SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

Samankaltaiset tiedostot
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

LNG

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Portti EU:sta Venäjälle

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A


Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

VR Eurooppalainen kuljettaja

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

Suomen logistinen kilpailukyky

Kaupallinen rataliikenne

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

Riittääkö puuta kaikille?

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja Tapani Särkkä, SITO Oy

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

maakuntakartalla kuntatalouden

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Suomen logistiikan näköalat

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Rataverkon kokonaiskuva

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Suomen kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Suomen satamien takamaatutkimus Diasarja

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT

Kymenlaakso Pendelöinti ja Liikennesuoritteet päivitetty

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Raakapuukuljetukset rataverkolla

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

Infra-alan kehityskohteita 2011

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN KULJETUSLOGISTIIKKA Yrityshaastattelut

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Rajaliikennetilasto 2014

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Transkriptio:

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen sijainnin Itämerimaxmeriväylän Ensiluokkaiset logistiset lisäarvopalvelut Kattavat tieyhteydet Suomeen ja Venäjälle *Suurin yleissatama

Port of HaminaKotka Universaalisatama Kontit Roro Storo Lolo Kuivabulk Nestebulk Projektit Etäisyydet Alueet Pääkaupunkiseutu 100 km Raja 35 km Pietari 245 km Moskova 970 km Maa-aluetta 1100 ha Vesialuetta 1400 ha

HAMINAKOTKA SUOMEN JA VENÄJÄN KANSANTALOUKSIEN KULJETUSTEN JA NIIDEN YHDISTELMIEN PALVELUKSESSA milj. tonnia 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 SUOMEN SUURIMPIEN YLEISSATAMIEN TAVARALIIKENNE 2001 - e2011 HAMINAKOTKA HELSINKI NAANTALI RAUMA PORI KOKKOLA Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto, omat ennusteet

METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET HAMINAKOTKASSA 2001-e2011 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 tonnia 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 e2011 Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto, omat ennusteet

Visio Itämeren kilpailukykyisin universaalisatama, joka palvelee asiakkaitaan joustavasti ja luotettavasti 24/7 Keskitymme Suomen ja Venäjän kansantalouksien kuljetusten ja niiden yhdistelmien palvelemiseen

Merkitys Kotkan ja Haminan kaupunkien päätös yhdistää satamansa synnytti Kymenlaaksoon suursataman joka on maan suurin yleis-, vienti-, kontti-, metsäteollisuus- ja transitosatama. Yhdistetyt tonnimäärät 2011 yhteensä 16,5 miljoonaa tonnia mikä on noin 50% enemmän kuin Suomen toiseksi suurimmassa yleissatamassa. Ennustettu konttiliikenne vuodelle 2011 yhteensä 570 000 TEU-yksikköä.

Omistuksen organisointi, omistajaohjaus ja päätöksenteko Omistajaohjaus tapahtuu osakassopimuksen pohjalta yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen kautta Ylin päätösvalta HaminaKotka Satama Oy:stä omistaa Kotkan kaupunki 60 % ja Haminan kaupunki 40 % Ylintä päätösvaltaa HaminaKotka Satama Oy:ssä käyttää yhtiökokous Yhtiökokouksessa valitaan Sataman hallituksen jäsenet. Päätöksenteko Päätöksenteko tapahtuu kulloinkin voimassaolevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti ja lain enemmistö- ja määräenemmistöpäätösvaatimuksia noudattaen, lukuun ottamatta asioita, jotka on yhtiökokouksessa sovittu päätettäväksi yksimielisesti. Hallitus Yhtiön hallituksen tehtävänä on huolehtia Sataman hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä, joista enemmistöosakas nimeää viisi ja vähemmistöosakas kolme.

Kilpailijat HaminaKotkan kotimaiset kilpailijat voidaan ryhmitellä liikenteittäin satamiin, jotka ovat asiakkaille vaihtoehtoisia väyläyhteyksiä. Konttiliikenne - Helsingin satama Metsäteollisuus - Rauma, Pori, Hanko, Oulu ja Kemi Autoliikenne Hanko ja Turku Transitoliikenne Kokkola Kaivosteollisuus Kemi ja Kokkola Ulkomaisista satamista Ust Luga, Pietari, Primorsk Venäjällä, Riika ja Ventspils Latviassa, Klaipeda Liettuassa sekä Tallinna ja Sillamäe Virossa kilpailevat Venäjän transitosta. HaminaKotkan vahvuudet kilpailijoihin nähden: Toimivat jatkoyhteydet Turvallisuus Kehittyneempi infra sekä sisäisesti että ulkoisesti Toimivat järjestelmät Heikkoudet kilpailijoihin nähden: Heikot vaikutusmahdollisuudet kansallisiin ja paikallisiin strategisiin päätöksiin Taustainfran osittainen keskeneräisyys Heikot vaikutusmahdollisuudet vieraan valtion liikennepoliittisiin päätöksiin Tavoite Vahvempi asiakkaiden vaikutusmahdollisuus strategisiin ja poliittisiin päätöksiin Toimenpiteet Reittimarkkinointi yhteistyöpartnereiden kanssa sekä suoraan asiakkaille Lobbaustoiminta PR-toimenpiteet

Markkina-asema Suomessa HaminaKotkan osuus Suomen merisatamien liikenteestä 2010 tn HaminaKotkan liikenne Suomen merisatamien liikenne yhteensä HaminaKotkan markkinaosuus Suomen merisatamien liikenteestä Kauttakulkuliikenne 3 481 290 7 189 856 48,4 % Kauttakulkuliikenne kontit (lastikontit) 1 222 663 1 310 188 93,3 % Konttiliikenne (lastikontit) 4 178 447 10 216 306 40,9 % Kuorma-autoliikenne 705 515 12 273 407 5,7 % Ulkomaan tavaraliikenne 15 019 352 90 919 111 16,5 % Yleistä Suomen markkinat eivät tule kasvamaan kovinkaan nopeasti Suurin kasvupotentiaali on transitoliikenteissä Kotimaan tavaraliikenne 0 0 0,0 % Tavoite Suurentaa HaminaKotkan osuutta viennissä, tuonnissa ja transitoliikenteissä Lähteet: Liikennevirasto, Satamaliitto

Asema Itämerellä Kokonaisliikenteessä n. 15. suurin Kuivarahdissa sijalla 5-8 Konttiliikenteessä 3. suurin Tavoite Kilpailuaseman vahvistaminen Toimenpiteet Reittimarkkinointi yhteistyöpartnereiden kanssa sekä suoraan asiakkaille Lobbaustoiminta PR-toimenpiteet

Tavoite ja toimenpiteet Tavoite 25 % Suomen yleissatamien kautta kulkevista tavaramääristä tilanne tällä hetkellä 20 % Toimenpiteet Markkinointi ja myyntitoimenpiteet kohdisttaan vahvuudet hyödyntäen erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tuettava satamasidonnaisen teollisuuden etabloitumista alueelle. Tuettava transitoliikenteiden kehitystä.

Kohderyhmät ja asiakkaat Kohderyhmät Suurin osa liikenteestä on sidoksissa HaminaKotkan maantieteelliseen asemaan, joka on sataman tärkein kaupallinen vahvuus olemassaolevan infran lisäksi Tuonti- ja vientiteollisuus Ulkomaankauppa Kotimaan liikenteet Transitoliikenteestä huolitsijat, operaattorit ja varustamot Satamasidonnainen teollisuus Tärkeimmät asiakasryhmät Metsäteollisuus Kemianteollisuus Huolintaliikkeet Operaattorit Projektiteollisuus Metalliteollisuus Varustamot Palvelutarjonta Toimiva infra Varastointi Logistiikka Monipuoliset linja- ja varustamoyhteydet

