Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama"

Akseli Aro
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne 10,7 milj. matkustajaa Markkinaosuus 77 % Kv. risteilyliikenne 0,4 milj. matkustajaa Linjaliikenneverkosto Tiheä laivaliikenne, 140 lähtöä viikossa Euroopan kohdesatamia 28 Katajanokka Eteläsatama Hernesaari Länsisatama Liikevaihto 89,0 milj. euroa Henkilöstö 175 henkilöä Vuosaaren satama

matkustajaa Markkinaosuus 77 % Kv. risteilyliikenne 0,4 milj.

3 Vuosaaren satamakeskus Maa-alue 240 ha Varastot ja terminaalit m² Konttiterminaalit 32 ha Palvelee 24/7 3 satamaoperaattoria Konttilaituria 1,5 km 10 konttinosturia 15 peräporttipaikkaa, 2 kaksoisramppia Raskaan liikenteen huolto- ja palvelualue

satamaoperaattoria Konttilaituria 1,5 km 10 konttinosturia 15

4 Helsingin sataman logistinen sijainti

5 Etelä-Suomen liikenneverkko Hämeenlinna Lahti Riihimäki Hyvinkää Mäntsälä Kerava Vantaa Porvoo VUOSAAREN SATAMA Helsinki

6 Helsingin Sataman vaikuttavuus 2012 Helsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo Kolmannes Suomen ulkomaankaupan arvosta 40 % merikuljetusten arvosta Asiakkaat viejää ja tuojaa 200 sidosyritystä Taloudellinen vaikuttavuus 1,45 Mrd. vuodessa 5% Helsingin seudun BKT:sta eli 1% Suomen BKT:sta Työllistävä vaikuttavuus henkilöä satama- ja kuljetusalalla 8 % työllisestä työvoimasta Helsingin seudulla eli 1% Suomen työllisestä työvoimasta

7 Kasvuvyöhykkeen vaikutusalue Vaikutusalueella asuu noin puolet (2,7 M) Suomen väestöstä Vaikutuspiirin tuotannon arvo on yli 90 Mrd /v, eli yli puolet Suomen tuotannosta Liikennesektorin arvonlisäys (2010) 7,2 Mrd ja painottuu kyseiselle alueelle Transito työllisti 2012 noin ja arvonlisäys 88 M (Trama tutkimus) Vaikutuspiirissä olevien Etelä-Suomen satamien liikenne 2013 Tuontia 30 milj.t ja 25,6 milj.t vientiä Tuontitransitoa 0,7 milj.t ja vientitransitoa 3,0 milj.t 62% Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista Suomen tieliikenteen määrä vuonna 2012 kotimaan tonnikilometrit 35,2 mrd. tkm kv. Liikenne 262 mrd. tkm Kasvu n. 20 % 10 vuodessa

Vaikutuspiirissä olevien Etelä-Suomen satamien liikenne 2013 Tuontia 30 milj.t ja 25,6 milj.t vientiä Tuontitransitoa 0,7 milj.t ja vientitransitoa 3,0 milj.

8 Maantieliikenteen kehittyminen ja E18 Lähde: Liikennevirasto

9 Näkökulmia E18 suoriin vaikutuksiin Kuljetuskustannukset Vaikutus Turku Vaalimaa välillä arviolta % erään kuljetusliikkeen arvion mukaan. Kuljetusaika Esim. nopeuttaa laskennallisesti lähes 20 % Koskenkylä Kotka välillä. (Liikennevirasto) Turvallisuus Vähentää onnettomuuksia noin 3 ihmishengen verran vuodessa (Liikennevirasto) Lähes 2/3 onnettomuudesta vältetään (ELY-keskus) Keliherkkyys ja ennakoitavuus Kriittinen tekijä, tilanne paranee huomattavasti

(Liikennevirasto) Turvallisuus Vähentää onnettomuuksia noin 3 ihmishengen verran vuodessa (Liikennevirasto) Lähes

