maakuntakartalla kuntatalouden

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "maakuntakartalla kuntatalouden"

Hilkka Salonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.

1 Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestämme sekä myös valtion luottoluokituksesta Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, l ikk k t jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee tilannetta

3 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Kaikki kunnat: 2012* 2* 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta 2012* Lappi 2011 Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Lähde: Tilastokeskus

4 Vuosikate %:a poistoista Kymenlaakson kunnissa vuosina Pyhtää 2012* Hamina Miehikkälä Iitti Virolahti Kouvola Kymenlaakso yht. Kotka Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * 2* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus

6 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kaikki kunnat: 2012* 2* 2011 Satakunta 2012* Etelä-Karjala 2011 Päijät-Häme Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu Lähde: Tilastokeskus

7 Kertynyt yli-/alijäämä Kymenlaakson kunnissa vuosien lopussa, /as. Miehikkälä Virolahti Pyhtää Iitti 2012* 2011 Hamina 2010 Kouvola Kymenlaakso yht. Kotka Lähde: Tilastokeskus

8 Brutokansantuotteen reaalinen muutos markkinahintaan maakunnittain Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Satakunta Kainuu Päijät-Häme Etelä-Savo Koko maa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -14% 1% 5% 6% 9% 10% 11% 14% 16% 17% 17% 17% 17% 19% 20% 21% 22% 25% 32% 38% 58% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

9 Asukasluvun muutos maakunnittain sekä ennustettu muutos , % Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa P Kanta-Häme Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu -0,8-2,2-2,9-3,2-3,3-3,4-4,7-7,9-10,1 12,4 10,6 10,3 87 8,7 6,1 4,9 4,7 3,7 3,6 2,6 0, Lähde: Tilastokeskus

10 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain sekä ennuste vuodelle 2030, % Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 15,1 15,7 18,7 18,8 19,2 19,4 19,4 19,9 20,2 20,3 20,5 20,8 20,9 21,3 21,4 22,6 22,7 22,8 22,9 25, Lähde: Tilastokeskus

12 BTV-indeksin kehitys maakunnittain* BTV indeksi ajanjaksolla 2000 Ennen ja jälkeen syvimmän taantuman Maakunta Itä Uudenmaan maakunta 1,37 3,97 2,26 0,23 Keski Pohjanmaan maakunta 0,61 4,8 2,76 1,22 Pirkanmaan maakunta 0,52 0,51 0,06 0,03 Pohjanmaan maakunta 0,47 0,61 0,9 2,4 Ahvenanmaa 042 0, ,71 1, , Uudenmaan maakunta 0,35 0,75 0,66 0,61 Pohjois Pohjanmaan maakunta 0,22 1,35 0,09 1,86 Kanta Hämeen maakunta 0,14 0,48 1,95 0,5 Etelä Pohjanmaan maakunta 0,04 0,15, 0,26, 1,07, Pohjois Savon maakunta 0,13 1,2 0,57 0,42 Päijät Hämeen maakunta 0,14 1,61 0,68 0,2 Keski Suomen maakunta 0,17 0,14 0,37 2,01 Varsinais Suomen maakunta 0,44 0,02 0,84 3,38 Etelä Savon maakunta 0,44 1,35 3 0,11 Satakunnan maakunta 0,47 0,75 0,06 0,27 Pohjois Karjalan maakunta 0,52 0,31 1,67 0,98 Lapin maakunta 0,58 2,64 0,96 1,43 Kainuun maakunta 0,66 0,35 0,1 2,38 Etelä Karjalan maakunta 0,86 1,46 0,76 0,39 Kymenlaakson maakunta 1,34 2,45 3,09 1,59 Positiivinen indeksiluku (kpl) Lähde: Tilastokeskus; Alue- ja seutuindikaattorit, aluetalous *aluekansantuotteen, työpaikkojen ja väestön kehitys suhteutettuna maan keskiarvoon

14 Lähde: Tilastokeskus; AlueOnline

15 Eräiden toimialojen *bruttoarvon muutos Bruttoarvon muutos (%) Maakunta Teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Palvelut Ahvenanmaa 16 % 13 % 36 % 17 % Etelä Karjala 3 % 2 % 23 % 24 % Etelä Pohjanmaa 13 % 12 % 6 % 19 % Etelä Savo 5 % 12 % 9 % 5 % Kainuu 0 % 71 % 5 % 16 % Kanta Häme 6 % 3 % 5 % 11 % Keski Pohjanmaa 14 % 24 % 1 % 29 % Keski Suomi 1 % 13 % 9 % 7 % Koko maa 4 % 6 % 9 % 13 % Kymenlaakso 12 % 18 % 11 % 4 % Lappi 12 % 3 % 24 % 3 % Pirkanmaa 3 % 2 % 15 % 10 % Pohjanmaa 17 % 4 % 22 % 18 % Pohjois Karjala 10 % 8 % 19 % 17 % Pohjois Pohjanmaa 2 % 18 % 16 % 9 % Pohjois Savo 12 % 23 % 17 % 18 % Päijät Häme 33 % 14 % 33 % 10 % Satakunta 7 % 1 % 4 % 14 % Uusimaa 9 % 8 % 10 % 18 % Varsinais Suomi 1 % 7 % 21 % 8 % Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto/palveluiden alue- ja toimialatilasto *Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot

16 Viennin arvo maakunnittain Uusimaa erottuu selvästi muista maakunnista viennin arvossa Uusimaa yhdessä Varsinais- Suomen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson kanssa tuottavat noin puolet koko maan viennin arvosta Itä-Suomessa vienti on vähäistä Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden heilunta tulee selvästi ilmi vientitilastoissa vähentyneenä vientinä Lähde: Tullihallitus

Pelkkä säästäminen ei riitä aluekansantuotteen kehitys ratkaisee myös Kymenlaaksossa Heikko vientikehitys koko Suomessa, uudet Venäjän logistiikan vaihtoehdot (E 18, HaminaKotka Satama Oy, Allegro

17 Pelkkä säästäminen ei riitä aluekansantuotteen kehitys ratkaisee myös Kymenlaaksossa Heikko vientikehitys koko Suomessa, uudet Venäjän logistiikan vaihtoehdot (E 18, HaminaKotka Satama Oy, Allegro keskeisiä vastata kovenevaan kilpailuun), aluetalouden heikko kehitys, isot valtionosuusleikkaukset ja kuntien isojen investointien rahoitus haasteina Erityishaaste voimaan astuva työmarkkinatukiuudistus; lisää kuntien kustannuksia valtion arvion mukaan 150 milj /v; koskee erityisesti rakennemuutospaikkakuntia Kuntapalvelut kyettävä toteuttamaan tehokkaammin ja tuloksekkaammin: uo uudet toimintatavat, aa a, rakenteelliset ee uudistukset Elinvoimapolitiikkaan, Kymenlaakson kilpailukykyyn panostettava a erityisesti strategisilla s a ydinalueilla a ne on tunnistettava maakunnan kehitysstrategia ja yhteistoimintakyky keskeisiä Venäjä yhä suuri mahdollisuus, erityisesti tuleva viisumivapaus luovia, uusia ratkaisuja

18 Elinvoimapolitiikasta huolehdittava Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation g torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen

Samankaltaiset tiedostot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi