3.16 Piispanristin osalta. Lautakuntien tapaaminen Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan tapaaminen oli 25.1.16 Viranomaisneuvottelu 19.8.15. Muistio on liitteenä Luonnosvaihe Osallistumiskokous Ehdotusvaihe Luonnoksen nähtävillä olo Luonnoksesta saatiin seuraava palaute:

Osallistumiskokous Julkinen nähtävillä olo 34 5.5 Kaavan vaikutukset Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin seuraava palaute: 5.5.1 Kaarinan kaupungin strategia 2014 20 Kaarinan kaupungin strategian yhtenä strategisena päämääränä on ekologisesti viihtyisä ympäristö. Kaupunkirakennetta koskevat kriittiset menestystekijät ovat: Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä 5.5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavan toteutuminen Taajama-alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Yhteystarpeet Virkistysalueet ja ulkoilureitit Suojelualueet ja -kohteet Virkistysalueiden riittävyys ja yhtenäisyys Vaikutukset luonnon arvoihin ja suojelukohteisiin Luontokohteet sijoittuvat osayleiskaavassa seuraavasti: Kohde Osayleiskaavassa Kaarinan luontoselvitys 2016 Härkähaan jalopuulehto VL, luo-6 Kasarminmäen jalopuulehto VL, luo-6 Luikkolan rehevä lehtolaikku VR, luo-3 Poikluoman metsän kallion lohkareet VL Piispanristin lampi VL-1, w-1 Yli-Lemun lehmuskuja VL Uusihaan etelärinne VL, luo-1 Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus Uusihaan etelärinne VL, luo-1 Yli-Lemun ja Tupalan alueiden välissä oleva metsän reuna VL, luo-1 5.5.3 Yritysvaikutukset

Yritysalueiden käytettävyys Yritysalueiden kaavamerkinnät. Kustannukset yrityksille 35 Muutokset Kokonaisvaikutus 5.5.4 Asukkaiden nostamat kysymykset 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Asemakaavoitus kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

36 Liite 1: n maankäyttö Aluetyyppi Alue ha Asumisen osuus Asukkaita/ ha Nykyisiä asukkaita Uusia asukkaita Kaikki asukkaat Monipuolisen maankäytön alueet APT-1 1A 3,2 0,7 85 0 190 190 APT-1 1B 7,5 0,7 85 0 446 446 APT-1 4 12,8 0,7 85 0 763 763 APT-2 32 10,5 0,2 20 0 42 42 Yhteensä 34 42 0 1 441 1 441 Uudet asuinalueet A-1 6 8,3 0,9 65 0 487 487 A-1 8 16,7 1,0 65 0 1 086 1 086 A-1 9 3,7 1,0 65 0 239 239 A-2 41 17,1 1,0 40 0 684 684 A-2 42 11,1 1,0 40 0 442 442 A-3 11 1,7 1,0 30 0 52 52 A-3 21 2,5 1,0 22 0 54 54 A-3 22 1,8 1,0 22 0 39 39 A-3 23 2,2 1,0 22 0 48 48 A-3 24 1,1 1,0 22 0 23 23 A-3 43 16,3 1,0 30 0 488 488 A-3 44 18,1 1,0 30 0 543 543 A-3 45 5,5 1,0 25 0 138 138 A-3 46 0,9 1,0 25 0 23 23 A-3 47 1,5 1,0 25 0 39 39 Yhteensä 108 40 0 4 385 4 385 Nykyiset asuinalueet AK-3 5 4,3 1,0 85 164 201 365 AK-3 61 14,4 1,0 61 882 0 882 AK-3 62 11,0 1,0 60 654 0 654 AP-4 7 7,7 1,0 28 0 215 215 AP-4 51 47,4 1,0 23 1 091 0 1 091 AP-4 54 22,9 1,0 23 492 45 537 AP-4 55 4,3 1,0 16 70 0 70 AP-4 56 20,4 1,0 40 181 635 816 AP-4 63 3,7 1,0 19 71 0 71 AP-4 64 1,7 1,0 25 41 0 41 AP-8 48 7,5 1,0 4 32 0 32 AP-9 49 10,1 1,0 10 0 101 101 Yhteensä 155 31 3 678 1 197 4 875 Asuinalueet yhteensä 298 36 3 678 7 023 10 701

37 Nykyisiä asukkaita Uusia asukkaita Kaikki asukkaat Piispanristi 3 646 2 809 6 455 Lemunniemen keskeinen alue 32 4 214 32 Muu Lemunniemi 265 265 1 810 Piispanristi ja Lemunniemi 3 943 8 973 3 943 Aluetyyppi Alue ha Toimitila-alueet KM-3 2 2,7 KM-3 3 9,8 PL-1 57 0,7 PY-1 12 1,8 PY-1 52 4,3 PY-1 53 3,6 TP-6 10 2,2 T-2 31 22,2 T-2 33 8,3 Yhteensä 55 Virkistysalueet 188 Liikennealueet 21 Erityisalueet 10 Vesialue 27 Kokoojakatujen alueita 23 Osayleiskaava-alue 621 Liite 2: Voimassa olevat kaavat Vasemmalla on ote maakuntakaavasta. Oikealla on ote kaupunkiseudun rakennemallista. Lemunniemen alueita ovat 63, 68, 69, 70 ja 113. Herrasniitty on 67 ja Rauvolantien varsi 66. Kairiskulma ympäristöineen on 114.

38 Liite 2 Ylhäällä on ote Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavasta. Alhaalla on ote Lemunniemen osayleiskaavasta.

39 Liite 2 Ote ajantasa-asemakaavasta

Kaarinan kaupunki Liite 3: Piispanristi 1949 Lemunniemi 1955 Maanmittauslaitos 40