Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?"

Topi Kahma
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy

2 Esityksen rakenne Konttien alkutaival Konttien ISO-1 ja ISO-2 standardit Miksi kontit valtaavat markkinoita? Konttien kuljetus ja käsittely Konttiliikenteen kehitystrendit Konttiliikenne Suomessa Meneekö kaikki lopulta kontteihin?

Konttien kuljetus ja käsittely Konttiliikenteen

3 Konttiliikenteen historiaa USA:ssa kontteja käytettiin aluksi maakuljetuksissa ja kontit purettiin satamassa Merikuljetusidean isä Malcolm MacLean Ensimmäinen konttisatama 1956 New Jerseyn Meadowlandsiin, aluksi linja Texasiin ja USA:n länsirannikolle Vuonna 1965 konttien ISO-standardi, 8x8x20 jalkaa (josta saadaan kärsiä vieläkin) eli TEU

konttisatama 1956 New Jerseyn Meadowlandsiin, aluksi linja Texasiin ja USA:n

4 Ensimmäinen kansainvälinen konttien merikuljetus Pohjois-Atlantilla vuonna 1966, NJ- Rotterdam ja Bremen, varustamo Sea-Land, nykyisin osa Maerskia Kontit nopeasti myös Kauko-Idän liikenteeseen Nykypäivänä kontteja on käytössä yli 34 miljoonaa TEU:ta Nopeimmin kasvava - vain 60-vuotias - liikennemuoto

Kontit nopeasti myös Kauko-Idän liikenteeseen Nykypäivänä kontteja on

5 Konttistandardit Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 1965 ISO/TC 104 Freight Container -standardi ISO 1 -standardi perustui USA:ssa käytössä olleisiin tieliikenteen trailereihin Standardissa määritetään mm. kontin: mitat kokonaispainot kiinnitys/käsittelykohtien muoto ja sijoitus lujuusvaatimukset

olleisiin tieliikenteen trailereihin Standardissa määritetään mm.

6 ISO standardin päämitat Pituus 10 40, myöhemmin myös 35 ja mm (10 ) 6058 mm (20 ) 9125 mm (30 ) mm (40 ) Korkeus 8, myöhemmin 8 6 ja mm (8 ) 2591 mm (8 6 ) 2896 mm (9 6 ) Leveys 2438 mm (8 ) Kokonaispaino kg kg

Korkeus 8, myöhemmin 8 6 ja 9 6 2438 mm (8 ) 2591 mm (8 6 )

7 Uusi standardi ISO-2 Vuonna 1987 valmistui ehdotus ISO 2 standardiksi ei ole käytössä vieläkään! Kaksi konttikokoa, Moduuliperiaatteen mukainen, sisäleveys 2,46 m, -korkeus 2,65 m Yhteensopiva ISO 1 -sarjan 20 ja 40 jalan konttien käsittelyelinten ja kiinnityskohtien kanssa Korkeus 2,89 m, leveys 2,59 m Pituus 14,94 m tai 7,43m Kokonaispaino kg

Kaksi konttikokoa, Moduuliperiaatteen mukainen, sisäleveys 2,46 m, -korkeus 2,65 m

8 Miksi kontteja? Nopeuttaa lastinkäsittelyä Konttien käsittelyä voidaan automatisoida Konttien lastaus Terminaalitoiminnot Laituripaikoille enemmän hyötykäyttöä Lyhentää kuljetusketjussa aikaa valmistajalta kuluttajalle

9 Konttien tuoma tilansäästö satamissa, säilytys päällekkäin, ei kiinteitä terminaaleja Kontin pitäminen tilapäisenä varastona Tavaroiden käsittelykerrat vähenevät, periaatteessa vain lastaus valmistajalla ja purkaus tilaajalla Kontti suojaa tuotetta eli vähemmän pakkausmateriaalia, varkauksia, ilkivaltaa Lisää suojattua tilaa laivan sääkannelle

periaatteessa vain lastaus valmistajalla ja purkaus tilaajalla Kontti suojaa tuotetta

11 Tehokasta varastointia

12 Konteista on myös haittaa Suuret investoinnit kontteihin ja käsittelykalustoon koko ketjussa Tyhjien konttien kuljetus, käsittely, varastointi, korjaus ja huolto aiheuttavat lisäkustannuksia, todellisuudessa liikenne ei ole koskaan tasapainossa Konttien tehokas lastaus edellyttää ammattitaitoa, runsaasti työtä ja oikeanlaista kalustoa

aiheuttavat lisäkustannuksia, todellisuudessa liikenne ei ole koskaan tasapainossa

13 Yksikköjen käsittely vaatii raskasta erikoiskalustoa Vaikea hyödyntää koko konttiyksikköä pienillä kuljetuserillä Monet tuotteet soveltuvat huonosti konttien mitoitukseen (esim. lavoitettu tavara, suuret yksiköt) Vahingon sattuessa menetetään paljon tuotteita yhdellä kertaa, rk:n vastuu joskus epämääräinen Mitat eivät aina sovellu tieliikenteeseen

15 Kontin tunnistaminen Kaikki kontit ovat yksilöllisesti merkittyjä MEDU Omistajan koodi, neljä kirjainta (MEDU=MSC) Sarja- ja tarkistusnumero ( ) 45 G1 Koko- ja tyyppikoodi, neljä numeroa (45 G1); 4=pituus 40 ; 5=korkeus 9 6 ; G1=tyyppi GC Automaattinen tunnistaminen tuottaa joskus vaikeuksia

tarkistusnumero (883481-0) 45 G1 Koko- ja tyyppikoodi, neljä numeroa (45

16 Kontin rakenne Kontti valmistetaan yleensä teräksestä tai alumiinista Lattiapinnoite laminoitua vanerilevyä tai puuta, joskus metallia Kontin lujuus perustuu vahvoihin kulmatolppiin, joissa olevat kulmapalat toimivat nostokiinnittiminä Kontteja voidaan pinota yhdeksän päällekkäin, jolloin alimmaisen kontin kuorma on jopa satoja tonneja

kulmatolppiin, joissa olevat kulmapalat toimivat nostokiinnittiminä Kontteja voidaan

18 Konttityyppejä Dry Cargo Perinteinen merirahtikontti Rakenteeltaan umpinainen, päätyovet Profiiliteräksestä valmistettu Kontissa ovet, jotka aukeavat 270 astetta Ovissa salvat joihin on mahdollisuus kiinnittää lukko tai sinetti Lattiassa ja katossa koukut lastin kiinnittämistä varten Valmistetaan pääasiassa Aasiassa Käyttöikä merikuljetuksissa noin10 v.

joihin on mahdollisuus kiinnittää lukko tai sinetti Lattiassa ja katossa koukut lastin

20 Open Top Erona Dry Cargo:n irrotettava katto Kattona joustava, helposti siirrettävä ja irrotettava PVC-muovista valmistettu peitto Tavaran salliessa käytetään myös verkkoa Open Side Seinät kuten Open Top -kontissa katto; seininä muovipressu tai verkko Konttien etuna mahdollisuus avata yksi sivu kokonaan, näin voidaan kuljettaa suuriakin kappaleita

Open Side Seinät kuten Open Top -kontissa katto; seininä muovipressu tai verkko

23 Flatit jaetaan kolmeen ryhmään: Alustat kiinteillä päätyrakenteilla Alustat kääntyvillä päätyrakenteilla Alustat ilman päätyrakenteita Soveltuvat hyvin suurten kappaleiden kuljetuksiin, jotka täytyy lastata sivusta tai yläkautta (esim koneet ja laitteet) Alustoille lastataan tavara jota ei muihin konttityyppeihin saada lastatuksi Tavara ylittää yleensä alustan mitat eli sijoitus kansilastiin, pääty- tai ylin rivi

26 Termokontit ( Reeferit ) Jäähdyttäviä tai lämmittäviä Eristetyt kontti, ei laitteistoa (koneisto laivassa) Kylmäkontti, jäähdytys kaasulla tai jäällä, ei koneistoa Kylmäkontti koneistolla Lämpökontti koneistolla Yhdistetty lämpö- ja kylmäkontti, sama koneisto lämmittävä tai jäähdyttävä Lämpötila säädettävissä - 40 C + 40 C Koneisto sähkö- ja/tai polttomoottorikäyttöinen

28 Tankkikontit Tarkoitettu pääasiassa neste-bulk tuotteiden kuljetukseen Voidaan kuljettaa myös perinteisiä bulktuotteita, mikäli kontti on varustettu paineilmapurkausjärjestelmällä Kontissa kaksi pääosaa; tankki ja sitä kannattavat kehykset Kontin rakenne määräytyy kuljetettavan aineen ominaisuuksien mukaan Korkeudet vaihtelevat suuresti

32 Konttien kuljetus ja käsittely Merellä Varsinaiset konttialukset Yleislastialukset Ro-Ro alukset Sisävesillä Jokialukset ja proomut Maalla Junakuljetukset Autot Terminaalien lähikuljetus/käsittelykalusto

33 Konttilaivat Varsinaiset konttialukset Valtameriliikenteessä TEU:n laivoja, koko kasvamassa Syöttöliikenteessä TEU Yleislastialukset kontit voidaan laittaa joko ruumaan tai kannelle, voidaan yhdistää muita lasteja Ro-Ro -alukset kontit lauttavaunun tai kasetin päällä aluksen sisällä Sääkannelle lo-lo -menetelmällä

34 Marstal Maersk TEU, DWT Pituus 399,2 ja leveys 60,6 metriä

35 Iso alus pienet CO 2 -päästöt!

36 Ruth 868 TEU, DWT Pituus 134,4 ja leveys 22,5 metriä

37 Bron BVB Uusi joki/kanava - konttialustyyppi 470 TEU ja nykyinen Eurooppasisävesialus 100 TEU

49 Lähde: UNCTAD

51 Lähde:Rotterdamin satama

52 Sanghain Yangshanin satama

53 Lähde:Rotterdamin satama

54 Konttiliikenne kasvaa Suomessakin Suomen konttiliikenne on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana 51%, viime vuodet tasaista Suomen vienti ja tuonti kasvoi samana ajanjaksona 20%, viimeaikoina laskua Kontit siis valtaavat markkinaosuutta Konteissa kulkee kutakuinkin sama määrä tavaraa kuin perävaunuissa ja autoissa yhteensä Tyhjiä kontteja kuljetetaan noin 24% kokonaismäärästä (tuonti ja vienti), ei ole juurikaan muuttunut 15 vuoden aikana

000 250 000 200 000 Rauma Suomi 3 500 000 3 000 000 2 500

55 Rauma (TEU) Suomi yhteensä (TEU) Rauman ja Suomen konttiliikenne TEU Rauma Suomi

56 SUOMEN KONTTISATAMAT 2015 (1000 TEU) Rauma oli kolmanneksi suurin konttisatama, edellään HaminaKotka ja Helsinki Tornio 16 Oulu 40 Kokkola 13 Pori 21 Rauma 263 Yli TEU TEU TEU Alle TEU HaminaKotka 551 Hanko 56 Helsinki 432

57 Suomen tuonti ja vienti oli vuonna 2015 yhteensä 89,2 Mt Konteissa kuljetettiin vuonna 2015 yhteensä 11,9 milj. tonnia tavaraa, joka on runsaat 13% tuonnista ja viennistä Kontin lastin keskipaino on noin 8,4 tonnia/teu, laskelma sisältää tyhjät yksiköt Jos kaikki tuonti ja vienti (pl. öljy, polttoaineet, mineraalit, rikasteet ja kivihiili) eli noin 50 Mt, kulkisi konteissa, olisi Suomen konttiliikenne noin 5,95 milj. TEU Potentiaalia siis on!

58 Onnistuuko käytännössä? Suomessa on tällä hetkellä noin 2,5 milj. TEU:n konttikapasiteetti kolmessa suurimmassa konttisatamassa eli Kotkassa, Helsingissä ja Raumalla Liikenne voi siis huoletta lähes kaksinkertaistua ilman lisäinvestointeja Konttitasapainosta voi tulla suurehko ongelma, vaikka Venäjän tilanne normalisoituisi ja Kauko-Idästä virtaisi kulutustavaraa Eurooppaan

60 Lopuksi Nykyinen liikennepolitiikka tukee voimakkaasti rautatie-, meri- ja intermodaalikuljetuksia Euroopan sisällä ruuhkat ja uudet liikenteen verotusratkaisut vaikuttavat todennäköisesti kuljetusten valintaan, jolloin tieliikenteen kilpailukyky heikkenee sisävesi- ja rautatiekuljetusten asemaa paranee kontti sopii jokaiseen liikennemuotoon ja on helppo vaihtaa kulkumuodosta toiseen Kontti on siis entistä parempi vaihtoehto!

61 Globalisaatio lisää kuljetuksia kautta maailman Ennustan konttiliikenteelle merkittävää kasvua Suomessa ja muuallakin Perinteinen breakbulk siirtyy yhä enemmän kontteihin ja kuivabulk saattaa yllättää Paperi, kartonki, teräs, sellu, sahatavara, mutta myös lannoitteet, jauhemaiset raakaaineet, kemikaalit, vilja jne Uskon myös, että moduulin sopivat (pallet wide, high cube 45 ) kontit syövät trailereiden osuutta Euroopan sisäisessä liikenteessä

62 Eilbek (1 638TEU) Rauman satamassa

Samankaltaiset tiedostot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