10 Näkökulmia E18 suoriin vaikutuksiin Polttoaineen kulutus Tekijän merkitys korostuu jatkossa Ruuhkatilanteet Oleellinen vaikutus ennakoitavuuteen Päästöt ja muut ympäristöasiat Kokonaisuuden hiilijalanjälki puolittuu normaaliin moottoritiehen verrattuna (Cursor) Kaluston kestoaika ja huollot Asukkaiden viihtyvyys ja muun haitan vähentyminen Henkinen puoli, alueet lähenevät

Kokonaisuuden hiilijalanjälki puolittuu normaaliin moottoritiehen verrattuna (Cursor)

11 Suomen asukaskeskittymät Lähde: Henttu & Hilmola, 2010

12 Etelä-Suomen logistiikka-alueet

13 Suomen logistinen painopiste Väestö keskittynyt Etelä-Suomeen Logistiikkakeskusten sijainti optimoidaan kokonaiskustannusten näkökulmasta, Suomen markkinoita tarkasteltaessa optimi sijainti Tuusulassa. Itä-länsi kuljetustehokkuuden kehittyminen luo mahdollisuuksia Ihmisten matkustus kasvaa Painopisteen tarkastelu kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta Nopeutuvat kuljetusreitit mahdollistavat keskitettyjä logistiikkakonsepteja Koskee lähinnä pohjois-etelä ja itä-länsi akseleita Teollisuustuotanto hajaantunut, yrityksillä omia ratkaisuja Ydinverkon kehittäminen luo edellytyksiä kuljetusten keskittymiselle, joka parantaa kokonaistehokkuutta Ydinverkon kehittäminen lisää verkon yhteydessä olevien alueiden houkuttelevuutta uuden tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta Transito painottunut kahdelle pääreitille Kasvukäytävä hankkeella erityisen merkittävä hyöty Suomenlahden satamien kautta kulkevalle reitille. Ei tosin vaikuta Venäjän puolen infraan ja rajaan.

Itä-länsi kuljetustehokkuuden kehittyminen luo mahdollisuuksia Ihmisten matkustus kasvaa Painopisteen tarkastelu kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta Nopeutuvat kuljetusreitit mahdollistavat

14 Itämeren alueen kaupankäynti

15 TEN-T hankkeet

16 Reittien kehittyminen Muutoksia toimintaympäristössä: Taloudet integroituvat voimakkaammin Meriliikenteen ympäristömääräykset nostavat kustannuksia Itämerellä Rikki, Typpi, EEDI, pesuvedet, ballastivedet EU:n TEN-T verkon kehittämiseen panostetaan, väylien hoidon kustannusten nousu Liikenteiden keskittyminen jatkuu Ympäristöasioiden merkitys kasvaa Rautatiekuljetusten merkitys Venäjän talous kasvaa, mutta myös heidän omiin satamiin panostetaan. Venäjän WTO jäsenyys ja viisumivapaus. Seurauksia: Yksikköliikenteen merkitys kasvaa edelleen ja liikenteen keskittyvät pääreiteille Baltian ja Ruotsin reittien kilpailukyky paranee Suomen transiton osuus Venäjän kuljetuksista laskee, mutta jää merkitykselliseksi. Talouksien integroituminen ja keskitetyt ratkaisut?

Venäjän talous kasvaa, mutta myös heidän omiin satamiin panostetaan. Venäjän WTO jäsenyys ja viisumivapaus.

17 Reittien kehittyminen Kasvukäytävän tuomia mahdollisuuksia: Parantaa Suomenlahden satamien kautta kulkevan transitoreitin kilpailukykyä Kuljetukset lähes poikkeuksetta rekkakuljetuksia Myös rautatiekuljetuskonsepteja työstetään (Kymenlaakso Moskova, Cargo Allegro: Vuosaari - Pietari) Kasvukäytävä lue edellytykset hoitaa transitoa hallitusti Suomen puolella, Venäjän puoli (raja, infra ja poliittiset linjaukset) jää nähtäväksi Skandinavia Venäjä liikenne Suomen ja Venäjän välillä noin 16 Mrd ; viennin osuus 34% Ruotsin ja Norjan kauppavaihto Venäjän kanssa oli vuonna 2013 noin 10 Mrd ; viennin osuus 30%. Ruotsin ja Venäjän kauppa on kasvanut 2000-luvulla. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä: Viron kautta, suora laivareitti tai Suomen kautta Kasvukäytävä luo hyvän väylän kasvaville kuljetusmäärille

