Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka Magga, ssiaalityöntekijä Else Nurminen, psyklgi Paula Pasanen-Ar, ylilääkäri Rakel Pikkuvirta, erityispettaja Maritta Ruranen, terveysneuvnnan sastnhitaja Heidi Seppälä, VEO Satu Sepänniitty-Valkama, rehtri Katriina Uusi-Illikainen, terveydenhitaja Sini Vähä-Ruhla, terveydenhitaja 24.10.2013 Ylöjärvi https://yljarvi-fi.direct.fi/ylnetti/rganisaati_ja_talus/sastt/perusturva/perusturvan-hjeet/ www.yljarvi.fi
Lasten mielenterveystyön hitketju PSHP (Pirkanmaan sairaanhitpiiri) n julkaissut Lasten mielenterveystyön hitketjun 3.8.2010. Ketjun tarkistus n tehty huhtikuussa 2013. Ylöjärven timintamallin kehittämistä varten työryhmä kkntui useita kertja v. 2012 ja 2013 aikana. Tiedt n päivitetty syksyllä 2014. Tarkituksena n jalkauttaa ja luda yhtenäiset timintamallit lasten mielenterveyshäiriöiden hitn ja diagnsintiin Ylöjärvellä. Ylöjärven timintamalli Sisällysluettel: Hitketjun rajaus. 2 Hitketjun tavite. 2 Kaikille yhteiset timintahjeet... 2 Mikäli hulia löytyy 3 Ongelman havaitseminen varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa....... 3 Ongelman havaitseminen neuvlassa. 4 Ongelman havaitseminen kulussa..... 4 Js tukitimista hulimatta ngelmat jatkuvat Neuvlapsyklgi. 6 Kulupsyklgi. 6 Perheneuvla.. 6 Lastensujelu... 7 1
Hitketjun rajaus Hitketju kskee 4 13 -vutiaita lapsia Lapsella n psyykkinen häiriö, mikäli hänellä n tunne-elämässään käyttäytymisessään tai ajatusmaailmassaan sellaisia ireita, jtka aiheuttavat hänelle ja/tai hänen ympäristölleen haittaa ja kurmitusta sekä vaikeuttavat selviytymistä arjen haasteissa tai vaarantavat ikätasista kehitystä Hitketjun tavite Parantaa psyykkisesti ireilevien lasten tunnistamista Yhtenäistää lasten psykssiaalisen terveyden arviintimenetelmien käyttöä Painttaa sitä, että lapsen terveyden ja kehityksen seurannassa ja arviinnissa humiidaan asianmukaisesti sekä lapsen psyykkinen vinti että lapsen kehitykseen vaikuttavat perhe- ja ympäristötekijät Tukea työntekijöitä päätöksentessa, millin ja miten lapsen psyykkiseen ireiluun tulee puuttua Kehittää mniammatillisessa yhteistyössä varhaista puuttumista tukevia hitkäytäntöjä ja arjen tukiverkstjen rakentamista Selkiyttää tutkimuksen ja hidn prrastusta Parantaa tiednkulkua spimalla tiedn kulkuun liittyvistä käytännöistä Kaikille yhteiset timintahjeet Lapsen psykssiaalisen terveyden seuranta kuuluu lastenneuvliden ja kuluterveyshulln terveystarkastuksiin (Valtineuvstn asetus 28.5.2009). Lapsen vinti ja tuen tarvetta n viipymättä kartitettava lisäselvityksin lapsen arjen verkstssa sekä ryhdyttävä suunnittelemaan ja tteuttamaan tukitimia Lapsen psykssiaalisesta terveydestä ja kehityksestä ktaan tiet eri timintaympäristöistä kuten vanhemmilta, päivähidsta ja kulusta. Usean tiednlähteen hyödyntäminen ja pikkihallinnllinen yhteistyö lapsen asiissa lisää merkittävästi arviinnin lutettavuutta ja tuen khdentamista asianmukaisesti Lapsen psyykkiseen ireiluun tulee puuttua 2 3 viikn kuluessa, vakavassa ireilussa lapsi tarvitsee apua heti Se tah, jlla n herännyt huli lapsen tilanteesta, ttaa hulen ensivaiheessa puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja suunnittelee, miten ja kenen kanssa erityisen tuen tarvetta selvitellään Tieta lapsen psykssiaalisesta hyvinvinnista vidaan kerätä tarvittaessa erilaisilla lmakkeilla 2
Mikäli hulia löytyy Ohjataan päivähidn, kulun tai terveydenhitajien timesta arjen tukitimet: mm. terveelliset elintavat vanhempien tukeminen/hjaaminen strukturitu päiväjärjestys riittävän pitkäksi aikaa (useita viikkja) sekä ktiin, päivähitn että kuluun Vanhempien tuki: mm. npean puuttumisen (Npsa) ja varhaiskasvatuksen perhetyö http://www.yljarvi.fi/site/assets/files/7114/perhety_t_yl_j_rvell_2014.pdf lastensujelu ssiaalinen nuristyö http://www.yljarvi.fi/vapaa-aika/nuret/ssiaalinen-nuristy/ Peppi&Eemeli Lapset puheeksi - menetelmä Ongelman havaitseminen varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa Varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa huli lapsen kehityksestä vi tulla jk vanhempien tai kasvatushenkilöstön havaintjen phjalta. Huli tetaan puheeksi vanhempien kanssa välittömästi hulen herättyä. Varhainen tuki estää lapsen vaikeuksien kasaantumista ja pitkittymistä, jten n tärkeää ryhtyä tukitimiin heti kun tuen tarve n havaittu. Vanhempien kanssa svitaan tarvittavat tukitimet. Tarvittaessa knsultidaan varhaiskasvatuksen erityispettajaa. Tuen tarve lapsilla vaihtelee. Lapsi vi tarvita tilapäistä tukea tai tuen tarve vi lla pitkäkestisempaa. Hulen herättyä lapselle alitetaan arjen tuki sana lapsen päivähita/esipetusta. Mikäli lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, tehdään tehstetun tai erityisen tuen suunnitelma, jhn kirjataan arkeen svitut tavitteet, menetelmät ja timenpiteet. mukana vanhemmat, lastentarhanpettaja, varhaiskasvatuksen erityispettaja sekä tarvittaessa lapsen terveydenhitaja tai muu yhteistyötah Yksilökhtainen ppilashult esipetuksessa Yksilökhtaisen ppilashulln tavitteena n seurata ja edistää lapsen hyvinvintia ja ppimista sekä kknaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Tärkeää n varhaisen tuen turvaaminen ja ngelmien ehkäisy. Lasten yksilölliset edellytykset, vimavarat ja tarpeet tetaan humin sekä ppilashulln tuen rakentamisessa että esipetuksen arjessa. Yksilökhtainen ppilashult esipetuksessa perustuu aina hultajan sustumukseen. Oppilashulttyö järjestetään niin, että lapsi vi kkea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä nudatetaan tietjen luvuttamista ja salassapita kskevia säännöksiä. 3
Ongelman havaitseminen neuvlassa Terveydenhitaja/neuvlalääkäri ttaa lapsen tilanteesta heränneen hulen puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja suunnittelee, miten ja kenen kanssa erityisen tuen tarvetta selvitellään. Timenpiteistä spiminen Alkukartitus terveydenhitajan, päivähidn- tai ssiaalitimen työntekijän timesta yhteistyössä vanhempien kanssa unen määrä/vurkausirytmi rukailu, liikunta ja harrastukset ruutuaika mieliala, hulet ja murheet käyttäytyminen: tunteiden ja käytöksen säätely, keskittyminen, kaverisuhteet lapsen ma arvi hyvinvinnista perhetilanne Vanhempien kanssa yhteistyössä arjen tukitimien käynnistäminen Peppi&Eemeli päivähidn tukitimet neuvlapsyklgi yhteys perheneuvlaan, js ngelma painttuu käytöshäiriöön tai laajemmin perhedynamiikkaan tarvittaessa perheneuvlan lastenpsykiatrin, malääkärin tai taln lastenlääkärin lähete erikissairaanhitn Perustutkimukset lapsen psykssiaalisen terveyden ja kehityksen arviinnissa 4- vutiaan laajassa terveystarkastuksessa Ongelman havaitseminen kulussa Kulujen ppilashullllista timintaa hjaa 1.8.2014 vimaan astunut ppilas- ja piskelijahultlaki. Lain myötä kulussa mietitään tarkemmin, nk hulessa kyse pedaggisesta eli petuksellisiin asiihin liittyvästä hulesta, kurinpidllisesta vai ppilashullllisesta asiasta. Kuluissa timitaan alla levan kuvan mukaisesti, kun huli herää yksittäisen ppilaan hyvinvinnista. Yksilökhtaisen ppilashulln tehtävänä n edistää hyvinvintia, terveyttä ja piskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja ppilaan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavitteena n myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ngelmia ja hulehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. 4
Se henkilö (pettaja, erityispettaja, kulukuraattri, -psyklgi, terveydenhitaja), jlla n herännyt huli lapsen tilanteesta ttaa hulen viipymättä puheeksi lapsen ja hänen hultajiensa kanssa ja suunnittelee, miten ja kenen kanssa tuen tarvetta selvitellään Opettaja vi knsultida piskeluhulln ammattilaista (kuluterveydenhitaja, - lääkäri, kuraattri, - psyklgi) tai hjata lapsen heidän palveluihin svitusti lapsen ja hänen hultajiensa kanssa. Opiskeluhulln palvelut vat vapaaehtisia. Tuen arviintia tehdään esim. alkukartituksella terveydenhitajan tai ssiaalisella selvityksellä kulukuraattrin timesta yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa mnialaisen asiantuntijaryhmän kanssa tarkastellen alla mainittuja teemja unen määrä/vurkausirytmi rukailu, liikunta ja harrastukset ruutuaika päihteet ja piristeet mieliala, hulet ja murheet käyttäytyminen: tunteiden ja käytöksen sääntely, keskittyminen, kaverisuhteet, seurustelu lapsen ma arvi hyvinvinnista 5
perhetilanne kulunkäynnin ja ppimisen ngelmat Edellä mainittujen tahjen ja hultajien yhteistyönä svitaan arjen tukitimien käynnistäminen kulun tukitimet kulukuraattrin tapaamiset kulupsyklgi alakululaisten khdalla yhteys perheneuvlaan, js ngelma painttuu käytöshäiriöön tai laajemmin perhedynamiikkaan tarvittaessa malääkärin, kululääkärin tai perheneuvlan lastenpsykiatrin lähete erikissairaanhitn yläkululaisten khdalla lähete nuristiimiin js erikissairaanhidn lähettämisen kriteerit täyttyvät, ma-/kululääkäri vi tehdä lähetteen suraan TAYS:n lasten/nurispliklinikalle Js tukitimista hulimatta ngelmat jatkuvat Ohjataan perhe neuvlapsyklgille/kulupsyklgille/perheneuvlaan ja/tai tetaan yhteyttä ssiaalitimeen Neuvlapsyklgille hjataan psyklgisiin tutkimuksiin ja tukikäynneille: alle kuluikäisiä kun lapsella n lievä, arkea haittaava tunne-elämän ngelma esim. arkitimintihin liittyvä vaikeus (mm. kastelu, tuhriminen) kun lapsi ei saa leikkiä, vetäytyy eikä liity lapsiryhmän timintaan kun lapsella n pelkja tai käyttäytymiseen liittyviä ngelmia vanhempien hjaus lievissä kasvatusngelmissa neuvlapsyklgiin vi ttaa suraan yhteyttä tai hjata lähetteellä Kulupsyklgille hjataan psyklgisiin tutkimuksiin tai tukikäynneille: esi- ja peruskuluikäisiä kun lapsella n lievä, arkea haittaava tunne-elämän ngelma (esim. pelkja, jännitystilja, alakulisuutta tai käyttäytymiseen liittyviä ngelmia) kun lapsella n ppimisvaikeuksia tai ngelmia pärjätä kulussa perhe vi ttaa yhteyttä suraan kulupsyklgiin, erillistä lähetettä ei tarvita Perheneuvlaan vi ttaa yhteyttä, kun: lapsella n timintakykyä, ssiaalista selviytymistä tai kehitystä haittaavia tunne-elämän tai käyttäytymisen ireita (esim. pelkja, jännitystilja, masentuneisuutta, keskittymis- tai speutumisngelmia, uhmakkuutta, aggressiivisuutta) vanhemmat tarvitsevat tukea lapsensa kasvattamiseen ja hjaamiseen 6
perheenjäsenten välillä n ristiriitja tai vurvaikutusngelmia, jtka haittaavat vanhemmuutta tai lapsen kehitystä ja/tai turvallisuutta perheessä n kriisitilanne, jka haittaa vanhemmuutta ja/ tai lapsen kehitystä ja/tai turvallisuutta vanhempien ertilanne vaikeuttaa vanhemmuutta tai lapsen kehitystä perheneuvlaan vi ttaa suraan yhteyttä tai hjata lähetteellä Perheneuvlaan tai nuristiimiin ei hjata: js lapsi tarvitsee päivystys- tai kiireellisen (1 7 päivää) lähetteen akuutti itsetuhisuus (vaarille alttius, pakttavat impulssit, yritys) psykttisuus tai sen epäily anreksia ja bulimia vakavat impulssikntrllin häiriöt (vakava väkivallan uhka tai kntrllimatn väkivaltaisuus) lapsen kaltinkhteluun (pahinpitely, seksuaalinen riist) liittyvä psyykkisen tilan arviinti Perheneuvlassa käytettävissä kriisiaika kerran viikssa, jka varataan ajanvarausaikana tai puhelinajalla perheneuvlan työntekijöiltä ( liite 3) Lastensujeluun tetaan yhteyttä: js lapsen ktilsuhteet tai lapsi itse vaarantavat lapsen kasvun ja kehityksen. Tullin tulee tehdä pyyntö lastensujelutarpeen selvittämiseksi tai lastensujeluilmitus (Lastensujelulaki 417/2007, 25 ) ilmituksen vi tehdä suullisesti tai kirjallisesti (ilmituskaavake) epäselvissä tilanteissa lastensujelua vi knsultida Ylöjärven ma lastensujelun päivystys- ja knsultaatipuhelin 050 437 1302 n käytettävissä arkisin kl 8-16. Muuna aikana päivystys timii numerssa 112 pyynnön lastensujelutarpeen selvittämiseksi vi tehdä asiakas itse lastensujeluilmituksen vi tehdä kuka tahansa viranmainen n velvllinen tekemään lastensujeluilmituksen viran pulesta lastensujelupyyntö tai -ilmitus käsitellään viivytyksettä 7 arkipäivän kuluessa js tilanne edellyttää lastensujelun asiakkuuden alkamista, n mahdllista tukea lasta tarjamalla käyttöön lastensujelun avhulln tukitimenpiteitä: taludellista tukea, perhetyötä, tukihenkilöä, tukiperhettä, avhulln sijitusta ym. mahdllista tukea kriisitilanteessa vidaan tehdä lapsen kiireellinen sijitus mikäli lastensujelun tukitimista hulimatta lapsen tilanne ei krjaannu, vidaan viimesijaisena timenpiteenä tehdä hustaantt 7