Vahvuudet Sijainti ja yhteydet Itämeren 3. suurin konttisatama Metsäteollisuuden ykkössatama Merkittävä autosatama Huomattava nestesatama Pystytään palvelemaan kaikkia asiakkaita ja liikenteitä Toimiva ja avoin kilpailu Hyvät suhteet omistajiin Henkilökunnan ammattitaito Alueen osaava työvoima ja koulutusmahdollisuudet Tahtotila uusiutua Sataman läheinen logistiikka- ja teollisuuskeskittymä Rajattomat laajennusmahdollisuudet Itämeri-max-syväväylä Mahdollisuudet Rajattomat laajennusmahdollisuudet Tullin toimivuus Venäjän kauppa Maailmankaupan kehitys Uusi teollisuus Bulkin kasvumahdollisuus Projektilastit Ympäristöllinen edelläkävijyys Heikkoudet Velkaisuus Omistajien yhteisen tahtotilan haku kesken Transiton negatiivinen imago Metsäteollisuuden väheneminen Valtion rajallinen halu ja mahdollisuus investoida infrayhteyksiin Uhat Pääomavaltainen ala Venäjän ja Baltian satamien kehitys Maailmantalouden taantuma Venäjän poliittinen ennakoimattomuus Metsäteollisuuden alasajon jatkuminen Työmarkkinariidat Turvallisuusriskit S W O T

Elinkeinoelämän kuljetusten merkittävimmät ongelmat ja uhat Tärkeimmät maantieyhteydet (E18, VT15, VT12, VT 26 ja VT6) eivät ole niiden kuormitusta vastaavassa kunnossa E18 = VT7 poikkeuksellisesti kirjattu yksittäisenä tiehankkeena hallitusohjelmaan ja suunnitelman mukaan E18 moottoritietasoisena valmis 2015 (Turku-Vaalimaa väli) Osin palanneet rekkaruuhkat Hamina- jopa Kotka-Vaalimaa välillä ja raja-asemilla Kevyen ja raskaan liikenteen erottamista lykätty Rekkaparkin rakentamispäätöstä lykätty Mahdolliset rekkaparkki- ja tiemaksut Rautateiden läpäisykyvyltään riittämättömät rataverkot ja pihat Keskeisten yhteysvälien akselipainot 25 tonniin 1100 metrin junapituudet mahdollistavat ratapihat

TEU 900 000 850 000 800 000 750 000 700 000 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 KONTTILIIKENNE SUOMEN YLEISISSÄ SATAMISSA 2002 2011e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 e2011 HELSINKI HANKO KEMI OULU PORI RAUMA TURKU HAMINAKOTKA Lähde: Satamaliitto, omat ennusteet

HaminaKotkan Satama on kasvava ja dynaamisesti kehittyvä logistinen ja teollinen keskittymä sekä Suomen suurin yleissatama Operatiivinen toiminta Kilpailukyky ja innovatiivisuus Ympäristövastuu ja kestävä kehitys Ennakointi ja reaktiokyky Strateginen sijainti Neutraliteetti, katalysaatio ja koordinaatio Toimintaedellytykset Edelläkävijyys Kansainvälisyys Avoimuus Ennakoitavuus Palveluhenkisyys Tehokas markkinointi Kriittiset menestystekijät Suurin Suomessa Itämeren johtavien satamien joukossa Teollisuuden ja logistiikan johtava keskittymä Logistiset lisäarvopalvelut Hyvät rautatie-, maantie- sekä meriväyläyhteydet Lähes rajattomat laajennusmahdollisuudet Turvallisuus Jatkuva kehittyminen Monipuolinen palveluverkosto Universaalisatama Venäjä Metsäteollisuus Nestekuljetukset Kontit

HaminaKotkan kilpailuetuna ovat toimiva infra, tehokkaat järjestelmät, alusliikenteen frekvenssitiheys, hyvät maa- ja merikuljetusväylät sekä varastoinnin ja jatkokuljetusten turvallisuus Toiminta luo lisäarvoa yrityselämälle Tuki- ja kehityspalvelut Tavaraliikenne Konttiliikenne Transitoliikenne Hamina Kotka

Satamatoiminnan klusteroitumisen lisääminen HaminaKotkassa Tiukka kilpailutilanne HaminaKotkan erikoistumisalueet ovat Suomen kattavimmat. Liikenteen kasvupotentiaali suuri Sataman laajennusmahdollisuudet lähes rajattomat Logistiikka Klusteroituminen Teollisuus Tuki- ja kehityspalvelut

Superkiitokset