poliittiset linjaukset) jää nähtäväksi Skandinavia Venäjä liikenne Suomen ja Venäjän välillä noin 16 Mrd ; viennin osuus 34% Ruotsin ja Norjan kauppavaihto Venäjän kanssa oli vuonna 2013 noin 10 Mrd

18 Reittien ja alueiden kehittyminen Kasvukäytävän tuomia mahdollisuuksia (jatkuu): Suomen teollisuuden kilpailukyky Venäjän markkinaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet, myös WTO jäsenyys parantaa edellytyksiä. Suomen vientiteollisuuden kustannukset: Ei kuro kilpailijoiden etumatkaa kiinni, vaan pikemminkin perusedellytys kilpailukyvyn kannalta. (vrt. Logistiikkakustannukset liikevaihdosta 2011: Koko Eurooppa 10 % ja Suomi 12 %) Mahdollisuus tyhjien konttien positioinnissa ja kiiretoimituksissa Helsingistä viedään myös tyhjiä kontteja ulos ja muihin konttisatamiin pääasiassa tuodaan tyhjiä Matkailun kasvu Viisumivapaus lisää matkustamista Vuonna ,8 miljoonaa venäläistä turistia käyttivät Suomessa noin 1,1 Mrd Matkustusmukavuudella ja nopeudella suuri merkitys kasvavassa matkustajavirrassa

Logistiikkakustannukset liikevaihdosta 2011: Koko Eurooppa 10 % ja Suomi 12 %) Mahdollisuus tyhjien konttien positioinnissa ja kiiretoimituksissa Helsingistä viedään myös tyhjiä kontteja ulos ja

19 Reittien kehittyminen Helsinki Tallinna tavaraliikenne Kasvukäytävän tuomia reititysmahdollisuuksia (jatkuu): X X Via/Rail Baltica Helsinki Turku/Kymenlaakso Itä-Euroopan talous kehittyy Via Baltica kehittyy koko ajan Rail Baltica 2020 luvulla? Frekvenssi erinomainen jo tällä hetkellä Suomen ja Viron välinen liikenne on kasvanut yli 100 % 10 vuoden aikana Yli kolmannes Tallinnan liikenteestä jatkaa ulkopuolelle Tulevaisuudessa yksi voimakkaammin kasvavista kuljetusreiteistä?

20 Kehittämisohjelma 2022: Tallinnan liikenteen kasvuennuste Matkustajaliikenne Autoliikenne Rahtiliikenne X X X X X

21 E18 ja kehityskäytävä: Muutakin kuin 15 min lyhyempi ajoaika Tarve logistisen järjestelmän kehittämiseksi on syytä nähdä myös elinkeinoelämän kehittämisen välineenä, ei pelkästään seurauksena kuljetustarpeen hoitamiseksi. Yhteyksien parantuminen vähentää kustannuksia ja lisää alueella toimivien kilpailuetua. Luo kilpailuetua koko alueelle Oslo Tukholma Turku Helsinki Kymenlaakso Pietari akselilla E18 tulee olemaan erityisen merkittävä seuraaville kuljetusreiteille Via/Rail Baltica Helsinki Turku/Kymenlaakso Kymenlaakso Venäjä Turku Helsinki / Venäjä Matkailun vaikutus tulee tulevina vuosina kasvamaan Venäläisten matkailijoiden kulutus yli 1,1 Mrd Edellisten lisäksi useita välillisiä vaikutuksia: kansainvälistyminen, osaamisen nousu rakentamisessa, lisääntyvä liikkuminen, saavutettavuus, viihtyisyys, onnettomuuksien ja ympäristöhaittojen vähentyminen, alueen arvon nousu, toimijoiden luotettavuuden parantuminen

Samankaltaiset tiedostot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä